Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Presidentille vahvempi veto-oikeus

Tasavallan presidentin valta- ja vaikutusoikeudet

Presidentti Urho Kekkosen jälkeen alkoi presidentin valtaoikeuksien purku, perustelulla parlamentarismin lisäämistarpeella, jolloin kansalaiset pääsisivät tehokkaammin vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla kaikkinensa säädellään elämäämme – nykyään kylläkin paljolti ”brysselin hyväksynnöin tai EU-direktiivien ohjeistuksin”.

Tänään ollaan tilanteessa, jossa parlamentarismin myötäjäisenä maamme hallituksien kyky toimia kansalaistensa edun nimissä on kärsinyt. Hallitukset ovat ”ylipitkiä”, ja ovat muun muassa sitoutuneet liiaksi hallitusohjelmiin, joiden tarkastelupisteitä pitäisi olla vaalikaudella useampia, jopa muutoksille tilanteiden eläessä.

 

Nykyinen tasavallan presidentti nauttii poikkeuksellista kansansuosiota – presidentinvaalit olivat suora kansanvaali ja vaalien voittaja sai historiallisen äänimäärän. Voimme rehdisti päätellä, että saimme odotetun ja toivotun presidentin. Nyt vain presidentillä ei ole sitä valtaa ja suoraa vaikutusmahdollisuutta mitä kansa toivoisi, jopa edellyttäisi.

Esitämme eduskunnalle käsittelyyn lakia, lakikokoelmaa tai nykyisten asiaan liittyvien lakien muuttamista siten, että kalluppien mukainen presidentin valtaoikeuksien käyttömahdollisuus nousisi siten, että:

 

presidentti voisi kontrolloida kansan suoraan valitsemana demokratiana valtioneuvoston ja eduskunnan toimintaa veto-oikeuskäytännöillä.

 

 

Arkikansalaisena en osaa enkä voi täsmentää mitä tämä lainopillisesti tarkoittaisi, mutta eduskunnan ja oikeusministeriön virkamiehistössä on riittävä asiantuntemus muotoilemaan lakiehdotus/ laki/ lakien muutos/ muutokset siten, että tässä esitetty kansalaistahto toteutuu siten, ettei se ole ristiriidassa muun lainkäytön kanssa.

Esitys presidentin veto-oikeuksien lisäämiseksi presidentin valtaoikeuksien ”työkalupakkiin”.

~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615 ----

 

Veto-oikeus kohdistuisi ---

Istuva presidentti voisi yksin harkintansa puitteissa jättää lain vahvistamatta ja sen palauttamista eduskuntakäsittelyyn perusteluin ja mahdollisin korjausvaatein selostettuna, mikäli sitä ei ole päätetty eduskunnassa 2/3 osan äänienemmistöllä. Asiakäsittelyn vahvistamiseksi presidentti voi nimittää kansliaansa viisi asianmukaista asiantuntijaa tai hakea konsultaatioita tarpeidensa mukaisesti.

Lainvalmistelun pitkittymisen estämiseksi on veettokäsitelty lakiehdotus on otettava uuteen eduskuntakäsittelyyn ensitilassa ja vetoa ei voida käyttää samaan lakiehdotukseen kuin kerran – vahvistaakseen veton mukaista mahdollista korjausvaadetta, voi presidentti tahtonsa mukaan asettaa asian kansanäänestykseen. Mikäli kansanäänestys puoltaa presidentin ehdotusta yli 2/3 osalta, on laki säädettävä presidentin määräämällä tavalla.

Kansanäänestyksien järjestämismahdollisuuksien tehostamiseksi presidentti saa palkata kansliaansa viisi osa-aikaista asiantuntijaa laatimaan kansanäänestykset. Laatimisapu voidaan myös hankkia konsultaatioina presidentin määräämiltä tahoilta.

...

 

Veto-oikeus koskisi lainkohtia, joissa säädetään puolustusta (armeijaa), ulkopolitiikkaa, sosiaali- ja opetustointa, valtionvelan ottoa ja käyttöä sekä yksittäisten ihmisten perusoikeuksia, joihin luetaan sanan- ja kokoontumisenvapaus.

 

Link ~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/615 ---![kansalaisaloite]

Link ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/kansalaisaloite-presidentille-veetto.html - [BLOG/il]

 

 

Ilkka Luoma

(Tässä vaiheessa haetaan aloitteelle Kansalaisaloite palvelun edellyttämiä peruskannattajia)

 

LINK in media ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kansalaisaloite-ehdotus-nro-615-presidentille-veetto-oikeus --- [AL/il]

LINK in media ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=979180 ---[IL/Kesk./il]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Presidentin valtaoikeudet ovat todellakin liian olemattomat. Veto-oikeus lakeihin pitäisi saada takaisin. Presidentin tulisi voida tarvittaessa hajottaa eduskunta. Tämä tulisi kysymykseen silloin, jos hallituksen suosio on kansan silmissä romahtanut oleellisesti tai jos se on muuten toimintakyvytön. Hallituksen kokoaminen jäisi sitten suurimman puolueen puheenjohtajan harteille. Tosin jos hän ei onnistu järjellisessä ajassa kokoamaan sitä, presidentti voisi vaihtaa hallituksentunnustelijaa. Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen oli yksi Koiviston suurimmista möhläyksistä, jota hänkin on jo tainnut ruveta katumaan. Paluutta ei vain taida olla. Eduskunta tuskin haluaa luovuttaa valtaansa presidentille.

Ilkka Luoma

77 §

Lain vahvistaminen

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

78 §

Vahvistamatta jääneen lain käsittely

Laki otetaan viipymättä uudelleen käsiteltäväksi eduskunnassa, jos tasavallan presidentti ei ole säädetyn määräajan kuluessa vahvistanut sitä. Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Odotetaan nyt jonkun aikaa tätä vallitsevaa valtaoikeustilaa.

Miksi juuri kokoomus-presidentin ottaessa ensiaskeleitaan vallassa, pitäisi valtaoikeuksia lisätä?

Juurihan kokoomus edellisen presidentin aikana oli tiukkana presidentin valtaoikeuksien heikentämisen kannalla. Ei nyt viitsitä poukkoilla.

Kokoomus halusi vallan pääministerille, ja sitä nyt katsotaan yli muutamien presidenttikausien, on minun mielipiteeni.

Ilkka Luoma

Niinistö on enää "aika vähän" kokoomuslainen, ja kansalaiset ovat Kokoomuksen politiikkaan osin jo kyllästyneet - "loputonta kasvua ei ole" - nyt olisi kuunneltava kansan suurta enemmistöä, joka näytti voimansa valitessaan Saulin presidentiksi.

Alexius Manfelt

Ensinnäkin pitäisi nimittää parlamenttaarinen komitea valmistelemaan asiaa, sillä se on niin merkittävä muutos valtaoikeuksiin. Siinä menee varmasti pari presidenttikautta.

Toisekseen muutos ei voi tulla voimaan istuvan presidentin valtakaudella, eli Sauli ehtii mennä ja joku toinen tulle, siis vaikkapa vasemmistolainen.

Taas Kimmo ja kumppanit ovat paniikissä. Jos nyt vähän siis katsottaisi miten tämä asia hoituu tämän muotoisen perustuslain aikana. Itse vastustan kekkoslaista hajoitusoikeutta. Se on demokratian vastaista ja täydellinen tyrmäysisku kansanvallalle.

Ilkka Luoma

Jos suomalaiset valitsevat kansalaisina suorassa vaalissa vasurin pressaksi, niin se on siinä.

Nyt haetaankin selvää kansalaisnäkemystä siihen, pitääkö presidentillä olla enemmän valtuuksia - veikkaampa, että kansa sanoo laajasti "kyllä".

Ilkka Luoma

Jos suomalaiset valitsevat kansalaisina suorassa vaalissa vasurin pressaksi, niin se on siinä.

Nyt haetaankin selvää kansalaisnäkemystä siihen, pitääkö presidentillä olla enemmän valtuuksia - veikkaampa, että kansa sanoo laajasti "kyllä".

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Presidentille vahvempi veetto-oikeus"

Asiasta toiseen. Miksi tässä yhteydessä käytetään epämääräistä sanontaa, veetto? Se ei ole hyvää suomea.

Veto-oikeus lienee tarkoitus, mutta miksi "veetto"?

Ilkka Luoma

Olen kuullut sanottavan myös "veetto", mutta jos se on väärin, niin korjataan.

Ilkka Luoma

Olen kuullut sanottavan myös "veetto", mutta jos se on väärin, niin korjataan.

Ilkka Luoma
Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Yksinvaltius ei kuulu demokratiaan.

Joutaisi lakkauttaa koko demokratian ihanteiden vastaisen presidentti-instituution. Presidentti voidaan korvata eduskunnan vuodeksi kerrallaan valitsemalla valtioneuvoston puheenjohtajalla.

Eduskunnan valtaa suhteessa hallitukseen tulee lisätä ja kansan valtaa suhteessa eduskuntaan tulee lisätä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eduskunnan ja hallituksen valta kuuluvat vallankäytön eri sektoreihin eikä niitä voi rinnastaa. Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja hallitus täytäntöönpanovaltaa eli virkamiesvaltaa.

Alexius Manfelt

Valtioneuvoston puheenjohtajan eli pääministerin valitsee nytkin eduskunta. Parempi olisi että ykkönen poistettaisiin ja kakkosesta tulsi ykkönen. Näin eduskunnan puhemies voisi olla myös valtionpäämies, ja hänet kun valitaan vuosittain. Eduskunnan rooli korostuisi, kuten demokratiassa on tapana toimia. Mitään vahvaa kekkosta en kaipaa takaisin tai uudelleen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Puhemies ei voi olla presidentti, koska lait ovat kaiken yläpuolella. Pidetään puhemies lain laadinnan puhemiehenä ja presidentille enemmän vaikutusvaltaa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #17

pressalle yhdistetään pministerin toimeenpanovalta.

Ilkka Luoma

Aikanaan Kekkonen käytti päätösvaltaa :)

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Nykyjärjestelmässä eduskunnan todellinen tahto ei välttämättä toteudu. Hallitus-oppositio-jako ja ryhmäkuri saavat aikaan sen, että asiaosta päättää tosiasiassa enemmistön enemmistön enemmistö, joka useinkin on eduskunnan vähemmistö.

Oppositio jätetään lähes kokonaan asioiden valmistelun ulkopuolelle. Hallituksen sisällä puolueet kukin määrittelevät oman kantansa asioihin enemmistönsä päätöksen mukaisesti. Hallituspuolueet päättävät asiat voimauhteidensa perusteella ja kukin hallituspuolue tyytyy enemmistön päätökseen. Lopulta kun asioista äänestetään eduskunnassa, niin ryhmäkurin avulla voidaan estää eduskunnan todellisen tahdon toteutuminen.

Eduskunnalla pitäisi olla valta valita ja erottaa kukin ministeri erikseen. Ministereiden tulisi olla eduskunnan työrukkasia, ei niinkään itsenäisiä vallankäyttäjiä. Hallitus-oppositio-asetelma sopii huonosti aitoon monipuoluejärjestelmään.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #26

Olet oikeassa, ja juuri tämän vuoksi pitäisi saada presidentille väkevämpi rooli, olemaan suodatin ja oikea kansan tuntojen herkkyysmittari ...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #27

kansa valitsee suoraan presidentin, yksinkertaista, mutta oikeudenmukaisinta!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #26

Olet oikeassa, ja juuri tämän vuoksi pitäisi saada presidentille väkevämpi rooli, olemaan suodatin ja oikea kansan tuntojen herkkyysmittari ...

Ilkka Luoma

Itseasiassa voisimme korvata epäsuorasti valitun pääministerin suoraan valitulla presidentillä!

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Ei tarvita mitään yksinvaltiaita, joilla on harhainen kuva kansan vankasta tuesta, vaikka heidät on valittu kansan vähemmistön tuella, kuten nykyinenkin prsesidentti.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #21

Tilastot muuttuvat, jos huomioimme KAIKKI äänioikeutetut, mutta käytäntö näyttää olevan se, että äänestämättömän katsotaan antaneen "äänensä" jättäessään äänestämättä!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #21

Tilastot muuttuvat, jos huomioimme KAIKKI äänioikeutetut, mutta käytäntö näyttää olevan se, että äänestämättömän katsotaan antaneen "äänensä" jättäessään äänestämättä!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

eihän tuossa ole kysymys yksinvaltiudesta, vaan kansalaiskontrollista, mikäli tuo kansanäänestysosio toteutuisi

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Presidentti on tarpeeton.

Kannatan kyllä veto-oikeutta kansalle. Tähän riittäisi välineeksi suora demokratia, eikä siihen tarvittaisi mitään henkilöä väliin.

Ilkka Luoma

Kansa on liian ameeba, se ei voi tehdä päätöksiä kuin kansanäänestysten kautta - kansanäänestyskoneistoa pitää ohjata, ja ohjaaja on presidentti.

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Kaikki merkittävät kansainväliset liittosopimukset tulisi aina alistaa sitovan kansänäänestyksen alle.

Tavanomaisessa kansallisessa lainsäädännössä edustuksellinen parlamentarismi on suoraa demokratiaa toimivampi malli.

Neuvoa-antavat kansanäänestykset voisivat sopia evästeeksi eduskunnalle kansalaisaloiddeiden jatkokäsittelyyn.

Kansanäänestykset voitaisiin järjestää avoimena ja sähköisesti.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #20

Meille ei haluta Sveitsin kaltaista mallia ... mutta kriisissä valtio tarvitsee päätöskykyisen johtajan ---

LINK

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/kokoomuksen-...

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Kansanäänestysten kauttapa hyvinkin, eikä sitä koneistoa tarvitse ohjata kenenkään muun kuin kansan itsensä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #30

Kansanäänestyksissä kysymyksien asettelu on erittäin tärkeä osa-alue, ehkä tärkein. Nämä kysymykset ja mahdolliset tautoitukset täytyy tehdä huolella ja ilman ohjaavaa mentaliteettia!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #30

Kansanäänestyksissä kysymyksien asettelu on erittäin tärkeä osa-alue, ehkä tärkein. Nämä kysymykset ja mahdolliset tautoitukset täytyy tehdä huolella ja ilman ohjaavaa mentaliteettia!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel Vastaus kommenttiin #30

kuka, ketkä laativat kysymykset?

Ilkka Luoma

Wiki ---

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veto-oikeus

Oikea muoto sanalle on VETO, ja lausutaan "veeto"

Ilkka Luoma

Demokratian kriisi ja vastuullinen johtaminen

Poliittisen ilmaston suurin hokema on demokratia. Demokratia, tuo kansanvallaksi käännetty ominaisuus ei toteudu kuin pinnalta ja vain välivuosin. Demokratia edellyttää aktiivista toimintaa kansalaisten taholta. Tämän päivän politiikka ei tahdo saada laajoja kansalaisryhmiä mukaansa; kyseessä on ehkä peliväsymys aktiivisuuteen voimattomuutta vastaan, missä markkinamekanistisen maailman talousvaltaa ja ostovoimansiirtoja valvoo vain liike-elämä ja johon poliittinen hallintokoneisto ei enää saa otetta.

Puoluepolitiikka on etääntynyt kansasta; on syntynyt poliittinen ihmisrotu, joka keskustelee omaa kieltään, mistä ei saa selkoa kaduntoimintoihin. EU - Bryssel ja uuden uljaan Yhteisön tavoiteasetanta keskittyy pikkunäpeltämiseen ja laajentumiseen entistenkin asioiden ollessa vaikeilta osin päättämättöminä. Euroopan kansallisvaltiot vetelevät omia narujaan näkemättä keskinäisyyden voimaa, millä oikeutetusti EU olisi ehdoton suurvalta maailmassa osaamisen ja innovoinnin osalta.

Suomessa kiistatta odotetaan vahvaa presidenttiä, vaikka valitsemamme eduskunta riisui presidentin pelivälineet jo edellisillä erätauoilla. Kansa haluaa heti täytettäväksi mm. poliisien avoimet virat. Kansa antaisi armeijallemme heti rahaa, jos saisi päättää. Kansa antaisi heti täydet valtuudet käydä työttömyyden kimppuun ja tosissaan, koska oikeus työtekoon on valtion erityisessä suojeluksessa. Toinen vastuu on oikeudenmukaisuus tulontasauksessa. Ahneuden esimerkki on paljon puhuttu Fortum optiokeskustelu. "Miksi muuten tehokkaita päätöksiä tehneet johtajat eivät eliminoi juuri nyt tapahtuvaa kurssilaskua?" Onkohan kurssitaso juontuva aivan muista asioista kuin vesivoiman ostosta tai muista pikkunokkelista liikesiirroista; taitaa yleismaailmalliset suhdanteet heilutella kursseja niin ylös kuin alaskin. Metsän puilta näkevä johtaja olisi jo huomannut optiokohtuuttomuuden ja kohtuullistanut ehdot jo ajat sitten nostaen kansalaisluottamusta ja yhteishenkeä.

Demokratia oli keksintö, jolla oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa piti suojeleman. Kansalaiset saavat tänä päivänä niin runsaasti informaatiota, että tajuavat kasvavan kuilun pääoman ja tuotannontekijöiden välillä. Liika ahneus ei tue demokratiakäsitystä. Onko demokratia nykymuodossaan hampaaton rajattomalle pääomalle ja ostovoimasiirroille? Valtakoneistojen tulisi olla riittävän vahvat huolehtimaan kulutustekijöistä, jotka ovat oleellisimpia talouselementtejä taloudellista hyvinvointia jaettaessa.

Välitön kannanotto neuvoa-antavana, jopa äänestyksenä voisi olla päivittäistä operointia jo nykymallisissa infoverkoissa, joissa kansalainen suoraan ottaa kantaa ensivaiheessaan ns. varjovaltuustona tai -eduskuntana. Poliitikkojen on turha mainostaa asiakäsittelyjen monimutkaisuutta tai edunvalvonnan tasajakautumisen edellytysten valvomista pönkittääkseen omaa rooliansa.

Pienoiskansa eduskunnassa ei ole koko kansa, vaan välikädellinen niukkuuden jako kansalaisille. Kansalaiset osaavat antaa mielipiteensä ratkottaessa noita samoja niukkuuksia. Mitään monimutkaisuutta ei ole, sillä oleellinen asia on kysymysten asettelu suoriin kansalaismielipidekyselyihin. Suomeen voisi syntyä koulukunta, joka osaisi kysyä oikeita asioita oikealla hetkellä. Kreikkalaisen filosofin Sokrateen kyselytekniikka oli jo reilu pari tuhatta vuotta sitten vertaansa vailla. Muutama sata sata vuotta myöhemmin Rooman keisari Julius Caesar osasi vahvana henkilönä hoitaa kansalaistyytyväisyyden paremmin kuin ahneet senaattorit, joiden päällimmäinen huoli oli omien busineksien kulku. Caesar ei ollut demokraatti, eikä Sokrates ollut poliitikko.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

Kansalaisaloite nro 615 siirtyi tänään oikeusministeriöön tarkistettavaksi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hyvin ujutettu kansalaisäänestys ;)

Toimituksen poiminnat