Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kierrätys työllistää ja polttaminen lämmittää

Koko elämä on materian kierrätystä ja energian käyttöä. Elintason nousun myötä materiaalien käsittely ja energian käytön jatkuva lisääntyminen johtaa niukkuuteen, joka ravistelee taloutta ja ympäristöämme.


Vanhan purku käynnissä Helsingin Herttoniemessä Hitsaajankadulla 05. huhtikuuta 2006, kello 14:32. Vanhan väistyessä herää kysymys mm. rakennusmateriaalien kierrätyksestä. Todennäköisesti tässäkin suurin osa menee kaatopaikalla sellaisenaan tai jokin osa poltetaan huonolla hyötysuhteella. Luonto itsessään polttaa vain metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa. Tältäkin purkutyömaalta syntyisi kierrätykseen runsaasti hyötymateriaalia uusiokäyttöön. Kuvassa näkyvä suuremman purkukoneen varsi on hyvin harvinainen; Suomessa on näitä koneita vain muutamia. DSC_11291.JPG. 2,37MB. Ylempi kuva: DSC_11487.JPG, kuvattu samalla työmaalla kuin alempikin kuva , mutta 12. huhtikuuta 2006. Photo by Ilu 2006.
...

Energian käyttö työntää ilmakehään haitallisia päästöjä. Materiaalien käsittely ja hylkääminen paisuttaa kaatopaikat kulutuksemme muistomerkeiksi. Kierrätys antaa paljon työpaikkoja, jotka soveltuvat myös osalle pitkaikaistyöttömiä antamaan tekemistä, yhteisöllisyyttä ja osallistumista.

Jokaiseen tavaraan, esineeseen - mihin tahansa - johon on käytetty energiaa sen kasaamis- ja muuntamisvaiheissa, on sisällytettävä riittävä määrä kierrätysmaksua, jotta sen purkaminen erityisesti ihmisenergialla tulee mahdolliseksi. Kaikkea kulutuksesta hylkäämäämme ei tule polttaa, sillä polttaminen aiheuttaa aina haitallisia päästöjä (toisin tuottaa lämpöä hyödynnettäväksi).

Länsimaalainen kulutuskäyttäytyminen levitessään myös idän suuriin kehittyviin maihin imuroi ja louhii raaka-ainevarannot niukkuuteen, joka nostaa raaka-ainehinnat pilviin. On kansantaloudellisesti viisasta palauttaa mahdollisimman tarkasti kulutuksen kukkaset uustuotantoon. Jokaisella tavaralla, tuotteella ja laitteella on raaka-aine- ja energiatase.

Tase kuvastaa tuotteen ekonomista ja biologista kierrätyskelpoisuutta. Harvinaiset materiaalit markkinatalouskin tuottaa uudelleen käyttöön ja energiaintensiiviset päätyvät poltettavaksi. Polttamista tulee välttää kaikin keinoin. Kierrätystä ei tule analysoida ainoastaan taloudellisin mittarein, vaan painotusta on siirrettävä ympäristö-, työllistyvyys- ja energiatekijöihin. Kierrätyksestä tulee tehdä yhteiskunnallisesti kannattava liiketoiminta.

Työ on ihmisten luonnollisin tehtävä heti suvunjatkamisen jälkeen. Työttömyys on pahin vitsaus ennen näläntunnetta. Työttömyys on luonnoton olotila, jakaen ihmisiä kahteen leiriin. Suomi kokee juuri nyt jo työvoimapulaa ja pitkäaikaistyöttömyyden syrjäytyneisyyttä.

Kierrätysjärjestelmät antavat nyt ja tulevaisuudessa runsaasti sen tyyppisiä työntekomahdollisuuksia, jotka ovat 60- ja 70-luvuilla menetetyt; ns. avustavaa työtä omaavat tehtävät mm. rakennuksilla. Kierrätyssysteemit ovat yksi ratkaisu työllisyyden hoitoon; kierrätystä tarvitaan joka paikassa missä tavara päätyy hylkyyn.

Kotitalouskoneiden kierrätys on saanut positiivisen vastaanoton, lain muutos muutti asenteet ja maksuttomuus tuntuu kasvattaneen kansalaisliikkeen. Hyvä näin, kunhan muistetaan, että "turha" kierrätystavaroiden liikuttelu kuluttaa energiaa. Itse kierrätystapahtuma tulee myös energiataseistaa jo tavaraa ja tuotetta suunniteltaessa.

Purkaminen ja kierrätyshyödynnös tulee saattaa helpoksi ja vähäenergiseksi. Tavaroiden suunnitteluun tulee lisätä pelkän markkinahoukutuksen lisäksi vastuuntunto ja -kanto sen uudelleen käyttöön saamiseksi joko materiana tai ääritapauksissa polttoaineena.

Kansantaloudessa työ ja toimeliaisuus on yhteiskunnan avainmittari; se oli myös aikoinaan valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Markkinataloudessa loputon kulutusvimma ja energiarasite ajavat yhteiskuntia niukkuussotiin ja välikohtauksiin. Liika energiankäyttö ja materian kulutus sotkevat ympäristömme ja saastuttavat tulevaisuuden elinolot. Kierrätyksellä saavutamme työtä, säästämme luontoa ja siivoamme ympäristöämme.

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Ilkka Luoma

Saattaa olla, että koko biopolttoainetutkimus on johtanut talouden ja energian tarvitsijat väärään suuntaan. Ehkä ympäristö ja biosfääri ei ole suunniteltu ylimääräiseen polttamiseen, joka hävittää lopullisesti luonnollisesta kierrosta biojatkumolle elintärkeitä aineosasia...? Polttaminen ei ehkä ole tarkoitettu ihmisen lisäenergian tekoon.

Ilkka Luoma

Toimituksen poiminnat