Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kreikkalais-suomalainen nuorallatanssi

Kreikka on tiellä, jossa me olimme 1993, kun valuuttamme olivat lopussa ja Maailmanpankin holhous oli jo oven takana. Eläkkeelle siirtynyt kaikkien leikkaajien isä Raimo Sailas 1] paljasti pienessä piirissä tiedetyn ahdinkomme HS/Kuukausiliitteessä – kesäkuu 2013/ Unto Hämäläinen. Tuolloin oli onnemme, että Saksassa oli ystäviä – saksalainen pankki pelasti meidät; kuten Saksa on valtiona pelastanut Suomen jo 1944, 1940 ja 1918.

 

Kreikka on nyt ahdingossa, omaa syytään – pitkälti

Tyhjästä nyhjäistyä rahaa ei lopulta ole – kreikkalaiset käyttivät sellaista lainaa, johon heillä ei ollut takuita tai takauksia. Ahneet EU-valtioiden pankit auliisti lainasivat – saksalaiset etunenässä ja etunojassa. Rahaa oli – ja EU-Brysselin painokone syyti sitä aluekeskuspankkiensa kautta kuluttajille – kuten nytkin 2]

 

Kreikka on yhteiskuntakehityksen prototyyppi,

joka viitoittaa meidän eurooppalaisten huomisen tukaluutta, ellemme onnistu setelikonepainannan jälkeen hillitsemään jätti-inflaatiota. Rahalla saa ja mersulla pääsee. Maksun aika – mutta maksammeko katteettomasti vai maksammeko ylenpöhöttyneen maalliselintasomme kautta – vähentämällä kulutustamme ja tyytymällä vähempään. Työkin on kortilla, kun kaukoitä painaa päälle halvempien toverien voimalla – olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! 3]

 

VIITTEET

1] Raimo Sailas ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tapaus-raimo-sailas - [AL/il]

2] Setelikoneet pyörivät ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa - [US_P/il]

3] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

 

Miten me näimme ja kirjoitimme tämän ”kreikkalaisen tien ja suomalaisen nuoralla tanssin” jo pari vuotta sitten – kun entinen pääministeri Matti Vanhanen duolauloi nykyisen pääministeri Jyrki Kataisen kanssa Kreikka_lainoituksen olevan hyvä business – voi olla, mutta kenelle?!

Kreikka - yhteiskuntakehityksen prototyyppi

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107388-kreikka-yhteiskuntakehityksen-prototyyppi - US_P/il]



1.6.2012 06:42  

Ilkka Luoma 

 



Kreikka on ylisyöneille läntisille markkinatalousmaille kuin tarkemmin EU:lle sekä euromaille laboratorio ja prototyyppihiomo, kun on puolipakko ja pakko vähentää kulutusta, koska osto- ja kulutusvoima puolittuvat. Meidän suomalaistenkin on pakko lähitulevaisuudessa puolittaa materiaalinen kulutus ja energiankäyttö – maapallo ei yksinkertaisesti riitä enää kaikille, kun kaukoitäkin on tullut ”saaliinjaolle” *]

 

Elämme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa –

toveri idästä tekee paljon halvemmalla käden työtä. Meidän palkat eivät vastaa kilpailutilannetta – söimme itsemme yli luonnon kestävyyden, hamutessamme aina vain lisää ja lisää. Seinä on nyt edessä, ja tämän seinän askelmerkit ovat Kreikassa näkyvillä. Kreikka on meidän huomisen laboratorio ja yhteiskuntakehityksen henkinen hautomo – kreikkalaiset kun ovat jo vanhastaan filosofeja.

..

Miten me muotoilimme jo vuosia sitten päämäärän tärkeämmäksi kuin materiaalisen kulutuskasvun – joka vielä illassaan huutaa poliitikkojen epätoivoisilta ja tietämättömiltä kasvoilta

[2007] ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/maallista-hyvinvointia-trkemp-on-aika.html   ---

 

Maallista hyvinvointia tärkeämpää on tie kohti yhteisen ymmärryksen päämäärää

(poliitikkojen muotisana materiaalisesta hyvinvoinnista kohtaa laajan inflaation ja yhtälön ratkaisemattomaksi)

[ ... tiukoille menevä kansalaisluottamus kiihdyttää yhtenäisyyttä kansanjoukkoihin. Ihmiset kohtaavat päämäärätietoisuutta ryhtyä vastarintaan poliitikkoja kohtaan. Kyllästys jargoniaan hyvinvoinnista sen maallisena elementtinä yhdistää, niin velvollisuutena kuin oikeutena taistella etujensa puolesta ... ]


Suomessa kansalaisten kiinnostus puoluepolitiikkaa, vaaleja ja nykymallisesti yhteisten asioiden hoitoa kohtaan on lamassa. Samalla tavalla ovat lamassa henkisen hyvinvoinnin ja erityisesti nuorison päämäärätietoisuuden oivallus ja tavoite. Suurinta määrätietoisuutta kohdataan kulutuksen kasvattamisessa ja markkinatalouden näyttökulttuurissa.

Kansakunta, järjestelmiä pystyssä pitävinä voimina, on vahvimmillaan yhtenäisyyden vallitessa suurien haasteiden ja vaikeuksien edessä. Kansa sietää paremmin materiaalista "pulaa" yhtenäisenä ja päämäärätietoisena. Päämäärän hyväksyntä yhdistää, sillä joukkovoima parantaa mahdollisuuksia saavuttaa jotain ryhmänä. Päämäärän ajoittainen uudistaminen on yhteiskuntapoliittista taitoa.

 

Urheilussa on aina päämäärä –

Suomalaiset ovat hyvin tunnerikasta ja taistelutahtoista urheilukansaa niin kannattajina kuin suorittajina. Mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Eero Mäntyranta, Matti Nykänen, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen yhdistivät ja kokosivat, kuten Suomen jääkiekon maailmanmestaruudet vuosilta 1995 ja 2011. Kaikissa näissä esiintyi vahva päämärähakuisuus.

 

Hädästä syntyvät kansalaisliikkeet ottavat vallan?

”Kreikka-draama” voi nostattaa lähikuukausina kansalaisliikkeitä ihmisten yhtenäistäjiksi. Puuttuu vain päämäärä ja tie yhtenäistymisen saavuttamiseksi. Juuri nyt Suomi elää vedenjakajalla - "luokkajaoton" jakaantunut kansa osittuu entistä varakkaammiksi etujen, palkkioiden ja kyseenalaisten ansaintamekanismien ryhmiksi kuin tavalliseksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi veronmaksajajoukoksi, joka on kyllästynyt ”vastuupuheisiin” jo enemmän kuin vuosikausiin.

Palkka-alennustalkoot ovat edessä

Palkkamaltti ja konsensus viennin takaamiseksi koki loppunsa itse suoritetekijöiltä - heiltä loppui kärsivällisyys, kun omistajaluokka ja johtohenkilöt ahmivat enemmän kuin heille olisi oikeudenmukaisesti kuulunut. --- Nyt oli "alemman kerroksen" vuoro - ja nostimmekin palkkoja kohtalokkaan paljon kilpailukykymme vahingoksi. Palkkatoverit kiittävät siirrettyjä/paenneita pääomia kehittyvissä maissa, sillä heidänkin palkat alkavat vipuuntumaan ylöspäin, meidän myöhemmäksi onneksi.

 

Meillä ei hevin nousta barrikaadeille

Suomalainen on yhteenkuuluva ja joukkohenkinen omalla tavallansa, kun selkä on seinää vasten - jurotus muuttuu murahteluksi. Nyt jo ongelmat ovat kasvaneet mittoihin, jotka synnyttävät ketjureaktiona tapahtumajatkumon, josta syntyy päämäärähakuisuus - päämäärä yhdistää. Seuraavissa vaaleissa voi yllättävät puolueet saada runsaasti ääniä.

Kansakunnan yhtenäistäjät

Päämäärä yhtenäistää ja tuottaa hyvinvointia osallisina, hyväksynnän saajina, mutta erityisesti energian purkajina, mitä vuosikaudet hiljainen enemmistö on kasvattanut mielissään. Vedenjakajalla kohtaavat puolustus ja oikeudenmukaisuuden tunne, kuten myös kateus ja pyrkyryys kuin myös tahto sekä ryhmässä auttaminen.


Ulkoiset uhat ovat muuttuneet meillä omiksi sisäsyntyisiksi painekattiloiksi

Viime aikojen talousuutisointi oikeudenkäynteineen, ylisuurine ansaitsemattomine optioineen sekä työn virtaukset ulos eivät ole jääneet huomioitta. Keskinäinen riita ja riitely ryhmässä puhdistavat mieltä kasvattaen oman äänen korostusta.


Yhteiskunnan äänestettyjen ohjastajien tärkein tehtävä on kanavoida kansakunnan henkistä halukkuus- ja uteliaisuusenergiaa hyödyttämään mieluummin useampia kuin harvoja. Kanavoiminen on laajaa päämäärähakuisuutta rakennettaessa sellaista huomista, jossa on huolehtimisen sävy ja tehtäväkeskeisyys tavoitetasoin. Raha ostovoimana ei ole enää huomisen tärkein elämisen tasomittari.

 

...
Loputtomasti inflatoitu kuluttamiseen tähtäävä hyvinvointiherkistely elämän helpottamisena on jo nyt kasvattanut suomalaisista miltei maailman lihavimman kansan. Vaalilupauksien maallistettu hyvinvointi on kaukana päämäärästä, mikä meille vuosituhantisena geenikarttana on siirtynyt jokaisessa hedelmöittymisen hetkenä, polvelta toiselle.

*]

Riittävyydestä julkaistaan oma itsellinen artikkeli ”oikeudenmukaisuudesta yhteisiin maapallovaroihin ja millä jakoperiaatteilla”.


Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [24103]

...

Tunnisteet:

HYVINVOINTIKULUTUSOSALLISTUMATTOMUUS,OSALLISTUMINENPÄÄMÄÄRÄTAVOITE

JK. 22082013

 

Nyt voimme besserwisseröidä ja elostella olleemme oikeassa, kun Vanhasvetoisena ja Kataistyöntönä kreikkalainoitusrumba alkoi – persupomo Soini huusi – oppositio huusi, IPU huusi kaikkein selvimmin markka takaisin, ero EU:sta – mutta mitä tuleman pitää – on paljolti Saksasta kiinni ja Saksan vaaleista. Saksa on EU-veturi, rahamassi ja ikuinen nettomaksaja, kun liittokansleri Angela Merkel vielä mauttomasti Dachaussa kävi … mitäpä ei äänien eteen tehtäisi!

 

Saksa – voimayksikkö – ottaa nyt rahalla mitä ei aiemmin aseilla saanut … ”Saksa on EU:n peruskivi, jota mm. Kiina aidosti kunnioittaa. Saksan liitto Venäjän kanssa on koko Euroopan turvallisuuspassi - Natoa emme tarvitse, sen korvaan Euroopan nato, johon kuuluu myös Venäjä. Saksa yritti kauan sitten asein - epäonnistui. Nyt se onnistuu rahalla ja talouden voimalla … [TIEDE/il] ~ http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/valkoisen-miehen-eurooppalainen-ongelma-t52554.html - [TIEDE]

 

AL – US

BLOG 22231 | 1962 – IL

---22082013---

 

doc.: kreikkalainen_toisinto_22082013.doc – OpenOffice Writer

 

999 | 9189

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Salo

Kreikka on ollut taloudellisessa kriisissä koko itsenäisyytensä ajan. Joskus enemmän joskus vähemmän, mutta aina kuitenkin.

EU-hakemusta värkätessään Kreikka sai apua jenkkipankilta ja Ranskalta. Pankki hoiti taseet niin, että luvut osoittivat joteskin EU-kelpoisuutta ja Ranska hoiti loput. Täytyyhän Eurooppalaisen sivistyksen kehdon päästä EU:hun vaikka mikä olisi.

EU-virkamiehet, jotka tunsivat Kreikan tilanteen koko ajan, naureskelivat sille. Mutta kun vaikutusvaltaiset poliitikot olivat sitä mieltä mitä olivat niin show jatkui, kunnes tuli pää vetävän käteen.

Ilkka Luoma

Olisiko ollut niin, että brysselvirkamiehet luulivat, että EU massiivisuus ja kykyisyys kestävät ja nielevät kreikkalaisen tavan ilmaista omaa talouttaan - monestihan suuruuden voima sietää pienet rikkeet?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset