Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi?



Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta  tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].



Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2] 

 

[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/jlkikirjoitus-paperitaistolle.html -



 



[2006]  Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu



[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/metsteollisuuden-yhteiskuntavastuullin.html
- ]



 



Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin
kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo
10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.




Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa

 

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.



Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti
metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen
palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni
vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita
varoitukseksi.



Metsäteollisuus itse oli joko
"sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se
kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää
ylikapasiteettia.



Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle



Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille
sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen
ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja
pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.



Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät
pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen
mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto.
Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan
pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?



Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …



 … alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti
keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa
tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä
kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.



Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen
"eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen
sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava
yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen
osallistuvat myös kaikki kulu- ja
tuottorakenteet
.



 



Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä



Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa
kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki
takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.





Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta



Patruunan ääni kuului vähintään viikottain
paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja
tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti
heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili
jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.



 



Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi



Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka;
mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden
välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt
ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi
patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa
tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan
edellytyksenä menestymiseen.





Suomi on hyvä maa



---  ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin
rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen
sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa
patruunoiden sukumatrikkelissa.



 



Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;



he ovat hampaattomia tekemään kansallisia
ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain
kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja
omistajiensa käskyläisinä.



Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen
kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän
liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat
maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.



Me joko saneeraamme palkkatasoamme/
nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.







Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen
niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen
parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän
avainlipputuotteillemme
.



JK. [2013]



Nythän voisi olla besserwisser,
mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia
ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa.
Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen
hyvinvointimme pohjaksi. Amen.



 





VIITTEET



1] [2006] UPM
ulkoistaa kunnossapidon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/upm-saneeraa-yllpitoa-yllpitkseen.html
-



 



2] Metsäteollisuuden
tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin
sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html
-



 





EXTRA



Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa
– metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen
matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä
maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html
-



~



 



Ilkka Luoma



http://ilkkaluoma.blogspot.fi



 



 



 





AL – Fb – US



BLOG 19 835 | 0000   - IL



---18062013---



 



742

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Ilkka Luoma

Näyttää siltä, että Puheenvuoron Word "copy-paste" ei toimi ...?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

turhan suuret kappaleiden välit

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä

Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa
kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki
takaamaan laatu ja toimitusvarmuus."

Höpsis..noin toimii valtiokapitalismi ja sen aika alkaa olemaan ohi.Osaatko yhtään arvata mitä sillä hetkellä tapahtuisi,jos työläiset ymmärtäisivät tekemänsä työn arvon?

Toinen juttu vielä lisäksi on,että paperia voidaan tehdä maissa missä raaka-aineet saa moninkertaisesti pienemmällä alueella johtuen raaka-aineiden erosta Suomen alueella tarjolla oleviin raaka-aineisiin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

ikuinen kysymys tuotannontekijöistä ja voitonjaosta

Pjotr Hadermann

AY -porukan johtajat juovat naamansa turvoksiin. Korkeat bruttopalkat vievät kilpailukyvyn ja nettopalkalla duunari ei tule toimeen.

Onneksi virkamiehet voivat toistaiseksi hyvin ja palkka juoksee.

Ilkka Luoma

Paperiliittolaisten liksat olivat keskimääräistä paljon korkeampia - ei siinä paljon toverisolidaarisuus painanut; selitteenä oli se, että johtajat ja omistajat saivat liikaa - piti hiukan tasaistaa!

Pjotr Hadermann

'' piti hiukan tasaistaa!''

Kortistossa tasaantuu.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #6

varsinkin kun ansiosidonnainen päättyy

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #16
Pjotr Hadermann

'' piti hiukan tasaistaa!''

Kortistossa tasaantuu.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

myös sellutehtaan siivoojilla ja se herätti katkeruutta muissa siivoojissa

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

Paperiliitto ajoi liian hyvin jäsenkuntansa etuja - se potkaisi takaisin omaan nilkkaan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

erotettu paperipomo oli maallisuuden ilmentymä

Ilkka Luoma

Jouko Ahonen oli lupsakka karavaanari.

Ilkka Luoma

Suurin virhe oli sokeutunut usko viiran leveyteen ja nopeuteen - tosin paperiteollisuus toi piiiiiitkääääään vaurautta Suomeen.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

silmitöntä kasvuhuuman tavoittelua - usko muuttumattomuuteen

Ilkka Luoma

On ympäristörikos tuhlata metsää paperiin!

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Paperiteollisuus ei toimittanut saatika kehittänyt ja ylläpitänyt paperinvalmistuksen teknologiaa. Kyllä siinä oli takana taas se alipalkattu suomalainen insinööri. Jos meillä ei makseta, niin sitten muualla. Jälki alkaa näkyä, turvoksiin itsensä syöneiden ja juoneiden paperiliittolaisten on turha uhota jostain erikoisosaam
isestaan. Kyllä se on ollut ihan muualla ja myös kelvannut muille maille.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Ensimmäisestä lauseesta ja sen sisällöstä olen pitkälti samaa mieltä.

Luokaton veto on sen sijaan tuo "turvoksiin itsensä syöneiden ja juoneiden paperiliittolaisten uhoaminen erikoisosaamisestaan".

Mutta jokainen taaplatkoon tyylillään...

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Hiukan dramatisoitu versio, myönnän.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #11
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

Voisikohan Karvinen dramatisoida palkkaansa pienemmäksi, vaikkapa solidaarisuussyistä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #21

Metsääkään ei osattu nähdä puilta.

Ilkka Luoma

Luokatonta mennä henkilökohtaisuuksiin - ylensyöneitä on kaikissa luokissa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

suomalaisella insinöörillä saa 3-5 kiinalaista tai intialaista insinööriä

Ilkka Luoma

Millaisen ympäristövaikutteen saavat ostovoimallaan - kumpaisessakin maassa?

Ilkka Luoma
Pjotr Hadermann

'' turvoksiin itsensä syöneiden ja juoneiden paperiliittolaisten on turha uhota jostain erikoisosaamisestaan.''

Eikö syöminen, juominen ja lakkoilu ole erikoisosaamista? Duunarit haisivat kilpaa tehtaan kanssa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

ahneus käy lankeemuksen edellä

Ilkka Luoma

Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!

Ilkka Luoma

Paperilaisilla oli paremmat palkat kuin muilla vastaavilla - heillä oli siis myös enemmän saunoja kuin muilla :)

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Suomalaisilla paperitehtailla henkilökunta suhtautui aikoinaan Valmetin, ABB:n ja Ahlstromin insseihin yhtä ylimielisesti kuin siirtomaaherra paikallisiin. Noille tehtaanäijille ei tullut silloin mieleen että hei, nämä jannuthan voivat mennä tekemään näitä samoja tehtaita vaikka Kiinaan tai väliamerikkaan. Nykyään taitaa olla eri ääni kellossa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pöyrym suomalaisista insinööreistä sai 400 lähteä - Kiinasta sai 800 tilalle ja säästyi vielä 30 prosenttia

Ilkka Luoma

Miltei koko EU-Eurooppa on maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelussa; "aseemme" ovat liian arvokkaita!

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Pöyryllä olleena tiedän, että paikalliset hommat ja palkat eivät voisi kiinalaisia vähempää kiinnostaa.

Ilkka Luoma

Niinhän he menivätkin, ja sahasivat samalla oksaa, jolla istuivat.

Mauri Hyhkö

Mutta lääkärit ja Finnairin lentäjät ovat sikamaisen korkeat palkkansa ansainneet, menköön sitten konkkaan koko pulju tai kuolkoot maksukyvyttömät sairaat. Jouko Karvinen sanoi kylläkin tv:ssa etteivät suomalaisen paperiteollisuuden ongelmat ole tehtaiden porttien sisäpuolella vaan juurikin päinvastoin. https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Ilkka Luoma

Kustannuskriisi - siis vieläpä kokonaiskustannuskriisi. Eukalyptuksessa voi vielä tulla pää vetävän käteen. Kiinassa "puupellot" saatetaan kieltää biosfäärin väärinkäyttönä! Tästä kuulemme todennäköisesti pian lisää ...

Antti Kuru

Kannattaa muistaa että paperitonnin hinnassa ei paljoa duunarin palkka paina, kun hinnassa painaa moni muukin. Kuljetuskustannukset on myös eräs syy. Suomessa toimivilla yrityksillä on myös tehtaita ympäri eurooppaa ja on halvempi roudata tuotetta satoja kilometrejä pelkästään kumipyörillä, kuin että roudataan kumipyörillä ja meriteitse.

Paperitehtaat on myös suuria sähkönkuluttajia, vaikka tehtaat tuottavat monesti osan sähköstään itse, ei se pelkästään riitä. Miksei vaadita sähkönhintaan alennusta? Puutakin kuluu kuutioita päivässä, miksei vaadita että puu halpenisi? Palkat ei ole suurin kuluerä, vaan sähkö ja raaka-aineet. Vaikka palkkoja laskettaisiin, saati töitä tehtäisiin ilmaiseksi, ei yhtään tehtaan sulkemista tai irtisanomista jätettäisi tekemättä.

Käyttäjän JyriIlmariHasa kuva
Jyri Hasa

Homma kiikastaa raaka-aineiden, energian ja kuljetuskustannusten hinnoista ei paperimiesten palkoista.

Ilkka Luoma

Paperilaisten palkkoja kompensoitiin automaatiota lisäämällä - siis väkeä vähentämällä. Milloin näemme sen viimeisen paperitehtaan - täysin ilman miehitystä, vain johtaja?

Mauri Hyhkö

Ei sitä sellukattilaa käsin hämmennettäisi vaikka työvoima olisi ilmaista. Automaatio tulee palkoista huolimatta ja vaikka tulisi kalliimmaksi kuin työntekijät. Kysy vaikka apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta. Kysy samalla tuliko lisää liksaa vai onko asia vielä pöydällä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #51

miksi pitää saada lisää liksaa?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #55

Koska haluamme ostaa enemmän, kalliimpaa, suurempaa ja näyttävämpää - elämme vertailu- ja näyttötaloudessa.

Pjotr Hadermann

Paperimiehet ovat itse paperia. Eniten sairaspoissaoloja koko teollisuudessa per pahvimies.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

pitääkö tosissaan paikkansa!? jokin dokumentti ...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuliko valvomon lepotuoleista selkäongelmia...?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #49

näyttivät ainakin yhtä komeilta kuin toimarien vastaavat!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #49
Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #52
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

on kysymys kokonaiskustannuskriisitä - palkat ovat yksi osa tuotantokuluja, huom! myös johtajien!

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Paperimiesten" palkkojen osuus lopputuotteen hinnasta on vain 7-8%

Ilkka Luoma

Millä kohtaa logistiikkaa tuo hinta lasketaan - tehtaan ovella, vai kuluttajan tiskillä?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Arto Granlund, tästä emme ole eri mieltä. Juuri noinhan se on.

Hyvää Juhannusta!

Toimituksen poiminnat