Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomi on vähävelkainen valtio

Suomi on vähävelkainen maa – valtiona, mutta joukko kansalaisia on niin veloissaan, että vain vanhempien ja isovanhempien perinnöt pelastavat. Suomen valtio on velkaa vajaa 60 euroa siitä koko kansantuotteen 100 eurosta, mitä vuodessa saadaa työllämme aikaiseksi. Japanilaisilla tuo summa on noin 260 euroa – siis noin 2,5 vuoden duunit, jotta valtion velka saataisiin maksetuksi – meillä siihen menisi noin reilu puolivuotta.

 

Mutta, mutta – Japani on tiukka ja osaava vientimaa – heidän tuotteet menevät kaupaksi, ja laajalla rintamalla – meidän ei ehkä niinkään; sitäpaitsi japanilaiset ovat velkaa itselleen – me olemme lähinnä ulkomaille. Japanilla on oma valuutta – siis säätönappula hallussa; meidän säätö on EU-Brysselissä eli käytännössä Saksassa, joka elättää miltei koko Euro-eurooppaa, karrikoiden ilmaistuna.

 

 

Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa –

[ ~ http://keskustelu.plaza.fi/plaza/yleinen-keskustelu/1874257/eurooppalainen-markkinatalous-syoksylaskussa/ - PLAZA/il]

 

kiinalaiset eivät, ehkä jenkit ja kohta Ruotsikin, mutta Saksa ei – koska heillä on jokin ihmeellinen voima saada tilauksia insinöörivetoiselle teollisuudelleen. Mitä me tekisimme, jotta saisimme tilauksia – kun tuo tuontikin pitää pystyä kustantamaan. Meillä on yksi erinomainen mahdollisuus, kunhan oivallamme sen.

 

 

Kiina ei ole vielä oivallusta,

 

mutta mikä siellä? Mitä me voisimme operoida Kiinaan, edes prosentti jostain toimialueesta riittäisi meille. Ympäristöosaaminenkaan ei ole enää oivallus, siis mikä sitten – sitäpaitsi saksalaiset ovat tuollakin sektorilla menneet meistä ohi.

 

 

Tämän viikon torstaina Kiinan istuva politbyroo päätti sellaisen asian,

 

joka auttaa meitä – jos olemme nopeita ja hallitsemme vuorovaikutuksen. Tuohon politbyroon päätökseen liittyi välittömästi jo eilen tullut neuvottelupyyntö Ympäristöteollisuus ry:lle – täältä alkaa jokin sellainen, joka uutisoidaan ensi keväänä – tähän palaan myöhemmin.

 

 

 

 

Mitä me kirjoitimme jo jokin aika sitten – mikä liittyy velkaan, velanottoon, syömävelkaan – velan maksuun ja yleensä velan periaatteeseen – missä mennään nyt Suomi niminen valtio?

 

Velka on tunnetusti huomisten resurssien ja ansainnan etukäteen syömistä 1]. On kiire saada näyttötaloutta tai järkevä kiire tehdä jokin pitkäaikainen hankinta kerralla valmiiksi – kummassakin tapauksessa tarvitaan ulkoista ostovoimaa, toisten tekemää rahaa velaksi.

 

Velkaraha on toisen tekemää/”tekemää” rahaa eli ostovoimaa, jolle odotetaan korkoa. Korko on vastikkeetonta tuloa saajalleen. Palkka sen sijaan pitäisi olla vastiketta tehdystä työstä, jolla on suhteellisuus sen tuotosta saatuun rahapalkkaan.

 

Pankkijärjestelmä luotiin rahanlähteeksi, kun piti saada nopeasti valmiiksi projekti tai piti saada näyttötalousefekti tyydyttämään kunnianhimoa ja vertailuindeksiä – vertailu on ollut kautta aikain vahvuuden tai nokkeluuden osoitus markkinointina, että juuri minä voisin olla se haluttu kumppani.

 

 

...

Mitä kirjoitimme jo vuosia sitten, kun työ alkoi karata maastamme halvempien toverien maihin, muun muassa Kiinaan, jossa insinöörin samanarvoiset ja samantuottoiset työt saa noin kolmasosalla meidän kustannuksista [2007] ---

 

 

 

Nostimme palkkamme tasolle, jolla ei ole vastaavuutta itse tekemäämme työhön

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107494-n%C3%A4ytt%C3%B6talouden-taakka-ahdistaa-pient%C3%A4-ihmist%C3%A4 - ]

( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )

ORIG TEXT ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/nostammeko-liikaa-palkkojamme-kuinka-ky.html   ---

 


[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]

Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.

 


Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä

 

Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.

 


Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus

 

Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.

Kasvukulttuurin hokema ja rykimä


Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.

 


Mitä enemmän kasvamme,

 

sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.

Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.

 


Me voimme tuottaa miltei kaiken itse, jos haluamme

 

Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.

 

 

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa

 

Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?

 

 

Olemme olleet todellinen vientikone, mutta sen aika on nyt toistaiseksi ohi

 

Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.


Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.

 

 


1]

Ihmiskunta syö maapallon biosfäärituotannon, siis uusiutuvan - lähinnä ravintotuotannon täyden vuoden tuotoksen loppuun jo syyskuun aikana – näin voidaan laskea, että syömme itseämme velaksi ympäristöllemme noin 33 prosentin vajeella, itse tuotoskykyyn nähden. Syömme siis sellaisia varantoja, jotka ovat poissa tulevien vuosien tuotantolähteinä – elämisen mahdollisuustaseemme menee kovaa vauhtia miinukselle, jota ei voida korvata mistään. Voimme vain vähentää kulutustamme – se on puolitettava, varsinkin meillä läntisen maailman markkinatalousmaissa. Näinkö Kreikka tulee näyttämään mallia, kuinka sopeuma hoidetaan vastaamaan ympäristömme kykyä hoitaa koko biosfääri?

---   http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1844230/ympariston-kestokyvyn-ylitys-maksetaan-nyt-talouden-shokkiaaltona/   ---

 

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka


KESKUSTELU --- TIEDE [23212]

 


...

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---

Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---

Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---

Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---

Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---

Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---

Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---

Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?

Kuva 8
-- http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---

Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.

Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---

Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.

Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---

Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".

Kuva 11
--- http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---

Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy

 

 

 

 

Tunnisteet:

 

KILPAILUKYKYLIITTOKIERROSPALKKAPALKKAEROT,TUPOVEROTUS

 

 

 

 

 

doc.: bkt_valtionvelka_24082013.doc – OpenOffice Writer

 

1442 | 13029

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kansakuntamme voisi maksaa teoriassa koko valtionvelan noin kahdeksassa kuukaudessa, mutta sitten ei mitään muuhun jäisikään - kannattaisiko, vai mikä on se määrä velkaa, jota kannattaa pitää päällä?

Ilkka Luoma

Oletteko huomanneet, että Kataisen koko ministeriuran aikana on valtiomme velka kasvanut ja kunnille on työnnetty yhä enemmän vastuita, jolloin kunnatkin ovat entisestään velkaantuneet - eikö Katainen juuri vannonut velan lyhentämiseen. Onko Katainen uhri, taitamaton kansantasloudessa vai tilanteen pakottamana?

Ilkka Luoma

Oletteko huomanneet, että Kataisen koko ministeriuran aikana on valtiomme velka kasvanut ja kunnille on työnnetty yhä enemmän vastuita, jolloin kunnatkin ovat entisestään velkaantuneet - eikö Katainen juuri vannonut velan lyhentämiseen. Onko Katainen uhri, taitamaton kansantasloudessa vai tilanteen pakottamana?

Toimituksen poiminnat