Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Palkkamaltti ei riitä - vain palkka-ale luo työpaikkoja

Palkkamaltti ei riitä. Riittävä palkkojen alennus tuo lisää työpaikkoja, joka taas lisää toimeliaisuutta. Suomessa kulutetaan yhteiskuntana liikaa – syömme kehitysmaatoverien riisikupeilta. Meille riittää vähäisempikin. Kaikki ottavat osaa palkka-aleen, paitsi alle 1.850 euroa kuukaudessa tienaavat, heille myönnetään veroale, jotta tulisi paremmin toimeen.

Lopulta työ ja tekeminen ratkaisevat. Ihminern on luotu tekemään työtä, saadakseen ravintoa, jotta voisi lisääntyä ja kasvattaa jälkikasvun lisääntymään. Mikä muu tehtävä meillä on – evoluution näkökulmasta? Evoluutio loi meidät, ja sillä saattaa olla ”velvoitteita meitä kohtaan”.

 

...

[2005]

Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi 1] on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?

 

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/palkkatason-alennukset-tuovat-lis.html   ---

1] Automatisoimme itsemme palvelemaan toinen toisiamme

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html   ---



Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin? Valtiovarainministeriössä on runsaasti sivistynyttä väkeä suorittamaan nämä taulukkolaskentaharjoitukset.



”Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta”

Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi.

Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki.

 

Työ ja sen tekeminen ratkaisevat

Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista oleilu työvoimaa?

 


Ajatus on yksinkertainen;

pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta.

Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" oleilu yksilöille pienenee.


Työ, identiteetti ja itsetunto

Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä.

Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.


Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahanmäärä,

vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.


Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?

 

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Ilkka Luoma

Tuo artikkelissa mainittu 1850 € kuussa on vain esimerkki - se pitää tutkia huolella, mihin se lopulta asettuisi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Entä kipeä aihe eläkeläiset? Missä seisoo heidän osallistumisraja. Olisiko 1650e/kk?

Ilkka Luoma

Eläkeläisten määrä kasvaa ja terveydenhoitomenot nousevat. Eläkeläisten keskimääräinen varallisuus nousee myös ja onkin odotettavissa historiallisen suuret perinnöt, ellei sitten itse eläkeläinen joudu käyttämään säästönsä ja omaisuutensa oman terveyden vaalimiseen.

Meillä on myös sukupolvisopimus huolehtimisesta, tosin kirjoittamaton - mutta siitä pitänemme kiinni, koska jokainen on joskus vanha ja viisaasti kokenut.

Pekka Heliste

"Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki."

Ruokahuolto ei palaa koskaan entiselleen, eivät paimenpojatkaan ole palanneet vaikka hommaan voi palkata ilmaisen työharjoittelijan.

Seinät ja välineet maksavat ja seisovat vajaakäytöllä.Työpaikka maksaa keskimäärin 100000 euroa, joten ei sellaisia investointeja tehdä seisomaan

Ilkka Luoma

Onko markkinataloudessa voittopyyteiden vuoksi vinoutunut suhde itse työpanoksen ja työympäristön (työnmahdollistajien) välillä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kansakoulun herneri oli hyvää, sellaista mihin ei mikään suurkeittiö pysty ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Itse ihmisen tekemä työ on yhteiskunnan tärkein voimavara, nyt ekonomistit ovat liiaksi sormeilleet voitto edellä talouden ja liiketoiminnan oheisparametreja.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Ahneet kauppiaat vain nostavat hintojaan. Ihmisten pitäisi alkaa säästämään palkka-alen jälkeen niin että se ahne kotimainen kauppias menisi konkurssiin.

Ilkka Luoma

Tänään esimerkiksi kodinelektroniikka maksaa absoluuttisesti saman kuin 1980 eli esimerkiksi pesukoneiden hinta on enää reaalisesti vain neljäsosa siitä mitä se oli 1980.

Kauppiaat joutuvat noudataamaan kysynnän ja tarjonnan lakia, kun ostamme vähemmän, hinnatkin laskevat, koska kauppiaan pitää saada tietty määrä rahaa kasaan pitääkseen kauppaa ja itseään yllä.

Neuvostoliitossa kaupat olivat yhteiskunnan ... miten kävi?

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

"Neuvostoliitossa kaupat olivat yhteiskunnan ... miten kävi?"

Huonostihan siinä kävi. Suomessa tilanne on se, että ahneet kauppiaat ovat kartellissa keskenään. Kun yksi nostaa hintoja, kaikki muutkin nostavat hintoja samalla, ja todellista kilpailua ei ole. Kannattaa miettiä, miksi esimerkiksi ulkomainen verkkokauppa kukoistaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #7

Miksi Lidl ei käytä kaikkia kilpailukeinoja hyväkseen, nostaakseen markkinaosuuttaan? Nythän Lidl on jo halvin ruokakauppa. Miksi suomalaiset eivät ole löytäneet saksalaista jättiä?

Aulis Mäkitalo

Minulla on äitivainaan peruja juuri vuoden 1980 paikkeilla ostettu pesukone (Hoover) ja se on vieläkin käytössä ja toimii kuin enkeli. Ei ole tarvinnut kertaakaan korjata. On siis kestänyt jatkuvaa käyttöä 30 vuotta. Voi hyvinkin olla että nykyiset pesukoneet maksavat vain neljänneksen sen hinnasta, mutta niiden käyttöikä jää alle neljännekseen. Erään täysin teoreettisen laskutavan mukaan voisi sanoa että tänä päivänä hankittu pesukone maksaa enemmän - tulee kalliimmaksi - kuin vuonna 1980.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #8

Käyttöohjeiden tarkka noudattaminen nostaa käyttöikää ;)

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #12

"Savun hälvetessä kaivetaan manuaali esille" ;)

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #12

"Savun hälvetessä kaivetaan manuaali esille" ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Jos kauppa ei käy, laskevat hintoja. Kuluttajat käyttävät liian vähän hyödykseen yhteisboikotteja.

Ilkka Luoma

Kunhan kuluttajat oppivat käyttämään sosiaalista mediaa todella hyväkseen - niin boikotitkin lisääntyvät, sillä ilman kuluttajaa ei ole myöskään kauppiasta!

Ilkka Luoma

Työn merkityksen painoarvoa on lisättävä verrattuna työnmahdollistajiin (koneet, laitteet, rakennukset ja muu tekniikka, jota tarvitaan itse työn teettämiseksi).

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Lähestytään arvotekijöiden määritystä, ne joudutaankin asettamaan aivan uuteen tarkasteluun, kun luonto ympäriltämme rapistuu.

Ilkka Luoma

Kuinka paljon kasvuhuuto ja -hekumointi rasittaa meitä elättävää luontoa? Ehkä oleellisin kysymys ratkottaessa huomisen kohtaloita?

Ilkka Luoma

Bryssel kehottaa palkkamalttiin - mutta se ei enää riitä. Meillä Suomessa on kilpailukykvyn nimissä vähennettävä palkansaajan ostovoimaa.

Toimituksen poiminnat