Nalle on lähtöisin apteekin huuruista

Nallella
on visio – se on yhdistää Sampo Oyj sekä Nordea konserni
finassitavarataloksi, jonka palvelut löytyvät
maailmanverkosta – eikä niinkään pankkisaleista, joihon
kahinakansa tuo kengissään vain hiekkaa. Björn Wahlroos on
monien mielestä sietämättömän rikas, onnekas, juoni, ovela,
osaava, taitava ja menestyvä.

Kannattaa
tutkia mistä tohtori Wahlroos on lähtöisin, uteliaisuudella voisi
tutkia hänen Mandatum aikansa, jolloin hän kisasi Conventumin Peter
Fagernäsin
0]
kanssa – voittaen hänet 6-0. Täältä löytyy se siemen, josta
Nallen kommunistiset ideologiat lopullisesti haihtuivat höyryinä
aatteiden harhamaailmaan.

 

Nalle
on lähtöisin apteekkien höyryistä –

hänen
äitinsä oli Hyvinkäällä tunnettu apteekkari ”mustasurma” ja
isä ”Buntta” *]
oli kuuluisa, jo presidentti Urho Kekkosen aikainen kauppa- ja
teollisuusministeriön kansliapäällikkö, joka siirsi vastaanoton
jo varhaisiltapäivällä toimistoa lähellä olevaan Pata-Ässä
karaokebaariin – näin nykyisestä teollisuus- ja
elinkeinoministeriöistä huhuillaan.

Björn
Wahlroos ihastui nuorisoliikeaikoina kommunismiin; tutki sitä
aikansa ja siirtyi rahanhajuiseen maailmaan oveluudella ja terävällä
kielellä, jota on vaikea voittaa – hän on ikäänkuin
raivovihreiden Pentti Linkola, jota toimittajat eivät saa
selätetyksi millään – kuten ei YLE 1:n Jälkiviisaiden Kalle
Isokalliota
2],
joka on tavallansa samanlainen suverenisti, mutta vain puheiden
osalta.

 

Wahlroos
takoo rahaa – itselleen,

yhtiöllensä
ja muille, lähinnä osakkeenomistajille. On lähes varmaa, että
Björn yhdistää Nordean ja Sammon ja tekee siitä voimaliittymän.
Mikä tämän liitoksen kruunaa, sillä yhdistyminen ei tee yhtiöstä
edes ”eurooppakelpoista”, siksi pieni sekin vielä olisi –
muihin nähden, puhumattakaan maailmanluokan kiinalaispelureista,
joilla muhivat maailman suurimmat pankit.

 

Nalle
tekee rahaa kaikesta, mihin tarttuu –

myös
maanviljelyksellä; ollen eräs suurimmista maataloustuensaajista –
laillisesti ja sääntöjen mukaisesti. Wahlroos on opettanut
poikansa myös peluriksi; Tuomas Wahlroos on tunnettu pokerin
ammattipelaaja, joka takoo rahaa pelipöydistä, joissa ei ole mitään
tekemistä reaalitalouden ja kohta koittavan nälänhädän kanssa.

 

VIITTEET

0]
Peter
Fagernäs
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Fagern%C3%A4s

– [wiki]

*]
Bror
”Buntta” Wahlroos
,
jonka kolmas nimi oli muuten Napoleon
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bror_Wahlroos
– [wiki]

2]
Kalle Isokallio ~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio
– [wiki]

 

Mitä
me kirjoitimme jo vuosia sitten pankkiiri Björn Wahlroosista

[

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/arvostukset-kohtaavat-rahanteossa-ja.html
… ]

 

Eletään
vuotta 2007 – Arvostukset kohtaantuvat
kuluttamisessa ja rahanteossa – money makers – Björn ”Nalle”
Wahlroos –
samaan
aikaan Kokoomuksen innokas puoluejohtaja Jyrki
Katainen

siirtyy hallitusvastuuseen, voitettuaan vaalit pitkälti Sauli
Niinistön

avulla —

 

 

[
talous,
voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista
kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle
rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää
kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa
koko ympäristöämme

]

Markkinatalous
on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait,
joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle
toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo
muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista –
näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja
suvunjatkaminen.

Markkinataloudessa
ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa –

 

tuolla
ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin.
Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina
ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis
kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja
erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo
yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen
toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään
Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä.
Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle – ja samassa
yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta
ympäristöstä.

 

Kulutuksemme
lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa
elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä
ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden
joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi
kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä
julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka
luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle
luonnolle.

 

Meille
kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä,
jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta
lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme
kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä
helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin
minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän
spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden
tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien
kasautumista.

 

 

Sampo
pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta,

 

jossa
kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille,
vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä,
joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea
ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä
muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa
kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät
ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden
raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja,
joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi
ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen
yhteiskuntaa.

Maapallon
kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle,

 

joka
lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme
kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä
eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm.
kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan
sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu.

 

Me
jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille,
jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän
etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.

Maapallon
kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit
ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden
länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko
olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka
Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

 

Kuva:
IMG_0175.JPG.
14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright
by Ilkka Luoma 2007
.
Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen
yhteydessä.

Kuvaliite:

http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/

Kuvateksti:
Kasvun
portaat ylös tai alas – metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa.
Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki
kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin
liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin
ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä
avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä
kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

 

 

 

 

AL
– US

BLOG
23
096
| 2 112
| 2 421

IL

17092013

 

 

doc.:
wahlroos_17092013.doc – OpenOffice.org Writer

 

837
| 7506

ilkkaluoma
Sitoutumaton Helsinki

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ..."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu