Opettamisen ja elämänhallinnan vallankumous
Läntinen
elämänfilosofia on murroksessa. Filosofi Pekka
Himanen aloitti saneerauksen kauniin pehmeästi –
huomioitsemisen arvokasta elämää etsimällä. Ennen löytymistä
tulisi saada oppia tästä elämästä – kuinka sopeutua ja
empatisoitua olemaan yksi muiden joukossa. Pitäisi myös osata
kilpailla, koska evoluutio määritti sen yhdeksi korkeimmista
ominaisuuksista pärjäämisessä, joka on lopulta kuitenkin vain
geeniperimän eteenpäin vientiä.
…
Pekka
Himanen ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153374-pekka-himasen-h-hetki-arvomaailmamme
–
Kaiken edellä on
oppiminen, opettautuminen ja saadun opin sisäistäminen. Nyt
puhutaan opetustoimen täydestä remontista, sanoisinko jopa
oppimisen vallankumouksesta. Ei oppi ole
ennenkään ojaan kaatanut, nyt vain materiaalinen näyttö- ja
vertailutalouskulttuuri ajoi niiden hyveiden ohi, mitä
edellisen oppiuudistuksen aikana oli vallalla.
Yhdistämisen taito
Tänään opetellaan
matematiikkaa, kieliä, historiaa, tietotekniikkaa, psykologiaa,
maantiedettä – biologiaa, kuvaamataitoa, musiikkia, kuin myös
esimerkiksi oman kielen hallintaa. Näin on ollut hyvä, sillä
erillisten oppiaineiden käsittely on riittänyt yhteiskuntamme
tarpeisiin. Nyt tarpeet ovat muuttuneet ja odotamme kokonaisuuksien
hallintaa – unohtamatta ääripäässään huippuunsa sisäistettyä
kapean osaamisalueen oivallusta ja uuden löytymistä.
Kolme perusryhmää
kiinnittää elämään
Nyt opettamisen
aihealueiden perusryhmittely olisi eilisen tunteminen, tämän
päivän hallitseminen ja huomisen oivaltaminen. Näiden kolmen
jakoalueen alle ryhmittyisivät arjen ja toimeentulon oppiaineet
ryhminä – kokonaisuuksista hahmoteltuina ryhminä, joiden tavoite
on valmentaa nuoret kohtaamaan uusi huominen, niin työssä kuin
vapaa-ajalla.
1. Eilisen
tunteminen
Ryhmittelyyn kuuluvat
kaiken historia, ei enää eriteltynä – vaan eri tarve- ja
osaamisalueiden historiana, oli se sitten kansojen-, matematiikan-,
kielen- kuin esimerkiksi tieteen tai uskontojen historiaa.
Elämänkatsomuksellakin on historiansa kuten kansojen keskinäisellä
kilpailulla ja aina aika-ajoin tulleilla paineenpurkamisilla eli
sotimisella. Filosofia oli muuten ensimmäinen opetusaihe ja
tutkimuksen alusta.
2. Tämän päivän
hallitseminen
Tähän kokonaisuuteen
liittyy suurimmat muutokset. Kruunuksi kohoaa soputumisen ja empatian
hallinta hyväksymällä kilpailutekijät. Tässäkään ei ole
erillisia oppiaineita, vaan asiakokonaisuuksia liikkumisesta,
asumisesta, ravinnosta, työn tekemisestä, informaatiologistiikasta,
suvunjatkamisesta, terveyden ylläpidosta ja vaikkapa toisen
välittämisestä ja vastuunkantamisesta. Elämän hallinta on myös
huomioitsemista ja ympäristönsä hallintaa biosfäärillisen
tasapainon ymmärtämisenä.
Poikkitieteellisyys
tämän päivän oppina
Aivan erillisenä
kokonaisuutena jo varhaisesta oppimisesta kulminoituu
poikkitieteellisyys, jo koulun alussa puolileikkinä – siis eri
aihealueiden synkronisaatioymmärryksen herätyksenä. Esimerkiksi
tilastot liittyvät liimaavasti yhteiskunnalliseen kansalaistaitoon
nähdä yhteiskuntajärjestys toistaan huomioivana ja ympäristöä
vaalivana. Tämä osio edellyttäisi kokonaisvaltaista tieteiden ja
taiteiden täyttä luettelointia ja niiden keskinäissuhteiden
hallintaa ja ymmärtämistä – niin kutsutusti fakki-idioottien
aikakausi on päättymässä.
3. Huomisen
oivaltaminen
Elämä muussa
biosfäärissä on huomista tutkimatonta, eletään tässä ja nyt
ja osataan hetkenä, jos toisena puolustautua, mikäli ennalta opitut
valmiudet antavat siihen edellytykset. Jäsentynyt ihmiskunta on
vaatinut uteliaisuudessaan myös huomisen arvioimista. Tulevaisuus on
jo osa ihmisyyttä – niin hyvässä kuin pahassa.
Kaksi edellistä
opettamisen pääluokkaa eilisestä ja tästä päivästä antavat
viitteet ja oivallussiemenet huomisen arvioinnille. Tässäkin
oppiryhmässä kokonaisuudet ratkaisevat – siis kuinka eläminen,
asuminen, liikkuminen, ravinnonsaanto, terveyden vaaliminen ja
vaikkapa kuoleman kohtaaminen mahdollisesti muuttuvat.
Huomista ei voi
tietää, mutta sen kajon voi aistia
Huomisen
oivaltamisessa on paljolti kysymys ”eilisen tuntemisen tälle
päivälle antaman kokemuksen projisoimista huomiselle” – eli
kyvystä nähdä tänään mitä huomena voisi tapahtua. Tähän
alueeseen liittyy paljon ihmisen psykologiaa, biosfäärin
tuntemusta, kosmologian näkemystä kuin omaa maapallon tuntemusta ja
näiden pohjaelementtien hallintaa futurismiksi, jottei huominen ole
täysin yllättävää ja varoittamattomuutta.
Evoluutio on muussa
eläinkunnassa huolehtinut meille ihmisille tuntemattomalla tavalla
huomisen hallintaa – ilmeisen alitajuisena toiminteena [?] …
Mitä voisimme
oppia ennen ja jälkeen työteon?
Suurin oppimme on
ymmärrys biomassamme suhteellisesta osuudesta muussa biosfäärissä
– kaikki muu itse elämälle on toisarvoista, sillä hiilielämämme
lähtee tasapainosta, elämänkirjon moninaisuudesta ja toisiinsa
limittymisestä – sopeumana ja sallittuna kilpailuna.
Tämä sallittavuus on
meille kulutustäyteisille ihmisille se vaikein oppinaine, joka
vaatiikin aivan uudet tavat oppia harmonian kauneutta, vaikka elo on
kaikin osin päättyvää – pienimpien osasten jatkaessa ikuista
vaellustaan.
Ei oppi ojaan kaada
– ja sitä ammennetaan koko elämänjatkumon läpi luovutukseen
saakka.
…
EXTRA
Automaatio
ajaa meidät palvelemaan toinen toisiamme!
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html
–
Lahjakkuuden
louhintaa varttuvosta nuorista
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/lahjakkuuden-louhintaa-varttuvista.html
–
Oppivelvollisuusikä
nostettava 18 vuoteen
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/oppivelvollisuusik-nostettava-18ta.html
–
Lisää
kädentaitoisia oivaltajia – nyt jo liikaa ”yleissivistyneitä”!
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kaikki-koulut-eivt-voi-olla.html
–
Nuorissa
on tulevaisuus – annetaan se heille ehyenä!
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158114-millaisen-yhteiskunnan-nuoret-haluavat
–
Luovuuden
loppu -ko?
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html
–
…
Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti
Helsingistä
https://www.facebook.com/first.ilkka
…
—17012014—
doc.: opettautumisen_vallankumous_17012014.doc –
OpenOffice Writer
631 | 6150
641 | 6305
Ilkka Luoma.
Sanoessasi, Huomista ei voi tietää, mutta sen kajon voi aistia. Mitä tarkoitat ”sen voi aistia”? Tiedämme toki olevamme osa kaikesta muusta luomakunnasta. Ehkä se osa tietämämme onkin syvälle, alitajuntaan sulkeutunut muistikuva jota projektoimme ja sen mukaisesti rakennamme huomisen. Eilisen kokemus, ”hyvä tai paha”, on avumme joka pitää meitä fyysillisesti toimintakykyisinä ja takaa fysillisen jatkuvuuden. Psyykkinen osa on jossa kaikki probleemamme kytevät, eikä niiden kytkemiseen ole, vielä toistaiseksi, keksitty patennti lääkitystä. Tätänykyä voidaan jo nähdä mahdollisuudet poistaa, ainakin tulevista sukupolvista, ominaisuudet joita emme ole itse, sellaisina kuin olemme, kyenneet selkeyttämään itsellemme.
Ilmoita asiaton viesti
Harvinaisen älykäs kommenttipuheenvuoro!
Säätilaakin nähdään huomiselle yhä tarkemmin. Syyn ja seurauksen kaavoista voisi kurkistaa aikaan edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Enkä uskoisi, että ihminen tarvitsee kovin pitkään jäädä vain ”kurkistelemaan”. Kiihtyvin nopeuksin ja pitkin harppauksin on tehty paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketieteessä eritoden on tapahtunut mullistavia muutoksia. Teknillisellä tasolla ei mikään näyttäisi estävän ihmisen edistymisessä. Aikaisemmin sanottiin, että ”only sky is the limit”. Nyt olemme tulleet havaitsemaan, että sky is limitless, antaen ihmisen teknilliseen kehittymiseen rajattomat mahdollisuudet.
Oppiessamme näkemään henkisen kehityksemme rajoittavat tekijät, joita ei tarvinne luetella, näen mahdollisuuden myös tällä tasolla olevan rajattomat. Kuten tiedät, ihmisen ajatus erittelee itsensä ns. henkisen ja materiaaliseen, omavaltaisesti, antamatta sijaa mahdollisuudelle, että kysymyksessä voisikin olla unitaarinen prosessi ja, että vallitseva kuilu näiden kahden käsitteen välillä voisi olla meidän itsemme rakentama, eläinmaailmaan kuuluvien pelkojen luoma olotila. En kuulu mihinkään uskontopiiriin, mutta muistan lukeneeni joskus nuorena – pakollista kun oli – raamatullisen kertomuksen jossa sanottiin: ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen”. Siinä ei eroteltu fyysistä kuvaa psyykisestä. Tuosta voidaan tehdä mitä hyvänsä johtopäätöksiä, mutta omakohtaisesti katsoisin ihmisen itsensä luomat pelot tulevan esteeksi tässäkin asiassa; ja siksi emme ole voineet tulla tajuamaan elämän syvempää merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
… Niin. Kasvuhuutoinen yhteiskunta haluaa louhia lahjakkuuksista kaiken hyödyllisen irti, mutta … !
~ http://www.hs.fi/elama/art-2000004997452.html –
Jasper teki 2-vuotiaana 200 osaisen palapelin – tuossa tuokiossa.
Ilmoita asiaton viesti