Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Mallinnus - tie ymmärrykseen

YLE:n Aamu TV:n besserwisserit Kalle Isokallion 1] johdolla oivalsi(vat), ettei maailma ja ihmiskunta voi vain pelejä pelailla; mutta jotenkin tätä suomalaisen peliteollisuuden ohjelmisto-osaamista pitäisi voida hyödyntää – yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Kaiken tiedon ”penttilinkola” herra vastarannankiiski Isokallio avasi tieten tai tietämättään uuden oven

Elämän peliin merkittäviä tekijöitä on koulutus (kasvatus) sekä monimutkaistuvassa yhteiskuntajärjestyksessä mallinnus 2] – tällä tarkoitetaan esimerkiksi skenaariointia 3]. Ihminen on yrittänyt aina ennustaa – on ennustajaeukkoja, korteista ja kahviporoista lukijoita sekä tietenkin Ilmatieteenlaitoksen säätietopalvelut. 

Ennustukset tarkkenevat ja lähestyvät täyttä tietoa, samoin kuin alhaiset lämpötilat absoluuttista nollaa, noin -273 Celsius astetta (Kelvin 0).

Tiedämme, että Kelvin 0:n saavuttaminen on ”mahdottomuus”, arvellaan että lämpöliikkeen pysähtyminen pysäyttää koko molekyylimaailman eli myös biosfäärillisen elämän – ihmisineen. Vielä joitain vuosia sitten tämä absoluuttisen nollan tavoittelu oli Suomessa professori O.V. Lounasmaan 4] johdolla maailman huipulla – kuten nyt ehkä peliteollisuutemmekin.

 

 

Tänään poliitikot esittävät vain ”parhainta arvausta”, sillä ikäviä asioita ei voida eikä osata kertoa äänestäjille suoraan – äänten menetyksen pelossa. Liian moni ”paras arvaus” on mennyt metsään – eikä pääsyä risukosta ole aina löydetty. Monikutkaistuva yhteiskunta vaatii yhä enemmän muuttujia, jotka ovat mallinnuksen peruselementtejä. Muuttujien hallinta on lähtötaso mallinnuksen onnistumiseen.

Mallinnukset ovat arkipäivää meidän valtiovarainministeriössä kuten Ilmatieteenlaitoksellakin. Sää on turvallisin ennustepuheenvuoro – kansakin ottaa siihen osaa. Valtiovarainministeriön mallinnuksiin taas ei oteta osaa, koska epävarmuus ennusteissa on epäluotettavammalla tasolla kuin kolmen vuorokauden sää.

 

Mallinnuksen ohjelmistomaailma on vielä lapsen kengissään –

juuri tämä toimialue vaatisi valtavat resurssit, uuden ennakkoluulottoman osaamisen, luovuuden ja innovaatiot. Peliteollisuudessa on herkkää liikedynaamista osaamista – ennakkoluulottomuutta ja kekseliäisyyttä. Miten voisimme valjastaa täältä osaamista ja kekseliäisyyttä mallinnuksen nykyepävarmaan maailmaan?

 

Kaikkia elämän osa-alueita voidaan mallintaa,

teknologiasta psykologiaan – sosiaalisuuden vähenemisestä kulutuksen kasvuun. Materiaaliset virrat, robotiikka 5], kohistu 3D 6] ja informaatiologistiikka 7] olisivat mallinnuksen huippukohteita, lisättynä kasvuhokeman aikaansaannoksilla ympäristöömme. Koko biosfäärin tomintaedellytysten mallinnus on haasteista suurimpia, jotta osaisimme nähdä tänään eilisten tekojemme vaikutuksen huomiseen ja jopa ylihuomiseen.

 

Pelimiehet ja -naiset voisivat mallintaa omaa, 

huomisen maailmaa näkemään kuinka vaikeaa on ratkaista eilisen ja tämän päivän aikaansaannokset – siksi suuria muutoksia on huomaamattamme ja uskomattamme tapahtumassa. Mallinnus voisi olla avain nähdä kasvujargonian mahdottomuus. Mallinnus voisi olla keino ymmärtää nuorisomme hätä, vanhuksien yksinäisyys ja eutanasialainsäädännön välttämättömyys. Kansalaispalkan vaikutuksetkin voitaisiin mallintaa – toimeliaisuuden lisäämisestä puhumattakaan!

 

...

Ulkopolitiikka on vaikein mallinnettava alue,

sillä vieraiden kulttuurien ”menettelykehitys” on tuntematonta omaansa rakastuneille. Emme osanneet mallintaa Kiinan nousua maailman johtajaksi, emme myöskään aikoinaan ymmärtäneet itsestään selvää Saksojen yhdistymistä ja Neuvostoliiton kaatumista. Oliko sattuma 8] niminen parametri liian vaikea muuttuja ennusteiden kaavoissa?

  

Sattuma on aina tietämättömyyttä ja/tai ymmärtämättömyyttä! 

Sattumaa ei ideaalisesti edes ole olemassa – kaikella on syynsä (syysuhdeanalyysi), joka ikisellä tapahtumalla on aiheuttajansa. Tässä on se mallinnuksen ydin; hallita parametreja ja lähestyä, siis vain lähestyä (?) ennustamisen ”kelvin nollaa” - siis täyttä tietoa, joka sekin lymyää jossain – emme ole vain sitä löytäneet, vielä

 

 

...

VIITTEET

1] Kalle Isokallio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145047-kalle-isokallio-talouslinkola - [US_P/il]

2] Mallintaminen ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Mallintaminen - [wiki]

3] Skenaario ~ http://nexusdelfix.internetix.fi/fi/sisalto/materiaalit/2_metodit/2_skenarix?C:D=61592&C:selres=61592 - [nexusdelfix]

4] O.V. Lounasmaa Laboratory ~ http://ltl.tkk.fi/ - [aaltoyliopisto]

5] ”Esiteollinen robotisaatio” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento - [US_P/il]

6] Luonnon oma 3D ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136462-mullistaako-3d-tulostus-tyon-jakautumisen - [US_P/il]

6] 3D:n ja robotisaation suhde ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen - [US_P/il]

7] Informaatiologistiikka – mm. printtimedian kuolema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html - [BLOG/il]

8] Random – randomness ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Randomness - [wiki]

 

...

EXTRA

Elämän peli ~ http://xeox-2.blogspot.fi/2013/10/mita-pelia-me-pelaamme.html - [XEOX/BLOG]

 

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

...

Sent

Cc: media@supercell.net ; jaakko.kiander@ilmarinen.fi ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; stefan.wallin@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; paivi.lipponen@eduskunta.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; vesa.vihriala@etla.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; alexander.stubb@formin.fi

Sent: Friday, October 25, 2013 1:37 PM Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Mallintamalla ymmärryksen tielle

... Mallinnus – tie ymmärrykseen (Peliteollisuudessa menee lujaa – oivallus, ahkeruus ja luovuus lyövät sopeutuen käsiä yhteen. Olisiko pelimiehistä ja –naisista apua suunniteltaessa aivan uusi mallintamisen maailma helpottamaan päätöksentekoa, kun tuo yhteiskuntakin ympäriltämme monimutkaistuu päivä päivältä?)

 

AL – US

BLOGs 25079 | 2468 | 2764 – IL

---25102013---

 

 

 

doc.: mallinnus_25102013.doc – OpenOffice Writer

 

534 5257

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Nolla Kelviniä on jo saavutettu. Luin artikkelin, en muista mistä...
Muok. Kyse on kvanttikaasusta, tietää Tekniikka ja Talouslehti kertoa.

Ilkka Luoma

Kiitos infosta, tuota en tiennyt. Pitää kaivella nettiä ...

Ilkka Luoma

Kiitos infosta, tuota en tiennyt. Pitää kaivella nettiä ...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Olen sitä mieltä, että sattumaa ei voi ennustaa.

Tästä esimerkkinä lottonumerot.

Ilkka Luoma

Lottonumeroiden järjestyminen on paljolti fysikaalinen ilmiö (Lottokonehan on mekaaninen laite) - jos voisimme mallintaa kaikki muuttujat ja viimeisenkin pallon "tönimisen", niin numerot ilmaantuisivat näkyviin jo ENNEN tapahtumaa .... (?)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Jos!

Et pysty ennustamaan pallojen liikkeitä mitenkään riittävän tarkasti.

Ajatuspäätelmäsi johtaa siihen, että aina arvottaisiin samat numerot.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

... melkein voisi sanoa, että minkä tahansa liikesarjan täydellinen toistuminen jokaisen muutoksen osalta on mahdotonta, lähes mahdotonta ...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #9

Eli puhumme sattumasta.

IL: ”Sattumaa ei ideaalisesti edes ole olemassa”

Ideaalista tulee mieleen teoria/käytäntö ja usein toistuva harha. Autojen leveämpien renkaiden käyttöä kuulee usein perusteltavan sillä, että näin saavutetaan parempi pito (asfaltilla). Kuitenkaan kitkakertoimen laskentakaava ei anna tukea tälle väitteelle, sillä kitkakerroin on riippumaton kosketuspintojen pinta-alasta. Siviililiikenteessä ei siis ole mitään perusteluja käyttää leveämpiä renkaita tai ainakaan sillä perusteella, että ne lisäisivät pitoa.

Käytännössä kuitenkin leveämpiä renkaita käytetään esim. drag-race ja formula – autoissa. Kyse on kuitenkin eri ilmiöstä, sillä niissä kiihdyttäessä tapahtuu kumin sulamista ja näin pito lisääntyy. Tämän voi havaita tiehen jäävästä mustasta vanasta.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #9

pyj:n eli pienimmän yhteisen jaettavan dilemma

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

milloin ennuste muuttuu tapahtumaksi?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

sattuma on selittämätön tapahtuma, jolle ei löydetä "kaavaa", tuo kaava on jossain olemassa, mutta missä?!

Ilkka Luoma

Veikkaampa, että hiilielämän biomassasuhteet ja niiden kehitys eri eliölajien kesken tulee osaamisemme kasvaessa tarkemman mallinnuksen kohdalle.

Ilkka Luoma

Veikkaampa, että hiilielämän biomassasuhteet ja niiden kehitys eri eliölajien kesken tulee osaamisemme kasvaessa tarkemman mallinnuksen kohdalle.

Toimituksen poiminnat