Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Aito oikeudenmukaisuus - tasaeläke kaikille?

Vuosimiljoonainen muu kuin ihmiseläimistö ei tunne eläkkeelläolon jouteneloa. Me ihmiset olemme oivaltuneet sosiaalisuudessamme pitkittää elämäämme myös aktiivikauden jälkeen. Villissä luonnossa ruokaa ei kanneta kuin pennuille – toisessa päässä ei koita vapaamatkustajana oloa, vaan hiljalleen hakeuma poistumaan – eliökunnan ravinnekiertoihin

[ … tänään monia pieneläkeläisiä ja pitkään työelämässä olleita jurppii lähinnä johtajiston ennenaikaiset eläkkeellelähdöt miljoonakorvauksin – tätä ei ymmärretä oikeudenmukaisuutena, vaan hyvin menevien keskinäisenä ”sulle-mulle” filosofiana. Nokkelimmat arkikansalaiset tajuavat, että kaikki verkostoyhteiskunnan mahdollisuudet luodaan suuresta keskiluokasta – eikä noilta ”miljoonaosastoilta” … ] 

 

Pitkittäessämme elämäämme päättöpäässä, olemme muodostaneet kokemukseltaan rikkaan ihmisryhmän, joka kasvaa erityisesti määrältään läntisissä kulutustalousmaissa. Keskimääräinen eliniänodote kasvaa maallisen hyvinvoinnin valtioissa – ainakin toistaiseksi, vaikka muutoin yhä terveempien mielenterveys- ja muistisairaudet lisääntyvät, jonkin ohjaamana? 

Pitkän päivätyön jälkeen nautimme osin etukäteen kerätyistä ja sijoitetuista eläkevarannoista jokapäiväistä toimeentuloa, keskimäärin noin 1800 [?] euron verran kuukaudessa. Eläkkeiden ostovoimaerot ovat vieläkin suuremmat kuin palkka- ja pääomatulopuolella.

 

Aktiivielämän kohtuulliset tuloerot ovat ymmärrettävissä, koska olemme erilaisia

[ Äärituloerot herättävät levottomuutta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-peruskansalainen-jttilismiset.html – BLOG/il ] 

Toiset ovat yritteliäitä, toiset vähemmän ahneita – kolmannet loivia, eikä aina työnteko (verojen tilitys) kiinnosta – toisaalla taas kannetaan melkoista yhteiskuntavastuuta maksamalla muhkeita veroja, niin työstä kuin kulutuksesta. Eläkepuskureitakin kerätään etukäteen – tuloihin nähden suhteellisesti.

  

Tasaeläke johtaa tasa-arvoon! 

Kaikille 67 ikävuoden1] jälkeen täyden päivätyön tehneille voitaisiin maksaa tasaeläkettä, sillä ihmiskeho kuluttaa suunnilleen saman verran – oli sitten työelämässä ollut 2.000 euron tai 20.000 euron kuukausitulot. Eläkkeellä ei juurikaan oteta enää osaa yhteiskuntavastuuseen itse työnä 2], mutta veronmaksuna kyllä.

 

Tasaeläke on perusteltu myös siinä,

että työssä saavutetut tittelit, työsuhde-edut, valta kuin vaikutus ovat kadonneet, pääsääntöisesti. Tasa-arvoisempi yhteiskunta voisi alkaa eläkkeellä – kaikille esimerkiksi 1.800 [?] euron kuukausieläke 20 [?] prosentin eläkeverolla. Fiksut kansantalousasiantuntijat voivatkin laskea tästä aiheutuvat yhteiskuntavaikutukset!

 

Keskimäärin velattomat eläkeläiset

Keskimäärin eläkeläisillä on eräs etu aktiiviväkeen nähden – ja se on velattomuus, asunto on oma, jos yleensä sen on hankkinut. Auto on oma, jos ei ole halunnut julkisia käyttää. Arsenaaliin kuuluu useasti myös täysin maksettu kesämökki, ja pankissa on useiden kohdalla huomattavat summat 0-korkotileillä edesauttamassa pankkien edelleenlainaustoimintaa. Lisäksi monet nuoret selviytyvät velvoitteistaan joka vuosi suurentuvilla perinnöillä 3]

 

Terve ja voimakas yhteiskunta satsaa lapsiin ja nuoriin!

Yhteiskunnan suuret panostukset keskittyvät lapsiin ja nuoriin 4], jotta meillä se kuuluisa kirjoittamaton sukupolvisopimus voisi toimia vastaisuudessakin. Seuraava ryhmä on aktiiviväestö, johon liittyy ehdoton valtiovallan ykköstavoite – täystyöllisyys 5], tämä edesauttaa koko yhteiskunnan tervettä toimeliaisuusrakennetta 6] sekä ylläpitää mielenterveyttä. Työtön mieli on levoton mieli.

 

Tasaeläke on rankka asennemuutos;

meidän on opittava ymmärtämään, että aktiivikauden jälkeen lähestymme hautaa, jossa viimeistään täydellinen tasa-arvo kohtaantuu – niin rikas kuin köyhäkin antavat lainassaolevat molekyylinsä takaisin ravinnekiertoihin, samanarvoisina molekyyleinä – lisäksi niissä tunnetuissa kaavuissa ei ole jemmataskuja.

 

Auringonlaskussa lepää tyyneys ja rauha

Auringonlaskun jälkeen on aina nousu, ja meillä eliö- ja oliokunnassa se tarkoittaa suvunjatkumista; useimmilla vanhuksilla on lapsia, lapsenlapsia ja enemmänkin – suurin rikkaus on tuolla jatkuvuudessa.

Eläkkeellä ei enää tarvitse maallisesti rikastua, koska ei ole siihen vastikkeellisuuttakaan 7], ellei jatka työtään iästä riippumatta, joka luonnollisesti on täysin kannatettavaa, vaikka työpaikat ovat ensisijaisesti nuorille ja aktiiveille 67 ikävuoteen saakka. Aktiivielämää saa jatkaa – sen päätät sinä ja sinun terveys.

...

VIITTEET

1] E65 → E67:ään! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40512-u-elakeikakeskustelu-alkaa-vasta-nyt-todenteolla-e65e67 – US_P/il]

2] Eläkeläiset suureksi hyödyksi itselleen ja muille ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/elkeliset-voivat-ratkaista-monia.html – [B/il]

3] Vuosittain kasvavat perinnöt ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin -

4] Eläkeläiset paremmissa asemissa kuin nuoret? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/vanhukset-ovat-osin-paremmissa.html – [B/il]

5] Töihin vaikka palkkoja alentamalla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152070-toihin-vaikka-palkkoja-alentamalla – [US_P/il]

6] Kulutushokemasta toimeliaisuuteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html - [BLOG/il]

7] Vastikkeellisuuden merkitys – oletko ansainnut? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=993619 – [IL/Kesk./il]

 

EXTRA

Eläkeiän nosto monille parantaa elämänlaatua!

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/elakeian-nosto-parantaa-elamisenlaatua.html – [BLOG/il]

Kuihtuvatko vanhuksien perinnöt omiin hoitokuluihin? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56504-perinnot-kuihtuvat-vanhuksien-omiin-hoitokuluihin – [US_P/il]

 

[?] Mainitut luvut eivät ole faktisia, eikä näin tarkastettuja – osaltaan luvut ovat esimerkkejä, joiden pohjalta voidaan suorittaa analyysit – kansantalouden näkökulmasta ja löytää optimaalisimmat lukuarvot.

 

JK.

Kirjoitukseen liittyvät vastareaktiot ansaitusta ja yksilöllisestä eläkkeestä – kuitenkin ”toimettomana” aikana eivät enää vastaa kokonaisvastuullisen osallistumisen huomioitsemista. Me kaikki saamme kuitenkin yhtäläisesti elomme ja mahdollisuutemme maapallon biosfäärillisesti yhteisistä hiilielämän varannoista. Tasaeläkkeet olisivat ensimmäinen osallistumissignaali oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman elomahdollisuuden kirjossa.

 

...

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

SENT

Cc: helena.pesola@kela.fi ; johanna.jurva@eduskunta.fi ; laila.koskela@eduskunta.fi ; juha.rehula@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; anni.sinnemaki@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@minedu.fi ; susanna.huovinen@stm.fi ; Hiltunen Rakel ; paula.risikko@stm.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; presidentti@tpk.fi ; liisa.hyssala@kela.fi ; JAAKONSAARI Liisa ; timo.laaninen@keskusta.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; anneli.kiljunen@eduskunta.fi

 

Sent: Thursday, January 30, 2014 11:52 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kaikille yli 67 vuotiaille saman suuruiset eläkkeet!

...

 

Oikeudenmukaiset tasaeläkkeet kaikille yli 67 vuotiaille 

AL US Vf IL - BLOG 30167

---30012014---

 

doc.: tasaeläke_30012014.doc – OpenOffice Writer

645 | 6507

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Eläkkeiden maksu pitäisi lopettaa kokonaan ja siirtyä perustuloon.

Ilkka Luoma

Otan suoraan muuttamattoman lainan saman alustuksen eräästä kommentoinnista toisaalta nettimaailmasta ---

Esitys on oikean suuntanen mutta riittämätön. Siirrytään samantiän tasapalakkaan niin samalla siältä tulee se tasaeläke. Palakoissa tasapalakkka saattas olla tarpeettoman ratikaali. Palkoissa vois olla kaks tasoo. Olis kouluuttamattomat ja hariotteliat ja sitte kouluutetut joita olis kaikki ammattimiähet. Kouluttamattomilla palakka vois olla pari tonnia kuussa ja kouluutetuilla kolome ja pualitonnia kuussa. Eläke olis kaikille kaks ja pualitonnia kuussa niin siinä olis sitte se tasaeläke. Palakoilla tulis hyvin toimeen ja teollisuulen kilipailikyky olis mailman paras. Kouluutettu tyävoima kykenis tuattaan huippulaatua kilipailukykyseen hintaan ja tavara menis kaupaks ku häkä.
Kohtuulliset palakat antas sekä mahlollisuulen elää omillaan ja samalla voitasiin kerätä riittävästi rahaa eläkkeisiin niin tulot olis koko elämän ajan kohtuulliset. Ei röystäilyä mutta tulis hyvin toimeen.

Nimimerkki - VeeHoo

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nuorisokin saisi töitä vetäessään pikkilankaa ja miinoittaessaan raja-alueita, Pohjois-Korean malliin.

Ilkka Luoma

Olisit voinut ottaa mieluummin esimerkin 1930 -luvun Saksasta, tuolloin vallitsi täystyöllisyys ja nuorisolla oli tekemistä - ei ollut vapaa-ajan ongelmia, mutta tasaeläke aikaansaa kansantalouden pohdiskelua, mihin se tasaeläke pitäisi määrittää - nykyiseen keskiarvoon vai alimman kolmanneksen keskiarvoon ...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos ajattelen ihan itseäni, niin suurin syy julkisen viran ottamiseen vuosien pelkästään yksityislääkärinä toimimisen jälkeen oli eläke- ja sosiaaliturva. Se onkin ainoa materiaalinen asia, mikä houkuttelee nykyään lääkäreitä julkisiin virkoihin.
Ilmeisesti tasaeläke koskisi vian palkannauttijoita. Sellaisen ollessa voimassa en olisi missään tapauksessa ottanut julkista virkaa, vaan jatkanut yksityislääkärinä. Mikäli tasaeläkemalli tulisi voimaan, ei kokeineilla erikoislääkäreillä ole enää minkäänlaista intressiä jatkaa julkisissa viroissa, eikä varmasti yli minimieläkeiän.
Erikoissairaanhoito voisi sen jälkeen maassa jatkua vain po russki.

Ilkka Luoma

Erinomaisesti aloitettu kommentointi - aloitetaan kysymällä mitä lääkärin koulutus maksaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Jäämmekö velkaa yhteiskunnan antamasta koulutuksesta - alkaen peruskoulusta (nykyään) ...?

Olen käyttänyt lääkärikunnan esimerkkinä neurokirurgi Juha Hernesniemeä ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Hernesniemi - hän omin sanoin kertoi YLE/Punaisessa langassa leikanneensa 10.000 aivopotilasta, voimme arvata yhteiskuntahyödyn olevan huippuluokkaa - entä hänen eläke, kun leikkaaminen loppuu?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vapaan liikkuvuuden oloissa on hyväksyttävä taloudellinen eriarvoisuus ainakin johonkin rajaan saakka. Virossa vastavalmistunut lääkäri, jos töitä saa, saa palkkaa n. 700 euroa kuukaudessa, joten he painuvat Suomeen ja Pien-Britanniaan. Viro maksaa koulutuksen. Ei kovin järkevää?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #7

Aivan. Ollaan koulutuksesta saatavan yksilö- sekä yhteiskuntahyödyn ja siihen liittyvän velvollisuuden ytimessä -

Pitääkö kouluttautuminen maksaa itse, kokonaan?

Uutisointi löysi yhteisen EU-kohtaisen uutisaiheen – Unkarista opiskelijat haluavat suuremman ja leveämmän leivän toivossa ”parempiin EU-maihin” töihin. Samaan aikaan Suomessa pohditaan koulutuspaikan – yliopisto tms. opinahjon maksulliseksi panoa, muille kuin EU-kansalaisille.

Suomi saa paljon uusia ja vereksiä mahdollisuuksia houkutellessaan muualta maailmasta ahkeria opiskelijoita vähäveriseen maahamme. Teknistyvä ja monimutkasituva yhteiskuntarakenne tarvitsee yhä syvemmin ja kohdistetummin koulutettuja osaajia, joilla olisi vieläpä intohimo tehdä itsensä ja yhteiskuntansa eteen mitattavaa työtä.

Monesta maasta osaava, suurempaa ostovoimaa hamuava ja/tai muutoin utelias juuri valmistuneiden opiskelijoiden joukko haluaa kansainvälistymistä, kieliharjoittelua tai haastavampia uramahdollisuuksia. Yksilönvapauden nimissä ok, varsinkin jos valmistunut nuori palaa isänmaahansa lisätiedoilla ja -taidoilla varustettuna ottaakseen osaa yhteiseen tulontasaukseen.

Maasta poistuville valmistuneille siirtomaksu?

Pitäisikö maasta heti valmistumisensa jälkeen poistuvalle säätää velvollisuus maksaa joidenkin sääntöjen puitteissa opiskelunsa valtiolle ja yhteiskunnalle – kuitenkin eräät oppisuunnat kustantavat yhteiskunnalle jopa 150.000 euroa. Onko oikein vaatia tätä yhteiskuntarahaa takaisin siinä tilanteessa, jossa selvästi pidemmäksi aikaa/ ”lopullisesti” muuttaa hyödyntämään saamaansa oppia toisen yhteiskuntajärjestelmän piiriin?

Pitäisikö esimerkiksi meiltä Suomesta muuttaneen valmistuneen nuoren vastaanottajamaan maksaa valtiollemme jokin aloittain määritetty summa luovuttajavaltiolle – esimerkiksi lääkäristä siirtoraha olisi vaikkapa 100.000 euroa? Urheilun pelaajamarkkinoilla maksetaan siirtorahaa potentiaalisesta pelaajasta, jonka oletetaan aikaansaavan maksavalle seuralle menestystä js sitä kautta tuloja.

Voisiko siirtomaksuista tulla joskus huutokauppa, jossa osaajia haluavat valtiot maksavat siirtorahaa ”parhaista eniten” -mentaliteetilla. Syntyisikö osaamismarkkinat, joissa ”rahalla saa ja taidoilla pääsee” – siirtorahan saisivat valtiot sen osuuden puitteissa, mitä itse kouluttaminen on yhteiskunnalle maksanut?*]

*] Siirtoraha olisi vähintään kouluttautumisen hinta yhteiskunnalle miinus opiskelijalle itselleen sälyttyneet lainat yms., jotka valtio voi maksaa pois siirron tapahtuessa ja näin saada kokonaissiirtosummana tulontasausrahastoihinsa koko maksettava potti.

Todellisuutta vastaava lukukausimaksu?

Olisiko meidän Suomessa säädettävä lukukausimaksu erilaiseksi, siis lähemmäksi todellisia yhteiskunnan koulutuskustannuksia vastaavaksi summaksi, muualta kuin EU-alueelta saapuville. Miten esimerkiksi ahkerat ja nopeasti valmistuvat kiinalaiset keräisivät vaikkapa 10.000 euron lukukausimaksun, päästäkseen lännen onnelaan – tyrehtyisikö ”opiskelijatulva” maahamme?

Korkeaa sivistystä [?] ja kädentaitoa huippuosaajina

Suomessa, korkean teknologian ja monimutkaisten yhteiskuntasääntöjen maassa, tarvitaan yhä korkeammalle/ yksilöllisemmin koulutettuja osaajia. Osaajilla olisi vielä intohimoa tehdä uutteruudella työtä saavuttaakseen riittävän tulokertymän muun muassa tulontasausta paikkaamaan, kun kaikki eivät aina niin ahkeria, motivoituja ja osaavia ole. Riittääkö meidän oma opiskelija-aines muuttovirtojen ja uteliaisuuden EU:ssa, jossa kansainvälistyminen on osa kilpailua paikoista ”auringossa”.

?] Filosofisesti herää väkisinkin mietintä mitä ”korkealla sivistyksellä oikeastaan tarkoitetaan.

Elleivät omat rahkeet riitä, on voimaa ja ahkeruutta saatava muualta;
tällöin eivät korkeat lukukausimaksut saata innostaa, kun/jos opinahjojemme vetovoimaisuuskaan ei houkuta, toistaiseksi. Kuinka toisaalta pidämme omat opiskelijamme omassa yhteiskunnassa maksamaan valmistuttuaan yhteiskunnalle opintorahat, kaikkinensa – uhkana, että veronmaksukyky karkaa ”muille maille vierahille”.

Millaiset velvollisuudet latautuvat kansalaisillemme,

jotka syntyvät kiistatta erääseen yhteiskunnallisesti ja sosiaalietuuksiltaan parhaimpaan maahan maailmassa? Pitääkö näitä velvollisuuksia korostaa vastapainoksi sille, että usein peräänkuulutetaan oikeuksia, mitä suomalaisuudesta suomalaiselle itselleen irtoaa.

...
Ylläolevien asioiden osalta maamme johdon on tehtävä kauaskantoinen periaateohjelma, strategia ja operatiiviset säännöt huolehtimaan riittävän osaamisaineksen saannosta houkutteleviin koulutuspaikkoihimme.

Maailma muuttuu ”eskoseni” - näin tuumataan, mutta meillä on nyt käynnissä - monien huomaamatta – tiukka maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu. Parhaat otetaan ja ”heikommat” 1] jätetään.


1] Heikommuutta ei nyt tässä analysoida, vaan jätetään lukijoiden ahrkintaan mitä tällä voitaisiin tarkoittaa ja mitä se syvimmiltään merkitsee.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Kaikille yhtä suuren perustulon tulisi kokonaan korvata myös eläkkeet, kuten kaikki muutkin tuet.
Vain harkinnanvaraisesti yksilön tavallista suurempia menoja (kuten vaikkapa lääke-, ja sairauskulut) kattamaan voisi saada lisätukea. Vain täysi-ikäisille ja ammatin hankkineille tulisi maksaa täyttä kansalaispalkkaa.
Lapset tulee mielestäni kyetä elättämään itse, ehkäpä vuosittaista maksusitoumuksen muodossa olevaa koulutismenojen kertakorvausta lukuunottamatta. Sellainen maksettaisiin enintään vain kahden lapsen mukaan, ja useammalle vain silloin, kun lapset on adoptoitu. Miksi valtion tulisi ylläpitää lisääntymistä maailmassa, joka hukkuu ihmisiin?

Ilkka Luoma

Samalla voidaan kaikki verot lopettaa, paitsi kulutusvero, joka olisikin haittajälkensä mukaan progressiivisia, sekä 'mitä enemmän kulutat - sen enemmän maksat', vain täysin välttämättömät kotimaiset elintarviketuotteet jäävät veron ulkopuolelle. Arvonlisävero lopetaan myös.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Miten progressiivinen kulutusvero käytännössä toteutettaisiin?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #11

Ensimmäinen kehitysversio kulutusverosta, jossa progressio kytkeytyy haittaan ja määriin ---

SUNNUNTAINA, TAMMIKUUTA 21, 2007

"Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava"

[vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]

Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen. Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33 -- 1) .

Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa. Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].

Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa. Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.

Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.

Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.

Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma "ympäristömerkki" säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa. Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin ko. tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - tämän ylläpidosta vastaisi YK.

Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa: Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran, mitä se haittana ympäristölleen tuottaa ja kertaa 1,33 -- 1) .

Kulutusverot ovat suunnattuja. Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote "kuittaa" omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta. Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat "täsmäkorjautuvat" sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.

Yhteiskunta ei tarvitse mitään muuta verotusta kuin kulutusveron. Jokainen voi vapaalla valinnan tahdollaan suunnata mielihalujaan, tarvesuuntauksiaan, määriä ja ympäristöhaitallisuusasteita omalla verottomilla tuloillaan ottaen aina osaa kulutusverollaan ko. tuotteen/ palvelun aikaansaamiin ympäristöhaittoihin.

Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Luonnonvalinta ihmistoteutuksina tapahtuu mahdollisuuksina ja mahdottomuuksina itse luontoa ajatellen. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan lait ratkaisevat, sitä ostetaan, mihin on mahdollisuus ja mihin ansaitut varat riittävät.

Kulutusverolla säädetään ympäristöhaitat minimiin. Kulutusveron tueksi itse luonto on jo järjestänyt oman "ajattelemisen aiheensa". Valveutuneisuuden kasvun myötä valinnat ympäristöystävällistyvät.

Huomisen verotuksessa "maailman tietoverkon" ollessa yhteydessä joka kuluttajaan, savuun ja notkelmaan, ovat kulutusverokertymät reaaliaikaisia ja ne rekisteröityvät jo ostohetkellä - näin ko. tavaran kulutusvero suuntaa kulkunsa heti ostajan pankkitililtä valtion ao. kulutusveroluokan, - kohteen ja tuotteen "tilille" ostajamerkinnöin; näin meille jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen ympäristöstatus.

Edullisesta ympäristöstatuksesta saa ostohelpotuksia vähän haitallisuutta sisältäviin tuotteisiin ja palveluihin - näitä ansaittuja bonuspisteitä voi sitten suunnata esim. ympäristöteknologian sijoituskohteisiin.

Uudessa verotusmenettelyssä verottajalle jää siten edelleen "keppi ja porkkana" periaate käytettäväkseen ja lisäksi jokainen kuluttaja näkee omasta tilastostaan ympäristöarvonsa.

Ympäristömuutokset - jotka "säätelevät" voimakkaasti ihmiseloa kaikkialla maapallolla - vaativat tehokkaita, riuskoja ja konkreettisia toimia ihmisiltä, siis kuluttajilta, jotta elinympäristömme voisi jatkua siedettävänä luontoystävällisemmille elintavoillemme, huomioiden myös meitä ympäröivän luontokokonaisuuden.

Ilkka Luoma

KESKUSTELU ----- TIEDE [orig. -- 7.1.2007] //

1)
Kerroin 1,33 on kulutusveron päälle pantava ns. tulontasausosa, koska kuitenkin aina ja kaikkialla eivät yksilölliset edellytykset ole samalla tasolla kaikilla, muodostettaessa kohtuullista elämisentasoa. Ihmiskunta on inhimillinen ja toisistaan "huolehtiva" - kuitenkin, ja tämä kerroin 1,33 tarkoittaa 33% lisää koko kulutusverokertymästä. 33% pitää riittää tulontasaukseen ja liki yhteisten edellytysten ylläpitoon.

Ilkka Luoma

Nyt alkaa todellinen eläkekeskustelu. Ketkä maksavat juuri Sinun eläkkeet nyt ja huomenna? Entä he, jotka elävät liki vain kansaneläkkeen perusosalla? Entä tasaeläke kaikille? Minkä kokoinen sen pitäisi olla? Topicin mukaan eläkeläinen maksaa eläkkeestään itse 20 prosenttia, loput tulevat muualta. Aikanaan vielä nykyinen kansanedustaja Lauri Ihalainen puhui kirjoittamattomasta sukupolvisopimuksesta.

~ http://www.hs.fi/talous/art-2000004892243.html -

..

Ilkka Luoma

Radikaalisti tasaeläkekatto kaikille! Samalla eläkeminimi johonkin 1000 euron kohdalle kuukaudessa. Maksimi 3000 euroon. Miksi eläkeläinen olisi toistaan arvokkaampi elämän "tuottamattomalla" kolmannesosuudella? Mistä eläke todellisuudessa kaikkiaan maksetaan? Mitä tarkoittaa kirjoittamaton sukupolvisopimus? Entä perinnöt, olisiko ne syytä käyttää omiin nouseviin terveyden- ja sairaudenhoitokuluihin? Miten kannamme itse sun kukin oman yhteiskuntavastuumme?

~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612302200047357... -

.

Toimituksen poiminnat