Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Prototyyppi-ikäpolven aivokapina

Kulutus(juhla) kiihdytti sopeumajärjestelmän ohitse – tätä ei saatettu materialistisen kasvuhuuman ohessa huomata. Sen sijaan ihmettelemme miksi nuorillamme ja eräillä muillakin menee ”aivohitaammin”. Lääkkeiden käyttö kasvaa, huumeiden aivokemikalisointi lisääntyy ja yksinäisyyden olemus jäytää. Missä meni vikaan, vai menikö?

Tänään meillä Suomessa on joka tapauksessa jo virallisesti 58.000 nuorta vailla työtä (todellinen määrä lienee huomattavasti suurempi) – yli 50 -vuotiailla työllistyminen laskee kuin lehmän häntä lähestyttäessä säällistä 68 -vuoden eläkeikää. Vanha ja kokenut ei kelpaa nuorempienkeski-ikäisten markkinoille.

 

Meitä ohjaa yksi väkevä voima – se on evoluutio

Evoluutio on järjestelmä, joka huolehtii ”osasiensa sopeutuvuudesta toisiinsa nähden”. Evoluution määritteinä on muun muassa jatkuva kilpailu; se sama kilpailu mistä me haemme jännitystä ja jopa hurmosta.

 

Näyttö- ja vertailutalouden kiihdytyskaista

Kiitääkö meidän oma markkinamekanistinen näyttö- ja vertailutalous liian nopeasti luontaiseen vuosimiljoonaiseen evoluutioon nähden – evoluutioon, jolla ei ole tunteita eikä verrantoa 1], vain sopeutuvuuteen pyrkiminen – kilpailun kautta.

1] Evoluutio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla -

 

Ihminen on konstruktio,

jolla on ollut aikaa kehittyä mittoihinsa muutamia miljoonia vuosia – alkaen voimallisemman eriytymisen noin 200.000 vuotta sitten. Viimeiset 150 vuotta on ollut aikaa, jolloin evoluutiolle häirikkeeksi luotiin ympäristönmuutos saasteina ja sellaisina tapahtumina, jotka poikkeavan nopeasti muuttivat biosfääriä – joka taas ei voinut olla vaikuttamatta ihmispopulaatioihin.

 

Viimeiset 50 vuotta on ollut sellaista aikaa,

jolloin meno on ollut jatkuvaa kiihdytyskaistalla oloa – on ladattu kasvukulttuurin siemenet suuremmasta, vauhdikkaammasta, komeammasta ja katu-uskottavammasta – oikeastaan tätä menoa on jatkunut vain viimeiset 30 vuotta!

Vauhkoontunut stimulaatiomme kiirehti niin nopsasti, että luontainen sopeuma jäi jälkijunaan. Meidän ruumis elää 300-600 vuoden takana meidän mielenliikkeistä. Aivot vaateina ja tavoitteina kuin markkinaoppina ovat 300 vuotta edellä fyysistä kehoaan. Aivotkaan ei ehtinyt mukaan – hämmennys nousi ja heräsi.

 

Aivojen prototyyppikapina

Nyt keho, josta aivot muodostavat keskustietokoneemme, on noussut takajaloilleen – laittanut useille ikäänkuin stoppibitin pystyyn - ”Nyt riittää”. Evoluutio ja sopeumajärjestelmä on ”järjestänyt” kapinatilan ja reivaa ajatuskoneistoamme tuntemattomille vesille, jonne ei ole merikorttia eikä säännöstöä – on aika pysyhtyä etsimään turvallisia viittoja ja loistoja kulku-uralle, josta löydämme itsemme uudelleen.

 

Kadoksissa oleva ikäluokka?

Onko nyt juuri nuoriso ikäluokassa 15-30 vuotta tässä sopeutumattomuuden kuopassa, eräät reunalla, eräät jopa kuilun partaalla – tilassa, jossa selkeää taivaanrantaa ei näy. Usko huomiseen on mennyt, luottamus yhteiskuntajärjestelmiin on kadonnut ja mikä pahinta, oma itsetunto on palanut puhki.

 

Mainoskoneiden tunteeton kokeilukenttä – kasvun huumassa

Näkiväthän lapset ja nuoret jo ennen aikuisikää jopa kuusi miljoonaa mainosta, joilla houkuteltiin kasvuun, voimaan, näyttävyyteen ja erinomaisuuteen – materiaalisten keinotodellisuuksien avulla. Mikä meni vikaan, vai onko tällä sittenkin jokin kehitysopillinen tarkoitus?

 

Onko tarkoitus kokeilun alttarille uhrata prototyyppejä virheellisinä koekappaleina, alustaksi uljaammalle uusihmiselle - mikähän koneisto meitä säätelee?

 

 

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Ilkka Luoma

Ehkäpä nuoret ovat alitajunnastaan kyllästyneet vanhempiensa loputtomaan materiaalisen kasvun huuruun ...?

Alustukseen sopiva kappale - Chisu:

http://open.spotify.com/track/5gaUDPMzbICyqVXe4PW2dx

Ilkka Luoma

Tulokset näkyvät jo tilastoissa - nuorten oppimisvaikeudet ... hymistelimmekö liiaksi Pisa-tuloksilla?

Toimituksen poiminnat