Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Saavutettu etu vai työttömyys?

Nyt tarjoillaan jo julkisesti palkanalennuksia – ”ota tai jätä”. Olemme saavuttaneet tason, josta ei ole enää nousua, on alentamisen aika. Kulutamme liikaa, niin materiaa, ravintoa kuin energiaakin.

 

Maapallo on yhteinen resurssi, ja sen apajille pyrkii voimallisesti kaukoidän jättiläinen – Kiina. Kiinalaiset katsovat varantojen jaon tapahtuvan oikeudenmukaisesti, kun jako suoritetaan populaatiosuhteissa – jolloin esimerkiksi meidän suomalaisten osuus on matemaattisena ilmaisuna noin 0,0054/7 ja Kiinan osuus noin 1,44/7.

 

 

Palkka on mittari 1],

 

jolla suoritetaan maskuliininen verranto ja mielen kohennusjatke. Jotkut puhuvat miehuuden kasvavan [urheilu]auton hevosvoimien suorassa suhteessa. Onko meillä ollut jo liiaksi liian suuri kulutusvoima, jota markkinataloudessa kutsutaan ostovoimaksi ...

 

1] ”Rahan määrällä ei ole väliä!” [?]

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/rahan-mrll-ei-ole-vli-kunhan-sit-on.html   ---

 

 

Palkat joutuvat leikkuriin ...

 

...kustannuskriisi ajaa jo insinöörityötkin Kiinaan, jossa meidän insinöörillä saadaan tänään noin 3-5 kiinalaista insinööriä – heitä valmistuu vuodessa, siis joka vuosi – noin 360.000 – joka on enemmän kuin USA:ssa, EU:ssa ja Venäjällä yhteensä.

 

 

Sakkaako pohjoismainen materiaalinen hyvinvointi?

 

Skandinaavinen lentoyhtiö SAS edellyttää työn jatkumisen tarkoittavan noin 15 prosentin palkanalennuksia. Entä meillä Finnairissa, vai jaksaako kaukoidän, siis paljolti Kiinan lennot pitää Finnairin ilmassa ja pinnalla.

 

 

Palkka on pyhä ja se on saavutettu etu –

 

...saavutetuista eduista ei ole haluttu luopua, vaikka duunit menisivät. Entä sosiaalinen inhimillisyys-yhteiskuntamme, menetämmekö sen, jos työttömyysputki kohtaa liian monen hyvän veronmaksajan – kun nuo veroeurot on saatava, jotta inhimillisyysfilosofia toimisi, jopa niin, että on syntynyt ryhmiä, joiden työnkuva on pelkästään veroeurojen käyttö omaksi eduksi 2].

 

2] Tuloerot revähtivät – miksi joku voi olla 100 kertaa ”arvokkaampi” kuin joku toinen, miten tuo arvokkuus mitataan?

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/04/kansallinen-yhtenisyys-ei-tue.html   ---

 

 

Mitä kirjoitimme jo seitsemän vuotta sitten, jolloin olisi ollut aikaa hallittuun palkkaliukumaan ja kilpailukyvyn ylläpitoon muuttuvassa maailmassa – jossa olemme maailmanlaajuisessa työ uudelleenjaon taistelussa?

 

 

...

[2005] --- Työllisyyden hoito on asetettava ehdottomaksi ykköseksi; tarvittaessa pudotamme palkkojamme saadaksemme työntekokilpailukykyä maallemme. Tätä vaihtoehtoa käytettiin monissa yrityksissä 90-luvun alussa. Nyt se voisi koskea lähes kaikkia meitä.

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/02/tyllisyydenhoito-on-kansallinen.html   ---

 

 

Tiedostamaton aktiivinen kehitysapu!

 

Suomalainen yhteiskunta on harjoittanut aktiivista kehitysaputoimintaa jo pitkään; siirrämme ostovoimaamme reippaasti enemmän kehitysmaihin kuin tavoiteltu prosenttiosuus bkt:sta. Työtämme tehdään joka hetki enemmän muualla, koska palkkamme ovat liian korkeat.

 

Kuluttajina me valitsemme edullisempia ulkomaalaisia tuotteita ja öljyä, uraania ja muita raaka-aineita on pakko tuoda ulkoa. Emme valitse riittävästi kotimaista valmistusta, josta panokset jäisivät meidän taloutta vahvistamaan.



Meillä on eräs radikaali tapa vastata kilpailuun;

alennamme palkkojamme ja ei vain jostain ryhmistä, vaan kaikista. Ulkopuolelle jäävät vain opettajat sekä terveydenhoitoala 3]. Valtiovarainministeriön olisi perustettava työryhmä, joka tutkii kaikilta puolilta kuinka rima alitetaan reippaimmin.

 

3]

Opettajat siksi, että heillä on suuri vastuu uusista sukupolvista, joille sälyttyy yhä suuremman ikääntyneen kansanosan ylläpito – osaltansa. Nuorien taistelutahto ylläpitää omaa kansakuntaa on pyhä asia, ja sitä tulee tukea kaikin keinoin – siitä olisi synnyttävä velvollisuus. Nuorille on rakentumassa historiamme suurimmat perinnöt, helpottamaan sukupolvenvaihdoselämää.

 

Terveydenhoitoala siksi, että meillä on ”ikiaikainen sukupolvisopimus”, jossa nuoremmat ylläpitävät vanhukset ...  ja terveyskasvatus muutoinkin, jotta työtätekevä jaksaa motivoituneena kilpailustuvan elämänmenon – emme ole enää lintukodossa; olemme verkostoituneet – ja itä nousee ja ottaa omansa; me vähennämme – mutta nostamme aineetonta kasvua ja henkistä kehitystä – omaksi sielunmaisemamme eduksi.

 

 

 

Palkkojen oikeudenmukaiseen alennukseen liittyy varmasti paljon ongelmia, tasapuolisuuden vaikeaa valvontaa, sen toteuttamisen hankalaa seurantaa. Tuloksien näkyvyyttäkin täytyy odottaa pitkään. Vm:ssä on kuitenkin reipasta kilpailuhenkeä, että arvovaltainen ja luottamusta herättävä ryhmä saadaan koostetuksi tutkimaan tätä visaista tehtävää. Samassa on syytä tutkia osingonjakoihin määräaikainen kattoprosentti.

 

LINK Joustava palkkapolitiikka

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/suomalaiset-voisivat-joustaa.html   ---


Vastapainoksi, kun palkkoja alennetaan,

 

valtio ja kunnat pudottavat joidenkin palveluiden hintoja, senkin uhalla, että verotulot pienenee. Kustannustason laskiessa, se vääjäämättä siirtyy myös hintoihin, jolloin pitkässä juoksussa ostovoimamme palaa ennalleen. Suurimpana voittona on se, että siirtymäkauden jälkeen saamme paljon uusia työpaikkoja, joka on eduskunnan ja koko yhteiskuntamme suurin ja tärkein asia.

 

Työpaikkojen lisääntyessä merkittävästi palaa valtion verotulot ennalleen ja ylittyvät nykyisestä ja parantunut kilpailukykymme tuottaa täysin uusia työpaikkoja. Saamme uudelleen positiivisen Suuren Suomalaisen yrittämishengen päälle.

Tässä samassa projektissa Suomen hallitus voi panna tuon paljon puhutun väestökasautumisen tietyille paikkakunnille kuntoon ja uuteen järjestykseen; ihmisten henkilökohtaista verotusta porrastaan niin, että itä- ja pohjois-suomalaisia verotetaan lievemmin, jotta muuttohalukkuutta väljemmille ja luonnonläheisimmille alueille aletaan suosia.

 

 

Lopuksi muistelo lähihistoriasta, kun maan isä ymmärsi jotain sellaista, jossa oli vastuuta!

Jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan kantoi suurinta huolta työllisyydestä; hallitukset vaihdettiin ja jos sekään ei riittänyt niin pantiin eduskuntakin uuteen kuosiin ja päälle vielä hätätilajulistus.

 

 

Ilkka Luoma

 

 

 

...

Sent

Cc: ville.niinisto@ymparisto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; mika.vehvilainen@finnair.fi ; teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; presidentti@tpk.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; jyri.hakamies@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi Sent: Tuesday, November 13, 2012 8:17 AM Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Saavutettujen etujen puolustus vai työttömyyden kasvu? ...   Saavutetut edut vai työttömyys ja pienempi ostovoima?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Ilkka Luoma

Kiinalais-suomalainen kustannusverranto:

Kiinalainen liikemiesvaltuuskunta saapui Helsinkiin eilen sunnuntaina erään mielenkiintoisen toimialan puitteissa - hyvä niin. Järjestimme heille hotellimajoituksen, viidelle - ykköset, non niin - viikon oleskelu maksaa 5250 euroa. Kiinassa tuolla rahalla tulee toimeen kuukauden 64 maatalousväestöön kuuluvaa maaseutulaista - siis heitä, jotka ruokkivat koko Kiinan 1345 miljoonaisen kansan.

Toinen kiinalais-suomalaisverranto:

T-paita maksaa kiinalaisen tehtaan ovella noin 0,7 euroa, Suomeen tuotuna kuluttaja maksaa siitä niin paljon, että valtio saa noin 1,4 euron arvonlisäveroa - mitä voimme päätellä tästä? Kiinassa kaupunkilaisväki saa noin 200 euroa per kuukausi palkkaa ...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kiinalainen teepaidan valmistaja siis tukee Suomen valtiota samalla panoksella, mitä se itse saa bruttona!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hyvä, palkkatalkoot aloitettakoot vuorineuvoksista, presidentistä ja pääministeristä, kyllä muut sitten seuraavat!

Ilkka Luoma

Miten olisi kilpailukyvyn perään huutava Jyri Häkämies, voisiko hän alentaa nyt näin omaa EK-palkkaansa - malliksi muille? Mitä tuumaat?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Joku lehtimies voisi kysyä tätä Jyrtsältä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Niin, onko Finnairin pääjohtaja jo alentanut palkkaansa, entä SAS in?

Toimituksen poiminnat