Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Katainen, missä vastuunkanto?

[  vastuuta kasvusta, kulutuslisäyksestä ja materiaalisen elintason noususta, kornia – eikö?  ]

 

Kun Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen astui valtiovarainministerin saappaisiin 2007, lausui  Jyrki kohtalokkaat sanat samaisen vuoden jouluna  amerikkalaisesta sub-primekriisin vaikutuksista Suomeen – Kataisen mukaan kriisi olisi vyörynyt  rantojemme ohitse. Toisin kävi, jenkkien roskalainakriisi rysähti rannoillemme tunnetuin seurauksin – alkoi historiallinen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.

 

Katainen maalaa Haadeksen tulia

Nyt Katainen maalaa hätää, ahdinkoa ja jättityöttömyyttä, jos emme auta kreikkalaisia euroveljiämme. Jyrkin pitäisi ymmärtää, että saksalaisia voidaan seurailla muillakin tavoin – olemalla mm.  tehokkaita viennissä ja tuotteiden kuin palveluiden osalta sananmittaisia laatutoimittajia.

 

Valtiomme velkaantuu jatkuvasti lisää

Kun Jyrki Katainen aloitti ministeripestinsä, on tämän jälkeen Kataisen hallituskausina valtiomme velkaantunut 31 miljardia euroa 1] – se on paljon rahaa, vaikka saammekin juuri nyt hyvin halvalla tuota velkarahaa. Velka veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa.

 

Suomi elää viennistä

Vientimme on painunut pakkaselle – siis tuomme enemmän kuin viemme tai syömme enemmän kuin tienaamme. Tämä on merkki laskevasta taloudesta – velkaa tarvitaan lisää, … ja kun alkaa korkojen nousu, olemme housut kintuissa. Mitä nyt teemme – aiheellinen kysymys Kataiselle.

 

Ennenaikaiset eduskuntavaalit

Kansakunta valmistautuu ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, heti kun Kreikka kaatuu ja dominona perässä Espanja rysähtää – tuolloin viimeistään huomaamme Kataisen hallituksen mahdottomuuden ja sen vakavan uhan kansakunnallemme. On täyden uudistuksen aika – mutta mistä saappaiden täyttäjä, kun Kataisen jalat olivat niin heiveröiset noihin peninkulman saappaisiin, joilla pitäisi harpata tulevien vaikeuksien yli.

 

Viite

1] Suomen Pankki  ---   http://bof-fi.mailpv.net/a/s/11840862-24e816b51e3afda0c7f8663de718fa6d/216254   ---

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tutustuimpa tuohon viitteen linkin takana olevaan tietoon ja toteasin, että kirjoittajalta jäi huomaamatta, että nettosaamiset ovat kasvaneet. Vaikka Suomella oli korollista nettovelka maaliskuun 2012 lopussa 60 mrd ja vaikka valtion nettovelka on kasvanut 31 mrd. euroa vuodesta 2008 niin nettovelka muuttui 2009 saamisiksi ja 2012 nettosaamisia oli 20 miljardia enemmän kuin velkoja.

Ilkka Luoma

Totta. Tosin täytyy huomioida, että nuo eivät ole valtiomme nettosaatavia. Suomen Pankki ei ole Suomen valtio - enää. Tulisi katsoa myös yksityispuolen osuus saamisiin. Kysymyshän oli valtiomme rahatalouden tilasta. Lopuksi kuitenkin on todettava, että valtio olemme me.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olemmeko me liiaksi velkaanuneita? Nuoret asunnonostajat tekevät tietysti suunnattoman kalliita investointeja. Ihmettelen miten uskaltavat. Lähipiirissä rakennettiin ökytalo ja velkaa on 90 vuodeksi eteenpäin. Mihin tällainen usko ja luottamus voi perustua? Näyttääkö yhteiskunta mallia kansalaisille miten toimia?

Ilkka Luoma

Monet laskevat luottamuksen myöhemmin tuleviin suuriin perintöihin. Nythän joka vuosi perintöjen määrät kasvavat, mutta entä jos tasearvot romahtavat? Nyt monessa perheessä syödään huomista, ... ja vieläpä velaksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miksi kouluissa ei ole taloustiedon opetusta? Oppikoulussa aikanaan sitä sai jonkin verran kotitaloustunnilla. Miten nuoriso oppisi oman taloutensa osalta vastuullisiksi, jos sitä ei kyetä edes kotona opettamaan? Minkälaista taloustietoutta ja -osaamista on päättäjillämme, onko heilläkään yleisemmin sen kummoisempaa kuin kansalla? Mihin siis perustuvat rahanjakopäätökset?

Virtuaaliraha on se jota tässä maailmassa liikutetaan. Siitäkö puhumme pääasiassa?
Maa ja maaperän rikkaudet ovat todellisia. Niitä lahjoitellaan kaikille löytäjille.
http://fundamentti.blogspot.com/2012/03/velkakello...

Ilkka Luoma

Muistan 1960 -luvulla kansakoulussa olleen 'kansalaistaito' -niminen oppitunti ... mutta yksinkertaisenkin pitäisi ymmärtää, ettei "tyhjästä voida nyhjästä" ... ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ennen euroa ja EU:ta Suomen Pankki oli eduskuntamme pankki, nyt SP kulkee Frankfurtin tahdissa, ollen EKP:n sivuvilijaali!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Irja, talouden ymmärtäminen pitäisi lähteä liikkeelle ympäristömme ymmärtämisestä, josta todellisuudessa saamme kaiken elinmahdollisuutemme + auringon energiasäteily.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nick olen samaa mieltä kanssasi. Tänään oli Kyröltä hyvä kolumni HS:ssä virtuaalirahasta ja konkreettisesta omaisuudesta.

Ilkka Luoma

Irja:

EKP painaa tyhjästä rahaa

30.12.2011
Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011 EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta - digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille ---

"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli: ..."Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllinkyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin".

Kun EKP antaa pankeille tämän "tyhjän rahan" yhden prosentin korolla, niin heikkolahjaisempikin poliitikko osaa nähdä, että mukava business pankeille ja lopulta ostovoimaa kuluttajille (äänestäjille), kun vielä Suomi ja muut "hyvin asiansa hoitaneet" euromaat takaavat nämä lainat!

Näin kulutuksen hillitön pyörä pyörii, kunnes ympäristö sanoo lopulta täysstopin ... kestokyky oli saavutettu ja evoluutio romahduksen kautta korjaa ihmistoiminteiset bittivirheet biosfäärikiertoon... (karsiminen uuden biokasvuksi).

Ilkka Luomahttp://www.facebook.com/first.ilkka

[9170/505465]
...

LINK
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/ ... aisen.html

"Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?..."

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kuka selittäisi kansankielisesti mitä nuo Suomen Pankin saamiserät meille ovat, niissä on ainakin mukana myös yksityispuoli ...

Ilkka Luoma

Mm. EKP:sta jaettua hupirahaa, siis katteetonta rahaa, jota digitalisoidaan verkkoihin Frankfurtista.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomen Pankki ilmoitaa saataviksemme sellaisia eriä, joilla ei ole todellista ostovoimaa meille itsellemme, jos erät peritään Suomeen takaisin!

Ilkka Luoma

Ovatko sitten joskus kaikkiaan edes perintäkelpoisia, esim. Kreikka saatavat?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Genovan ison pankin johtaja totesi Italissa talouden olevan kunnossa, sillä ihmisillä on suurin piirtein yhtä paljon omaisuutta kuin velkaakin. Näin ei vielä lie Suomessa? Taitaa ihmisten varallisuus ylittää vielä reippaasi velkojen määrän, mutta kauanko?

Ilkka Luoma

Suomessa vajaat puolet kotitalouksista ovat velattomia. Suurin ongelma on ylivelkaantuneet, mutta myös onni, sillä heidän kaatuessa alenee asuntokannan keskiarvohintataso, ja näin tulee edullisempia asuntoja markkinoille, uusjakoon.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Irja,

Kataisen mukaan meillä on velkaantumismahdollisuutta vielä, koska velkaantumisasteemme on alhaisempi kuin monen muun suuremmankin maan - outo vertaus. Miksi Katainen puhuu erilailla, mutta toimii toisin?

Ilkka Luoma

Tähän vain toteaisin tunnetun kansanviisauden:

"Velka veli otettaessa, velipuoli maksettaessa"

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Korkojen nouskäyrä voi vielä yllättää nykyhallituksen.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Perinnöt ovar kaksiteräinen miekka, sillä suuri osa perinnöistä on asuntoja, osa jopa velkaisia - ja nämä ovat suhdannevaihteluille herkkiä. Muistamme asuntojen hintadroppauksen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 1992-1995. Tosin nousivat jälleen muutamien vuosien päästä, ollen nyt hintapiikissä, poislukien huippuarvoalueet.

Ilkka Luoma

Silti osa nuorien kuluttajien ottamasta asuntolainasta on tarkoitus nimenomaan maksaa tulevista perinnöistä. Entä jos perinnöt hupenevatkin vanhenevan väestön ylläpitoon?!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On niitä vanhempia, jotka säästävät omistamaansa lapsilleen ja lapsenlapsilleen, mutta on niitäkin, jotka elävät ja käyttävät sen mitä heillä on ja ovat saaneet kasaan. Tässä huomaan selvää kahtiajakoa. Siihen vaikuttaa selvästi vanhempien varallisuuspohjakin.
Antaa mennä ajattelu ei minun maailmankuvaani sovi.

Ilkka Luoma

Niin, pitäisikö perintöjä ja/tai kulutusta verottaa enemmän? Joka tapauksessa yhteiskunnan kulut nousevat ikääntymisemme vuoksi, vai alammeko alentamaan nk. hyvinvointitasettamme ja yhteiskuntahuolehdintaa?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pistitpä pahoja kysymyksiä. Niihin ei kovin lyhyellä miettimisellä edes uskalla vastata. Perinnöt voivat mahdollistaa jälkeläisille samantasoisen elämän mitä heillä on ollut, ehkä näin ei ole kaikkien kohdalla kuitenkaan. Niille, joille on annettu muutakin kuin perinnöt eli mahdollisuudet hyvään koulutukseen jne. on annettu paljon ja he voivat näin jakaa saamaansa eteenpäin. Minusta perintö,omaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle, ei ole se tärkein pääoma, vaan se millainen kasvuympäristö ja mahdollisuudet ja tietysti geenit ovat olleet tarjolla lapsen ja nuoren kehityskaaren aikana. Siinäkään ei ole kaikki! Erilaisia poikkeavia esimerkkejähän löytyy.

Ilkka Luoma

Saamme vain yhden täysin oikeudenmukaisen perinnön - se on evoluution kulloinenkin tila hedelmöityksen kohdalla.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kataisen subbarilausunto oli aikoinaan onneton ja kohtalokas, sillä siihen liittyi myös Kataisen päätökset alentaa työn verotusta. Tuo veronalennus toi todellakin heille ostovoimaa, joilla oli mm. valtion takaama työpaikka.

Ostovoiman lisäys piti generoida uutta kulutusta, ja työtä, Suomeen. Toisin kävi, ne joilla oli jo ennestään rahaa, jemmasivat nämä lisäostovoimat työn verotuksen helpottamissta pankkeihin, sukan varteen ja ulkomaille - eivät tulleet kotimaiseen kulutukseen, jonka olisi pitänyt lisätä mm. Kataisen mainostamaa työllisyyttä.

Milloin media oivaltaa ottaa tämän Kataisen lausunnon tarkempaan sihtiin?

Ilkka Luoma

Niilo!

Jykän ajatus oli vilpitön ja hyvää tarkoittava, mutta siitä puuttui tuolloisen ajankohdan asiantuntemus.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Saattoi olla, mutta kyllä viime kädessä Katainen ajaa äänestäjiensä asioita ja he eivät ole huonossa jamassa olevia.

Ilkka Luoma

Näin tekee myös muun muassa Timo Soini.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Vieläkin uskotaan siihen, että verotusta alentamalla saadaan aikaan kasvua. Mikä siinä ajattelussa olisi pielessä? Miten sen parhaiten selittäisit. Minusta sitä eivät selitä sijoitukset sukanvarteen, ulkomaille tms. siis mikä? Pankkien tileillähän makaa joutilasta rahaa ihan mitättömillä koroilla vaikka miten paljon. Miksi? Sehän pitäisi saada liikenteeseen. Ei taida olla pankkien intressissä?

Ilkka Luoma

Ihmiset ovat tulleet varovaisemmiksi. Jos Suomessa eläkeläiset nostavat miltei nollakorkoisilta tileiltään varansa - seuraisi siitä välittömästi pankkikriisi. Eläkeläisten rahat pankeissa on pankeille kultakaivos.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Näin varmasti on, siksi niistä ei niin isoa numeroa tehdä. Seuraava sukupolvi sitten hoitaa raha paremmin, vai hoitaako vai syökö säästöt inflaatio? Nyt jo puhutaan hiukan superinflaatiosta. Tulleeko sellainen?

Ilkka Luoma

Saksa pelkää erityisesti vanhoista kokemuksistaan tätä superinflaatiota. Inflaatio tulee aina, ja vähintään silloin, kun ympäristö tekee yleislakon, jolloin siis biosfäärin biomassat eivät jaksa enää tuottaa yhä lisääntyvästi ravintoa paisuvalle ihmiskunnalle.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Inflaatio = rahaa liikaa tavaroihinja ravintoon nähden, siis niukkuus nostaa hintoja.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Verotusta alentamalla ajataan yhteiskuntapalveluiden yksityistämistä.

Ilkka Luoma

Verotus pitää suunnata kokonaan kulutuksen progressiiviseen metodiin.

Ilkka Luoma

Julkinen palvelu pitää ylläpitää demokratian vuoksi.

Toimituksen poiminnat