Viruksien tuhoamistaistelu -johdetusti?
Huhutaan keksityn tuomiopäivän virus 1]. Ensinnäkin ei ole
varmaa, että juuri ihminen laboratorioissaan olisi tällaisen oivalluksen saanut
ja kehittänyt ”kaiken tappavan
yksinkertaisen nanobotin”. Saattoi olla niin, että itse virus, prioni tai
bakteeri edesauttoivat omaa pikaevoluutiota ja rakentuivat häijymmäksi kuin
kemistit suunnittelivatkaan.
Emme tiedä, mistä virukset ja muut mikrobit
ovat lähtöisin – joka tapauksessa ajoilta ennen meitä, ennen muita nisäkkäitä
ja vieläpä ennen mitään kasveja – ehkäpä olivat ne ensimmäiset, jotka kantavat
meidän kaikkien lähtökohtageenejä tai ”syntysanoja” – siispä siellä voi ”asustaa”
kaiken tieto – tieto myös tuhoutumisesta, jos se niin halutaan tapahtuvan.
Emme tiedä sitäkään, mistä mikrobit saavat
ohjauksensa, vai ovatko ne täysin itsellisiä toimijoita – mikäli eivät, niin
olisi otaksuttavaa, että alkuräjähdyksen ”kantoaalto” saattaa olla
tiedonsiirtäjä jostain, mitä emme tiedä. Avaruudessa vellovat
neutriinomyrskytkin saattavat kantaa tietoa, miten toimia – siis mikrobien
toimia —
1] Kumpi kehittää – ihminen vai virus itsessään ulkoa
tullein ohjein
~ http://www.sciencemag.org/content/early/2013/05/01/science.1229455
…
[2005] Kaikki alkoi pienen pienestä häiriöstä täydellisessä
harmoniassa. Lähes olematon painovoimahäiriö synnytti alun maailmalle, jossa
jatkamme luonnon ja evoluution muutostaistelua elosta, tasapainosta ja sen
järkyttämisestä.
Lintuinfluenssa on saanut valtavat mittasuhteet sen
muunnosvoimaan nähden. Likainen vesi ja siinä elävät mikrobit tappavat
miljoonia ihmisiä. H5N1/HX/NZ saa/ saavat suhteettoman palstamäärän, koska se
lähestyy lintukotoamme ja uhkaa mielenrauhaamme.
Virus on pienin
muuntumiskykyinen reagoiva kohde,
jolle voidaan
tehdä vastatoimenpiteitä. Virukset ilmestyivät ennen monisoluisia eliöitä;
virukset ovat harjoitelleet evoluutiota ja ohjailleet tasapainoa
vuosimiljoonien ajan tappaen ympäriltään, ollen itse yleensä kaikkein
haavoittuvin.
Viruksista on
tehty elokuvia, se mystifioi, se laitattaa pelkoa, koska emme näe
vihollistamme. Millainen vihollinen on elollisen ja elottomuuden rajamailla
vaikuttava yksinkertaisen tehokas eliminoija, jota esiintyy joka paikassa.
Aiheesta on
syntynyt oma tieteenhaara, jossa koulukunnat jakautuvat laidasta laitaan
julistaen loputonta sotaa tai hyväksyen taipuneena lopullisen häviön näille
olemattoman pienille systemaattiseen työhön kykeneville itsensä säilyttäjille.
Maailmassa
malariaan kuolee miljoonia,
mutta
riittävän etäällä meidän markkinamekanistisesta kulutusyhteiskunnastamme.
Ripuli, mikä kuivattaa lapsia kuolemaan myöskin miljoonittain, on ongelma, jota
ei kohdata sen kaukaisen etäisyyden vuoksi. Kuolevat joutsenet herättivät
meidät täällä pohjolassa; emme olekaan turvassa.
Viruksilla lienee myöskin tehtävä, kuten
luulemme meillä olevan
Maailmanlopun
maalarit ovat ristineet virukset luonnon lähettiläiksi palauttamaan tasapainon
*], jonka ihminen on
kiistatta tuhonnut. Verratkaamme esimerkiksi muurahaispopulaatioiden
aikaansaannoksia luonnon tasapainoon versus ihminen. Muurahaisia on
biomassaltaan noin saman verran kuin ihmisiä; ne ovat asemoituneet taidokkaasti
eläen osana kokonaisuutta aiheuttamatta ylimääräistä kuormaa ympäristölleen.
Virukset tekivät omaa ”eloansa”
soveltuvaksi ja lisääntymiskykyiseksi eilen, ne tekevät sitä tänään ja vielä
huomennakin, kun moni nykyinen eliö on poistunut mahdottomana osasena kokonaisjärjestelmästä.
Virus evaluoituu kaikin keinoin kuten muutkin; sen tehtävä on jatkaa omaa
eloansa sopeutuen ympäristöön.
Ihminen on
elon väkevyydessään tuhonnut ympäriltään huomattavat määrät elinkelpoisuutta
apuvälineillään ja jumalallisella siunauksella lisääntyä ja täyttää maa.
On luonnonmukaista,
että ympäristö
toimii samankaltaisesti ottaen omaa osuuttaan kasvunvarannoista, joita
kierroksi kutsutaan. Ihmiset keskenäänkin ottavat kansallisuuksittain
osuutensa. Aika, jossa länsimaat – USA etunenässä, käyttävät, jopa tuhlaavat
suurimman osan varannoista on kestämätön. Kehittyvät uudet maat tulevat
ottamaan osuutensa yhteisestä elonvarannosta.
Viruksetkaan eivät
tule häviämään,
ne ottavat
osansa ja leviävät sekä kehittyvät. Virus ei ole uhka ihmisyydelle, se on vain
uhka hallitsemattomalle kasvullemme. Ihmisen valtakauden päättyessä virukset
jatkavat, kuten muurahaisetkin. Kaikilla oli sijansa ja aikansa.
Pandemia voi olla varoitus ja opastus
arvostukseen, jossa tasapaino on hyväksytty luonnollisena yhtälönä elämän
keskipisteessä.
…
*] Virushybridi Kiinasta? ~ http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/58799-kiinalaiset-katiloivat-hirviomaisen-virusmutantin-maltillinen-kauhukuva-500
–
LINK ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/virukset-kilpajuoksevat-kuten.html –
EXTRA ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/h7n9-odotammeko-pandemiaa.html –
Ilkka Luoma
Nanobotti
— Mikroskooppinen
robotti, joka on nk. nanokokoluokassa
– omaa kykyjä tartuttaa, tutkia, muuntaa, eliminoida ja levittää erilaisia
partikkeleja ja osaa myös siirtää informaatiota kuin manipuloida sitä.
…
AL –
US
—05052013—
Täällä me vaan tapellaan samaan aikaan kun näppäimistöllä mikrobit ja lintulaudalla virukset kyttää tilaisuutta hyökätä. Jos niillä olisi panttivankeja tai tiputtaisivat jonkun lentokoneen, ehkä saisivat meidät unohtamaan erimielisyytemme.
Ilmoita asiaton viesti
Likaisen veden bakteerit ja virukset tappavat joka päivä 4000 lasta – jo kymmenien vuosien ajan. Aika montalentokoneellista, siis … tämä aihe ei kiinnosta läntisen maailman mediaa, koska nuo ”murhat” tapahtuvat kaukana meistä, mutta kuitenkin niin lähellä.
Ilmoita asiaton viesti
Viruksista on myös paljon hyötyä, ainakin länsimaissa. Modernit syöpähoidot perustuvat tavallisten flunssavirusten hyötykäyttöön. Sitä mielellään kärsii viikon flunssan, jos samalla parantuu kuolemanvaarallisesta syövästä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko näin? Vatsassamme kuitenkin elää miljardeja bakteereja, ja niin montaa lajia – ettemme edes tiedä. Massana aikuisella noin 1,5 kiloa – on siinä faunaa!
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen aihepiiri, josta tulee uutta tietoa jatkuvasti. Lähestymme kemian, fysiikan, biologian ja filosofian rajapintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Filosofisesti voisimme myös pohtia, mikä on osuutemme biosfäärin kokonaisbiomassasta! Veikkaampa, että häviävän pieni, entä jälkemme? Ovatko virukset biosfäärin ”poliiseja ja turvajoukkoja” vahtimaan hallitsematonta leviämistä – milloin työ alkaa?
Ilmoita asiaton viesti
En nyt tähän hätään löytänyt linkkiä artikkeliin, jossa pelkästään merien ja merenpohjan mikrobimäärä ylittää ihmiskunnan biomassan. Toistaiseksi on myös arvailujen varassa, miten paljon mikrobeja asuu kallioperässä.
Ilmoita asiaton viesti
Filosofinen kysymys – Onko ihminen luomakunnan kruunu? Pitääkö olla, ja jos on, niin miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Muistan huulen mutten muista sanojaa: ”Ihminen on vain bakteerien kasvualusta, siinä ihmisen paikka, tehtävä ja tarkoitus.”
Kruunajaisia varten odottelisin ainakin yhden evoluutiovarvin verran. Nykyihminen ei oikein ole kypsä kantamaan luomakunnan kruunua.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä torakat seuraavat aikansa tämän prototyypin vaellusta ja sen jälkeen ”rottien lailla” levittävät viruksen hoitamaan homman loppuun … mikä muuten teksi meistä luomakunnan kruunuja?
Ilmoita asiaton viesti
Ei väellä vaan viisaudella. Se uusi laji kykenisi huolehtimaan kaikkien muiden lajien suht. tasapainoisesta viihtymisestä.
No, sehän johtaisi jonkinlaiseen pysähtyneisyyteen. Nykyinen menohan on dynaamista, arvaamatonta ja tosi mielenkiintoista, jos sitä vain voi rauhassa sivusta seurata.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiskunta pyrkii täyteen ennustettavuuteen -eikö se ole aika konservatiivista?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai se nyt ”yhtenä miehenä” pyri. Erilaiset laitokset ja kuppikunnat pyrkivät omien intressiensä hyödyn merkeissä mutta aika kaoottistahan se on ollut ja lyhytjänteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Talouselämä haluaa tietää tarkasti mitä huomenna ja tulevaisuudessa tapahtuu! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jaa..a, sepä antaakin tilaa ennustajille, koulukunnille, jälkiviisaille. Tulevaisuustutkimus eri aloilla työllistääkin monien alojen asiantuntijoita, virkamiehiä, poliitikkoja. Taloustutkimuksen osalta tulokset vaikuttavat yhtä vakuuttavilta kuin IPPC:n ilmastonmuutoslaskelmat.
En minä usko, että talouselämä haluaa tietää, pikemminkin se haluaa ohjata, vaikuttaa ja rahastaa, oli tulevaisuus mikä tahansa. Peliä siis ja riskien arviointia, ei tiedonhalua.
Ilmoita asiaton viesti
Yhä tarkempia enusteita halutaan ja niitä jopa ostetaan – vrt. luokitukset.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Kansainvälisten luokitusten mukaiset laskelmat vaaditaan melkein mihin tahansa investointiin, lainaan, urakoitsijan ja tilaajan luottamukseen, jne. Hyvin tehty, normit täyttävä ”tarkka” ennuste/laskelma vie joskus huomion pois koko homman järkevyydestä tai työnjohdosta.
Tulee mieleen Jätkäsaaren opiskelija-asuntola ja Talvivaara. Vähän eri kaliiberin juttuja mutta yhteisenä piirteenä juuri tuo: tarkat ennusteet mutta jossakin oli fibaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisto.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi avaus: http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=b…
Lisätietoa, kommentteja?
Ilmoita asiaton viesti