Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

  • Herra Dengia siirretään Sotatieteen museoon Pekingissä - kuvana*]
    Herra Dengia siirretään Sotatieteen museoon Pekingissä - kuvana*]
  • Herra Mao kokeili kaikenlaista, osa onnistui, osa ei - historiallisia kokeiluja tulevaisuuden nimiin.
    Herra Mao kokeili kaikenlaista, osa onnistui, osa ei - historiallisia kokeiluja tulevaisuuden nimiin.

Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj.

 

[ ... softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ...  ]

Meneillään oleva automaatio, materialistinen kasvupolitiikka, lisääntyvien voittojen vaade ja kehittyvien maiden vääjäämätön nousu pelinrakentajiksi syövät eurooppalaista valkoisen miehen perintöä ja luo henkistä degeneraatiota – on alkanut kaukoidän ja Kiinan1] vuosisata. Napaisuus on vaihtumassa. Söimme itseltämme kilpailukyvyn, ... toistaiseksi. On alkanut uuden ajan ajelehtivan pimeä henkisyyden2] keskiaika.

Materialistinen elintasopyrky3] keräsi koteihimme kulutustavaraa, käyttö- ja näyttötavaraa – paljolti myös Kiinasta, koska sieltä sai halvemmalla. Näin samalla tuimme kaukoidän toverien palkkarakennetta kohti suurempaa ostovoimaa. Olemme ostosuuntauksellamme ojentaneet suuremman kehitysapuvirran kuin kuunaan itse kehitysapu4] – näin toimi tässä tapauksessa markkinatalous. Unohdimme kotimaisen työn arvon itsellemme.

 

Työ karkaa kaukomaille

On kolme tai neljä pääsyytä, miksi me menetimme ensin bulkkisuoritetyötä ja sitten korkeajalosteista työtä halvemmille tovereille; meni ”laturia, meni selluloosaa, paperia sekä bulkkia” ja nyttemmin myös suunnittelutyötä:

1)       Kiinan merkittävästi halvemmat palkkakustannukset kokonaisuutena

2)       Markkinatalous etsii aina suurinta ja halvinta – pääsy maailman suurimmille markkinoille

3)       Tuotanto on edullista siellä, missä ei tarvitse välittää ympäristöstä – menimme ”sontimaan” kaukoidän veljien taskuihin, koska mm. Kiinassa olivat olemattomat ympäristölait.

4)       Työteliäämmät toverit, koska heillä ei ole toistaiseksi työnantajan näkökulmasta kasvua jarruttavia ammattiyhdistysliikkeitä vastuksenaan kasvattaa voittoja,

5)       joka voisi olla se viides syy, miksi työpaikat karkaavat kauas taivaanrantaan - nousevan auringon maihin.

 

Suomi kävi suuret voimainponnistukset vajaassa sadassa vuodessa

Suurruhtinaskunnan perilliset synnyttivät ammattiyhdistysliikkeen, tappelivat keskenään ja lahtasivat tovereita, sotivat yhtenäisenä jättivihollista vastaan, rakensivat maan uudestaan ja lunastivat pakkolupauksensa sotakorvauksista, lakkoilivat huiman devalvaatiopalkkakehityksen ja lopulta 1990-laman jälkeen palkkasovinnolla loivat historiamme pisimmän ylijäämäulkomaanviennin.

Näin toimi eripurainen, mutta samakielinen yhteiskunta, jolla oli päämäärä. Nyt ei ole päämäärää – kaikkien puolueiden ideologiat ovat hukassa, kuin sen muinoisen leasingautoilijan pissapoika. Olimme pissanneet omiin huosuihimme, jonka seurauksena olemme menettämässä kilpailukykymme.

 

Lääkkeet ovat yksinkertaiset

Alennamme palkkojamme, alennamme palkkioitamme, alennamme bonuksiamme, alennamme eläkkeitämme ja lopulta alennamme kulutustamme. Löydämme toisemme uudelleen, löydämme ideologian ja päämäärän. Löydämme itsemme ja löydämme tahdon olla voittajia. Näin helppoa se kaikessa vaikeudessaan on. Meidän on voitettava vihollisemme, joka on usein me itse!

--

[2007] Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

 

[2005] Kun katsomme niin eilistä kuin tätä päivää, on vaikea perinteellisessä mielessä hahmottaa Niinistöstä työväen edusmiestä ja Halosesta yrittäjien edusnaista. Jos me nyt ihan rehellisesti katsomme, niin demarien arvopohja ei kannata yrittäjävoittoja (tulisi muistaa, että maatalous on myös yrittämistä, joskin vahvasti tuettuna, kuten yhteiskunta tukee myös muutakin yritystoimintaa), vaikka maailmanlaajuinen työn uudelleenjako on tekemässä työtätekevästä yrittäjämäisempää työpanoksen myyjää markkinaehtoisesti.

Lisäksi, jos jatkamme rehellisyyden linjalla, niin mikä on nykyinen työväestö ja kuinka sen edustajaksi sopii kokoomuslainen arvomaailma, joka oli hiiren hiljaa itse Fortum optiojupakasta, jossa on ilmennyt ehdoton ansiottomuus ja tolkuton ahneus kohtuuttomuudessaan.

Mikä oli/on Niinistön mielipide Liliukselle realisoituvista optioista? Loppujen lopuksi huomisen maailmassa me kaikki olemme työläisiä ja yrittäjiä yhtäaikaa; siksi mukavasti nämä eilisen maailman arvotekijät risteytyvät.

Tämän päivän arvomaailma on ympäristömme ja sen raiskauksen lopetus sekä yhteenkuuluvuuden tavoite luomaan pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle.

 

[2006] Uhkia kasaantuu päällemme

On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa5], ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

--

Meidän on suunnattava mielenkiintopanokset meille hyödylliseen suuntaan

Suunta on Saksaan, suunta on Venäjälle ja suunta on Kiinaan, samalla hoidamme sotilaallisen sitoutumattomuutemme. Olemme myös uskottava, muiden sisäisiin asioihin puuttumaton kauppakansa, joka myy sinne, mistä varmimmin saamme sovitun hinnan ja kaupankäynnin jatkuvuuden.

Keskitymme osaamisemme ydinalueisiin6] ja koulutamme niille osa-alueille, missä on työvoimakysyntää. Ostamme itseltämme7] ja tuemme kotimaisuutta. Syömme omilta pelloilta ja työllistämme toisiamme, mutta myymme hanakasti – joka aamu markkinat on jaettu uudestaan, kautta aikain.

 

VIITTEET

0] – ”Nostatimmeko liikaa palkkojamme?” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/nostammeko-liikaa-palkkojamme-kuinka-ky.html  -

1] – ”Kiinalainen vuosisata” - http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/2976684/kiina-hammastyttaa-yha-enemman/   -

2] – ”Promille mahtuu mielisairaaloihin!” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html   -

3] – Kasvuhokema - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html   -

3] – ”Jatkuva kulutusjuhla” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/kulutuksemme-ohjaa-tyllisyytt.html   -

4] – ”Velkamme kehitysmaille?” - http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1260850/kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille/  -

5] – ”Rahan liike kukkaroissamme” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/04/rahanliike-kuluttajien-kukkaroissa.html   -

6] – ”Business plan” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/01/business-plan-erottaa-ihmisyyden-rahan.html   -

7] – “Laatukäsityö kunniaan” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/08/eilisen-ksitylinen-oli-ylpe.html   -

 

Ilkka Luoma

...

Sent

Cc: eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; heidi.hautala@formin.fi ; jyri.hakamies@tem.fi ; ossi.sandvik@perussuomalaiset.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; mikael.jungner@sdp.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; presidentti@tpk.fi ; mikko.pukkinen@ek.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; lauri.lyly@sak.fi

Sent: Wednesday, March 21, 2012 8:33 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

...

 

Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

*]

Deng aloitti kuuluisan rikastumisen tien, tosin se ei ole vielä kirkastunut mitä silla itse asiassa tarkoitettiin. Kiinassa on meneillään maailman historian suurin muutosprosessi, joka jättää jälkensä koko maapalloon. Vuonna 2004 järjestettiin Kiinan sotamuseossa ensimmäinen koko kansan näyttely suuresta miehestään, muutoksen vahvuudesta - Deng Xiaoping ´sta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Miksi me emme aloittaisi kaikkea alusta. Suunnittelisimme talouden mittojen mukaan.

Mikä autuus on raataa pääoman pussiin, oli se sitten missä tahansa päin maailmaa suu auki odottamassa.

Luokkayhteiskunta on ollut niin kauan kuin kapitalismikin. Ei se ole miennekään kadonnut miksikään aikaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tarvitsemme uuden "ranskan vallankumouksen" - ehkä se tuleekin.

Ilkka Luoma

Toverista tulee heti porvari, kun omaisuus ylittää oman tarpeen rajan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Omistajia tulee silloin, kun jollain yleisesti hyväksytyllä sopimuksella jokin hyödyke siirtyy omistukseen, so. vapaaseen käyttöoikeuteen niin realisointina, vuokrauksena eteenpäin kuin omaan käyttöön.

Mutta mitä me todellisuudessa omistamme ja kuinka kauan?

Ilkka Luoma

Kiinalaisten vuosisata tasaa tuloeroja, koska he ottavat väkilukusuhteessa sen mikä heille kuuluu eli 1,47/7 - meile kuuluu maapallo-osuudeksemme noin 0,0054/7 ja EU:lle noin 0,6/7, jenkeille 0,3/7 ja venäläisille 0,15/7 - näin toteutuu kansallinen oikeudenmukaisuus.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Siis kiinalaiset, afrikkalaiset ja intialaiset ottavat miltei puolet maapallosta?

Ilkka Luoma

Kiinalaiset vuosisadan kyljessä kulkee afrikkalaisten oma vuosisata - kiinalaisavusteisena.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kiina ottaa Afrikasta sen kaupalla ja investoinneilla, mitä eurooppalainen yritti ottaa väkisin aseilla ja kehitysapupakkokeinoilla!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tämän kertainen artikkleisi on järkäle, linkkeineen. Media ulvoo - hyvin tuumattu ;)

K Veikko

“Työ karkaa kaukomaille”

Usein keskustelussa käytetään sanaa työ vaikka tarkoitetaan palkkaa tai palkkasummaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ylijäämää tuottavan työn karkaaminen edullisempien työläisten käsiin ostovoimana! ;)

K Veikko

Toit tärkeän pointin esiin: ylijäämää tuottavan työ.

Ilman ylijäämää, voittoa, ei taloudellisessa elämässä voi tapahtua muutosta parempaan.

Ilkka Luoma

Veikko,

miten määrittelet "muutoksen parempaan"?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pitäisikö voitto jakaa kaikkien kesken - esim. koko yhtiön henkilökunnan kesken?

Ilkka Luoma

Yksilön käyttöön projisoituva kulutusvoima määrittää kaiken, ja erityisesti kulutukseen kohdistuva markkinointi ja mainonta!

K Veikko

Parempi on se mikä on minulle hyvä. Jos pystyn veroina ottamaan sinun rahasi ja antamaan ne minulle, esimerkiksi palkkana, se on muutos parempaan.

Ilkka Luoma

Noinko evoluutio meitä ohjaa - entä tasapaino, johon biosfääri pyrkii kaikissa tilanteissa?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

On siis parempaa rokottaa suurista palkoista veroja toisen tulotason nostamiseksi, missä menee yksilön vastuu omasta toimeentulosta?

K Veikko

Yhteiskunnallinen evoluutio on aina siirtänyt varallisuuden sen käsiin, jolla on aseet.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Niin. USA käyttää viiden prosentin väestöosuudellaan maapallon energian käytöstä noin 25 prosenttia, onko tämä juuri sitä aseiden voimaa?

K Veikko

21.3.2012 15:52 Nick Rigel

Pitäisikö voitto jakaa aseita käyttäen? Antaa voitto sille, joka hallitsee aseita ja yhteiskunnan pakkovaltaa.

Tämän vallan oikeuttamana aseiden haltija sitten jakaa voiton aina sen mukaan mistä politiikassa kulloinkin tuulee, herkällä korvalla kansan ääntä kuunnellen.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kuten esim. USA omia amerikklaisiaan kohtaan, tai valkoinen intiaaneja kohtaan!

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onhan noita muitakin mahdollisuuksia. Läntinen maailma voi myös herätä tilanteeseen ja pysäyttää kehityksen kauppasodalla, eli suuret tullit rajoille joilla tasataan halvasta työvoimasta, ympäristölainsäädännön heikkoudesta yms tulevat erot. Tässä on muutamia ongelmia, mutta tämä voisi siltikin olla parempi ratkaisu kuin palkkakilpailu. Itse epäilen, että saatamme tosiaan olla uuden protektionistisen kauden alkupisteessä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Nk. menneen maailman arvio, jossa edelleen halutaan ylläpitää (vaikka edes alitajuisesti) eurooppalaisen ajatusmaailman ylivaltaa. Mielenkiintoisempaa olisi perehtyä maapallolliseen tasajakoon, joka voisi miellyttää nk. aitovihreitä - so. Ville Komsi, Eero Paloheimo ja Pentti Linkola, muuthan ovat cityvihreitä, jotka ovat vallanhamuamisessaan maallistuneet hallituskipeiksi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Realismia, ei menneen maailman arvio ;)

Itse asiassa en usko, että on poliittisesti mahdollista siirtyä huomattavasti matalamman kulutuksen tasoon poliittisilla päätöksillä. Poliittita tahtoa ei vain löydy siihen. Eli käytännössä moinen muutos olisi mahdollista vain todella rankkojen kriisien jälkeen. Niillä on kuitenkin niin suuri inhimillinen hinta, etten moista kehitystä halua nähdä.

Ilkka Luoma

Kulutusjalanjälkemme on eräs maailman suurimmista, niin suuri, että jos kiinalaiset kuluttaisivat per capita samoin kuin me, ei maailmanlaajuista ympäristöongelmaa muille enää olisi, sillä muille ei enää mitään riittäisi - Kuinka paljon Sinä olisit esimerkin nimissä vähentämässä omaa kulutustasi? Realismia -ko?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kulutustasoni on jo nyt varsin maltillinen, sillä en ole koskaan oikein oppinut tuhlailemaan. Se on mahdollistanut elämäntapavalinnat kuten 4-päiväisen työviikon ja nyt meneillään olevan vuorotteluvapaan. Eli omalta osaltani olen jo pitkään harrastanut jonkinasteista downsiftausta. Mutta se ei ole tässä suhteessa se olenainen asia, vaan se, että miten pystymme saamaan mahdollisimman hyvin kestävällä pohjalla olevan yhteiskunnan aikaan ilman suuria kärsimyksiä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Afrikkalaiset, noin vajaat miljardi ihhmistä, tulevat toimeen noin 1-150 eurolla per kk. Pitäisikö heillä kaikilla olla autot, jääkaapit, liedet sähköllä - pari ulkomaanmatkaa vuodessa - kesämökki, pihagrilli, tietokone ja kännykkä ... jne...

Ilkka Luoma

Mikäli näin, niin öljyn hinta nousisi entisestään.

Ilkka Luoma

Oletko protektionismin kannattaja - ostatko halpamaiden tuotteita, käytätkö sellaisia kotimaisia tuotteita, joissa on käytetty valmistuksessa kehitysmaiden raaka-aineita?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pidän protektionismia yhtenä mahdollisena ja jopa todennäköisenä kehityssuuntana. Protektionismia ei tarvittaisi jos ennen kaikkea liike-elämä ottaisi itselleen yhteiskunnallista vastuuta, mutta tätä tuskin tapahtuu. Nähdäkseni nykyinen "vapaa" maailmankauppa tekee yrityksille liian houkuttelevaksi omien päämarkkina-alueidensakin taloudellisen perustan rapauttamisen. Ei sinällään pahantahtoisesti vaan vain voitontavoittelun takia. Eli tavalla tai toisella yhteiskuntien etu pitäisi nostaa yritysten toiminnassa paljon tärkeämpään asemaan. Ja tähän saatetaan tarvita protektionismin tarjoamia keinoja.

Tärkeintä kuitenkin lopulta on ihmiset ja yhteiskunta, ei talouselämän edut.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Nykyhallitus toimii juuri päinvastoin - vihreiden ollessa hallituksessa, on tunnustettu markkinatalouden ylivoima ja kulutuksen kasvu. Miksi vihreät kannattavat kulutuksen kasvua?

Ilkka Luoma

Tulisiko myös korkeat tullit kehitysmaiden halvoille raaka-aineille?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sopivien protekstionististen toimien pohtiminen ja niiden kerrannaisvaikutusten vertailu on sen verran iso juttu, ettei sitä ole mielekästä yrittää tässä yhteydessä purkaa auki. Tärkeää kuitenkin on, että myös kehitysmaiden ja kehittyvien maiden on voitava suojella omaa tuotantoaan, eli esimerkiksi nykyiset voimakkaasti tuetut globaalit ruokamarkkinat ovat aika tavalla ongelmalliset köyhien maiden viljelijöille.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Laittaisimmeko me mm. egyptiläisille appelsiineille vahvat suojatullit, noita appelsiineja sai halvimmillaan 49 sentillä kilo - paljon jäi viljelijälle? Miksi emme maksa niistä vastaavaa hintaa kuin esim. kotimaisista tomaateista talvella? Pitäisikö öljymaiden lisätä reippaasti öljyn hintaa, jotta öljyä ei tuhlattaisi liiaksi?

Ilkka Luoma

Tuomme lentokoneela egyptistä vettä Suomen appelsiinien mukana, ja paljon appelsiinien painoon nähden. Mukava puristaa aitoa mehua noin halvoista hedelmistä ;)

Ilkka Luoma

USA suojaa omaa aurinkopaneeliteollisuuttaan - kiinalaisille halpapaneeleille asetellaan tulleja ja suojamuureja - joutuuko vapaan markkinatalouden maailma USA:na taipumaan Kiinan edessä?

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sota+aurinko...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pitäisikö kiinalaisten laittaa suuret suojatullit liikennelentokoneisiin, esim. Airbussille ja Boeing´lle?

Ilkka Luoma

Menettäisimme paljon työpaikkoja Euroopassa, sitä paitsi Airbuus kokoaa jo koneita Kiinan Tianjinissa.

Ilkka Luoma

Tieto siirtää työtehtäviään entistä enemmän "halpatyömaihin" ---

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tieto+sii...

Halpatyömaa on huono ilmaus, on vain kysymys alueittaisesta palkkatasosta, joka voi vaihdella jopa maakunnittain - esim. Kiinassa!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

StoraEnso vie suuren investoinnin Kiinaan - uusi muoto pärjätä globaalissa kilpailussa ja tuottaa voittoa omistajille.

Ilkka Luoma

Kiinalaiset saattavat ostaa merkittävän siivun yhtiöstä. Valtiomme myy rahapulassa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Heräsi kysymys:

Miksi emme maksa kehitysmaiden raaka-aineita niiden oikeaa hintaa, vaan koetamme kaikin keinoin saada ne niin halvoiksi kuin mahdollista.

Miksi emme koeta auttaa kehitysmaita nostamaan heidän tuotteidensa jalostusarvoa?

Ilkka Luoma

Koska tällöin jatkojalostamamme tuotteiden hinta karkaisi liian korkeaksi ja työllistymistä ei tapahtuisi - elämme siis paljolti kehitysmaiden "puurokupilta".

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pitäisikö meidän laittaa suuret "suojatullit" venäläisille matkailijoille, jotka tulevat Suomeen käyttämään reippaasti ostovoimaansa?

Ilkka Luoma

Pitäisi kysyä itä-suomalaisilta ;)

Ilkka Luoma

" ... Holmströmin mukaan työn uudelleenjaon kysymykset pitää ratkaista myös siksi, etteivät muutokset johda ”poliittiseen tragediaan”. ... " -HS

~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005321563.html -
.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset