Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Pitääkö koulutus maksaa itse?

Uutisointi löysi yhteisen EU-kohtaisen uutisaiheen – Unkarista opiskelijat haluavat suuremman ja leveämmän leivän toivossa ”parempiin EU-maihin” töihin. Samaan aikaan Suomessa pohditaan koulutuspaikan – yliopisto tms. opinahjon maksulliseksi panoa, muille kuin EU-kansalaisille. 

Suomi saa paljon uusia ja vereksiä mahdollisuuksia houkutellessaan muualta maailmasta ahkeria opiskelijoita vähäveriseen maahamme. Teknistyvä ja monimutkasituva yhteiskuntarakenne tarvitsee yhä syvemmin ja kohdistetummin koulutettuja osaajia, joilla olisi vieläpä intohimo tehdä itsensä ja yhteiskuntansa eteen mitattavaa työtä.

 

Monesta maasta osaava, suurempaa ostovoimaa hamuava ja/tai muutoin utelias juuri valmistuneiden opiskelijoiden joukko haluaa kansainvälistymistä, kieliharjoittelua tai haastavampia uramahdollisuuksia. Yksilönvapauden nimissä ok, varsinkin jos valmistunut nuori palaa isänmaahansa lisätiedoilla ja -taidoilla varustettuna ottaakseen osaa yhteiseen tulontasaukseen.

  

Maasta poistuville valmistuneille siirtomaksu? 

Pitäisikö maasta heti valmistumisensa jälkeen poistuvalle säätää velvollisuus maksaa joidenkin sääntöjen puitteissa opiskelunsa valtiolle ja yhteiskunnalle – kuitenkin eräät oppisuunnat kustantavat yhteiskunnalle jopa 150.000 euroa. Onko oikein vaatia tätä yhteiskuntarahaa takaisin siinä tilanteessa, jossa selvästi pidemmäksi aikaa/ ”lopullisesti” muuttaa hyödyntämään saamaansa oppia toisen yhteiskuntajärjestelmän piiriin? 

Pitäisikö esimerkiksi meiltä Suomesta muuttaneen valmistuneen nuoren vastaanottajamaan maksaa valtiollemme jokin aloittain määritetty summa luovuttajavaltiolle – esimerkiksi lääkäristä siirtoraha olisi vaikkapa 100.000 euroa? Urheilun pelaajamarkkinoilla maksetaan siirtorahaa potentiaalisesta pelaajasta, jonka oletetaan aikaansaavan maksavalle seuralle menestystä js sitä kautta tuloja. 

Voisiko siirtomaksuista tulla joskus huutokauppa, jossa osaajia haluavat valtiot maksavat siirtorahaa ”parhaista eniten” -mentaliteetilla. Syntyisikö osaamismarkkinat, joissa ”rahalla saa ja taidoilla pääsee” – siirtorahan saisivat valtiot sen osuuden puitteissa, mitä itse kouluttaminen on yhteiskunnalle maksanut?*]

*] Siirtoraha olisi vähintään kouluttautumisen hinta yhteiskunnalle miinus opiskelijalle itselleen sälyttyneet lainat yms., jotka valtio voi maksaa pois siirron tapahtuessa ja näin saada kokonaissiirtosummana tulontasausrahastoihinsa koko maksettava potti.

 

Todellisuutta vastaava lukukausimaksu?

Olisiko meidän Suomessa säädettävä lukukausimaksu erilaiseksi, siis lähemmäksi todellisia yhteiskunnan koulutuskustannuksia vastaavaksi summaksi, muualta kuin EU-alueelta saapuville. Miten esimerkiksi ahkerat ja nopeasti valmistuvat kiinalaiset keräisivät vaikkapa 10.000 euron lukukausimaksun, päästäkseen lännen onnelaan – tyrehtyisikö ”opiskelijatulva” maahamme?

 

Korkeaa sivistystä [?] ja kädentaitoa huippuosaajina 

Suomessa, korkean teknologian ja monimutkaisten yhteiskuntasääntöjen maassa, tarvitaan yhä korkeammalle/ yksilöllisemmin koulutettuja osaajia. Osaajilla olisi vielä intohimoa tehdä uutteruudella työtä saavuttaakseen riittävän tulokertymän muun muassa tulontasausta paikkaamaan, kun kaikki eivät aina niin ahkeria, motivoituja ja osaavia ole. Riittääkö meidän oma opiskelija-aines muuttovirtojen ja uteliaisuuden EU:ssa, jossa kansainvälistyminen on osa kilpailua paikoista ”auringossa”.

?] Filosofisesti herää väkisinkin mietintä mitä ”korkealla sivistyksellä oikeastaan tarkoitetaan.

 

Elleivät omat rahkeet riitä, on voimaa ja ahkeruutta saatava muualta; 

tällöin eivät korkeat lukukausimaksut saata innostaa, kun/jos opinahjojemme vetovoimaisuuskaan ei houkuta, toistaiseksi. Kuinka toisaalta pidämme omat opiskelijamme omassa yhteiskunnassa maksamaan valmistuttuaan yhteiskunnalle opintorahat, kaikkinensa – uhkana, että veronmaksukyky karkaa ”muille maille vierahille”.

 

Millaiset velvollisuudet latautuvat kansalaisillemme,

jotka syntyvät kiistatta erääseen yhteiskunnallisesti ja sosiaalietuuksiltaan parhaimpaan maahan maailmassa? Pitääkö näitä velvollisuuksia korostaa vastapainoksi sille, että usein peräänkuulutetaan oikeuksia, mitä suomalaisuudesta suomalaiselle itselleen irtoaa.

...

Ylläolevien asioiden osalta maamme johdon on tehtävä kauaskantoinen periaateohjelma, strategia ja operatiiviset säännöt huolehtimaan riittävän osaamisaineksen saannosta houkutteleviin koulutuspaikkoihimme.

Maailma muuttuu ”eskoseni” - näin tuumataan, mutta meillä on nyt käynnissä - monien huomaamatta – tiukka maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu. Parhaat otetaan ja ”heikommat” 1] jätetään.

1] Heikommuutta ei nyt tässä analysoida, vaan jätetään lukijoiden ahrkintaan mitä tällä voitaisiin tarkoittaa ja mitä se syvimmiltään merkitsee.

 

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

PS

Perusteellisemmat viitteet ja asialinkit varustetaan myöhemmin – kun ne ideoidaan saatavien palautteiden pohjalta.

 

 

Doc.: koulutus_maksaa_05112013.doc – OpenOffice.org Writer

 

517 | 4955

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Ilkka Luoma

Miksi tuo kommentointi tulee tuplana?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On paikallaan, että EU:n ulkopuolisisilta opiskelijoilta peritään maksu. Maamme on liian köyhä maksamaan esim. kiinalaisten, intialaisten tai venäläisten opintoja.

Mikä tahansa "kansainvälisyys" ei ole maallemme edullista.

Lisäksi kannattaa harkita omillekin opiskelumaksua. Ilmaishyödykettä ei tunnetusti arvosteta. Suomalaisten opiskelijoiden opiskelumotivaatio on keskimäärin huonoa.

Ilkka Luoma

Entä mitkä ovat ne hyvät puolet, jos opiskelu pidetään käytännössä kaikille ilmaisena?

Tapio Vehmaskoski

Onhan opiskelu ennenkin maksanut. Miksi sen pitäisi olla sen kummallisempaa nykyäänkään?

Ei hyvänen aika. Kaikki pitää saada ilmaiseksi - miksi? Ei ilmaista ole olemassakaan! Joku joutuu ilmaisenkin maksamaan. Tässä tapauksessa veronmaksaja.

Ilkka Luoma

Koulutus maksaa paljon, hyvin paljon - ja meillä sen hoitaa yhteiskunta, siis verokertymät kansalaisilta. Eikö siis pitäisi olla jotain velvolisuuksia tästä yhteishyvän jakamisesta; vähintäänkin vastuullinen ja ahkera osallistuminen annettuun koulutukseen - siellähän ei ole peruskoulun jälkeen pakko olla.

Siis laitetaanko lukukausimaksut lähemmäksi todellisuutta? ... ja kenelle?

Toimituksen poiminnat