Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Turkki on jo Euroopassa

EU:n ja euromaiden veturi – Euroopan voimakeskittymä Saksa lämpenee varovaisesti I Maailmansodan aikaisen aseveljensä EU-neuvotteluille. Turkki on entinen suurvalta ja maallistuneemman islamilaisuuden Eurooppaa lähin valtio. Turkki ottaisi Euroopan parlamentista suuren siivun ja muun muassa meidän kuin kreikkalaistenkin määrä vähentyisi jälleen. Turkki on miltei Saksan kokoinen.

 

EU rypee kivuissa, kun se ei ”kasva” kokonsa mukaiseksi valtamahdiksi, johon Saksa ilmiselvästi tähtää. EU ymmärtää, että Kiina nousee maailman suurimmaksi – miltei kaikilla mittareilla ja EU haluaa tähän vallan kolmijakoon – USA, EU ja Kiina. Turkki olisi oiva lisä kasvattamaan EU:n muskeleita, mutta millä hinnalla?

 

 

Eurooppa on jo nyt kansojen sulatusuuni –

kansallisesti ajatellen mahdoton liitto, jolla on kymmeniä äidinkieliä; yhteistä, edes konkreetista ymmärrystä ei helposti saada syntymään. Lisäksi Eurooppa pelkää uskontojen taistelua – onhan vain ajan kysymys milloin maallistunut kristikunta ottaa yhteen nousevan islamilaisuuden kanssa, ellei juutalaisia löydetetä ”väkisin” yhteiseksi viholliseksi.

Turkki on Aasian maa, ja turkkilaiset ovat aasialaisia, joiden sukulaisia on aina Mongoliassa saakka; tosin mongolit satoja vuosia sitten ulottivat valtapiirinsä likelle kotoisen Karjalan laulumaita. Turkissa muhii voimakas itsetunto ja se ei ole kaukana vahvasta kansallistunnosta.

Turkki on Naton jäsen, USA:n armosta Kreikan vastapainona ja entisen Neuvostoliiton läheisyydestä johtuen. Turkki haluaa olla alueensa sotilasmahti. Turkilla on lisäksi väkevä sisäpolitiikan ongelma – kurdit, joille pitäisi voida luoda oma itsenäinen valtio.

 

Turkin EU-neuvottelut lopahtivat joitain vuosia sitten – miten me tuolloin arvioimme Turkkia ja turkkilaisuutta islamilaisuuksineen sekä suurine vähemmistöineen kansalaisina Saksassa – miksi turkkilaiset tulivat Saksaan?

 

 

 

 

[2005] Turkki on konkreettinen silta Euroopan ja Aasian välillä

--- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/turkki-on-konkreettinen-silta-euroopan.html ---

[ … EU osoitti olevansa hajanainen lauma päätöskoneistoa, jossa mielenkiintoisesti ja ehkä ennakoivasti toimi täyden yksimielisyyden periaate; Itävalta sai tahtonsa läpi omaan itselleen tärkeään edunvalvontaan Kroatian suhteen. Näytelmä täydestä "yksimielisyydestä" on joskus farssi, mutta onko tehokkaampaa vähemmistösuojaa? … ]


Turkki on ollut todellinen suurvalta jo sulttaanien aikana;

heidän janitsaarisotilaansa kylvivät kauhua tehokkuudellaan ja järkähtämättömällä uskollisuudellaan yksinvaltaisesti toimivaa sulttaania kohtaan. Turkki on ollut Euroopassa jo Itävallan Wienin porteilla, vetäytyen ajan saatossa nykyiseen kokoonsa.

Turkkilainen ja eurooppalainen historia on ollut kosketuksissa pitkin vuosisatoja; Kreikan Aleksanteri Suuri valloitti nykyisen Turkin alueen kuin myös puoli maailmaa vieden kreikkalaista ajattelutapaa nykyiselle Etu-Aasian alueille aina Intian rajoille saakka. Turkki oli ensimmäisessä maailmansodassa keskusvaltojen ja Saksan yhteistyökumppani. Turkki on Naton jäsen ja USA:lle tärkeä maa strategisen sijaintinsa takia.


Euroopassa on runsaasti Islamin uskon tunnustajia;

Turkista on muuttanut aikaisemman Länsi-Saksan aikana miljoonia vierastyöläisiä täyttämään itse saksalaisille kelpaamattomia työpaikkoja. Turkin liittyminen EU:iin mahdollistaa Islamin leviämisen entisestään ja täysin laillisesti täydentämään Euroopan uskontokirjoa niin hyvässä kuin pahassa (tulisi muistaa jo EU:n sisällä vuosikymmeniä jatkunut Pohjois-Irlannin "uskonsota").

Turkki voi toisaalta mahdollisena jäsenenä joskus 10-20 vuoden kuluttua tasoittaa Islamin ja Kristinuskon yhteiseloa, sillä aiheellinen tekijä globaalissa maailmassa yhteisine ongelmineen on maapallon yhteisomistus riippumatta väristä, uskonnosta tai taloudesta ja sosiaaliluokasta.

 

Meille niin vieras Turkki?

( suomalaisillekin niin vieras, että yksi kansalliskirjailijoistamme Mika Waltari pyhitti yhden parhaista historiallisista romaaneistaan – Mikael el Hakim´in meille suomalaisille luettavaksi, avartamaan näkemyksiämme sulttaanien suurvallasta, silloin kuin ottomaanit hallitsivat Lähi-itää )


Juuri nyt Turkki on "vieras" ja tuntuu oudolta Eurooppalaisessa yhteisössä, joka muutoinkin on hajanainen. Tulee muistaa, että Turkin jäsenyys ratkeaa vasta jopa 20 vuoden kuluttua; tänä aikana maailma muuttuu muutoinkin ratkaisevasti.

 

 

Joskus 2025 maailma näyttää aivan erilaiselta:

Kiina on syrjäyttämässä USA:n ollen keskitetyn ja vahvan johdon omaavan EU:n strateginen kumppani. Kulutusjuhlamme on tuolloin hyvin säänneltyä ja pyrkimys lähes täydelliseen materiakiertoon eliminoimalla haitalliset aineosaset elinympäristöllemme on verotuksella säädetty minimiinsä.

Tulevaisuuden EU on taloudellinen ja sotilaallinen liitto (Nato on purettu jo aiemmin) jäsenvaltioiden pitäessä kansalliset tunnusmerkistönsä ja identiteettinsä osavaltioina. Lisäksi EU:lla on vahva nykyisen USA:n presidentin valtaoikeudet omaava liittovaltion päämies.

 

Turkki voi olla tuolloin joskus osa EU:ia, mutta suuresti muuttuneena, tuoden noin 85 miljoonan ihmisen työ- ja ostovoimallaan vahvistuksia sisämarkkinakykyyn vastapainona globaalin talouden heilahteluita vastaan.

 

 

 

Ilkka Luoma

 

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.panoramio.com/user/500685

 

 

 

 

LINK - http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Hakim -

 

 

 

 

 

AL US

 

BLOG15138IL

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Turkki ei kuulu Eurooppaan.

Turkki on kehitysmaa, jonka BKT/asukas on vain 8500 euroa (Suomen BKT/asukas on 35 000 euroa), joka merkitsee, että Turkin jäsenyyden toteutuessa, se olisi vuosikymmenien ajan EU:n nettosaaja summalla, joka ylittäisi useimman pienen EU:n jäsenvaltion vuosibudjetin!

Turkin väkiluku on yli 72 miljoonaa, joten hätiköidysti unioniin otettujen Romanian ja Bulgarian aiheuttamat vaikeudet jäisivät vaatimattomiksi Turkin jäsenyyden mukanaan tuomiin vaikeuksiin verrattuina.

Turkin väestön valtaenemmistö on muslimeja ja muiden uskontojen edustajia vainotaan ankarasti. Muun kuin islaminuskon harjoittaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Vainon kohteina ovat myös etniset vähemmistöt, kuten kurdit, armenialaiset ja kreikkalaiset. Lisäksi Turkki miehittää laittomasti osaa Kyproksesta. Unohtaa ei myöskään sovi, että turkkilaiset syyllistyivät 1,5 miljoonan armenialaisen kansanmurhaan viime vuosisadan alkupuolella.

En ole havainnut, että Turkin jäseneksiottamisintoa olisi perusteltu millään rationaalisilla syillä. Tähän mennessä perusteluna näyttäisi olleen vain "yleinen hyvä", joka käytännösä merkinnee NATO:n sotilaspoliittisten päämäärien ja Saksan turkkilaisongelman ratkaisun edistämistä. Suomen valtiojohdon tulisikin pikaisesti selvittää kansalle, mitkä seikat tukevat Turkin EU-jäsenyyden puoltamista ja mitä hyötyä suomalaisille koituisi Turkin jäsenyydestä.

Suomen ei pidä missään olosuhteissa ryhtyä ajamaan Turkin ottamista EU:n täysjäseneksi.

Ilkka Luoma

Hyvin perusteltu kielteinen malli. Miksi Saksa antaa Turkille "narua"?

Marko Kervinen

Ei turkkia. Tosin sitä kautta eu tuhoutuu nopeammin...

Ilkka Luoma

Muuttuuko EU niin, että esimerkiksi Suomi ei enää myöhemmin voi estää Turkin jäsenyyttä - mitä sanoo Erkki Tuomioja? Tähän asiaan on myös Niinistöllä sanansa - ei kuulu Turkki vielä EU:hun.

Jaakko Anttila

USA veti ohjuksensa pois Turkista vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisin yhteydessä vastapainoksi sille, että Neuvostoliitto joutui nöyrtymään ja poistamaan ohjuksensa Kuubasta.

Siinä yhteydessä Turkille luvattiin pääsy Euroopan talousyhteisöön joskus tulevaisuudessa. Euroopan talousyhteisön toimivaltaan kuuluivat vain yhteinen kauppapolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka.

Vuonna 1986 perustettiin ylikansallinen Euroopan yhteisö ja sen yhtenäismarkkinat eli sisämarkkinat. Vuonna 1992 perustettiin hallitustenvälinen järjestö Euroopan unioni.

EU:n puheenjohtajavaltion pääministeri Paavo Lipponen lähetti syksyllä 1999 lentokoneen hakemaan Turkin pääministeriä Helsingin huippukokoukseen. Paavo Lipponen ajoi Turkkia EU:n jäsenehdokkaaksi kuin käärmettä pyssyyn. Turkki hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaksi. Kukaan ei puuttunut Helsingin huippukokouksessa asioihin, jotka estävät Turkin pääsyn EU:n jäseneksi.

Turkki on kuin Venäjä: ei ilmaisuvapautta, ei uskonvapautta, ei kokoontumisvapautta, ei oikeussuojaa, ei oikeusturvaa. Turkissa murhataan kirjailijoita ja toimittajia. Turkissa vainotaan vähemmistöjä.

Turkki kieltää Kyproksen tasavallan lipun alla purjehtivien laivojen pääsyn Turkin satamiin. Turkki kieltää Kyproksen lentoyhtiön pääsyn Turkin lentoasemille. Ja kuten edellä todetaan, Turkki kieltää armenialaisten kansanmurhan ja miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974.

Financial Times -lehden pääkirjoitussivulla oli jo vuosia sitten osuva piirroskuva: Turkki on vauhdilla itään kulkeva laiva, jonka päällystö on kannella ja on katsovinaan länteen.

Ilkka Luoma

Hyvä ja yllättävä kommenttikirjoitus!

Siis tänään Turkissa ei olisi Nato/USA ohjusasemia (nehän voidaan naamioida puolustuskäyttöön, vaikka ohjus kuin ohjus voidaan ohjausjärjestelmää muuttamalla asettaa hyökkäystarkoitukseen - toki kärki vaihtaen).

Turkilla on kaukainen kauna kreikkalaisia kohtaan - hyvän näkymän yllättäen turkkilaisista suurvaltana saa lukemalla Waltarin Mikael el Hakim´in ;)

Ilkka Luoma

Voidaan sanoa, että turkkilaiset ovat valintansa takana, vieläpä väkevästi.

.
~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005732262.html -

---
Äänestysaktiivisuus on niin korkeaa luokkaa, ettei useimmissa lännen demokratioissa nähdä kuin unta noin aktiivisista kansalaisista. Voittaneella presidentti Erdoganilla on vielä pitkä matka sellaisiin itsevaltiuksiin mitä oli "Turkin" todellisen suuruuden aikana sulttaani Soliman II' lla*. Soliman II' lla ei ollut tarvetta äänestyttää suurvaltansa kansalaisia.

Melkoinen kansalaistahto! Liki 88 prosentin äänestysvilkkaus. Kuten Suomessa, heti ensimmäiseltä kierrokselta presidentiksi. Demokratia on puhunut väkevästi. Tosin hävinneet viljelevät vaalivilppiepäilyksiä, jota jopa suomalainen media puoliavoimesti komppaa. Olisiko meillä täällä Suomessakin kunnioitettava turkkilaisten tahtoa?

...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset