Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Esiteollinen robotisaatio - hanhiparven lento

"Esiteollinen robotisaatio" johtaa maailmanlaajuiseen kaaokseen – maistiaisina olemme jo saaneet maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taistelun 1])

 

Markkinatalouden kysyntä-tarjontataivas Yhdysvallat tuli tunnetuksi Henry Fordin käyttöönottamasta liukuhihnamenetelmästä, jolla tehtiin enemmän – halvemmalla. Automaatio oli aloittanut kilpajuoksunsa kädentyötä tekevän ihmisen kanssa.

YLE TV1 esiti erinomaisen dokumentaation ”hanhiparven lennosta” 2], jossa yksi johtaa, ja muut seuraavat – kunnes johtaja vaihtuu ja jonosta tulee seuraava; näin maalaili globalisaatiota bangladeshiläinen työväenliikeaktivisti maasta, jossa keskiansio tekstiiliteollisuudessa on noin 40 euroa per kuukausi.

  

Liukuhihna ei auttanut kemijärveläistä Salcomp Oy:tä

Suomi menetti liukuhihnojaan jo kemäjärveläisen lautauslaitevalmistajan Salcomp Oy:n myötä Kiinaan, jossa oli alkanut edesmenneen Kiinan suurenpienen miehen - Deng Xiaoping´in 3] käynnistämänä tien kohti ”rikkauksia”.

Deng´in kehotuksen jälkeen Kiinasta on tullut de facto maailman vaikuttavin talous 4] – joka nyt ulottaa lonkeronsa kaikkialle maailmaan. Kiinan kaupungeissa tienataan noin 300 euroa per kuukausi – maaseudulla runsas 100 euroa per kk.

 

Kiinalaiset yritykset etsivät jo halvempia tovereita

Kiinalaiset yritykset vievät tehtaidensa liukuhihnoja halvempien toverien maihin, esimerkiksi Kambodzhaan, jossa työläinen tienaa keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa – he ovat loivempia työssään kuin kiinalaiset, koska Kiinassa ”rakastetaan työntekoa” - ilman sitä ei kuuluta yhteiskuntaan. Kiinassa on lisäksi voimakas sukupolvisopimusperiaate – omat vanhemmat tulee ylläpitää, heidän saavuttaessa iän, jolloin työ ei enää luonnistu.

 

Kiinassa automaatio on välttämättömyys,

[ ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/automatisoimme-ty-teht-v-mme-ja-itsemme-ty-tt-miksi - AL/BLOG/il ]

jotta tuotanto voitaisiin yksinkertaisissa tehtävissä pitää omassa maassa, samaan aikaan robotiikan tuoma automaatio on hirvitys tavallisille kiinalaisille, sillä se vie työn ihmisen käsiltä ja jaloilta. Eurooppalaiset laatumerkkibrändit vaativat eettisyyttä työoloihin – ja näin ”roskat lakaistaan maton alle” viemällä alihankintaketjua yhä kauemmaksi varsinaisesta valmistajasta – tuttu ilmiö rakentamisen osalta meillä Suomessa.

  

Työttömyys on Kiinan pahin yhteiskunnallinen uhka –

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/kiinan-talous-kohtaa-meidn-aikaisemmat.html - BLOG/il ]

se saattaa tuottaa ”massat kaduille” - ja Kiinan sadat miljoonat työläiset ovat suuri huomisen vaikuttajaryhmä, siksi taajaa on internetin kautta tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja tiedottaminen. Tämän vuoksi internettiä valvotaan myös Kiinassa – kuten vapauden tyyssijassa Yhdysvalloissa.

 

Me Suomessa kärvistelemme yltäkylläisesti kaukoidän tovereihin nähden – 

menetämme työtä liukuhihnatyöläisille, jotka ovat muualla kuin meillä. Nokkelat insinöörit, ajattelematta sosiaalisia ja psyykkisiä seurauksia ehdottavat ja ajavat innokkaasti robotisaatiota maahamme – tämä voisi jättää liukuhihnat omaan maahamme, jolloin tuotanto- ja ansaintaketjusta suurin osa jäisi maahamme. Vain raaka-aine paljolti tuotaisiin ulkoa.

 

Robotisaatio ei juurikaan työllistä,

[ ~ ]

eikä ole näköpiirissä tilannetta, jossa automaation myötä syntyisi merkittävästi sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat ihmiset fyysisyyttä, kun istuminenkin on todettu tappavaksi. Lisäksi tosiasia on se, etteivät kaikki voi olla maistereita, lakimiehiä, suunnittelijoita tai johtajia 5] – olemme kastilaitos, jossa kullekin pitäisi ojentua omia kykyjä vastaava tehtävä, josta vieläpä voisi nauttia ”rakastuneesti” -kiinalaiseen tapaan!

  

Meillä ei kannata tehdä yksinkertaisia töitä,

vaikka osa kansalaisista on orientoitunut näitäkin hommia tekemään – toisaalta siivoamisessa näkyy yhä suuremmin maahanmuuton jälki. Olemmeko tottuneet liian yltätkylläiseen sosiaaliapuun ja viranomaisten inhimillisyyteen.

Eikö työ maistu, ja näin on mukavampaa vaatia kansalaispalkkaa 6], vaikka ei mitään tekisi. Kiinassa, Kambodzhassa eikä Bangladeshissä nähdä edes unta kansalaispalkasta – ei edes sosiaalisesta yhteiskunta-avusta. Nuo mainitut kolme maata ovat osa hanhiparven lentoa. Me luulemme olevamme globalisaation johtajahanhia.

 

Henry Fordin mustat liukuhihna-autot levisivät kaikkialle -

autosta oli saatu niin halpa, että siihen ulottui myös kadunmies. Lisääntynyt tuotanto lisäsi hiljalleen palkkavaateita – ostovoima koheni ja kulutus lisääntyi. Yhdysvallat henkisesti taantuvana valtiona on ylivoimaisesti suurin ”maapallorasite” biosfäärillemme – jenkkikulutus per capita on maailman suurinta. Mitä tapahtuu, jos kiinalaiset yltävät samaan – eivätkö he saisi niin tehdä? Entä intialaiset ja afrikkalaiset?

 

  

...

Työ tekijäänsä kiittää ja työ on valtiovallan erityisessä suojeluksessa –

näin ääneen sanomatta presidentti Urho Kekkonen 7] koki valtionsa tärkeimmän tehtäväalueen. Jouten oleva ihminen on arvaamaton – varsinkin nyt, kun internetin välityksellä populistit 8] lietsovat yhteenkuuluvuutta, yhteistä hyvää, parempia oloja ja sättivät valtakoneistoa saamattomuudesta. Paljon puhetta ja mitättömästi tekoja.

  

On päivän selvää, että robotisaatio lisää työttömyyttä – 

uusia tehtäväalueita ei yksinkertaisesti keksitä automaation kasvun vauhdissa riittävästi lisää. Esiteollinen robotisaatio oli ”yksinkertaisten työvaiheiden” ulkoistus edullisempien toverien maihin. Robotti on vieläkin edullisempi toveri, joka ei edes lakkoile.

 

 

...

Meillä on pyrky politiikan huipultakin kasvuhokemaan

[ ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/toimeliaisuus-korvaa-mahdottoman-kasvuhokeman - AL/BLOG/il ]

Nyt heti enemmän, lisää, halvemmalla ja nopeammin. Emme ole vain laajasti ymmärtäneet, että ”yhä enemmän” merkitsee myös yhä enemmän raaka-aineita, energiaa ja materiamuutoksia, joilla on vääjäämättä vaikutuksensa ympäristöömme, biosfääriin, josta ammennamme koko elämämme 9]. Robotisaatio lisää vapaa-aikaa, mutta samalla ”turhuuden” kulutusta. 

 

Tänään liian moni istuu väärin 10] näyttöpäätteiden edessä koko päivän – 

kuvaruudulla järjestelemme bittejä välitettäväksi muille, talletettavaksi ”pilvipalveluihin” ja ilmaisemaan pomoille, että teemme jotain. Nyt istuminen on havaittu vievän kuolemaan, lopulta. Istuminen ei ole lihaksistomme parhaaksi – on evolutiivisesti hyvin lyhyt aika, kun juoksimme saaliimme, ruokamme kiinni. Oveluuden myötä hoksasimme ryhmätoiminnan ja lopulta joku oivalsi heittää toista apinaa kivellä päähän.

  

Apinan kivitys johti asevarustelukierteeseen,

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/12/apina-ly-kivell-phkinn-sytvksi.html - BLOG/il]

joka työllistää tänään valtavasti ihmisiä, varsinkin nokkelia suunnittelijoita, jotta tappaminen olisi entistäkin siistimpää, tarkempaa ja tehokkaampaa. Nyt on oivallettu, että sodatkin voidaan automatisoida ja robotisoida – ylihuomenna katselemme kuvaruuduista kuinka superrobottimme pärjäävät taisteluissa, kuten tänään katsomme väkivaltaista jääkiekkoakin.

 

Pelitkin opettavat taistelemaan – kohta automaattisesti?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/elaman-peli-mika-on-sinun-pelisi.html - BLOG/il ]

Oljenkorreksemme tarjoutunut peliteollisuuskin opettaa lapsia ja nuoria taistelemaan, kuten muinoiset apinat. Lopulta niin fyysinen kuin psyykkinen sota on päällä ”on-asennossa” jatkuvasti. Olemme kilpailijoita, haluamme voittaa 11] ja vahvat saavuttavat oveluudella, viekkaudella, petoksella ja jopa raukkamaisuudella voittoja, jotta markkinamaterialistinen näyttö- ja vertailutalous 12] ilmentyy parhaiten omaksi markkinoinniksi paremmuudesta … mistä paremmuudesta?

 

 

VIITTEET

1] Globaali työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

2] YLE TV1 Ulkolinja – ”Kun teollisuus hylkää Kiinan” ~ http://areena.yle.fi/tv/1924772 - [YLE/Areena]

3] Dengin rikastumisen ttie – Kiina, maailman johtovaltioko? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html - [BLOG/il]

4] Kiinan uuskungfutselaisuus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119647-kiinalainen-harppaus-uuskungfutselaisuus – [US_P/il]

5] Kirvesmiehiä tarvitaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/kirvesmies.html - [BLOG/il]

6] Kansalaispalkan esiaihio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148266-sixpack-loi-kansalaispalkan-alkeet - [US_P/il]

7] Valtiomies Urho Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html – [BLOG/il]

8] Populistien maailma ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143694-persupomo-soinia-veivataan - [US_P/il]

9] Biosfääri - elinympäristömme elättää meidät! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne - [AL/BLOG/il]

 

10] ”Selkä suorana” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/suoraselkisyys-ja-oikea-ryhti-koituu.html - [BLOG/il]

11] Voittamisen tahto ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/voittamisen-filosofia-taistelutahto.html - [BLOG/il]

12] Näyttö- ja vertailutalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144110-olemme-sita-mita-katsomme-ja-kuuntelemme - [US_P/il]

 

 

 

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

AL – US

BLOGs 24979 | 2468 | 2761 - IL

---23102013---

 

Sent

Cc: heikki@hiilamo.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; jussi.niinisto@eduskunta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; anni.sinnemaki@eduskunta.fi ; pekka.haavisto@formin.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; presidentti@tpk.fi
Sent: Thursday, October 24, 2013 9:42 PM Subject: KANSALAISMIELIPIDE - 'Esiteollinen robotisaatio' - YLE TV1 "hanhiparven lento"

doc.: robotisaatio_tyottomyys_23102013.doc – OpenOffice.org Writer

 

 

834 | 7261

952 | 9266

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Automaatio vapauttaa meidät yksinkertaisesta, tylsästä ja tarpeettomasta työstä.

Kuka sanoi, että työpäivän pitää kestää 8 tuntia? Se voi olla vaikka 6 tuntia työn tuottavuuden noustua.

Automaatio on mahdollisuus eikä uhka.

PS. Mielenkiintoista, että viittaat omiin kirjoituksiisi lähteenä :)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ei ole kysymys oikeastaan siitä, että osa työstä automatisoidaan, vaan siitä, että robotti voi tehdä sen alusta loppuun.

Minä en ole ihan varma ymmärrätkö sinä, mihin robotit nykyään kykenevät, joten siksi pieni kertaus asiassa on paikallaan. Ne kykenevät esimerkiksi ajamaan autoa, trukkia, lentokonetta ja laivaa. Ne kykenevät hitsaamaan, leikkaamaan, ompelemaan, ohjelmoimaan. Ne pystyvät tulostamaan esineitä, ruokia, taloja. Ne osaavat analysoida mitä tahansa dataa. Ääntä, videota, tekstiä, ihmistä. Ne kykenevät jopa sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Ei niiden tähtäimessä ole yksinkertaista työtä tekevät liukuhihnaihmiset, vaan keskiluokka.

Muutos on merkittävä ja kaikki se, minkä varaan tällä hetkellä suunnittelemme tulevaisuuttamme, on harhaa. Toki uutta työtä muodostuu, mutta sitä ennen ollaan hetken aikaa aikamoisessa kriisissä.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

"Kuka sanoi, että työpäivän pitää kestää 8 tuntia? Se voi olla vaikka 6 tuntia työn tuottavuuden noustua."

Työpäivä voi kestää vaikka tunnin. Mutta jos ajoit takaa, että 6 tunnin työpäivästä pitäisi maksaa sama palkka kuin 8 tunnin, niin se ei tule toimimaan. Miksi työnantaja hankittuaan miljoonien robotit korvaamaan työntekijän (tylsästä työstä), maksaisi työntekijälle vielä palkan robotin tekemästä työstä? Robotisointi tarkoittaa automaattisesti palkkatason laskua. Ukkonen kommentoikin tuossa ylempänä hyvin keitä kaikkia robotisointi voi koskeakaan.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

"Liika vapaa-aika herättää yhteiskunnan tasausrauhaa ajatellen mahdollisia rauhattomia ajatuksia osalle kansalaisista"

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu, ei automaatio ole uhka. Se vain on niin helposti siirrettävissä pois ja sen mukana lähtee työpaikat.

Varsinainen uhka on siinä, että yhteiskunta nukkuu edelleen Ruususen unta; ei näe mihin ollaan menossa. Kuinka paljon työpaikkoja pitää vielä pakata kontteihin ja lähettää muihin maihin, ennenkuin ruvetaan miettimään asioita uusiksi? Vielä 100.000? Tai 200.000? Molemmat arvot toteutuvat vääjäämättä Muissa maissa opitaan koko ajan lisää ja yksin kiinassa valmistuu joka vuosi miljoona insinööriä. Toki sielläkin palkat pikkuhiljaa nousee - mutta täällä voi tulla vilu, jos odotamme vielä 50 vuotta. Eikä niitä robootteja sisältäviä kontteja tuoda siltikään takaisin.

Eikö jo olisi aika käydä ongelmaan käsiksi? Keskustella siitä?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Olennaista roboteille on, että ne syövät samaa palkkaa olivatpa ne täällä tai tuolla. Robotiikka on vain otettava haltuun tai joku muu sen tekee. Robotiikka leviää maailmanlaajuiseksi ilmiöksi.

Tämän jälkeen merkitsevät raaka-aineet. Niitä ei voi siirtää ja maata ei tehdä lisää. Robotiikallakin on tämä raja, jota se ei voi ylittää. Raaka-aineiden hallitsijat määräävät myös sen. kenen robotit tahkoavat rahaa. Ainoastaan politiikot voivat ryssiä nämä raaka-aineet jo tässä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin robotiikka on edes ehditty saada haltuun.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #6

"Olennaista roboteille on, että ne syövät samaa palkkaa olivatpa ne täällä tai tuolla."
????

Ratkaiseva merkitys on nimenomaan sillä, missä robootit sijaitsevat. Eli onhan PCkin 'robootti' siinä mielessä, että se tekee monta työvaihetta ihan itse kun verrataan "kynä ja paperi"-aikoihin.
Kuitenkin se vaatii ihmisen - työntekijän.
Jos esim. lampputehdas automatisoidaan jää vielä paljon työtä mitä tulee raaka-aineisiin, logistiikkaan jne. Puhumattakaan verohyödystä.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #9

Osittain totta, sillä varsinaisen robotin suorittaman työn (jota siis tarkoitin) ohella on myös oheistöitä, jossa on palkkakulujakin. Robotiikka tulee syömään myös näitä nykyaikana tunnettuja oheistöitä. Nekään eivät ole enää itsestäänselvyys merkittävässä taloudellisessa mittakaavassa.

Robotiikan yleistymisvaiheen jälkeen on raaka-aineiden vuoro. Raaka-aineet ja logistiikka tulevat näyttelemään merkittävää sijaa robotiikan tullessa maailmanlaajuiseksi. Esimerkiksi puu on meille edelleen mahdollisuus, sillä sellaista ei kasva joka maailman kolkassa. Suomessa on edullista ja hyvää puuta. Sille löytyy vielä uusiakin jalostusmuotoja.

Erittäin tärkeä on säilyttää nämä raaka-aineet hallinnassaan tässä ylimenovaiheessa, eikä myydä typeryyksissään pilkkahinnalla, kuten fosfaatin kanssa kävi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #9

Henry, millaisia "robotteja" muu, satoja miljoonia vuosia elänyt eläinkunta käyttää - rikkooko robotit suhteettomalla tuotannollaan herkät biosfäärin biomassasuhteet - eri lajien kesken?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

Olet ehdottoman oikeassa viittauksessasi.
Mutta, kun puhutaan tämän päivän työpaikoista Suomessa versus 'halpamaa', meille tule vilu tehtiin miten tahansa. Tai ainakin jos ei hommaa aleta suunnittelemaan täysin uusiksi.

Minun kantanani on, että ihmiselle riittää kun hänellä ei ole nälkä eikä jano ja hänellä on lämmin ja edellytykset luovaan työhön.
Mutta mitä tämä "luova työ" sitten edellyttää, se onkin sitten kinkkisempi kysymys:
- Puutöissäni käytän erilaisia laitteita (teräksestä tehtyjä) sekä sähköä. Puu sinänsä on uusiutuva luonnonvara.
- Kirjoittaessani käytän tietsikkaa ja nettiä. Aikamoinen systeemi pitää pitää yllä, jotta tämä toimii.
- Ruokapuolessa olen menossa omavarais- ja vaihdantatalouteen. Homma toiminnee noin 2015. Tähän hommaan tulen käyttämään minimaalisesti polttoaineita, mutta on nekin hankittava. [Hevosenpaskan ja olkipaalien kuljetus.]

Tässä kuvaa:
https://www.google.fi/search?q=straw+bale+gardenin...

- Ja toki tarvitsen ruuveja yms. muuta tilbehööriä rakentaessani.

Viinat keitän itse. ;>) [Tämä ei tapahdu Suomessa, joten älköön viranomaiset olko huolissanne.]

Voit siten Ilkka tulla kylään ja katsoa miten homma toimii. S-postiosoite löytyy profiilista.

Henry

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

Henry, jos otamme ideaalisen hypoteesin, jossa emme tuo mitään ulkomailta, emme tarvitse myöskään robotisaatiota, vaan tähtäämme täystyöllisyyteen ja pelaamme täysin omalla valuutalla - oli sen nimi mikä tahansa. Ulkomaankauppa luo riippuvuutta ja kiinnittymistä globalisaatioon. Täysi omavaraisuus kiittäytyy ympäristön puolelta --

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #17

Jotta tuohon päästäisiin - edes lähelle - pitää ainakin 90% kansasta lähettää jonnekin kauas.
Suomalaisten yhteistoimintakyky, kyky uusioajatteluun sekä empatia on ollut kadoksissa siitä saakka kun koteihin kannettiin telkkarit.

Mutta ajatuksena on täysin mahdollista - jopa välttämätöntä, mennä tuohon suuntaan.

Henry

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

empatia liiallisen ahneuden tilalle - olisi mullistava muutos!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

empatia liiallisen ahneuden tilalle - olisi mullistava muutos!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

Henry, jos otamme ideaalisen hypoteesin, jossa emme tuo mitään ulkomailta, emme tarvitse myöskään robotisaatiota, vaan tähtäämme täystyöllisyyteen ja pelaamme täysin omalla valuutalla - oli sen nimi mikä tahansa. Ulkomaankauppa luo riippuvuutta ja kiinnittymistä globalisaatioon. Täysi omavaraisuus kiittäytyy ympäristön puolelta --

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Jarmo, emme ole kaikki "pelle pelottomia", osa tarvitsee noita "tylsiä, yksinkertaisia ja tarpeettomia" töitä - automaatio lisää vääjäämättä työttömyyttä, TAI sitten "luudan pitää lakaista"! ??

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Jarmo, emme ole kaikki "pelle pelottomia", osa tarvitsee noita "tylsiä, yksinkertaisia ja tarpeettomia" töitä - automaatio lisää vääjäämättä työttömyyttä, TAI sitten "luudan pitää lakaista"! ??

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Jarmo, omat kirjoitukset ovat tuttja, voin mennä takuuseen niiden sisällöstä :-)

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Automaatio vapauttaa meidät yksinkertaisesta, tylsästä ja tarpeettomasta työstä."

Myös kaikesta muusta sellaisesta työstä, joka jossakin vaihessa, melko pian, on automatisoitavissa. Osa on ihan kivaa, mutta tuottamatonta. Ei tarvitse puhua vain automaatiosta ja robotiikasta, on parempi puhua yleisemmin työn tuottavuuden kasvusta, jossa työtä ei usein kokonaan automatisoida vaan sitä tehdään tuottavammilla menetelmillä, työkaluilla. Jäljelle jäävä työ on yhä vaativampaa, monipuolisempaa, vaikeampaa, stressaavampaa.

"Kuka sanoi, että työpäivän pitää kestää 8 tuntia? Se voi olla vaikka 6 tuntia työn tuottavuuden noustua."

Tai 4h päivässä, 3pv viikossa, 7kk vuodessa, 20 työvuoden ajan. Siinä tavoitetta AY-liikkelle.

"Automaatio on mahdollisuus eikä uhka."

Se on mahdollisuus, jos asiat järjestetään uudelleen järjen avulla, ei nykytyylillä. Se on suuri uhka, jos nykymeno jatkuu.

"PS. Mielenkiintoista, että viittaat omiin kirjoituksiisi lähteenä :)"

Kirjoitus on asiallinen yhteenveto.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kansakunnan suurin voimavara on sen oma työ ja siitä syntyvät tulokset.

Juhani - Kiitos kannustuksesta!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

LINK ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p...

Helsingin Sanomat intoili koko sivulta futurologi Risto Linturin ideoita automatisoida ja robotoida – taksit, kuorma-autonkuljettavat, jätekuskit, ja kaikki kuljettamiseen liittyvä pitää robotisoida. Niin, mehän voisimme myös robotoida innovaattoritkin – koska ”tietokoneiden keskusäly” yhteensä on jo ylittänyt ihmisen käsityskykvyn.

Risto Linturi *] ei ajatuskuplansa aivopierussa saattanut oivaltaa, että automaatio tappaa kädellisiä työtehtäviä – jouduttaen ihmiskunnan työttömyyttä – osaisiko Linturi automatisoida ravinnon kulkeutumisen omaan suuhunsa idealla, että syöjän ei tarvitse tehdä muuta kuin pureksia ja niellä, vai ”nappuloidaanko” tämä ateriakin voimapillereiksi, jotta pureksiminenkin jää historiaan?

*] Risto Linturi --- http://www.uranus.fi/artikkelit/nayt...o-linturi/2393 ---

...
[2007] – näin me kirjoitimme jo vuosia sitten --- menikö kohdalleen, päätä Sinä!

LINK --- http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/0...lvelemaan.html ---

[ ... markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä ... ]

Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla 1]. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö.

1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

1] Juhana Vartiaisen aputyömiehet
--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisu...ut-luonnonvara ---

Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme 2] vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

2] Kansakunnallinen palkka-ale ja siitä seuraava kustannusaleneman hintavaikutus
--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisu...uo-tyopaikkoja ---

Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".

Meidän on sopeuduttava,

sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.

Tähdenlento joka avasi ja uusiutuu

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.

Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia"

Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.

Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää,

että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.

...
Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa,

niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon.

Kiinassa ei ole (toistaiseksi) mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.

Rapautimme itse kilpailukykymme!

Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä.

Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.

Olemmeko automatisoineet itsemme paitsioon?

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut.

Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.

EU:n etu kriisiensä keskellä?

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.

...
Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään

Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.

Automaatio oli hyvä renki aikansa,

kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä.

Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin –

HUOM! Marraskuussa 2012 tuontimme suorastaan romahti! – jälkikirjoitus 2013.

...
Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo:

teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse.

Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?

Loppulauseet

Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä.

Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.

Ilkka Luoma

Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007.Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/

Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Olemmeko automatisoineet itsemme paitsioon?"

"Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla.
Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä."

Ennen pitkään automaatio aina voittaa tuottavuudessa ihmistyövoiman, vaikka palkat painettaisiin kuinka alas. Ja näinhän Kiinassa ei suinkaan tehdä.

Palkkojen painaminen alas tuhoaa kotimarkkinat. Sillä keinolla ei voi pitkän päälle voittaa!

Ainoa todellinen ratkaisu on automaation ja uuden valtiollisen tai alueellisen tulonjakoperiaatteen luominen. Voittaja on talousjärjestelmä, jolla on sekä:

1. Teknologian avulla saavutettu korkein työn tuottavuus: automaatiota, robotteja, kehittyneitä ohjelmistoja.
että
2. Tuottavuuden tulokset jaetaan kohtuullisesti koko kansan kesken, jotta kotimarkkinoiden ostovoima säilyy. 

Seuraavat ovat epäonnistuneita lähestymistapoja:

1. Ostovoimaa ei ole työvoiman kustannuksia polkevassa maassa.

2. Ostohaluja ei ole maassa, jossa on korkea tuottavuus, mutta tulokset jaetaan vain hyvin pienelle omistavalle luokalle.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Juhani - lopulta seuraa aina kysymys: "Kuinka kauan jaksamme kasvaa?" - ja mihin pisteeseen biosfääri sen sietää ...

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #19

Kasvun rajat ovat hyvin pitkälle samat kuin energiantuotannon rajat. Kaikkea voidaan kierrättää, jos on tarpeeksi energiaa.
Minä uskon, että joku monista uusista, villeistä, eksoottisista energiantuotantotavoista tärppää. Ehkäpä matalaenergiafuusio, LENR. Hyviä labratuloksia on kuulunut kolmen viime vuoden aikana eri puolilta maailmaa, joten jotakin perää siinä on.

Rossille ei anneta sertifikaattia, lupaa valmistaa kuluttajapaketteja. Minulla on tilaus sisällä. Teollisuusvoimaloita hän väittää toimittavansa harvakseen salaisille asiakkaille, joista epäsuorien vihjeiden perusteella yksi on US-Navy.

http://www.lenrnews.eu/

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #20

Energian lisääntyvällä käytöllä on tutkimattomia ympärisrövaikutuksia, arvattavasti sen jälkeen kun tietty saturaatio on saavutettu. Tuota saturaation määrittävää kaavaa etsitään nyt vimmatusti!

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #21

Ihmisen maapallolla käyttämä energia on toistaiseksi ollut "(elektroni-)mikroskooppinen murto-osa" luonnossa jylläävistä valtavista omista energioista. En näe minkäänlaista viitettä, että sen mitättömän pienen osuuden vaikka satakertaistaminen muuttaisi luonnossa mitään, paitsi aivan paikallisesti. Tietysti sillä edellytyksellä, että energian tuottamismenetelmät ovat "puhtaita", sivuvaikutuksettomia. Nyt nämä sivuvaikutukset ovat merkittäviä, mutta entä jos tulevaisuudessa niistä päästäisiin eroon kokonaan?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #23

biosfääriltä meni kymmeniä miljoonia vuosia 'valmistaessaan' hiilivetyjä maan poween - jemmaten samalla reippaasti hiilidioksidia maaperään - nyt olemme vapauttaneet noista hiilivedyistä hiilidioksidit jo yli puolesta hiilivetyjen kokonaisvarannoista - ainoastaan noin 170 vuodessa!

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #24

Ne on niitä merkittäviä sivuvaikutuksia. Mutta esim. vety-nikkeli-fuusio-LENR ei paljon sivuvaikutuksia tuottaisi. Jos se nyt ensin saataisiin kaupallistettua. Epäilen, että Rossi sertifikaattiongelmissa on isot intressit takana. Hänen teknologiaansa ei yksinkertaisesti haluta sotkemaan markkinoita.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #30

aurinko tuottaa teoreettisesti niin paljon energiaa, että olkiluoto 3 keräytyy 30 neliökilometrin alueelta

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #34

Kyllä. Keinotekoinen fotosynteesi, joka esimerkiksi tuottaa poltettavaa kaasua tai nestettä voi olla ratkaiseva keksintö. Se voi olla hyvinkin lähellä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #30

Mitähän muuta ulkoista energiaa muu eläinkunta käyttää kuin auringon antamaa energiaa? ;)

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #36

Varmaan jotkut eliöpopulaatiot merenpohjassa, Keski-Atlantilla ym käyttävät geotermaalista lämpöä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #44

Aivan, savuttajien juurella elävät - tuo energia lähtee painovoiman aikaansaamasta paineesta ...

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #45

Ei staattinen paine ole energiaa, paine-ero on.

Eikö geotermaalisen energian alkuperä ole kallioperän radioaktiivisuus, aktiivisten isotooppien hajoaminen?

Olen kinastellut myös maalämpöpumpuista, kun oletan osan lämmöstä olevan ylöspäin johtuvaa, aitoa geotermaalista lämpöä, vaikka valtaosa on kesällä tallentunutta auringon lämpöä, ainakin laitteiston käytön alkuvuosina.

Tasapainotilassa, ehkä joskus 15v käytön jälkeen, se seikka, että kallioperän lämpötilan vuotuinen vaihtelu vaikkapa 5m syvyydessä on olematonta, on todiste siitä, että muutaman kymmenen metrin syvyydessä ylhäältä alas johtuva auringon lämpö ja alhaalta ylös johtuva geotermaalinen lämpö ovat todennäköisesti molemmat merkittäviä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2006] "1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään ..."

Nimenomaan robotisaatio poistaa nämä monille oleelliset perustyöt, tässä on se suurin dilemme automaation osalta ---

LINK

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suo...

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Täsmälleen juuri tämä on tilanne. Perustyöt ovat poistunneet, muut työt poistuvat seuraavien 10-30v aikana. Uuden talousjärjestyksen luomisella alkaa olla kiire. Työurien kasvattaminen ajaa 180 asteetta väärään suuntaan. Ymmärrystä ei ole niillä, joilla sitä pitäisi olla.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

kaiki eivät voi olla himasia ja kataisia

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2006] "1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään ..."

Nimenomaan robotisaatio poistaa nämä monille oleelliset perustyöt, tässä on se suurin dilemme automaation osalta ---

LINK

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suo...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

japani lienee robotoiduin valtio?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja Japanissa työttömyys on teollisuusmaiden alhaisimpia.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #35

Maailman velkaantunein valtio per capita, työllisyyden ylläpito maksaa paljon, paljon ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

omasta yksityissähköpostista ---

----- Original Message -----
From:
To: "Ilkka Luoma" ; "Mielipidekirjoitukset"

Cc: ; ;
; ; ;
; ;
; ;
; ; ;
; ; ;
; ;

Sent: Thursday, October 24, 2013 10:02 PM
Subject: Re: KANSALAISMIELIPIDE - 'Esiteollinen robotisaatio' - YLE TV1
"hanhiparven lento"

Ilkka,

me Earth Aid Finland'ssa funtsimme, miten saadaan Haiti, Nigerian maakunnat
ja Kongon DT "loikkaamaan yli" teollisen vaiheen, koska työn siirto aina
vain halvempiin käsiin johtaa eskaloituvaan köyhyyteen. Robottien pioneeri,
Rosenlew, oli oikeilla linjoilla jo 1970-luvulla, mutta meillä ei silloin
ollut teollisuus kypsynyt jälkivaiheeseensa kuten nyt. Jos olisi ollut,
voisimme jo nyt nauttia kotimaisesta robo-teollisesta tuotannosta ja
paremmasta työllisyydestä, tasaisemmasta vauraudesta, sosiaaliturvasta ja
pienemmistä kouluistakin. Myös käsityöstä - niin teollisesta kuin
oikeastakin taiteesta.

Robottityö pelastaa Euroopan,
Se myös uusii globalisaation, kun logistiikka ei ole enää kriittinen tekijä.
Öljynkin kulutus laskee, kun tarveaineita tai tuotteita ei raahata halvimman
käsiparin perässä ympäri planeettaa.
- seuratkaa meidän toimiamme: valmistelemme suomalaista robottiperusteista
kalankäsittelyä ja muuta elintarviketuotantoa Afrikkaan! Kotimarkkinoille
ja vientiin maailmalle. Kunhan vielä joku lukijoista ymmärtäisi, mitä tässä
tapahtuu! Maailma elää pian joka solullaan. www.eaf.fi
(alexander, seuraa postiasi, kerron lisää)

Ilkka, ethän vain ole siirtynyt taantumuksen voimien vietäväksi?

erpo heikkilä

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Erpo Heikkilälle.

Vaatisi paljon parempia perusteluita: "...voisimme jo nyt nauttia kotimaisesta robo-teollisesta tuotannosta ja paremmasta työllisyydestä, tasaisemmasta vauraudesta, sosiaaliturvasta..."

Kyllä. Robottityö ja muu kehittyneitä, älykkäitä järjestelmiä hyödyntävä työ voi pelastaa Euroopan. Nämä voivat pelastaa Euroopan kilpailukyvyn, mutta ne eivät ratkaise Euroopan työllisyysongelmia.

Älykäs IT ei poista teollisuudesta ja palveluista ainostaan tällä hetkellä helposti automatisoitavia rutiinihommia (joka tulos on jo vienyt työllistymismahdollisuuden ehkä jo 20%-30% vähiten kyvykkäältä työvoimalta) vaan myöskin perinteisesti keskituloisilta toimistotyöntekijöiltä.

Kaikki muutokset luovat uusia työpaikkoja, aina. Kysymys on vain siitä, että tulevat rajut muutokset tuovat ehkä yhden uuden äärimmäisen vaativan työpaikan jokaista hävittämäänsä kymmentä perinteistä tehtävää kohti.

Juuri kukaan ei uskalla kirjoittaa niistä välttämättömistä, kipeistä talousjärjestelmän muutoksista jotka mahdollistaisivat tilanteesta selviämisen. Nykyinen talousjärjestelmä edellyttää työllisyyttä ja ostovoimaa. Tuleva elinkeinoelämä ei toimintoihinsa tarvitse kuin pienen osan nykyisestä työvoimasta. Tätä ristiriitaa ei uskalleta lausua ääneen ja tehdä siitä ääneen lausuen oikeita johtopäätöksiä.

"Robotisointi" on hyvä asia, kunhan talous sovitetaan siihen. Ei muuten.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Juhani, saanko copy-peistata ja lähettää spostitse Erpolle?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[Yle]Työntekijät vaativat hieman yli 190 euron kuukausipalkkaa – ainakin 1500 sai potkut, kymmeniä pidätettiin ...

~ http://yle.fi/uutiset/bangladeshissa_erotettu_sato... -

.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset