Ilveilyä, rienausta vai vitsi-vitsi -huumoria - kansallinen ikoni Mannerheim
-
Mikkelin klubilla seinäkuvassa Mannerheim skoolaa Saksan kolmannen valtakunnan Himlerin kanssa -
Tämä oli Mannerheimin sotakabinetti Mikkelissä niin Talvi- kuin Jatkosodassa - alkuperäisessä asussaan. -
Mikelin klubin pyhin - vain jäsenille. Alkuperäisyyttä vaalitaan hartaudella, viimeistä kahvikuppia myöten.
Ilveilyä, huumoria, mainoskikkailua, julkisuuskipeyttä, rahan säästöä, omantunnon tuskia vai mitä kansainvälisyyttä tämä uusmodernitaide oikein on? - Tosiasiassa Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim on monille suomalaisille ikoni vapaudesta, itsenäisyydestä ja kansallisesta identiteetistä - on jopa tahoja, jotka pitävät tätä "mustaa pekkaa" rienauksena ja yhtä pahana asiana ja verrantona kuin Muhammedin pilapiirrokset pahoittivat muslimien mielet --- missä mennään YLE? ...
...
Mannerheim on kansakunnan itsenäisyyden ikoni - "koskematon monille"
30.03.2008 - 19:25 | Ilkka Luoma, Espoo
Kansakunta keskustelee Mannerheimista, joka on miltei pyhä ... niin monille.
( YLE/TV1 A-talk to. 6.3. käsitteli arkaa aihetta tapahtuneesta, jossa Mannerheim haluttiin nähdä sellaisena, joka ei vastaa suuren enemmistön ajatusta ja mielipidettä)
[ ... Venäjän ja tsaarin Chevalier-kaartin korkea upseeri, keisarin uskollinen sotilas - vapautti Suomen - myöskin verellä. Veljessota riehui, ja lopulta Suomi "rauhoittui", hammasta purren ja tunteensa kätkien. Mannerheim ja jääkärit otettiin hurraten vastaan mm. Vaasassa, jossa veri ei ole vapissut. Mannerheim pelasti Leningradin rauhaan jättämällä Suomen itsenäisyyden ... ]
Suomalaiset ovat yhdessä asiassa olleet harvinaisen yksimielisiä - marsalkka Mannerheim on kautta aikain Suomen kunnioitetuin ja arvostetuin henkilö, monille miltei ikoni. Suomen sotilaat uskoivat tiukimmalla hetkellä kolmeen asiaan - Mannerheimiin, Kolmannen valtakunnan lahja-aseisiin ja lopulta itseensä selkä seinää vasten Tali-Ihantalassa. Suomi selvisi. Suomi piti itsenäisyytensä.
Uusi Suomi moderneina taiteen kokeilijoina halusi kokeilla omaa nokkeluuttaan - puki tuntemuksensa Tampereen punaisista arvosteluksi Mannerheimista. Suomessa 1940-luvun lopulta aina 1970-luvulle saakka veteraanit, Mannerheimin omat sotilaat - ovat olleet parjattuja ja loattuja kiihko-oikeistolaisiksi haukuttuja kansalaisia.
Tänä päivänä veteraanit ovat arvostettuja, nyt heitä halutaan auttaa - onhan se halvempaa, kun heitä on niin vähän. Oli suuri menetys, kun niin kovin moni kuoli ennen tunnustuksia ja avun tuloa - kuolivat unohdettuina, kuolivat vaiennettuina. Mannerheim oli aina veteraanien ihailun kohde.
Mannerheim oli ylipäällikkö, jonka sana ja käskyt olivat koskemattomia. Osalle Mannerheim edusti korkeinta uskollisuuden kohtaantoa, joka johdatti monia itsenäisyytemme puolustajia rintamilla tekoihin, joista ovat syntyneet ne legendat ja tarinat, joita mm. uudet sukupolvet kiinnostuneina tutkivat.
Mannerheim edusti yhteenkuuluvuutta korkeimmillaan. Mannerheim oli sotilas miestensä keskellä. Suomen marsalkka oli paljon tekemisissä sotilaidensa kanssa - sotapäällikkö voi vain olla siellä missä asioita johdetaan - ja siellä ei kovin runsaasti naisia ollut.
Mannerheimin siviiliajatukset ovat jääneet arvoituksiksi - varmasti monet tiesivät jotain, mutta veivät tiedot hautaan uskollisesti suunsa sulkien. Nyt ei ole mitään syytä esittää arvailuja. Totuus on juuri sellainen kuin ihminen sen haluaa tai luulee olevan - mutta tätä arvuuttelua ei ole tarpeen suureen ääneen julistaa.
Sodan aikana monet naiset ihailivat Mannerheimin käytöstä, etäisyyttä, mutta myös läheisyyttä, jota säästeliäästi jaettiin. Olipa totuus minkälainen tahansa - on väärin ryhtyä sellaisten voimien kautta arvioimaan asioita, joilla ei ole varmaa näyttöä. Sitä kutsutaan jonkin sellaisen edun tai julkisuuden tavoitteluksi, jolla ei rakenneta kansakunnan kaipaamaa yhteenkuuluvuutta. Viisaampaa olisi ehkä tutkia nykyisiä tapojamme ja arvioida niitä huomisen elämämme näkökulmasta.
Onko tämä päivää sellaista elämää, jossa otamme oikeudeksemme aikaansaada näkökulmia, joiden kulminaatiot kohtaantuvat vain hyvin pienissä vähemmistöissä. Onko taide todellista taidetta, kun saa esittää eksotismia, saa esittää muodikkaasti homoutta - onko siinä pelkoa omista salaisista pimeistä puolista. Onko tuo taiteeksi ilmaistun esityksen homofobioisuus itsensä ja esittäjänsä turhaumaa pelosta olla sitä itse?
Varmaa on kuitenkin se, että suurin osa Suomen kansaa arvostaa edelleen marsalkka Mannerheimia suurena suomalaisena, joka osasi yhdistää Suomen kansan sen vaikeimmilla hetkillä. Punaisia kuoli enemmän, valkoisia tapettiin alussa - ja lopulta voittaja kosti kuten aina on ollut tapana.
Veriset ruhjeet jäivät jäljelle, mutta kuitenkin 1939 Neuvostoliiton hyökätessä - oli kansakunta yhtenäisempi kuin koskaan ja se pelasti kansamme itsenäisyyden. Talvisodassa Mannerheimilla ei ollut punaisia tai valkoisia sotilaita - kaikki he olivat Isänmaan sotilaita puolustamassa sitä tärkeintä - omaa maataan, koska olivat kaikki siihen parhaita.
...
Jätetään negatiivinen arviointi sikseen ja annetaan arvo sille kaukonäköisyydelle,
millä Mannerheim jätti Murmannin radan ja Leningradin rauhaan. Josif Stalin muisti tuon Mannerheimin kaukonäköisyyden ja siirsi armeijansa kohti Berliiniä. Stalin keskeytti kesähyökkäyksen 1944. Suomi pelastui johtajansa komennossa - lopulta yhtenäisen armeijan ja saksalaisten aseiden turvin - Suomi jäi miehittämättä.
Suomen viimeinen sinivalkoinen omantunnon ääni, kenraali, Mannerheim ristin ritari Adolf Ehrnrooth kuoli 2004 - onneksi hänen ei tarvinnut kuulla ja nähdä vähemmistön käsitystä "modernista taiteesta". -
Hienotunteisuutta hyvät ystävät!
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
........................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[Copyright by Ilkka Luoma, 2005 --- kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä]
Kuva 1
---- http://www.panoramio.com/photo/8342322 ---
Teksti
Marsalkka Mannerheimille uskollisen kenraalin, Adolf Ehnroothin viimeinen matka on alkanut. Kansalaiset katsovat hiljaa suosikkiveteraaninsa kulkua Senaatintorilta Hietaniemen hautausmaalle. Onneksi kenraalin ei tarvinnut olla näkemässä "suomalaista modernia taidetta".
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/8342377 ---
Teksti
Marsalkka Mannerheim sellaisena kuin kansalaiset ja veteraanit haluavat hänet muistaa. Kuva öljyvärimaalauksesta (Jarmo Pätäri - yksityiskokoelma).
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/8343281 ---
Teksti
Mannerheimin Talvisodan kenraali - Paavo Talvela, kuva on Helsingissä Ressun lukion seinällä - nykyisetkin oppilaat ovat varmaan ylpeitä väkevästä historiasta.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/8343335 ---
Teksti
Savonlinnan sankarivainajahautausmaa - monet jäivät palaamatta, mutta työ oli tehty ja Isänmaa pelastettu. Mannerheim oli heidänkin ylipäällikkö ja verta vuosi kotiemme tähden.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/8343534 ---
Teksti
Venäjällä Isänmaan sotilasjohtajat ovat suuressa arvossa, eikä heitä sotketa "moderneihin performansseihin eikä vahanukketaisteeseen" - vaan heidät muistetaan Suuren Isänmaallisen sodan voittajina ja kansakunnan pelastajina. Marsalkka Zukovin ratsastajapatsas Moskovan ydinkeskustassa, arvoisellaan paikalla.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/8346201 ---
Teksti
Marsalkka Mannerhein on ollut kansan arvostamalla paikalla Mannerheimintietä vartioimassa jo vuosikymmenet - ratsastajapatsaasta on kiistelty, Kiasman paikasta on kiistelty, mutta moni veteraani pysähtyy kunnioittamansa ylipäällikön ikoniksi muodostuneen patsaan eteen muistelemaan niitä hetkiä, jolloin Suomen itsenäisyys oli vaakalaudalla.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/8346210 ---
Teksti
Mannerheim ratsastajapatsaan takana modernia taidetta - edellisenä päivänä turhautunut nuoriso poltti välittömässä läheisyydessä olevat entiset VR-makasiinit - kertoo ajasta missä elämme.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suomessa on myös paljon kansalaisia joiden mielestä Mannerheim oli myös lahtari.
Entisenä valkoisen armeijan ylipäällikkönä Mannerheim kuitenkin yhdisti koko kansan Talvisodassa ...
Anna Kontula teki Mannerheimista homon ... on tämäkin jo koettu. oliko vai ei - niin hienotunteisuutta peliin.
punaiset veljemme, mutta vain vähän aikaa. Talvisota yhdisti kansan, jälleen.
YLE harrasti kansalaisilta kerätyillä varoilla vapaaehtoista kehitysaputoimintaa, ostamalla elokuvapalveluita halpatyövoimamaista -
samoin kuin mm. Adidas, kun se teetättää (ainakin teetätti) jalkapallojaan lapsityövoimalla ja alipalkalla. Edelleen sama asia kuin se, että ettemme tue kotimaisuutta ostamalla halpaa tavaraa Kiinasta - kun se kerran on niin halpaa ---
Oliko YLE´llä kansallisesti valtiomediana pahoinvointikrapula aiemmin ja (vielä nykyäänkin) harjoittamastamme mustan Afrikan riistosta?
Vai olisiko tässä YLE´n juoni ja vihje kotimaisille näyttelijöille ja elokuvatoimitsijoille, että alentakaa taksojanne ja palkkojanne?
YLE repäisi autonomisena mediana melkoisen filosofiakeskustelun, mutta loukkasi samalla suomalaisuuden ytimiä.
Budjetti itse elokuvaan oli 20 000€:a. Elouvan tekemisestä tehty dokumenttisarja maksaa 170-200 000€:a ?!?!?!
Olisi kiva päästä kuittitasolla tutkimaan mitenkähän sitä rahaa on oikein käytetty tai mitä ilmeisemmin, miten sitä on jaettu? Voi olla , että juttu poikii vielä rikosilmoituksia ja asia tullaan tutkimaan. Onhan kysymyksessä sentään julkiset varat.
Varmaa on se, että kun väärinkäytökset tulevat esiin, monen "poikkeavaa taidetta" ihailevan happi on aika vähissä. Ilmiselvää rahastusta kun on vaikea määritellä taiteeksi.
Henkilökohtaisesti torppaan koko jutun jo nyt. Oman tunnesidonnaisuuteni vuoksi pidän aiheen käsittelyä törkeänä, enkä edes pilana. Minua pidetään ihan yleisestikkin avaramielisenä, mutta jossain se raja kulkee.
Kuuluuko tämä elokuva nyt sarjaan "kokeileva taide", mutta miksi me "kokeillaan" koettuja arvoja ja kansallista identiteettiä, kun se muutoinkin on niin heiveröinen?!
Just näin. Kokeileva taide oman käsitykseni mukaan on sellaista, joka on rakentuu uudelle pohjalle. Se on taidetta, jossa luodaan uusi ilmaisukeino, työskentelytapa tai vaikkapa käytetään materiaaleja uudella tavalla. Esim. Alvar Gulichsenin Bonk juttu on mainio esimerkki uudesta taidemuodosta. Rajoja kokeileva taide toki liittyy vanhan ilmaisutavan uudenlaiseen käsittelyyn. Olet oikeassa. Tämän aiheen ympärille se ei sovi.
YLE saa nyt roimasti julkisuutta ja "kansalaisvihaa", koska tuohon kokeiluharrastukseen kului nimenoman kansalaisvaroja - vai keräsikö YLE juuri nämä elokuvarahat vapailta markkinoilta?
Mitä tässä Mannerheim performanssissa saavutettiin, kun vielä itse elokuva on näkymättömissä?
Kuka se nakkelikaan paskaa yleisön sekaan Oulussa - oli menossa jokin performanssi. Saiko nyt kansa paskaa omaan niskaansa tässä Mannerheim irvailussa.
"Jätetään negatiivinen arviointi sikseen ja annetaan arvo sille kaukonäköisyydelle,
millä Mannerheim jätti Murmannin radan ja Leningradin rauhaan. Josif Stalin muisti tuon Mannerheimin kaukonäköisyyden ja siirsi armeijansa kohti Berliiniä. Stalin keskeytti kesähyökkäyksen 1944. Suomi pelastui johtajansa komennossa - lopulta yhtenäisen armeijan ja saksalaisten aseiden turvin - Suomi jäi miehittämättä."
Enemmän kysymys oli varovaisuudesta ja Englannin/USA:n painostuksesta.
NL voitti Japanin kauko-Idässä,joten ei Mannerheim aliarvioinut NL sotavoimaa kuten tekivät saksalaiset
Mannerhein ei uskonut Saksan voittoon ja halusi ensin vakuuttua, että Saksa onnistuu ennkkoaavistuksista poiketen. Jos Moskova olisi vallattu niin Mannerheimkin olisi varmaan jatkanut.
USA ja Englanti painostivat sodalla ja diplomaattisten suhteiden katkaisulla ja siitä syystäkun Saksan voittoon ei uskottu niin hyökkäys pistettiin jäihin.Tosin Englanti ehti julistaa sodan Suomella,mikä kostautui rauhanteossa
Tekikö Mannerheim valtiopetoksen Saksaa kohtaan, kun irtisanoi Rytin ja Hitlerin välisen sopimuksen?
Teki epäsuorasti, mutta moraalisesti pakon edessä suoraan.
YLE sai tarkoitushakuisesti suuren julkisuuden kokeilevalla taiteella, jota arkikansa ei ymmärtänyt *] -
[ ... peruskadunmies on aina ihmetellyt johtopolitiikkaa - erityisesti nyt, ja vähän vähemmän presidentti Urho Kekkosen aikana ja kaikkein vähiten Mannerheimin aikakausina. Syy ihmettelyyn on yksinkertainen, koska tänään politiikka on tehty monimutkaiseksi ja Mannerheimin aikana se oli yksinkertaista - piti säilyttää itsenäisyys, jota Kekkonen jatkoi ja jota nykyhallitus ymmärtämättään luovuttaa EU_Brysselille ... ]
Mannerheim kannatti 1938-39 Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin ehdotusta maanvaihdoista **] Karjalan kannaksella - Mannerheimiä ei kuunneltu. Mannerheim ymmärsi Leningradin merkityksen - ei hyökännyt kaupunkiin aseveli Saksan kolmannen valtakunnan pyynnöistä huolimatta. Mannerheim teki myöhemmin epäsuoran valtiopetoksen aseveljeään ja auttajaansa kohtaan loppukesästä 1944.
Presidentti Urho Kekkonen jatkoi presidentti Juho Kusti Paasikiven viitoittamaa linjaa ja piti Suomen taitavasti omanlaisessamme puolueettomuudessa noottikriisistä 1] huolimatta 1961 - olihan Kekkonen saanut USA rakastetuimmalta presidentiltä John F. Kennedy´ltä 2] puolueettomuustunnustuksen, juuri nootin napsahtaessa Moskovasta Helsinkiin. Junailiko Kekkonen tämän - ei junaillut, mutta hymyili arvoituksellisesti sen saapumisesta - Kekkonen tiesi näin kausiensa jatkuvan "ikuisuuksiin".
Ennen Talvisotaa
Mannerheim oli silloisen voimaministeri, kenraali Rudolf Waldenin 3] kanssa lähes ainoita, jotka olisivat tutkineet vakavasti ja huolellisesti Stalinin tekemät maanvaihtoehdotukset **] - Stalin haki turvavyöhykettä Leningradille ja olisi antanut huomattavasti suuremmat maa-alueet Vienan Karjalasta - voimme vain arvailla miten olisi käynyt, jos Mannerheimiä olisi kuunneltu. Ruotsi säilyi taitavasti puolueettomana koko II Maailmansodan ajan - luoden sen vaurauden, jolla se erottui henkihieveriin sotineesta Suomesta.
Hitler lopetti Talvisodan?
Saksan johtaja Adolf Hitler oivalsi suomalaisten taistelukunnon ja lähetti luottomiehensä, Lufwaffen komentajan Hermann Göring´in 4] salaisesti kertomaan suomalaisille, takaisin saatavista menetetyistä maista - kunhan hyväksytte Stalinin sodan lopettamisehdot.
Hitler ilmoitti Stalinille ennen Talvisodan päättymistä, että Suomi jätetään nyt rauhaan ja Stalin totteli epätietoisena länsiliittoutuneiden mahdollisesta avusta Suomelle, peläten samalla Hitleriä - muitahan Stalinin ei sitten pelännytkään. Myöhemmin Mannerheim järjesti salaisen tapaamisen Hitlerin ja Stalinin välille toukokuussa 1940 - jaetussa Puolassa - molempien suurvaltajohtajien salaisesta pyynnöstä!
Mannerheim petti aseveljensä 1944
Mannerheim vaati presidentti Risto Rytiä tilaamaan Hitleriltä ase- ja sotilasapua Neuvostoliiton aloitettua kesäoffensiivit 1944. Hitler suostui ja tehtiin sopimus, jossa Suomi sitoutui taistelemaan aseveljensä rinnalla. Näin Hitler vaikutti voimakkaasti Mannerheimin mahdollisuuteen padota Puna-armeijan työntyminen Suomeen.
Suomi oli puun ja kuoren välissä - oli pakko saada aikaiseksi rauha Neuvostoliiton ja Stalinin kanssa. Mannerheim valittiin presidentiksi ja näin Hitler-Ryti sopimus voitiin yksipuolisesti purkaa - syntyi "valtiopetos", jonka kaikki Saksan myöhemmät johtajat ovat tarkasti tienneet - myös nykyinen liittokansleri Angela Merkel.
Sotasyyllisyydet
Stalin oli antanut erityisesti Mannerheimiä koskevat erityisohjeet - osin kiitoksena toukokuun 1940 järjestelyistä, sekä kiitoksena siitä, että Mannerheim ymmärsi Leningradin merkityksen. Stalin piti Mannerheimistä, ja näin marsalkkamme säästyi kaikilta kiusallisilta syytöksiltä ja oikeuskäsittelyiltä - Lisäksi tieto Mannerheimin asenteesta Stalinin maanvaihtoehdotuksiin olivat hyvin muistissa - Stalin osasi myös kiitää ja osoittaa kiitollisuutensa hyvin konkreettisesti.
Mannerheimin luottoministeri Rudolf Walden
Stalin tunsi Mannerheimin luottokenraalin, puolustusministeri Rudolf Waldenin venäjänkielen taidon, sekä tämän ymmärryksen liikemiehenä "Moskovan tiestä", jota Stalin oli monesti esittänyt juuri paperitehtailija Waldenille, millä suunnitelmalla olisi lisätty merkittävästi Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa - joka myöhemmin juuri Urho Kekkosen kaudella paisui nostamaan kansakuntamme elintason aivan uuteen luokkaan.
Urho Kekkonen
Mannerheimin jälkeistä Paasikiven linjaa jatkoi yksiselitteisesti Kekkonen, joka ymmärsi Venäjän karhun merkittävyyden maamme työllisyydelle ja taloudelle. Kekkonen loi samaan aikaan voimakkaan valtionyhtiöden ryppään, joka osasi pelata venäläistä talousrulettia Kekkosen ja tämän venäläisten ystävien kanssa. Suomi työllistyi ja sai lopulta sotakorvauksistakin 5] loppuosalle anteeksiannon. Porkkalakin luovutettiin etuajassa - niin, millainen Suomi olisikaan tänään, jos Stalinin maanvaihtoehdotuksiin olisi suostuttu?
Noottikriisi
Media ja kekkoskriitikot väittävät, että nootti toimitettiin Kekkosen tarpeisiin. Näin ei ollut (kokonaan), nootti tuli Euroopassa ja juuri Pohjolassa tapahtuneen Saksan liittotasavallan ja Naton aktivoitumisen syistä. Venäjä huomautti tästä Suomea - se, että Kekkonen hymyili arvoituksellisesti sisäänpäin, saatuaan tietämänsä nootin - ei ollut yllätys.
Nootti teki Kekkosesta "ikuisen" Suomen kansalle ja näin taloutemme vauraustui Neuvostoliiton kanssa tehtyjen vaihtokauppaperiaatteiden myötä. Tuo aika oli Suomen talouden kulta-aikaa, koska kansalla oli työtä. Kekkonen ymmärsi työllisyyden merkityksen kansakunnalle - ymmärtääkö nykyhallitus, jää nähtäväksi.
Kekkonen tapaa USA:n presidentti Kennedyn
Sotasankari John F. Kennedy, USA:n yksi nuorimmista presidenteistä, tunnusti Suomelle puolueettomuuden - Kekkonen oli näin saanut politiikkansa toisen puolen. Neuvostoliittohan oli "hanskassa" ja nyt toinen ydinasemahti USA oli antanut oman tunnustuksensa - Neuvostoliitto ei antanut, eikä Kekkonen sitä tarvinnut.
Myöhemmin Kennedy ajoi Neuvostoliiton puoluesihteeri Nikita Hrustsovin 6] kanssa maapallon ydinsodan partaalle 1962 7] - kuitenkin hallitusti, oli käynnistynyt sapelien kalistelu vastineeksi aiemmasta Naton aktivoitumisesta Euroopan Pohjolassa 8], johon liittyi myös Suomen saama nootti.
Kennedy sai tahtonsa läpi ja Hrustsov käänsi laivansa Kuuban rannikolta - ydinohjuslasteineen takaisin Neuvostoliittoon. Suurvaltajohtajat olivat näin saaneet mittelönsä päätökseen. Maailma huokaisi ja Kekkonen tiesi nämäkin tapahtumat jo etukäteen - olihan Hrustsov kysynyt juuri Kekkoselta mielipiteitä Kuuban kriisin hoitamiseksi.
...
Mikä yhdistää näitä kolmea aikautta?
1938-39, 1944 ja 1961-63 olivat käänteitä koko maailmalle. 1939 alkoi II Maailmansota, 1944 alkoi Normandian maihinnousu, joka yhdessä Stalinin kanssa päätti myöhemmin maailmanhistorian verisimmän sodan ja 1960 -vuosikymmenen alku oli viimeinen todellinen ydinaseiden yhteenottouhka - jonka jälkeen molemmat maailmanvallat ymmärsivät, ettei keskinäinen ja näin vakava uhittelu kanna mitään hedelmää.
Suomi oli toisen näytelmäohjaajan neuvonantajan paikalla, aiemmin
[ ... Suomella oli suurempi kuin väkilukuunsa nähden oleva osuus mainituilla kolmella aikakaudella ... ]
1939 alkoi Talvisota, jonka suomalaismenestys herätti lopullisesti Hitlerin, hyökkäyksestä Stalinin Neuvostoliittoon. 1944 Neuvostoliiton kesähyökkäys Suomeen keskeytettiin suomalaisten arvioitua voimakkaamman vastarinnan vuoksi ja näin Stalin käänsi nämäkin armeijat 'Berliinin tielle' - tämä päätös lyhensi II Maailmansotaa Euroopassa noin 6-12 kuukaudella. 1960 vaiheilla Neuvostoliitto ja USA pelasivat "isojen poikien totisinta leikkiä" - Neuvostoliiton hakiessa mielipiteitä Kekkoselta, joka oli aiemmin tavannut Kennedyn ja näin Kekkonen osasi ola kääntämässä Hrustosovin päätä.
Suomalaiset suurmiehet ovat merkittäviä arkikansalaisille
Meillä Suomessa on ollut useita suurmiehiä, jotka ovat kaikki olleet valkoisia. He ovat nauttineet todellisten valtaapitävien keskuudessa arvonantoa, eivätkä nämä suuret ole koskaan parjanneet, vähätelleet tai muutoin aliarvioineet näiden suurmiestemme kykyä nähdä maailmaa.
Suurmiehiämme ei ole mustamaalattu, vaan kunnioitettu osaajina - pienen, mutta päättäväisen maan johtajina, joille oma isänmaa on ollut aina etusijalla. Ja näitä arvoja on aivan tavallinen arkikansa aina arvostanut. Tänään meillä ei ole enää suurmiehiä - joita kansa suuresti kunnioittaisi ja arvostaisi.
Ilkka Luoma
VIITTEET
*] Kun valkoinen kansakunta jyrähti!
--- http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuuri... ---
**] Nk. Jartsev neuvottelut maa-alueista Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1939 - kevät
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota#Jartsev-neu... ---
1] Neuvostoliiton nootti Suomelle 1961
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Noottikriisi ---
2] USA:n 35. presidentti John F. Kennedy - 1961-1963.
--- http://en.wikipedia.org/wiki/John_F._Kennedy ---
3] Marsalkan luottomies, teollisuuspatruuna ja ministeri Rudolf Walden
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden ---
4] Saksan kolmannen valtakunnan Luftwaffen komentaja, ilma-marsalkka Hermann Göring
--- http://de.wikipedia.org/wiki/Hermann_G%C3%B6ring ---
5] Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotakorvaukset ---
6] Nikita Khrushchev (Hrustsov) - s -kirjaimissa yläväkäset
--- http://en.wikipedia.org/wiki/Nikita_Khrushchev ---
7] Kuuban ohjuskriisi 1962
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi ---
8] Kts "Moskovan tiellä" -Seppo Keränen, Urho Kekkonen ja Neuvostoliitto 1945-1980 - siv. 78. ISBN 951-1-11283-x - 1990.
…
Sent
Cc: jussi.niinisto@eduskunta.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; ari.puheloinen@mil.fi ; carl.haglund@defmin.fi ; pertti.salolainen@eduskunta.fi ; mikko.pukkinen@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; jyri.hakamies@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; Sasi Kimmo ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi
Sent: Sunday, August 19, 2012 7:05 AM
Subject: ARKIKANSALAISEN HISTORIAA - "Mannerheim - kansallinen esikuva myöhemmille"
...
Mannerheim - kansallinen esikuva myöhemmille
Mannerheim oli reaalipoliitikko, jolla sydän sykki myös valkoiselle Venäjälle.
Mannerheim teki myöskin epäsuoran valtiopetoksen Saksaa kohtaan - rikkomalla "kulman kautta" haluamansa Ryti-Hitler sopimuksen. Tämä tapahtui pakon edessä ja itsenäisyyden säilyttämisen nimissä.
"Suomessa 1940-luvun lopulta aina 1970-luvulle saakka veteraanit, Mannerheimin omat sotilaat - ovat olleet parjattuja ja loattuja kiihko-oikeistolaisiksi haukuttuja kansalaisia. "
Tuosta arvostelusta veteraanit saavat kiittää itseään. Sota raaisti monet ja niinpä kapakat,linja-autoasemat, puistot etc olivat täynnä juovuksissa räyhääviä veteraaneja, jotka räyhäsivät, kehuivat kuinkakovia jätkiä ovat ja uhkailivat ohikulkijoita ja vaativat kumartamaan heitä.
Linja autoasemalla oli oikein oma putka näitä juoppoja varten,poliisi kun ei kyennyt raahaamaan kaikkia poliislaitokselle
Linja-autoaseman suihkulähde edusti Syväriä ja sen ympärillä ammuttiin kk-asemista niin perkeleesti.
Ruukkujen tasangolla kaukopartiomiehet jatkoivat sotaansa
Sota raaistaa kaikki osapuolet - kyseessä on kuitenkin jokaisen osallistuvan oma yksityinen ja ainutlaatuinen henki :)
Kysimys olikin siitä miksei 50-60-70-luvulla arvostettu sotaveteraaneja.
Syykin on selvä
Viina vei tämän porukan 70-80-luvulla ja nyt jäljellä ovat ne jotka selvisivät sodasta ilman suuria henkisiä vaurioita
Kyllähän tuo sotaveteraanien katukuvassa (ainakin Helsingin) varsin näkyvän osan puliukkoutuminen ja häiriökäyttäytyminenkin pitää paikkansa, mutta se oli sittenkin marginaalinen ilmiö aikakauden kokonaisilmeessä.
Mitään sotaveteraanien yleistä ja järjestelmällistä halveksuntaa tai edes erityistä väheksyntää ei kyllä ollut. Sellaisena ei voi pitää sitä että heidän uroteoistaan ei oltu kokoaikaisesti aktiivisesti hymistelemässä ja laulamassa. Tämä johtui yksinkertaisesti suurimmaksi osaksi siitä että sotaveteraanius oli oli siihen aikaan niin yleistä ja itsestään selvää. Jokseenkin kaikki keski-ikäiset miehet olivat sotaveteraaneja. Sotaveteraaniuteen suhtauduttiin luonnostaan siten että ei suhtauduttu mitenkään. Ajan tapahtumat kulkivat kulkuaan ja kansa eli niissä ilman että sotaveteraanius olisi muodostanut mitään omaa ryhmittymäänsä tai kulttuuriaan.
Tämä oli sotaveteraaniuteen suhtautumisen vallitseva valtavirta. Poikkeamia siitä oli, mutta niillä ei ollut sellaista merkitystä ja näkyvyyttä kun sitten myöhemmin on haluttu nähdä.
Helisteelle, helpommistakin rasteista on monilta mennyt hermot.
Tali-Ihantalassa ja Kollaalla syväluodattiin miehestä mittaa.
"Tänä päivänä veteraanit ovat arvostettuja, nyt heitä halutaan auttaa - onhan se halvempaa, kun heitä on niin vähän. Oli suuri menetys, kun niin kovin moni kuoli ennen tunnustuksia ja avun tuloa - kuolivat unohdettuina, kuolivat vaiennettuina. Mannerheim oli aina veteraanien ihailun kohde."
Sotaveteraanit olivat poliittisessa vallassa aina 80-90-luvulle saakka
Kyllä he osasivat jakaa etuuksiakin esim putkee he pääsivät 53-vuotiaana eläkkeelle he pääsivät 55 vuotiaana .
Ja eläekindeksikin oli niin edullinen, että eläkkeellä oleva veteraani sai enemmän eläkettä kuin työssäseuraaja palkkaa muutaman vuoden eläkelon jälkeen
Oman maan puolustaminen, oman hengen uhalllakin - on suurinta veronmaksua, josta on syytä saada edes jokin etuus.
Meillä on vielä yksi suuri punnerrus - muut veteraanien asiat ovatkin miltei kunnossa, paitsi vapaaehtoisina panttipataljoonaan menneet - siis Waffen SS:ään liittyneet - Kaukasukselle ja Stalingradin porteille, heille pitää suoda heidän ansaitsema kunnia.
Ymmärtääkseni vapaaehtoissuomalaiset Saksan Waffen SS:ssä ovat jo puhdistetut maineeltaan. Suomalaiset saivat vilpittömän arvostuksen Saksan SS:ssä kovina taistelijoina, joiden velvollisuudentunto oli huippuluokkaa. Waffen SS:ää pidetään kovimpina sotilasyksikköinä mitä sotahistoria tuntee.
Aulis Mäkitalo:
Mikäli meillä nuoremmilla olisi samat kokemukset kuin esim. Tali-Ihantalassa olleilla, niin ymmärtäisimme asiat paremmin - on muistettava, että valtaosa oli vasta 18-22 vuotiaita - voimme ajatella heidän ikäiset nyt ja kestävyyden määrän.
Kuitenkin vielä kovemmat olosuhteet olivat esim. Pauluksen Saksan kolmannan valtakunnan 6. armeijalla Stalingradissa - menetykset yksinomaan tuolla suuremmat kuin Talvi- ja Jatkosota yhteensä.
Sanotaan, että venäläiset ja saksalaiset tietävät raakalaisimman sodan sen syvimmässä irstaudessaan. Maailmanhistoria ei tunne rajumpaa ottelua kuin Saksan hyökkäyksen Neuvostoliittoon 1941 ...
Pekka Heliste:
Onhan se näin - nyt todellakin ritari Tuomas Gerdt saa täyden huomion, kun on viimeinen - niin sai viimeinen jääkärikin - kenr. Väinö Valve ja niin tulee saamaan viimeinen aito sotaveteraanikin - sillä sekin hetki joskus koittaa.
60 -luvulla niin moni kuoli unohdettuna, pojat eivät saaneet mitään puolustamaltaan yhteiskunnalta! Sanotaan jopa, että jaloin ja sankarillisin aines jäi rintamille - kaikkensa antaneena, lopulta henkensäkin.
Tekstiketju, joka jää elämään kansan syviin riveihin.
Mietin vain kun alkoholisteiksi haukkuivat Suomen veteraaneja jotta kuinka moni tämän päivän miehistä olisi kestänyt tuon sodan ilman, että siitä ei olisi jäänyt minkäänlaisia henkisiä jälkiä?
Jätettiinkö veteraanit sodan jälkeen oman onnensa nojaan postraumaattisine kokemuksineen?
Mielestäni on turha haukkua -alkoholismista huolimatta- heitä, jotka itsenäisyyden meille takasivat! Asettukaa heidän asemaansa, jos kykenette. Suvaitsevaisuus taas huipussaan!
Itsenäisyydestamme on maksettu kallis hinta.
Sari,
hyvin todettu!
Olihan siellä moni,johon ei sota juurikaan vaikuttanut Esim kaksi setääni kävivät läpi molemmat sodat eivätkä he saaneet sielunsa korjaamatonta vammaa .
He kyllä kertoilivat kokemuksistaan,mutta ei heidän tarvinnut kokemustaan korostaa.Toinen haavoittui vakavasti partioretkellä vihollisen linjojen taakse,mutta selvisi takaisin
Ja olihan siellä moni muukin lähisukulainen,mutta ainoa päähän haavoittunut oli iso-isäni.
Mitä tulee sotaveteraaneihin niin he olivat poliittisia päättäjiä aina 90-luvulle saakka.Rintamapalveluksessa oltiin n 18-30 ikävuoden välillä ja vielä 60-luvulla ja 70-luvullakin politiikka oli iäkkäitten miesten valtaa eli sotaveteraanien valtaa.
Esim kommunisten johdossa oli Aarne Saarinen,kahden sodan veteraani ja Ele Alenius , Jatkosodan rintamaupseeri
Vimeinen merkittävä sotaveteraani oli Mauno Koivisto
Eli kun syytät oman onnen nojaan jättämisestä niin syytät silloin sotaveteraaneja.Minun mielestäni he olivat osoittaneet, että kykenevät huolehtimaan asioistaan
Kirjoita kommentti
Kommentoi 44 kommenttia