Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Automatisoimme itsemme työttömiksi

Yrittäminen on tehostamista; tuotannon ja sitä myöten tuloksen kasvattamista. Ihminen haluaa kaiken kasvavan. Pitää saada suurempi liikevaihto, laajempi tuoteskaala, parempi tuotos-panossuhde ja ennenkaikkea suurempi voitto.

Ihmisen tekemässä työssä raja tulee vastaan, vain ahkeruutta voidaan lisätä tiettyyn pisteeseen – kellokin tulee lopulta rajoittajaksi. Kone ja automaatio voivat periaatteessa tuottaa ”rajattomasti”, vain raaka-aineiden saanto jarruttaa valmistusmäärien kasvua ja tietenkin kulutus, joka nykymallisessa markkinataloudessa kasvaa yhä, mutta minkä tai keiden kustannuksella? ---

...

 

[2007] [ ... markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä ... ]



Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1950-luvulla

Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.



Tuotanto karkaa halvempien toverien maihin

Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".


Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.

 

Nokia oli uranuurtaja – vei voitolisen tuotannon Kiinaan

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 27 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 400.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet.

Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.


Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.

 

Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää,

että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.


Kiinassa ensisijaisesti työllistetään, eikä niinkään automatoisoida

Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa, niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista.

Pelkästään automatisoinnilla saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon. Kiinassa ei ole mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.

 

Nyt maksamme tulevaisuuden turvastamme kalliin hinnan!

Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Kiinassa turva on perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.

 

Automatoisoimme itseämme paitsioon

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA.

 

Vuoteen 2080 saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka toistaiseksi ”loputon” työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.

 

Kiinalle tärkeät EU ja USA – kulutusyhteiskunnat, jotka nostivat Kiinan menestykseen

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa (kuten toikin, suunnitelmien mukaisesti – jälkikirjoitus 2012).

 

Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.


Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä. Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin.


Yhtälö työpaikkojen säilymisen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse. Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?

 

Työn kunnioitus arvoonsa arvaamattomaan

Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä.

 

Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

...
Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg
. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007.Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/


Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Uskon, että Kiinassa, jos jossain työntekijät vaihdetaan robotteihin, jos se vaan koetaan järkeväksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/ict/foxconn+korvaa+t...

Kiina käsittääkseni koittaa väkisin pitää rahansa arvoa heikkona, mutta väistämätöntä varmaan on se, että tulevaisuudessa yksinkertaisimmat työt ja mahdollisesti monimutkaisemmatkin työt ja siirtyvät enemmän koneille ja pilville , jopa mobiililaitteille.

Siinä missä teknologia tuo ennen erityistä ammattiosaamista vaativat toiminnot kaikkien ulottuville, se myös samalla tekee kaikista "ammattilaisia".

Tiedon sisäistäminen muuttuu tiedon hakemiseksi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Automaatio kuluttaa maapallon luonnonvarat nopeammin loppuun, kuin ihmiskädet.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Näinhän se menee, koska automaatiolla nimenomaan pyritään suurempiin ja tasalaatuisempiin sarjoihin, yksikköhinnan alentuessa - kuten täällä jo toisaalla todetaan. Tämä jos mikä kuluttaa energiaa ja materiaalia ympäristöstä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Mikä muu eläinlaji on automatisoinut ulkoisilla tekijöillä omia toimiaan, esim. ravinnon hankinnassa?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Leijonauros on automatisoinut ravinnon saannon naaraille, ne metsästävät, ja kun saalis kaatuu, uros jolkuttelee paikalle ja syö ensin ;) Maskulinismi voimissaan, heh, heh ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Eräs langattomaan viestintään erikoistunut yritys argumentoi vastoin annettua suositusta Kiinassa hiilikaivoksille automaattista kaivuujärjestelmää kauko-ohjattuna - vedoten turvallisuuteen, mutta unohtaen, että hiilikaivosteollisuus työllistää Kiinassa noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Heistä olisi tullut ennenpitkään työttömiä, suurelta osin. Kaupalliset pyrkimykset ennustetusti pysähtyivät siihen ja turvallisuutta haettiin sitten toisesta yhtiöstä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Wimax kaivosohjausjärjestelmät?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Yhtiö on myyty amerikkalaisille.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Automatisaatiota ja työn tuottavuuden nousua on tapahtunut aina.

Työttömyyden nousu lisääntyneen automatisoinnin ja tuottavuuden seurauksena ratkaistiin ennen niin, että tuotannon määrää vastaavasti nostettiin.

Eli tuotettiin tuotteita niin halvalla, että köyhilläkin oli varaa ostaa niitä.

Tulonsiirrot, eli erilaiset tuet köyhille ja pienitulosille kehitettiin alun perin sen vuoksi, että myös köyhät ostaisivat kotimaisen teollisuuden ja tuotantoelämän tuotteita.

Voimme säilyttää täystyöllisyyden myös tulevaisuudessa, jos luomme hyvät edellytykset kehittyvien talouksien ostovoiman kasvulle, jolloin maailman nykyiset köyhät voisivat ostaa esimerkiksi Nokian kännyköitä, vessapaperia, ym.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

HYvä kirjoitus!

Olisi vain otettava huomioon luonnon eli ympäristön kestokyky. Tiedämme, kun höyrykoneet tehostivat tuotannon moninkertaiseksi - niin tuolloin mm. Lontoon taivas musteni hiilisavusta ja -pölystä, alkoi ensimmäinen ympäristökatastrofi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Talvivaaran jätekuormitus ei ole kenenkään hallussa. Hanketta pidetään liian työllisyystärkeänä, siis pitkäjänteinen ajattelu jälkiseurauksista puuttuu kokonaan!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Mikko, näin syntyi materialistinen kasvua kasun päälle hakeva kulutusyhteiskunta.

Kuinka kauan se voi kasvaa?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kolme tekijää:

-energia
-materiaalit
-ympäristösaastuminen

ehkä 4.:

-ihmisen väsyminen

Käyttäjän Sweep kuva
Kai Samanen

Erinomaista pohdintaa. Loistavaa ja kertakaikkiaan hienoa, että on niitä, jotka jaksavat kirjoittaa asiaa. Olisiko aika alkaa ajatella - elämää nyt ja tulevaisuudessa. Stubbin Team Finland case kuulostaa tekohengitykseltä edelliseen nähden. Viestihän kuului myös ettei se tuonti paha asia ole ! Summarum; entistä menoa(kasvun ja kulutuksen mandraa) jatketaan siihen asti kun ei olla pakon edessä ja voitot ovat mahdollisia.
Esko Seppänen muuten puhui aamulla 5.30 radiossa asiaa Unionin kuplista ja kasvottomasta kapitalismista joka aiheuttaa mm. nämä edellä kuvatut ongelmat. Miten tosiaan politikko voi saada vastuuseen ketään ja mitään jota ei ole tunnistettu. Pelureille pitää siis saada nimet ja kasvot, niille, jotka tätä maailmaa riistää !!
Siinä se.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kaitsu, menit ytimeen. Kaikki oleelliset asiat ja teot täysin julkisiksi, tutkivalle journalismille työtä eikä "seiskapäivää" :)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Muun muassa automatisoinnista aiheutuva voitollinen raha osaa 'maattomassa ja rajattomassa' rahataloudessa lonkeroitua siten, että käsiksi siihen ei pääse niin viranomainen kuin oikeustoimihenkilökään.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Entä jos maailmassa olisi vain yksi valuutta?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kai, kiitos kannustuksesta ;)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Opetuksen ongelmista:

http://www.cosn.org/Portals/7/docs/conference/Symp...

Erityisesti sivulla 10 on mielestäni pohdinnanarvoinen graafi ja toteamus:

"The skills that are easiest to teach and
test are also the ones that are easiest
to digitise, automate and outsource"

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kuinka pitkälle ulkoistamisen ketju voi ulottua - siinähän haetaan irtaantumista veroista ja sosiaaliturvamaksuista.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Mikäli veroja ja sosiaaliturvamaksuja vältellään loputtomiin, on seurauksena luonnollisesti sosiaaliturvajärjestelmän romahdus, ja jokainen tulee toimeen vain omillaan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Automaatio on luonto itse, mutta huomioivassa järjestelmässä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksiköhän kukaan ei tarkastele asiaa siltä kantilta,että missään maassa ei voida pitää minkäänlaista sosiaaliturvaa hetken päästä..

Missään maassa ei voida haaskata rahaa mihinkään ylimääräiseen hetken päästä..

Kapitalismi on varmasti söpöä ja kivaa,mutta sen lopputulos ei välttämättä ole niin kivaa ja söpöä globaalisti.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Vellu, aikaansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Oliko Jorma Ollila pässi, vai talous- ja teollisuushistoriamme supermies?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Melkoinen supermies, automatisoi logistiikan pisimmälle - nyt olisi versiovaihdon aika. Ollilan yhteiskuntatase kaikkinensa on vieläkin huikeasti plussalla!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Sosiaaliturva on kuin vakuutus, se mahdollistuu vain, jos jostain tulee sisään enemmän rahaa kuin ulos lähtee.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Sosiaaliturva tulee rapautumaan nykyisestä jo lähivuosina.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pää vetävän käteen jää - automaatiota ei voi vedettää loputtomiin - liiallinen riippuvuus automaation kokonaisjärjestelmiin romahduttaa järjestelmät ennen pitkään, kuten ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Milloin automatisoimme ajattelun tietokoneille?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Olen toiminut atk-alalla vuodesta 1962. Silloin oli vain parikymmentä tietokenetta Suomessa kaupallisessa käytössä. Nopeasti kohosin suunnittelijaksi, jonka tehtävänä oli automatisoida (ja samalla rationalisoida) arkirutiinit konttorissa, varastossa, tehtaalla ja kuljetuksessa. Kaikki projektit kannattivat itsensä, sillä automatisoinnin tuloksena pistettiin valtava määrä ihmisiä pihalle.

Onko minulla huono omatunto? Ei. Jos näin ei olisi tehty, aluksi oman maan kilpailijat ja myöhemmin ulkomaiset kilpailijat olisivat syöneet meidät. Automatisointi korkean palkkatason maissa on välttämättömyys kilpailukyvyn vuoksi. Ja niin kauan kuin irtisanotuille ihmisille löytyy työtä muualta, automatisointi ei aiheuta yhteiskunnalliisisa häiriöitä. Automatisoinnin tuottavuushyödyistä osa tulee tilipussiinkin.

Nyt olen eläkkeellä ja katson kauhuissani, mihin olemme päätyneet. Automatisointi ei voi pysähtyä, mutta edes se ei riitä työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa. Nyt tarkoitan vientiteollisuustyöpaikkoja. Me tarvitsemme vientiä, sillä ruoan tuontikin on noussut viime vuosina huimasti, puhumattakaan autoista ja polttoaineista. Jos vienti ei kohta ala nousta pysyvästi, olemme k..sessa.

Turha muuten on pelkästään Kiinaa syyttää. Minun elinaikanani teknisten massatavaroiden valmistus meni ensiksi Saksaan. Sitten Japaniin, Koreaan, Malesiaan jne. Kiina on vain jatkumo siinä, missä on RIITTÄVÄSTI osaamista ja halpaa työvoimaa. Tekstiili- ym. alemman teknologian tuotannossa vain työvoimakustannukset ratkaisevat, ei tekninen osaaminen. Kun Kiina ehtyy, tulee varmaan vuoroon Intia ja Afrikan maissakin lienee potentiaalia, ainakin palkkataso on riittävän alhainen. Puhuvat kyllä, että Kiina alkaa alihankkia Afrikasta eikä sinne muilla olekaan sen jälkeen asiaa.

Kehitys kehittyy, rajana on vain energian ja raaka-aineiden riittävyys ja halpa hinta. Ilmastokatasrofitkin tappavat niin hitaasti, että tämä sukupolvi ei siitä mitään välitä. Ja seuraavat sukupolvet keksikööt omat ratkaisunsa syntyviin ongelmiin, meitä ei kiinnosta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Erinomainen kommentti, ja enempi kuin kommentti. Täyttä asiaa. Ilolla sen luin - mukava poikkeus tänne "ovatko persut hyviä vai huonoja", homokulttuuri- ja maahanmuuttojuubailuihin kuin Nokian haukkumiseen - keskusteluihin ;)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Iltalehden mielipidepalsta pureutuu aika lailla eri näkökulmista automaation hyviin ja huonoihin puoliin - melkoisen erilainen kommentointiprofiili kuin täällä:

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset