Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi?

Suuri rakenneuudistus ei vielä ratkaise hiljalleen liian koviksi kuivuneita valuvikoja – maailmalla löytyy yhtä pätevää työvoimaa halvemmalla, ja laatukin paranee kaikkialla kovan kilpailun myötä. Länsi vastaa idän haasteeseen muun muassa automaatiolla – olemme automatisoimassa itsemme työttömiksi tai sitten palvelemaan toinen toisiamme.

 

Pitkällä aikajänteellä maailman avautuessa palkat tasaantuvat, mutta ehtiikö kurki kuolla ennenkuin suo sulaa – jä nähtäväksi. Eräissä markkinatalousmaissa, muun muassa Suomessa puhutaan jo kansalaispalkasta, siis ansioista, jotka saa tekemättä mitään 1] – nuokin kustannukset täytyisi jostain kattaa – setelikoneiden kumu ei täytä loppukädessä työttömien ja tekemättömien vatsoja.

 

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – sanotaan me sitten mitä tahansa. Tätä tosiasiaa on poliitikoiden vaikea niellä, koska he huutavat vain kasvua ja materiaalista hyvinvointia – ”sokea taluttaa rampaa”, onko kansa kumpi – päätä Sinä!

 

Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä; meille ihmisille –

mitä me kirjoitimme jo kauan sitten, kun väreet tämän päivän ongelmista olivat jo kauaskatseisimpien näköpiirissä; poliitikot hymistelivät, kun vientikin veti ja taoimme vientiylijäämää – historiallisen pitkän putken, mutta asiaan vuodelta 2007 ---

 

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html - [BLOG/il]

 

[markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä]


Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla

Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.


Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".


Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.

 

 

Tuhkimotarina

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä.

Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.


Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

[ … kaltaisemme sosiaali-, opiskelu- ja terveydenhuoltoturva maksaa paljon ja jostain nuo varat on kerättävä – kansalta … ]

 

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.

Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää, että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.

 

...

Elämme Kiinan vuosisataa!

 Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa, niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen.

 

Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon. Kiinassa ei ole mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.

 

Söimme huomisen jo eilen

Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.

 

Länsi hengästyy – ei jaksa kuluttaa yhä enemmän

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut.

 

 

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talous- ja tuotantokone,

jonka 'loputon' työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.


EU + USA < Kiina – tämäkin voi olla mahdollista

 EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.

 

...
Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.


Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä. Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin.


Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse. Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?

 

Työn kunnioitus!

Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden.

Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä. Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.

 

 

VIITTEET

1] Sixpack loi kansalaispalkan ensiaskeleet? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148266-sixpack-loi-kansalaispalkan-alkeet - [US_P/il]

2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

 

 

 

...

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

 

 

...

AL – US

BLOG 22481 | 2013 – IL

---31082013---

 

doc.: automaatio_31082013.doc – OpenOffice Writer

 

 

1076 | 9149

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Ilkka Luoma

Mäkkäri varaa työntekijöitä ja tarjoaa heille työntekomahdollisuutta tietyllä sopimussaantoajalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Se pointti on kuitenkin siinä,että kun robottien hinnat tippuvat niin työntekijät vaihtuvat robotteihin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #7

Insinöörit ovat jo suunnitelleet autotehtaan, jossa ei ole ihmistyöntekijöitä

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Armeijakin on kaiken varalla, eikä palkkaa makseta, on velvollisuus palvella

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
K Veikko

Mikä on automaation ja palkkatyön optimaalinen suhde? Tätä yhtälöä on mahdoton ratkaista poliittisesti.

Vain vapaa hinnanmuodostus voi ohjata tuotannon resurssit sellaisiin kohteisiin, joilla on todellista kysyntää.

    Viime kädessä tuotantoa rajoittava tekijä on aina työvoiman puute:
    Vapailla markkinoilla vallitsee tilanne, jossa kannattamattomat työt jätetään tekemättä tai automatisoidaan kannattavaksi, jotta niistä voidaan maksaa riittävästi palkkaa työvoiman palkkaamiseksi.
    Säännöstellyillä markkinoilla palkkasääntely johtaa työttömyyteen tai työvoiman puutteeseen riippuen säännelläänkö ylintä vaiko alinta palkkaa. (Monet suuret työnantajat ovat tosiasiallisesti sitoutuneet myös palkkojen ylärajaan.)
    Seurauksena on, että automatisoidaan sellainenkin työ, joka olisi järkevästi ihmisvoimin tehtävissä.

Automaatioinvestointeihin käytetyt resurssit ovat aina pois muusta investointitoiminnasta. Sellaisista investoinneista, jotka oikeasti luovat hyvinvointia.

Ehkä politiikan perimmäinen tahto on luoda automaatioyhteiskunta, jossa ihmiset vain oleilevat ja koneet tuottavat hyödykkeet? Tähän unelmaan ei kuitenkaan ole oikotietä; esim siten että aletaan ostamaan ihmisiä pois työmarkkinoilta työttömyyskortistoon: oleskeluyhteiskunnan etuoikeutetuiksi jäseniksi.

    Jos haluamme oleskeluyhteiskuntaan, jonkun on siihen astuttava ensimmäisenä.

Automaatioon ja uusinvestointeihin liittyy myös aikaperspektiivi, tulevaisuuden hinta diskontattuna tähän päivään, mutta siitä ei tällä kertaa.

Ilkka Luoma

Voidaan myös sanoa, että automaatio lisää tasalaatuisuutta, mutta poistaa yksilöllisyyttä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
K Veikko

Myös valinta tasalaatuisuuden ja yksilöllisyyden välillä on arvovalinta: sen optimia on mahdoton päättää poliittisesti. – One size fits for all.

Jokaisella on omat preferenssinsä yksilöllisen tuotteen tai yksilöllisen työn välillä ja jokainen päättää itse kuinka paljon haluaa palkka yksilöllisestä unelmatyöstä verrattuna liukuhihnatyöhön. – Tai vastaavasti maksaa tuotteesta.

Poliittisesti kaikkien pakottaminen (demokraattisesti äänestettyyn) keskiarvoon johtaa huonoimpaan mahdolliseen tulokseen.

Ilkka Luoma

Miksi evoluutio osaa rakentaa yksilöllisyyttä maailman vanhimmalla automaatiolla?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #6

Tuo lause jää historiaan - kuinkakohan moni ymmärsi sen? ;-)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko elämämme sarjatuotantoa - kyllä/ei?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Oletko siis sitä mieltä,että minkäänlaista palkkasääntelyä ei saisi olla ja tämä toimii aina kaikkialla eli on absoluuttinen tosiasia?

Ilkka Luoma

Myyntimiesten yleisesti hyväksymä provisio on palkkasäätelyä - tuottojen mukaan. Mitä enemmän tuotat työnantajallesi - sen enemmän saat ---

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-m...

[2006] Palkkapussin saatuaan myyntimies on todennut kauppojen tulleen maaliin; provisiot kilahtivat tilille. Tänä päivänä korkeiden palkkakustannnusten maassa Suomessa voivotellaan kustannuksiemme olevan 5-10 kertaiset kehittyviin maihin nähden. Työ on aina tehtävänsä väärtti. Normaalissa kuukausipalkassa on vaikea huomioida dynaamista tulosta. Yhtiöiden tilauskirjat eivät ole aina staattisia vaan vaihtelevia myyntikyvyistä riippuen. Kustannuksien tulisi elää tulojen myötä ylläpitäen yhtiön kykyä tarjota jatkuvasti ja dynaamisesti työtä tekijöillensä.

Entisten aikojen laukkuryssä, tuo nykypäivän myyntitykki eli kaupparatsu elää yrittäjämäisesti keräten oman ja perheensä toimeentulon myyntityöstä, joka tunnetusti ei ole vakaata, vaan vaihtelevaa kuten kauppamiehen palkkakin. Myyntimiehelle tarjotaan takuupalkan jälkeen tyypillisesti pieni pohjapalkka ja reipas provisio myyntikatteesta tai myynnistä laskettuna. Myyntimiehen palkan voidaan aina sanoa olevan kohdallaan ja tasokorotukset syntyvät omasta tahdosta ja innosta tehdä työtä, siis tulosta yhtiöllensä. On hyvä muistaa, että Suomen kuuluisin kyläkauppa Tuurissa on alkujaan syntynyt kunniakkaan kulkukauppiaan uutterasta työstä.

Myyntimies on käytännössä itsenäinen yrittäjä palkannauttijan sosiaaliturvalla. Myyjä saa aina ansionsa mukaan; hänellä ei ole vakiopalkkaa, vaan yrittäjämäinen korvaus tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea tekemästään voitosta, mikä ylläpitää hänen edustamansa yhtiön toimeentuloa. Voidaan pelkistetysti ja hiukan raflaten sanoa, että myyjäkunta ylläpitää koko muun yhtiön kykyä pitää palkollisia tuotannossa, hallinnossa ja tuotekehityksessä. Myyjäparan pitää vieläpä maksaa esimiehensäkin palkka, ellei pomolla satu olemaan henkilökohtainen myyntitavoite.

Myyjä, tuo hotellien uskollinen asiakas, sairastaakin kitsaasti, sillä tunnetusti kauppoja ei sairaalan vuoteelta synny (sairauspoissaolojen listassa kaupanväki on vähiten poissa työtehtävistä, 2,9% työajasta, HS 20.3.2006/ Tilastokeskus). Myyjän voidaan sanoa olevan verottajan uskollinen kumppani ja hyvä ystävä, sillä keskimäärin tehokas ja säntillinen myyntineuvottelija saa keskiarvoa korkeampaa provisiovoittoista palkkaa, maksaen mukavat korvaukset valtiolle kuluttamistaan ajoteistä. Kaupparatsu, tuo huoltoasemien tiikeri ja leijona, kuluttaa menovettä leasingautossaan loputtomilla maakuntamatkoillaan verottajan iloksi ja vihreiden suruksi. Myyntimies innokkaana asiakaspalvelijana kuluttaa ravintoloiden ja muidenkin anniskelupaikkojen palveluita kerryttäen arvonlisä- ja muitakin valmisteveroja iloisesti valtiomme kassaan. Lisäksi innokkaana kaupantekijänä lomatkin jäävät minimiinsä, sillä vähemmän kauppaa syntyy lomalaitureilla ja -laitumilla. Ei taida myyntimiehemme paljon ehtiä sairastamaankaan, sillä tie ja asiakkaat kutsuvat.

Myyntimiehet eivät lakkoile, sillä tavoitteet ja provisiot jäävät näin saavuttamatta. Myyntikavereiden ainut lakko on tupakkalakko. Päivätyö päätetään eläkkeeseen, jolloin toivottavasti on riittävä provisiokertymä varallisuutena, jotta eläkepäivät soljuvat muistellessa värikästä ja ihmisläheistä työtä ja saavutuksia, jotka luotiin omalla rehellisellä työllä.

Myyjien ammattikunta on yrittämisen esimerkki. Myyjän perusasenne on iloinen hymyilijä, joka kuuntelee ostavan asiakkaansa toiveita aina sanomalla: kyllä onnistuu. Niin onnistui myös positiivisen elämänasenteen viljely pitkillä maakuntamatkoilla, joista jäi jäljelle legendaariset tarinat leijumaan hotellisaunojen löylyhuoneisiin, nuorempien myyntisukupolvien jatkaessa sitä maailman toiseksi vanhinta, vai olisiko vanhinta ammattia.

Kaupparatsu on virettä ylläpitävä perussuomalainen, joka ei vähästä hatkähdä, eikä pienestä kitise. On sanottu, että todellisen myyntimiehen ammatti on maailman vaikein, mutta myös arvostetuin. Myyjien kesken markkinat on aina suhdanteista riippumatta jaettu joka aamu uudelleen.

Ilkka Luoma

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #9

Rehellistä tulokseen perustuvaa ansaintaa!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kreikkalainen filosofi Sokrates sanoi yli 2000 vuotta siten, että pienimmän ja suurimman palkan ero ei voi olla kuin korkeintaan kahdeksankertainen...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kuka tai ketkä maksavat oleskeluyhteiskunnan kustannukset?

Toimituksen poiminnat