Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Vartiaisen apumiehet - kadonnut luonnonvara

Juhana Vartiainen avasi jälleen kohukeskustelun, joka piti aukaista jo vuosia sitten – avaamattomudesta on maksettu korkea ja monille järkyttävä hinta. Mielenterveys rapautuu työttömällä, jolle ei löytynyt enää mitään tehtävää. Ihminen on luotu tekemään työtä – ei oleilemaan.

 

Vielä 1960 –luvulla oli esimerkiksi raksoilla apumiehien työt – sinne pääsi miltei kuka tahansa, ja tulijoita oli, koska kaikki eivät voi olla presidenttejä, ministereitä eikä edes kansanedustajia. Työ tekijäänsä kiittää ja kaikki työ on tänään arvokasta, kun se tehdään niin hyvin kuin taidetaan ja vastuuta kantaen.

 

Yhteiskunnasta on kadonnut pienipalkkaiset työtehtävät. Kaikkialla vaaditaan täyttä koulutusta, pitkää kokemusta ja useiden kielien kielitaitoa, vaikka Suomessa pitäisi tulla toimeen myös vain suomenkielellä. Vartiainen avasi keskustelun, joka jatkuu – moni haluaa töihin, mutta ei uskalla edes hakea, kun itsetunto on poljettu maan rakoon. ---

 

 

...

Mitä me kirjoitimme jo kuusi vuotta sitten – kun mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaisuus unohdettiin ja siirryttiin tablettipolitiikkaan ...  ja ihmisiä ajautui lopulliseen työttömyyteen sairastuttaen heidät henkisesti tyhjiöön ----

 

 

[20061950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. Tuolloin heillekin oli töitä ja osallistumista yhteiskuntaan.

 

LINK[ORIG] --   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html   --   

 

 

Mielialalääkkeitä määrätään, syödään ja väärinkäytetään tänään (2012) enemmän kuin koskaan ja määrät ovat edelleen kasvussa. Yhä enemmän loppuun väsyneitä, mielensä kadottaneita ja raskaaseen oravanpyörään kriisiytyneitä passitetaan lyhyen mielisairaalapaikoituksen jälkeen avohoitoon vapaalle ... Muutoin 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.



Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita

Suomessa huolehditaan myös mielisairaista sairaalakapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiinlähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina.

 

Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Myös mielenterveytensä menettäneitä on yhä enemmän.

 

Hoitotarve kasvaa psykiatriassa. On paljastumassa itsessään kriisiytyneiden yhä laajempi bentsoaattien käyttö – nk. ”bentsoista” on tullut elämän lanka myös normaaleille – mitä sillä nyt tarkoitetaankaan.

 

 

Aina ja jatkuvasti höyläämisen kustannuspolitiikka – kaikki mitataan rahassa

Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä (2006). Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.

 


Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä,

kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mielialalääkitys ja mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään.

 


Työ vaatii tai halutaan vaativan nykypäivänä yhä enemmän;

miltei tehtävä kuin tehtävä, niin kolmen kielen osaaminen, kansainvälinen businesskokemus, 15 vuoden työkokemus ja alle 35 vuoden ikä; näitä tavoitteita ei monikaan täytä ja kummallinen dilemma: työvoimapulan ja työttömyyden yhdistelmä on tosiasiaa.

 

 

Me ihmiset emme ole samasta puusta,

vaan olemme yksilöitä ja kaikki eivät jaksa ponnistella, pyrkyröidä, taistella ja kyynärkikkailla itseään nykymaailman markkinamekanismimenestyjien joukkoon. Osa "palaa henkisesti loppuun" ja hakeutuu hoitoon pettyen omaan "osaamattomuuteen".

 

Arkipäivän arvostus voisi kohdentua myös kädentaitoihin, jolloin "business- ja virkamieskikkailua" osaamattomat hiljaisemmatkin itseään vähemmän tyrkyttävät saavat tehtäväkuvan, josta saa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tyydykettä. On muitakin mittausmenetelmiä kuin optiolauenta, urakkakorvaus ja nuolaisulisä.

 

 

Lääkkeitä, mielialalääkkeitä ja yhä enemmän lääkereseptejä myös katukauppaan!

Tänä päivänä uudet psyykelääkkeet palauttavat veronmaksajiksi akuuttipotilaita 2-4 viikon "hoitokierrolla", rivakammin kuin ennen. Pitäisi olla muitakin keinoja kuin lääkepumppaus. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa järjestää osallistuvaa työtä, miltei mitä tahansa, kunhan ihmiset pääsevät takaisin yhteiskuntaamme tuoden hyödylliseksi kokemisen tunteen tekijöilleen. Nuorien keskuudessa kytee pommi, arvaamattomuuden pommi.

 

 

Nyt on kasvu, materiaalinen kasvu ja näyttötalous

Mielenkiinto on liiaksi kohdistunut henkilökohtaisen ostovoimatulon valvontaan, huomaamatta, että ympärillä hätä ja tarve kasvaa heikentäen pitkällä aikavälillä myös "terveiden" elinoloja. Työ on yhteiskunnan suurinta vastuunkantoa huolehdinnasta ja hyvinvoinnista, jopa vähemmällä rahalla – ei poliitikkojen pelkkää vastuupuhetta, vaan työtä – joka on kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus.

 

...

Kansalaisille on tuputettu ”Lennä Matti, lennä” -elokuvaa muistutuksena ihmisen julkihädästä unohtaen kaiken sen glamourin ja kansallistunteen mitä nuori Matti Nykänen aikoinaan Suomen kansalle antoi maailman kautta-aikojen parhaana mäkihyppääjänä. On tekojen aika ...  ja Matti on palannut elämään.

 

 

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

(kirjoitus pohjautuu osaltaan etelä-suomalaisen suuren kuntayhtymän mielisairaalan vastaavan ylilääkärin haastatteluihin vuosina 2006 ja 2011)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Ilkka Luoma

Työ tasapainoittaa - vailla työtä jää liiaksi vapaa- eli Niinistön mukaan oleiluaikaa. Liika vapaa särkee mielen liikkeitä - syntyy kierre tablettien kautta työkyvyttömyyteen- nyt maksamme mm. 1990 - alun laman kallista hintaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tietääkö kukaan kuinka moni yrittäjä ajautui hirteen noina kohtalon vuosina 1991-1995?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #6

Monenlaisia arvioita - puhutaan jopa 5000:sta!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Nyt ollaan tiiviisti asian ytimessa - miltei elämän ytimessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Väitän tätä vastaan: "Ihminen on luotu tekemään työtä – ei oleilemaan"

Minusta ihminen on luotu leikkimään ja pakkotahtinen työ estää sen. Tästä seuraa paljon enemmän huonoa kuin työttömyydestä,mutta se työttömyys on suggeroitu myös estämään leikkimistä.

Ilkka Luoma

Lapsenkin työ on leikki. Ihminen on luotu hankkimaan ravintoa, että voi lisääntyä. 99,99 prosenttia ihmisen esiintymisajasta ravinnonhankinta on viwnyt 80 prosenttia valveilla olon ajasta - ei siinä paljon ehdi oleilla, kun sukuakin pitää jatkaa.

Tänään Suomessa ravintoon menee noin 13 prosenttia tuloista, vielä 1930 -luvulla luku oli lähes 40.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tosiasia on se, että tilastot eivät kerro koko totuutta ravinnon hinnasta - yleistyvät "punaiset viimeistä päivää laput" ja kiihtyvä erikoistarjouskampanjointi alentavat merkittävästi ravinnon hintaa - toki yksipuolistaa hankittua valikoimaa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Miten tutkijat ottavat huomioon nämä alekampanjat ja viimeisen myyntipäivän laput?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lapsen työ on opiskelua leikin muodossa. Jos tuo määritelmäsi pitäisi paikkansa ihmisestä niin meidänhän kannattaisi vain kerätä ravintoa,lisääntyä ja kuolla pois. Jotakin oleellista jää kehityksestä pois tuossa kohtaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Käveleekö oleillessa ruoka suuhun ja tuleeko vatsa täyteen leikkimällä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllä. Kuten sanoin,tuo pakkotahtinen suorittaminen vie pois leikkimisestä ja luovuudesta. Tulette vielä törmäämään tähän ajatukseen kovin lujaa.

Se,että elämä olisi kevyempää ja leikittelevää ei tarkoita etteikö tekisi mitään. Se on sellainen vanhakantainen ajatus haihattelusta.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #12

Tässä menit ytimeen:

"Pakkotahtinen suorittaminen" -suoritamme liikaa, siis yli sen mitä ravintotaseemme edellyttäisi! Automaatiolla nostimme tuotantomme ja kulutuksemme sellaiseksi, joka alkoi viemeen resursseja muiden lajien "laareista".

Ilkka Luoma

Muun eläinkunnan ja yli kahden miljardin ihmisen niukkuudessa kuolema tulee vääjäämättä, ellei ITSE hanki tarvitsemaansa ravintoa.

Ilkka Luoma

Työ, työkyky ja työhalu tulee yhdistää siten, että kukin voisi kokea hyödyllisyyttä itsestään toisille - olla tarpeellinen aidossa osaamisessaan. Siinä on se työnteon suola, jota myös elinvoimaksi voidaan kutsua.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
Ilkka Luoma

Ravinnonhankinta on elämänkysymys - kuinka kauan eläinkunnassa tuodaan toisen eteen ravinto?

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

"Vielä 1960 –luvulla oli esimerkiksi raksoilla apumiehien työt – sinne pääsi miltei kuka tahansa, ja tulijoita oli, koska kaikki eivät voi olla presidenttejä, ministereitä eikä edes kansanedustajia".

Joka paikkaan vaaditaan koulutusta. Siivoojaksikin varmaan pitää olla kohta jo kemisti. Eikä hyödytä rekrytoinnissa siivojaksi, vaikka olisi historian dosentti, kun kokemus alalta uupuu.

Sama muuten uran vaihtajilla. Ikä tulee vastaa, jos keski-iässä vaihtaa alaa. Nuoremmat vain suhahtaa ohi.

Ilkka Luoma

Automaatio on vienyt nämä "yksinkertaiset" työt ihmisten ulottumattomiin ---

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-a...

Ilkka Luoma

Lopulta suurimmaksi asiaksi jää se kuinka paljon työtehtävien ihmistekoinen vähentyminen on ajanut tekijöitä mielenterveysongelmiin, koska sopivaa tehtäväää ei löydy - tämä oli alustusartikkelin asian ydin.

Toimituksen poiminnat