Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi

Kuinka moni työpaikkakiusaaja on entinen koulukiusaaja? *] Meissä kaikissa perinnöllisenä asuva ilkeämieli istuu tiukasti olkapäällä – pönkittääksemme omaa valtaa, itsetuntoa ja hetkellisesti vajavaista mieltä.

Kiusaaja usein painostuksellaan peittoaa omaa vajavaisuuttaan – käymme ”heikomman” kimppuun – myös sanan säilällä. Olemme ronkkijoita, ja joskus hävettää urakalla, mitä tuli tehdyksi, sillä ”ilkeämielen” tilalle voi astua myös ”lempeämieli”.

 

*] YLE TV1 MoT esittää maanantaina 28. lokakuuta 2013 kantaa ottavan ohjelman työpaikkakiusaajista.

~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/24/tyopaikkakiusattu-saa-harvoin-apua - [YLE/MoT]

 

...

Vuosia sitten pohdimme aihetta syvällisesti – asiaan kimmokkeen antoi tuolloin juuri julkistettu Päivi Hamaruksen väitöskirja koulukiusaajista; siitä olikin helppo vetää kysymys: ”Kuinka moni koulukiusaaja siirtää ilkeämielen myös työpaikalle?”

...

Moni kiusattu päätyy mielenterveyden ongelmiin – ja vain promille suomalaisista mahtuu mielisairaaloihin ”lääkitystä” saamaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html - [BLOG/il]

 

 

 

[2006] Kuinka moni koulukiusaaja on vallanhimossaan kyynärpäinyt itsensä johtajaksi ja työpaikkakiusaajaksi?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kuinka-moni-koulukiusaaja.html - [BLOG/il]

[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan "Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta", tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006 Jyväskylän yliopistossa]

LINKKI KESKUSTELUUN ............................... TIEDE

Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.

Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?

Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat?


Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta

Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan polkeminen.


Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina,

niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.


Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä,

jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten äänitorvensa takana.


Vallanhimoiset ihmiset päätyvät kyynärpäillä johtajapaikkoihin

Johtajuus ei ole vain vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä jonkin ominaisuutensa takia.



Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia,

joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuttua. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.

 

 

Johtajuus on ominaisuus, jota ei voida koulussa oppia,

se on olemassa tai sitten ei - erityisesti vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus, pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille.

 

 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi - [25150]

 

 

 

AL – US

~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=978808 - [IL/Kesk./il]

---27102013---

 

 

doc.: koulukiusaajasta_tyohon_27102013.doc – OpenOffice Writer

 

521 | 4887

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Perheen, koululuokan, työyhteisön ja nettifoorumin harjoittama kiusa on lasten leikkiä verrattuna yhteiskunnan harjoittamaan.

Ilkka Luoma

Näinkin, mutta usein itse kiusattu on antanut jonkin signaalin, josta kiusaaminen, ensin puolileikillään - myöhemmin muuttuen raaáksi peliksi, on alkanut.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiusatun uraputki on nousujohteinen. Voisiko se olla vaikka tällainen - täysin keksitty tarina on tiivistetty muutamaan kohtaan:

- Syntyy keskosena. Äiti on laitokselta asti vihainen siitä, miten vaikea synnytys oli verrattuna vanhempien lasten syntymiseen. Äiti laittaakin tulokkaan yksin yöksi huutamaan tyhjään huoneeseen eikä helly öittenkään mittaisista huudoista. Kiljukoon yksinään, ilkimys.

- Menee lastenseimeen ja -tarhaan yksin, myös vilkkaan tien yli. Kun päikkärit eivät maistu, laitetaan aina pottahuoneeseen häiritsemästä valveillaolollaan. Pysykyöön p....le siellä häiritsemästä lastentarhanopettajien kahvittelua ja kokousta.

- Koulun pihalla hakataan sairaalakuntoon, ja on sairaalassa useita päviä. Kaksi operaatiota. Vanhemmat eivät viitsi tai uskalla haastaa vastuuseen opettajaa, joka oli jättänyt lapset keskenään pihalle episodin ajaksi.

- Työläiskodin lapsena saa oppikoulun alaluokilla kaikkein oikeistolaisimmilta opettajilta eli aika monelta ansaittua kehnommat numerot, vaikka pääsee sitten ylioppilaaksi koulun priimuksena. Kiusataan huonoista vaatteista, koulun surkeimmista suksista, harrastuksista jotka ovat toisia kuin luokkakavereilla. Paras koulukaveri syyttää siitä, että kiusattu aina tietää kaiken ja viittaa - kaverin mukaan muut joutuvat siinä tilanteessa ikävään asemaan, koska he eivät tiedä eivätkä viittaa.

- Yliopistossa ei suostu ilmiantamaan urkkivalle oikeistolaiselle opettajalle vasemmistolaisia opiskelukavereitaan, vaikka ei itse ole kiinnostunut politiikasta.

- Saa gradusta huonomman arvosanan kuin tarkastaja lupasi. Saa lisensiaatintyöstä huonomman arvosanan kuin toisesta yliopistosta oleva tarkastaja ja omasta laitoksesta oleva tarkastaja antaisivat: laitoksen johtava professori vaatii heikompaa arvosanaa kilpailullisista syistä ja saa tahtonsa lävitse. Sama jatkuu väitöskirjassa, jonka vaiheet muutenkin ovat poikkeukselliset.

- Ei osallistu työpaikalla jatkuvaan kiusantekoon. Kun määräaikaisuudet saavat kollegat aina valitsemaan yhden kiusattavaksi, ei mene mukaan. Viimeisen kiusatun poistuessa laitokselta ennenaikaiselle eläkkeelle kysyy eräältä kollegalta, kuka valitaan seuraavaksi kohteeksi - ja sanoo tarkkanäköisesti, että varmaankin kysyjä itse. Niin siinä käykin.

- Esimies ottaa kuulusteluun, kun henkilö on ed. pnä ollut perustamassa yleishyödyllistä aatteellista yhdistystä ja jopa vaatii itselleen "perustamisasiakirjoja". Kun seuraavissa kehityskeskusteluissa on aina todistajana luottamusmies, tänäkin käännetään kiusattua vastaan.

- Työttömyyskortistossa ei suinkaan saa olla rauhassa kiusaajilta.

- Koulukiusa on erityisen huolestuttavaa, jos ja kun siihen osallistuvat opettajat ja jos ja kun se tapahtuu heidän sanattomalla luvallaan.

- Työpaikkakiusa on erityisen raakaa, jos siinä on muiden mukana kateellinen, alkoholisoitunut ja kesken lauseen raivokohtauksia saava esimies.

Työpaikkakiusa on yksi lukemattomista kiinnostavista yhteiskunnallisista asioista. Moni on koonnut itselleen siitä artikkeleita. Tallessa on erään lääkärin juttu HS:sta. Hän kertoo, että kiusatun ei kannata edetä kaikissa ohjeissa mainittua reittiä: ei kannata kääntyä esimiehen, esimiehen esimiehen, korkeimman johdon, työterveyden, työsuojelun jne. puoleen. Lääkäri, joka on vuosikymmeniä hommaillut niitten asioittan parissa, kirjoittaa, että kiusattu ei hänen tietääkseen ole koskaan saanut apua sillä tavalla.

Ilkka Luoma

Lukemisen arvoinen tarina - milloin muuten kiusa muuttuu sodaksi ja tappamiseksi?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #7

Näin, mutta millä kohtaa on se kynnys?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #8

Eteisen ja kammion välissä.

Toimituksen poiminnat