Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

1944 rintamakarkurit, SS-vapaaehtoiset ja vastuunkantajat

Puna-armeijan osin yllättävällä 1944 kesähyökkäyksellä, meidän puolen saman ajankohdan rintamakarkureilla, vapaaehtoisilla Saksan Waffen SS:ään menneillä suomalaisnuorukaisilla ja osin Tali-Ihantalan ihmeeseen suuresti vaikuttaneella Lento-osasto Kuhlmeyllä on yllättä yhdistävä tekijä. Tältä osin kaikki historiankirjat eivät ole vielä auenneet …

Jatkosodan hyökkäysvaiheessamme 1941 osa rintamajoukoistamme ei halunnut ylittää vanhaa valtakunnan rajaa. Käsky oli käsky ja haluttiin luoda laajempi turvapuskuri idän karhua vastaan – olihan meillä Saksan kolmannen valtakunnan ylivertainen Wehrmacht aseveljenämme; koko valtakunnanrajamme noin Kuusamosta ylöspäin oli saksalaisten vastuulla.

Aseveljeyden kiinteytyessä Saksa ja Suomi sopivat niin kutsutusta ”panttipataljoonasta” 1] Saksan Waffen SS:n palvelukseen 2] – itärintamalle. Poikamme saivat mainetta myöskin piinkovina tunnettujen saksalaisten rintama SS-sotilaiden keskuudessa. Poikamme palvelivat vieraan kypärän alla aina Stalingradin porteille asti. Suomalaiset SS-vapaaehtoiset noteerattiin Hitlerin päämajassa saakka.

 

Puna-armeija hyökkäsi yllättäen – olimme kuin ”housut kintuissa”

Kesällä 1944 Suomen armeijan ylijohdon ”yllätykseksi” Neuvostoliiton Puna-armeija aloitti tunnetun kesähyökkäyksensä; olimme suurissa vaikeuksissa, ja rintama alkoi rakoilla. Karkureita ilmestyi metsiimme yhä enemmän. Tällöin annettiin määräykset sotilaskarkureiden pikaoikeudenkäynneistä ja teloituksista. Nyt oli kaikki pelissä.

 

Kun hätä oli suurin – oli apu Saksasta miltei heti tulossa

Marsalkkamme C.G.E. Mannerheimin vaateesta presidentti Risto Ryti kääntyi suoraan Saksan valtakunnan kanslerin Adolf Hitlerin puoleen ja pyysi välitöntä apua kestämättömään tilanteeseen. Hitler otti asian omakseen ja antoi poikkeukselliset pikamääräykset – erityisesti koostettavaksi Lento-osasto Kuhlmey 3], jonka menestystä Hitler valvoi henkilökohtaisesti. Hitler muisti kaikkien omien ongelmiensa keskeltä hyvin ja antaumuksella palvelleet suomalaiset vapaaehtoiset SS-sotilaat Saksan itärintamalla.

 

Lento-osasto Kuhlmey oli poikkeuksellinen,

sitä johti ammattisotilas, everstiluutnantti Kurt Kuhlmey 4], joka sai aina välittömät täydennykset menetettyjen lentokoneiden ja lentäjien tilalle – tätä palvelusta ei Saksa koskaan II Maailmansodan aikana myöntänyt muille asevelimailleen – vain Suomelle, Hitlerillä oli hyvä muisti. Alkukesä 1944 oli jo Saksan alamäkeä rintamenestyksien osalta.

 

Mustaristit ovat tulleet apuun!”

Lento-osasto Kuhlmeyn ilmestyminen loppuun väsyneiden omien taistelujoukkojemme ylle pommittamaan hyökkääviä venäläisjoukkoja vastaan oli psykologinen voitto rintamakurillemme. Monien rintamajermujen suusta oli kajahtanut toivorikas huuto: ”Saksan sotakone on tullut avuksemme” -

Stukat pommittivat Focke-Wulf 190 -hävittäjäkoneiden ohella puolet kaikista venäläisten päälle pudotetuista pommeista – Kuhlmey lensi vuorotta – kuri oli esimerkillistä saksalaisten joukossa – olihan kyseessä valioryhmä, joka kuitenkin menetti koko ajan taistelutovereitaan –

… mutta pommituskaruselli jatkui ja venäläisten hyökkäys pysähtyi – virallisena syynä joukkojen osittaisena siirtona alkaviin Berliinin operaatioihin – oli kilpajuoksu käynnissä amerikkalaisten kanssa. Tämä syy ei ollut se todellinen Puna-armeijan hyökkäyksen lopetussyy – todellisuus oli rintamakohtainen uudelleenarviointi.

 

Hitler-Ryti sopimus

Saksalaisten järjestämän Hitler-Ryti avun kokonaisuus loi ilmestyessään konkreettisena rintamalle omien joukkojemme taistelumoraalin nousun ja rintamakarkuruus vähentyi voimakkaasti. Kaikissa armeijoissa on karkureita – hermo ei vain yksinkertaisesti kestä kaikilla juoksuhaudoissa olijoilla.

Näin kävi meidänkin miesten hermoille – emme ole sen ”parempia kuin huonompiakaan” kuin muut, varsinkin tilanteissa, joissa on kyseessä oma kotimaa ja omat perheet – olimme jo puolustuskannalla, ja haaveet suursuomesta oli haudattu miekkojen tuppeihin.

 

Yllättävä kolmiyhteys – ellei peräti neliyhteys!

Kolmiyhteys karkureidemme, vapaaehtois-SS miestemme ja osasto Kuhlmeyn välillä on ilmeinen – Saksa nimenomaan omassa vaikeassa tilassaankin antoi rintamaltaan oman huippuosaston – pelastajaksemme. Kuhlmeyn arvo tiedettiin nimenomaan lentäjiemme keskuudessa. Asia peiteltiin aina 1980 -luvulle saakka, kunnes tilanne aukesi suurellekin yleisölle. Jälkipyykki 1944 kesän ase- yms. avusta on vieläkin pesemättä.

...

Ryti teki Hitlerin kanssa sopimuksen aseavusta – Mannerheimin vaateesta 5]

Ryti laittoi itsensä peliin ja sitoi maamme presidenttilupauksella Saksan rinnalle. Hitler luotti sopimuspaperiin ja antoi avun, joskaan ei aivan täytenä – olisiko hänellä ollut kuitenkin tiedossa, ettei Suomi pidä omaa osuuttaan lupauksesta? Kuten ei pitänytkään – tapahtui valtioidenvälinen sopimuspetos.

 

Suomi oli puun ja kuoren välissä ja suomalaiset tiesivät,

että Hitlerin Saksa häviää sodan. Meidän oli pakko saada sota loppumaan sekä aseveljeys Saksan kanssa päättymään ja siihen oli keino, jossa Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalin vaikutti henkilökohtaisesti – venäläisten tavat Mannerheim tiesi ja petoksen kautta hän pelasti Suomen, toistamiseen.

 

Ryti uhrattiin – hänen tieten

Ryti erosi, Mannerheimistä tuli presidentti ja Ryti-Hitler sopimus mitätöitiin. Stalin oli tietoinen Rytin tekemästä sopimuksesta Hitlerin kanssa – kuka sopimuspaperin vuoti Moskovaan, ei ole siitä tiedossa. Stalin arvosti Mannerheimin hitlerpetosta ja jätti myöhemmin, henkilökohtaisella käskyllä Andrei Zdanoville 6], että Mannerheimiä ei tulla käsittelemään sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Näin myöskin tapahtui. Toisaalta Zdanov tiesi Lenigradin piiritysaikaisena 1941-1943 johtajana, että Mannerheim oli nimenomaan antanut käskyn, etteivät suomalaiset joukot hyökkää itse kaupunkiin!

 

Suomi pelastettiin ensin Mannerheimin vaateella Rytille-

sitten Mannerheimin petoksella Saksaa kohtaan, Stalinin tieten ja näin avautui tie rauhaan ja Paasikiven-Kekkosen tielle. Pesemätön pyykki on siinä, että emme ole vieläkään pyytäneet anteeksi tekemäämme valtiosopimuspetosta saksalaisilta – anteeksipyytämättömyyttä selitellään sillä, että toista sopijaosapuolta ei ole olemassa, mutta saksalaiset ovat; ja Angela Merkeliä myöten tietäen kesän 1944 petostapahtumat.

 

Oma lukunsa oli Hitlerin reaktio suomalaisten tempusta

ei syntynyt konfliktia, vaan jopa ensialun Saksan Wehrmachtin vetäytyminen Pohjois-Suomesta oli molemmin puolin yhdessä suunniteltu, jotteivat aseveljet tappaisi tosiaan liiaksi, kunnes venäläiset ja kenraali Siilasvuo puuttuivat peliin.

Hitler ei kohdistanut vastatoimia sopimuspetoksesta, kuten teki esimerkiksi Unkarissa. Hitler oli asiasta sen sijaan poikkeuksellisesti vain pahoillaan – hänhän oli muistanut meidän vapaaehtois-SS-miesten palvelut Saksalle, sen Itärintaman sodassa.

...

Kesän 1944 rintamakarkureiden osalta lukumäärät ovat historian peitossa

tämä oli häpeä, sillä armeijamme ei virallisesti teloittanut omiaan kuin ääritapauksissa – nyt tuolloin 1944 näitä ääritapauksia on ollut paljon enemmän kuin yleisesti tiedetään – kohta kaikki todistajat ovat vainajia ja häpeämme jää historian hämäriin.

...

PS.

Vielä 1993 kuulimme vastaavanlaisen hurraahuudon kuin ampumahautojen jermumme huusivat 1944 Saksan Luftwaffen ilmestyessä rintamien päälle – nyt 1993 huuto kaikui Helsingissä – pörssisalissa … olimme pahammassa kurimuksessa kuin Kreikka tänään, meidän markka-aikaiset muut valuutat olivat lopussa ja velkoja ulkomaille oli erääntymässä, olimme siirtymässä Maailmanpankin holhoukseen … mutta sitten kuului meklarien huuto:

Suuri Otto on tullut apuun” - Otolla tarkoitettiin Saksan D-markallista pääomaa … ja näin pelastuimme toisen kerran … emme joutuneet talousholhoukseen. Myöhemmin maksoimme kaikki velat säädetyssä ajassa, korkoineen ja asia oli unohdettu. Virallisen tiedon asiasta toi esille eläkkeelle jäänyt valtiovarainministeriön Raimo Sailas 7], joka paljasti asian Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä kesäkuussa 2013!

PPS

Lento-osasto everstiluutnantti Kuhlmey vieraili myöhemmin Suomessa – kenraalin arvoisena – jälleentapaaminen suomalaisten lentäjäaseveljien kanssa oli ikimuistoinen *], veljet puristivat äänettömästi käsiä ja kaikki tiesivät mitä oli merkinnyt Lento-osasto Kuhlmeyn tulo Imatran Immolaan, aikana, jolloin olimme luhistumassa ja rintamakarkuriemme määrä oli paisumassa liian suureksi. Elossaolevat lentäjämme tuolloin tiesivät, että tuota kunniavelkaa ei koskaan voida maksaa takaisin – toisaalta kenraali Kuhlmey hienona herrasmiehenä ei sitä koskaan ottanut esille.

PPPS

Kokonaisuudessa vielä kummittelee eräs tapahtuma, josta ollaan vaiettu visusti kaikin puolin – ei Saksasta, ei Venäjältä eikä meiltäkään ole herunut tietoja. Alan asiantuntijapiireissä elää tieto, jossa Mannerheim olisi järjestellyt Hitlerin ja Stalin erittäin salaisen tapaamisen toukokuussa 1940 – jaetun Puolen rajalinjalla.

Mannerheimilla oli kanavat molempiin diktaattoreihin ja mikäli tämä asia joskus tulee täytenä totena julki, ymmärräme kesän 1944 tapahtumat huomattavasti paremmin. Historia ei aina kerro kaikkea – ja Kremlin arkistoihin on kuitenkin laajasti päässyt tutustumaan hyvin harva, puhumattakaan suomalaisista.

EXTRA

Merkittävää on myös se, että ennen Talvisodan syttymistä Suomessa oli eripura Stalinin ehdottamia aluevaihtoja kohtaan. Nämä aluevaihdosehdotukset, näin jälikäteen, olisivat olleet meille erittäin suotuisat, silloinen valtiojohto ei halunnut, varsinkin vaihtoehdotusten alkuvaiheessa keskustella asiasta venäläisten kanssa – vaikka sellaiset herrat kuin Rudolf Walden, Juho-Kusti Paasikivi ja C.G.E. Mannerheim kannattivat alleviivaten näiden neuvottelujen käynnistämistä valittömästi … no, loppu onkin historiaa ja jätetään jossitteu tahän - tai todettakoon, että Stalin tiesi tämänkin asian, eli kolmikon mielipiteet – ehkä sillä on ollut merkitystä moniin tuleviin asioihin ---

VIITTEET

1] Suomalaiset SS-miehet Waffen-SS:ssä ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona - DE_WIKI

2] Waffen SS ~ http://de.wikipedia.org/wiki/Waffen-SS - DE_WIKI

3] Lento-osasto Kuhlmey ~ http://de.wikipedia.org/wiki/Gefechtsverband_Kuhlmey – DE_WIKI

3] Osasto Kuhlmey tasoitti voimasuhteita … ~ http://www.hs.fi/artikkeli/Osasto+Kuhlmey+tasoitti+voimasuhteet/1076153145257 -

4] Kenraalimajuri Kurt Kuhlmey ~ http://de.wikipedia.org/wiki/Kurt_Kuhlmey – DE_WIKI

5] Mannerheim esitti Rytille aseavun välitöntä pyyntiä suoraan Hitleriltä; on hämärän peitossa tilanteen alkuasetelma siitä, tiesikö todellisuudessa Mannerheim kuitenkin venäläisten kesähyökkäyksestä 1944! – sillä suunnitelma oli saatettu laatia juuri siltä pohjalta, että Saksan avun jälkeen tapahtuva irtautuminen toisi mahdollisuuden nopeaan erillisrauhaan Saksan rinnalta – mielenkiintoiseksi asian tekee se, että emme tiedä Stalinin tietoa tästä suunnitelmasta – vai oliko hän peräti suunnitelmassa mukana – olis kuitenkin tosiasia, että Stalin arvosti ja kunnioitti entistä Chevalierkaartin upseeria, jolla oli verraton tieto ”isovenäläisistä” …tällä suunnitelmalla molemmat osapuolet säilyttivät erinomaisesti kasvonsa ja Hitleriä vedettiin viiksestä – mistä varmaan Stalin viiksekkäänä itsekkin riemuitsi – asiat ovat joskus aika yllättäviä.

6] Andrei Zdanov ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_%C5%BDdanov - FI_WIKI

7] Tapaus Raimo Sailas ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147391-tapaus-raimo-sailas – [US_P/il]

*] Viimeisen Lento-osasto Kuhlmeyn saksalaisveteraanin vierailu Suomessa, vuonna 2010! ~ http://jussiniinisto.fi/index.php/2010/09/osasto-kuhlmeyn-veteraanin-vierailu/ -

*] ~ http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/180767-havittajalentajien-rooli-tali-ihantalassa-ei-painu-unhoon -

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL US Vf IL BLOG 30337

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/kayko-euro-eu-saksan-lompakolle.html – BLOG/il

---03022014---


doc.: ss_kuhley_03022014.doc – OpenOffice Writer

1296 | 11769 // 7703T_16559|1146613

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (114 kommenttia)

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Kuhlmeyn lentäjät olivat taistelleet aijemmin itärintamalla,välimerellä ja puolassa. Silti tykkäsivät että "kun vuosalmella lähdettiin syöksymään kohti venäläisten ponttonisiltoja, niin itärintaman torjuntatuli oli lasten leikkiä siihen verrattuna".

Kertaakaan eivät olleet Osasto Kuhlmeyn lentäjät kieltäytyneet lähtemästä suorittamaan tehtävää mistä oli sovittu meikäläisten kanssa.

Ilkka Luoma

Surullista oli se, että emme tunnustaneet Kuhlmeyn saavutuksia kuin vasta 1980 -luvulta lähtien; ei haluttu särkeä kuvitelmaa suomalaisen korpisoturin ylivertaisuudesta - karkurien määrä 1944 kesällä oli todellisuudessa paljon suurempi ja heitä myös teloitettin enemmän kuin halutaan tunnustaa!

Tali-Ihantala oli kuitenkin merkittävä torjuntavoitto yhdessä monien hyvin hoidettujen osasten summana, joista Kuhlmey oli eräs merkittävimmistä.

Antti Jokinen

"Hitler ei kohdistanut vastatoimia sopimuspetoksesta, kuten teki esimerkiksi Unkarissa. Hitler oli asiasta sen sijaan poikkeuksellisesti vain pahoillaan – hänhän oli muistanut meidän vapaaehtois-SS-miesten palvelut Saksalle, sen Itärintaman sodassa."

Saksa on niin monta kertaa Suomen pelastanut, että ensi kerralla valtiovierailululla voisi Suomen presidetti pitää vaikka kauniin kiitospuheen asiasta.

Ilkka Luoma

Saksa on merkittävästi vaikuttanut ja jopa pelastanut maamme useasti - ensin 1918, sitten tammikuussa 1940 Hitlerin soitolla Stalinille, seuraavaksi tämä kesä 1944 ja vielä niinkin myöhään kuin 1993-1994, jolloin olime omassa "kreikassamme", oikeastaan pahammassa tilanteessa ... voisikohan Niinistö suoraselkäisena presidenttinä ymmärtää nyt jotain?

Antti Jokinen

Vuonna 1918 valkoiset olivat jo voittaneet, koska punainen Tampere oli jo kaatunut. Tietenkin von der Goltzin tuleminen nopeutti lopputulosta huomattavasti ja vähensi uhrien määrää merkittävästi. Eli kiitos siitä myös Saksalle ja ilman muuta pitää lisätä Niinistön kiitospuheeseen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #6

Näin. Tosin 1918 veljessodasta ollaan edelleen monia mielipiteitä - tosin Talvisodan juoksuhaudoissa asiat "sovittiin" - kunnes ponnahti jälleen pintaan 1950-60 -luvuilla. Punaisilla oli syynsä ... kuten valkoisillakin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #6

Itse asiassa on tietoja joiden mukaan Valkoiset eivät olisi uskaltaneet hyökätä Tampereelle ilman varmaa tietoa saksalaisten tulosta, ainakaan tuossa vaiheessa.

En usko saksalaisten tulon vähentäneen uhrien määrää, ainakaan merkittävästi, sillä valta osa uhreista tuli valkoisten pystyttämillä leireillä ja kostoteloituksista. Pidempään sota kuitenkin olisi kestänyt ilman saksalaisia, riippumatta kumman voitoksi se lopulta olisi kääntynyt.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #10

Suomeen oltiin istuttamassa saksalaista kuningastakin, mutta onneksi kansalliset voimat voittivat ;)

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #10

Mutta, jos taistelut olisivat jatkuneet vaikka puoli vuotta kauemmin niin voihan olla, ettei niille leireille olisi ollut enään paljoa pantavaa. Ja ilman saksalaisia esim. Helsingin valloitus olisi ollut paljon verisempi ja kestänyt kauemmin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #13

Veljessotien yhteinen piirre on voimakas kostonkierre.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #16

Ja suomalainen sota oli siinä suhteessa kansainvälisestikin katsoen erityisen raaka.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #20

Olisi punikkien kanattanut jättää verisen vallankaappausyrityksensä tekemättä. Ei missään vallankaappaajia kohdella silkkihansikkain varsinkaan, kun itse on ensin syyllistynyt julmuuksiin ihmisyyttä vastaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

Punaiset halusivat omat pellot nopeammin kuin valkoiset olisivat antaneet.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #26

Jos torppareita tarkoitat niin aika vähän heitä punaistenpuolella oli, kuten joku eräässä toisessa blogissa asian esittikin.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Hyvä blogi. Minäkin sain kuulla tästä osasto Kuhlmaysta varsin myöhään, mutta siihen aikaanhan ei ollut tapana tuoda moista faktaa yleiseen tietoisuuteen, naapurineljännes vei tilan. Ja olihan meillä tietynlainen osasto Kuhlmay ihan ominkin voimin. Tämä osasto on sosiaalidekraattinen puolue, joka kävi jatkojatkosotaa Kommunisteja ja Kekkonen/Hillilä-klaania vastaan vaaran vuosina 1945-1953. Sitten sen puolueen ote on hervonnut ja nyt on maailman hätä lähinnä painopistettä.
Tätä aikaa käsittelee hienosti Mikko Uolan kirja Unelma kommunistisesta Suomesta (Minerva-kustannus) suosittelen ja aion itse lukea sen parin vuoden välein ihan vain muistaakseni kuinka lähellä oli ohraleipä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuon lento-osaston lentäjien haastattelujen mukaan he pommittivat pääasiassa Suomen rintamalta poispäin menossa olleita kolonnia. Siis joukkoja joita oltiin siirtämässä Berliinin hyökkäykseen jo ennen Talin ja Ihantalan taisteluja (lähde YLEn dokumenttiohjelma).

Meillä ei ole mitään kiiteltävää liittoutumisesta Natsi-Saksan kanssa. Sen tekivät meidän oma poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen eliittimme jo hyvin aikaisessa vaiheessa 1930-luvun alussa. Itse asiassa meidät on pelastanut vain liittoutuneiden voitot Saksasta niin I:ssä kuin II:ssakin maailmansodassa.

Antti Jokinen

"Meillä ei ole mitään kiiteltävää liittoutumisesta Natsi-Saksan kanssa. Sen tekivät meidän oma poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen eliittimme jo hyvin aikaisessa vaiheessa 1930-luvun alussa. Itse asiassa meidät on pelastanut vain liittoutuneiden voitot Saksasta niin I:ssä kuin II:ssakin maailmansodassa."

Voiko vielä tänäpäivänäkin joku ajatella noin vaikka informaatio on helposti kaikkien saatavilla. Säälittävää.

Ilkka Luoma

Millainen Suomi olisi tänään, jos Saksan kolmas valtakunta olisi voittanut Neuvostoliiton ja tehnyt rauhan lännessä? Jälkijossittelu on sinänsä turhaa, mutta tuosta mielikuvitusharjoittelusta voimme oppia jotain - sillä Saksa on aina Saksa - niin nyt kuin eilen. Saksan voima on ilmeinen, nyt taloudessa ja meillä fiksusti toimien olisi erinomainen asema Saksan ja Venäjän välissä - asiantuntijana, olemmehan niin itää kuin länttä.

Euroopan rauha tulee jatkossa perustumaan Saksan ja Venäjän välisiin suhteisiin. Saksa tarvitsee Venäjältä raaka-aineet ja kysynnän ja Venäjä tarvitsee Saksasta osamisen ja järjestelmällisyyden kuin myös laadun.

En ihmettelisi, jos Saksa kaavailee omaa Euroopan puolustusyhteisöä, johon Venäjä kytketään tasa-arvoisena toimijana mukaan. Euroopalle on tärkeää rakentaa yhteistoimintaa ennemmin Venäjälle kuin Yhdysvaltoihin - muistamme, että Euroopan ja Kiinan välissä on vain yksi valtio!

Ilkka Luoma

Tietämättömyys luo ehdottomimpia "totuuksia" - tosin Talvisodan estämisen etsikkoaikaa ei saatettu aivan täysin käyttää hyväksemme - vrt. Mannerheim, Paasikivi ja Walden mielipiteet jo vuoden 1938 lopulla!

Suomessa koko 1930 -luku oli Saksaan kiinteytymisen juhlaa ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma kirjoitti: "Suomessa koko 1930 -luku oli Saksaan kiinteytymisen juhlaa ..."

Totta. SS:n kanssa valmisteltiin jo sotapoliisiyhteistyötä ja suomalaisen infrastruktuurin yhteensopivuutta Wehrmacht:n kanssa varmistettiin. Sen lisäksi poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen eliitti valmisteli mielipideilmastoa suunniteltua sotaa varten. Rauhanpuolustaminenkin oli maanpetoksen valmistelua. NL:n reaktio Talvisotana tuli vain yllättäen keskeyttämään kesken olleet valmistelut.

Tosin Saksa-yhteys oli suomalaisen porvarillisen eliitin pitkäntähtäyksen suunnitelma. Ensimmäiset ajatukset Saksan miehityksestä esitettiin jo 1800-luvun puolella.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #18

Evoluutio jalostaa rotuja ...

Yllättävää monille on sen sijaan se, että edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö oli jo 1920 -luvulla rodunjalostamisen tutkimuksissa mukana ja ylläpiti kiinteitä suhteita saksalaiseen lääkärikuntaan koko 1930 -luvun ajan. Moni oli Suomessa Saksan kolmannen valtakunnan vankkumattomia kannattajia ...

Asioita, joista ei uskalleta edelleenkään avoimesti puhua ja kirjoittaa:

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/asioita-jois...

Antti Jokinen

Onko linkkiä tuohon Ylen dokumenttiin? olisi mielenkiintoista katsella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jokinen kyselee linkkiä dokumenttiin. Ei näytä löytyvän YLEn Areenasta. Se tuli aikoinaan vuosia sitten, taisi olla jo 1990-luvun puolella. Lienee toki tallella jossakin YLEn kaapissa. Sitä voisi ihan hyvin pyydellä uudelleen esitettäväksi. Lähettäähän YLE, esimerkiksi Teemalla ja Ykkösellä, paljonkin historiadokumentteja ja joitakin useaan otteeseen.

Tapio Suhonen

K.Kuhlmey tuli Suomeen kutsusta, joiden takana olivat Suomen ilmavoimat sekä siihen kuuluvat perinneyhdistykset. Tuolloin hän kuitenkin asetti saapumisensa ehdoksi, että mitään natsijuttuja ei sitten oteta syytöspuheiksi.
Kuhlmey oli yllättynyt vastaanottoseremonian ja muiden tapahtumien positiivisesta sävystä.
En ollut itse paikalla, mutta ystäväni kertoi Kuhlmeyn itkeneen kuin lapsi saadessaan osaksi ne kunnianosoitukset, jotka kieltämättä hänelle olivat kuuluneetkin.
Täytynee muistaa, että vielä 80-luvun lopulla kaikki sodassa olleet saksalaiset olivat natseja, sosiaalidemokratian vastustajat neuvostovastaisia ja toki myös Lauri Törni oli ensimmäisen luokan sotarikollinen.

Ilkka Luoma

Kirjoituksesi sävy viestii sitä kunniallisen, osaamista arvostavan suomalaisen rehtiä linjaa antaa arvo teoille, joihin toiset ovat voimiaan säästämättä ryhtyneet.

Kurt Kuhlmeyn vierailun jälkeenkin Suomessa on käynyt osaston lentäjiä - eräskin oli liikuttunut, kun yli 90 -vuotiaana oli astellut tilaisuuteen sisään ja kaikki suomalaiset olivat nousseet seisomaan ja tapauttaneet käsiään - tapahtuma oli syvästi vaikuttanut lentäjään, joka oli enimmillään suorittanut neljäkin taistelulentoa päivässä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Suhonen kirjoitti: "...ja toki myös Lauri Törni oli ensimmäisen luokan sotarikollinen."

Aivan oikea havainto Suhoselta. Olisi toki vielä voinut mainita, että Törni pakeni vastuunkantamista tekemisistään ja kuoli naamioituneena laittomalla rosvoretkellä.

Ilkka Luoma

Törni oli kolmen armeijan sankari - hyvin mitaloitu. Suomesta Lauri karkasi, koska tiesi muutoin joutuvansa Mannerheim ristinritarina punaisen Valpon vangitsemaksi - halusi myös jatkaa tavallansa elämistä -

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Sinä olet ilmeisesti sitä mieltä, että Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi rauhaa rakastavaan Neuvostoliittoon.

Vielä 30-luvun lopulla poliitikkomme taputtelivat toisiaan selkään ja kehuivat kilvan että hyvä kun ei tuhlattu rahoja kalliisiin aseisiin.

Jos Suomessa jo 30-luvulle alettiin valmistautumaan sotaan, niin miksi päättäjämme unohtivat hankkia aseita ja ammuksia?

Lauri Törni ja hänen kaltaisensa suomalaiset pitivät huolen siitä, että sinäkin voit vapaasti kertoa mielipiteesi täällä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #31

Tulipunaisinkaan kommunisti ei kiistä Mainilan laukauksien tulleen Neuvostoliitosta.

Nyt on kysymys siitä, mitä mielipidettä kolmikko Mannerheim, Paasikivi ja Walden esittivät jo 1939 alusta alkaen - suosittivat aluevaihtojen huolellista tutkimista - sekä mahdollisten maa-aluevaihtojen rekisteröintiä Kansainliittoon!

Nyt katsottuna nuo Stalinin ehdottamat Karjalan laulumaat kelpaisivat meille hyvin - eihän Stalin halunnut muuta kuin puolustusrenkaan Leningradin ympärille!

Talvisota oli kunniakas puolustussota, jonka me voitimme taktisena vetäytymisenä ja Hitlerin opastuspuhelinsoitolla Stalinille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Ilen kirjoitti: "Sinä olet ilmeisesti sitä mieltä, että Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi rauhaa rakastavaan Neuvostoliittoon."

hohhoijaa, sisälukutaito olisi iloinen asia.

Ilen kirjoitti: "Vielä 30-luvun lopulla poliitikkomme taputtelivat toisiaan selkään ja kehuivat kilvan että hyvä kun ei tuhlattu rahoja kalliisiin aseisiin."

Aivan, koska ei haluttu hankkia liian aikaisin vanhentumaan vaan vasta ajoitettuna sen mukaan, että suunnitellussa sodassa olisi ajanmukaisin kalusto.

Toisaalta nykyaikaisia aseitakin valmistettiin, m.m. konepistooleita jo vuodesta 1936 saakka.

Sen lisäksi olisi hyvä muistaa kaksi asiaa: Ensinnäkin armeijan johdossa oli ristiriitaisia käsityksiä tulevan sodan luonteesta. Armeijan mekanisoimista vastusti hyvin voimakas ratsuväkiperinne. Lisäksi Mannerheim ei tullut toimeen ilmavoimien komentajan Jarl Lundqvistin kanssa.

Toiseksi armeijan huolto oli järjestetty takapajuisesti. Rintamalle ei saatu tarvikkeita varikoilta niin nopeasti kuin olisi ollut mahdollista. Sen uudelleenorganisointi olikin yksi Talvisodan tärkeimpiä opetuksia.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Merkittävää on myös se, että ennen Talvisodan syttymistä Suomessa oli eripura Stalinin ehdottamia aluevaihtoja kohtaan. Nämä aluevaihdosehdotukset, näin jälikäteen, olisivat olleet meille erittäin suotuisat, silloinen valtiojohto ei halunnut, varsinkin vaihtoehdotusten alkuvaiheessa keskustella asiasta venäläisten kanssa – vaikka sellaiset herrat kuin Rudolf Walden, Juho-Kusti Paasikivi ja C.G.E. Mannerheim kannattivat alleviivaten näiden neuvottelujen käynnistämistä valittömästi … no, loppu onkin historiaa ja jätetään jossitteu tahän - tai todettakoon, että Stalin tiesi tämänkin asian, eli kolmikon mielipiteet – ehkä sillä on ollut merkitystä moniin tuleviin asioihin"

Oletko unohtanut Molotov-Rippentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan 1939, jossa Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan etupiireihin. Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

Suostumalla alueluovutuksiin olisimme kokeneet Viron kohtalon.

Antti Jokinen

Juuri näin. Viro ja muut Baltian maat tekivät myöntymisiä mutta Stalin ei pitänyt mistään sovitusta kiinni, kuten punaisen ajatusmaailman omaaville on tapana.

Ilkka Luoma

Kaikki kolme Balttian maata olivat Hitlerille vain kolme kirjainta, olivathan nuo maat ja alueet oikeastaan saksalaisuuden alueita, kun historiaa tutkitaan riittävän kauas. Hitler tiesi idän retkensä jo syksyllä 1939!

Tässä tilanteessa ei tule koskaan verrata Viroa ja Suomea - tosin tänään eestiläiset hoitavat asioitaan nokkelammin ja innovatiivisemmin kuin me ;) --- tässä en tarkoita natokohkaamista, vaan talouden ja kansantalouden hoitoa!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #30

Luoma kirjoitti: " Hitler tiesi idän retkensä jo syksyllä 1939!"

Itse asiassa se oli kirjoitettu jo Mein Kampf:iin. Stalin mainitsi tulevan Saksan hyökkäyksen ensimmäisen kerran 1929 (siis jo ennen Hitlerin valtaannousua).

Viron taloudenpito on kovin raakaa touhua vaikka innovatiivisyytta toki löytyy. En lähtisi ottamaan siitä mallia, ihan humanistisista syistä.

Sikäli olen kuitenkin samaa mieltä, että toisaalta Viron ja muiden Baltian maiden ja toisaalta Suomen geopoliittiset asemat olivat tuolloin, II Maailmansodan alla ihan erilaiset vaikka Moskovassa ei luotettu minkään niistä todelliseen haluun pysytellä erossa Saksan tulossa olevasta agressiosta --- ja ihan syystä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #37

Hitler teki päätöksensä "perua" Suomen neuvostoliittoetupiiriläisyys jo joulukuussa 1939, kun hän huomasi suomalaisten osaavan vastustaa täyden ylivoiman murskahyökkäystä - silloin H päätti, että Suomi on mukana tulevassa Barbarossassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #39

Suomen mukanaolo Saksan hyökkäyksessä on täytynyt olla sovittu jo paljon ennen vuotta 1939 vaikka Barbarossan taktinen kuvio mietittiinkin vasta tuolloin. Olihan tuolloin jo pystytetty saksalainen sotilaspoliisiorganisaatiokin Pohjois-Suomeen ja Kenraali Halder tarkastanut useaan otteeseen suomalaisten valmistelut.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #41

Hitler tiesi hyvin, että saksalaiset auttoivat Suomen valkoisia 1918 ...

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #37

Hitler ehti aloittaa muutamaa viikkoa ennen Venäläisten massiivista hyökkäystä operaatio Barbarossan. Venäläiset joukot olivat saaneet jo hyökkäyskäskyt ja olivat ryhmittyneet hyökkäykseen kohti länttä. Onneksi Hitler kerkisi iskeä ensin ja tuhota lähtöasemiin bolseviikkien laumat ja kaluston.

Ilkka Luoma

M-R lisäpöytäkirja oli kirjain, ja Saksa tiesi, ettei Suomea niin vain oteta - ja Hitler tiesi, kuten muutkin, jotka lukivat Taisteluni 1:n ja 2:n, että Saksa hyökkää tavalla tai toisella kommunismin kimppuun - ja Suomella on tuo raja itään ollut aina ... tosin se on seilannut pitkin Itä-Suomea aina Savonlinnan Kyrönsalmeen saakka.

Hitler päätti omalla puhelullaan Stalinille tammikuussa 1940, että Suomi tulee jättää rauhaan - Stalin sai kunniaansa menettämättä vielä pari kuukautta kurmoottaa suomalaisia - Suomi jäi valloittamatta, koska M-R sopimuksesta huolimatta Suomi kuului todellisuudessa Saksan etupiiriin. Hitler vain pelasi omaa peliään ja tarve juuri sillä hetkellä rauhalliseen Itä-Eurooppaan oli Saksalle tärkeämpi juttu kuin yksittäinen Suomi kirjain lisäpöytäkirjassa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Tämä asia meni niin, että Molotov vieraili talvisodan jälkeen Berliinissä ja otti esiin Suomen miehityksen, johon Hitler vastasi Nein, Nein.

Me olemme itsenäisyyden velkaa Adolf Hitlerille, ilman hänen kieltoaan Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Talvisodan lopussa Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa taistelua. Onneksi saimme vuosia aikaa varustautua.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #32

Hitlerin 2.mies Göring kävi Suomessa, vielä Talvisodan kestäessä sanomassa, että suostukaan välirauhaan - me autamme siinä - saatte myöhemmin takaisin menetykset moninkerroin.

Tarkennus---

Olisi parempi ilmaista - Göring kävi sanottamassa, luottomiehensä suulla ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Ilen kirjoitti: "Tämä asia meni niin, että Molotov vieraili talvisodan jälkeen Berliinissä ja otti esiin Suomen miehityksen, johon Hitler vastasi Nein, Nein."

Tämä lienee saksalaisten disinformaatiota suomalaisille. Ainakin niin epäilevät sitä, siis natsien disinformaatiota, tutkineet brittitutkijat.

Ilen kirjoitti: "Me olemme itsenäisyyden velkaa Adolf Hitlerille, ilman hänen kieltoaan Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. "

Me emme ole mitään Hitlerille velkaa. Päin vastoin hän ja Natsit ovat velkaa meille siksi, että he houkuttelivat katteettomaksi osoittautuneilla lupauksillaan meidän eliittimme viemään meidät raakaan ja rujoon hyökkäyssotaan natsi-Saksan, fascistisen Italian ja keisarillisen Japanin liittolaiseksi.

Ilman natsien kanssa vehkeilyjä meillä olisi ollut aito mahdollisuus yrittää pysytellä koko II Maailmansodan ulkopuolella. Se tosin olisi vaatinut ihan toisenlaista politiikka eliitiltämme koko 1920 - ja 1930-lukujen aikana.

Ilen kirjoitti: "Talvisodan lopussa Suomella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa taistelua."

Tuossa Ilen on ihan oikeassa. Onneksi saimme rauhan aikaiseksi. Valitettavasti sitä vain pidettiin jo ennen sen allekirjoittamista välirauhana ja oltiin jo menossa uuteen mielettömyyteen johon päästiin jo heti seuraavana vuonna.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #42

"Ilman natsien kanssa vehkeilyjä meillä olisi ollut aito mahdollisuus yrittää pysytellä koko II Maailmansodan ulkopuolella. Se tosin olisi vaatinut ihan toisenlaista politiikka eliitiltämme koko 1920 - ja 1930-lukujen aikana."

Aika vaikea pysyä ulkopuolella, kun Neuvostoliitto/ vihollinen hyökkää päälle. Kuten tapahtui marraskuussa -39 ja uudestaan kesäkuussa -41.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #45

Jatkosodan aloitti Suomi - de facto, vaikka Hgin pommitus venäläisten taholta alkoi etuajassa ... Stalin tiesi, että Suomi on Saksan aseveljenä Hitlerin rinnalla - ja se riitti ... Saksa aloitti oman sodan jo ENNEN Suomen hyökkäystä - silti Suomen alueelta - Lappi ...se oli sodan julistus Neuvostoliitolle, ja kun se alkoi Suomen alueelta - oli asia sillä selvä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #49

Jatkosodassa sotatoimet aloittivat saksalaiset myös Suomessa ja Suomen alueen kautta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Jokinen kirjoitti: "Aika vaikea pysyä ulkopuolella, kun Neuvostoliitto/ vihollinen hyökkää päälle. Kuten tapahtui marraskuussa -39 ja uudestaan kesäkuussa -41."

Talvisota oli NL:n reaktio Suomen sotavehkeilyihin Natsi-Saksan kanssa. Siellä ei luotettu Suomen ulkopoliittisen johdon jargoniin rauhantahtoisuudesta eikä Erkon sinisiin silmiin.

Toisenlaisella ulkopolitiikalla 1920- ja 1930-luvuilla olisi ollut mahdollisuus välttää Talvisota ja Jatkosota olisi voitu välttää vielä ennenkuin saksalaiset "lomalaiset" päästettiin maahan.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #55

"Talvisota oli NL:n reaktio Suomen sotavehkeilyihin Natsi-Saksan kanssa. Siellä ei luotettu Suomen ulkopoliittisen johdon jargoniin rauhantahtoisuudesta eikä Erkon sinisiin silmiin."

Ja huh, huh, ihan sanattomaksi vetää.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #42

Sota olisi varmasti voitu välttää jos olisi suostuttu siihen että Neuvostoliitto miehittää Suomen. Olisiko tälläinen politiikka ollut meidän edun mukaista siitä voi olla montaa mieltä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #53

Neuvottelemalla heti talvella 1939! Mannerheimin ja Waldenin johdolla suoraan Stalinin kanssa - olisi Talvisota vältetty ja nyt meillä olisi iso osa Karjalaa enemmän kuin ENNEN Talvosotaa!

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #60

Tästä minä olen täysin eri mieltä. Stalin kunnioitti vain voimaa ja kaikki puheet että sota olisi voitu neuvottelemalla estää ovat todella naivia.

Stalin sanoi kenraaleilleen, että suomalaisia on vähän ja ne on helppo siirtää Siperiaan.

Kun Saksa oli hävinnyt sodan ei ollut mitään tarvetta miehittää enää Baltian maita. Kumma kyllä miehitysjoukot poistuivat Baltian maista ja vasta kun Neuvostoliitto oli hajonnut.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #68

Ilen kirjoitti: "... miehitysjoukot poistuivat Baltian maista ja vasta kun Neuvostoliitto oli hajonnut."

Baltianmaat eivät olleet minkään kansainvälisen standardin mukaan miehitettyjä II Maailmansodan jälkeen vaan tunnustettuja NL:n osavaltioita eli sosialistisia neuvostotasavaltoja. Sellaisina ne myös itsenäistyivät NL:a hajotettaessa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #70

Miehitetään maa, vaihdetaan nukkehallitus joka päättää "vapaaehtoisesti" liittyä Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoon.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #75

O.W.Kuusinen supatti Stalinin korvaan, että kyllä toverit nousevat vastarintaan - OW vain unohti, että suomalaisilla oli maaseudun reviirinäkökulmat - eivätkä niinkään loputtoman suurien tehtaiden salit ...

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Hyvä kirjoitus Suomen toisen maailmansodan aikaisesta pelistä kahden suurvallan välissä. Mielenkiintoinen lisä tähän blogiin olisi myös Mannerheimin hyökkäämättömyyskäsky Muurmannin radan katkaisemiseksi. Tämä on asia mistä ei myöskään ole paljon keskusteltu ja kokonaisuutena on kuitenkin sellainen asia, joka olisi voinut muuttaa koko sodankulun.
Oma veikkauseni on, ettei Suomen sodanjohto odottanut vuoden -44 hyökkäystä juurikin tuon Leningradin ja Muurmannin radan vuoksi, koska uskoivat Neuvostoliiton kiitollisuudenvelkaan.

Ilkka Luoma

Näin olisi voinut hyvin kuvitellakin. Erityisesti Zdanov arvosti Leningradin piiritysajan johtajana ollessaan Mannerheimin päätöstä olla osallistumatta L:din piiritykseen. Tämä kiitollisuus myös näkyi Z:n käydessä aika-ajoin Suomessa, ollessaan valvontakomission pomo ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma kirjoitti: " Erityisesti Zdanov arvosti Leningradin piiritysajan johtajana ollessaan Mannerheimin päätöstä olla osallistumatta L:din piiritykseen. "

Eikö muka Suomi osallistunut Leningradin piiritykseen? Jos tuo pitäisi paikkansa niin koko piiritystä ei olisi ollut olemassakaan? Eihän saksalaisia ollut sen pohjoispuolella kuin yhdysupseereina ja Laatokalla yhdessä italialaisten kanssa.

Leningradin vastaista rintamaa johtanut marsalkka Georg von Küchler erikseen muistelmissaan kiitteli suomalaisia kaikkien Leningradin piirityksen liittyvien sopimusten pitämisestä ja jopa ylittämisestä, esimerkiksi Syvärillä. Sehän oli sovittu saksalaisten ja suomalaisten kohtauspaikaksi ulomman piiritysrenkaan sulkemisessa.

Oma isänikin ihmetteli aina puheita piirittämättömyydestä. Hän kun katseli aikanaan kiväärinpiippua pitkin Leningradin esikaupunkeja ja uloimpia raitiovaunupysäkkejä.

Leningradin "elämäntietäkin" yritettiin katkaista moneen kertaan niin yksin kuin yhdessä saksalaisten ja italialaistenkin kanssa. Niistä yrityksistä voi kertoilla esimerkiksi mukana ollut nykyinen rajaspekulantti Heikki Reenpää.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #62

Suomalaiset eivät Mannerheimin nimenomaisesta käskystä suunnanneet mitään toimia Leningradia vastaan ... seisoivat rajalla, mutta mitään tulitusta ei suunnattu - tämä ei jäänyt Stalinilta eikä Zdanovilta huomaamatta!

Voimmekin nyt pohtia miksi Stalin juuri Zdanovin nimitti valvontakomission päälliköksi Helsinkiin! Syy on ilmeinen ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Väärin, kyllä sinne ammuttiin se mitä kyettiin ja resurssit riittivät. Tosin suomalaisilla ei ollut niin paljoa raskasta tykistöä, että sillä olisi voinut tehdä juurikaan vahinkoa kaupungin keskustaan eikä juuri pommitusresurssejakaan. Ne tehtävät oli sovittu työnjaossa saksalaisille.

Jos suomalaisten homma olisi ollut vain rajalla seisoskelua niin Leningrad ei olisi ollut piiritetty eikä siellä olisi kuoltu nälkään. Eikä von Küchler olisi kiitellyt vielä 25 vuoden jälkeenkin vaan moittinut, että hän epäonnistui koska suomalaiset eivät hoitaneet osuuttaan. Suomalaiset ovat ihan oikeasti omalta osaltaan vastuussa yhtenä II Maailmansodan pahimpana sotarikoksena pidettyyn piiritykseen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #76

Esimerkiksi Ilmavoimat eivät käyneet kertaakaan pommittamassa Lenigradia, vain rintamalinjaa - saksalaiset pyysivät useasti suomalaisia mukaan, mutta Mannerheimin käsky ja asenne olivat järkähtämättömät. Mannerheim tiesi, että Stalinille oli selvä merki, kun suomalaiset jättivät Leningradin rauhaan - se toi myös pientä heiveröistä todistetta, ettemme olisi suoranainen aseveli ... Saksalle.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #62

Venäjällä oli joku tv- kanava hiljattain uskaltanut tuoda julki ajatuksen että Leningrad olisi ehkä kannattanut antaa suosiolla Saksalaisille niin olisi vältytty turhilta siviiliuhreilta.

Olisivat vaan joukkomme laittaneet kiinni sen "elämäntien" niin olisi ollut pakko antautua sen Nevan kaupungin ja olisi loppunut siviilien kituminen siellä.

Venäläiset olisivat halutessaan voineet evakuoida siviilit pois kaupungista mutta Stalin halusi että ne kuolevat kaupunkiin. Siviiliuhreista saavat venäläiset syyttää vain itseään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #110

Porolalle tiedoksi, että "Elämän tietä" yritettiin katkaista monta kertaa niin saksalaisten kuin suomalaisten toimesta. Sitä yritettiin myös yhdessä italialaset torpedoveneet mukana hyörien. Siihen ei vain kyetty. Se oli yksi niistä paikoista johon natsien ja heidän liittolaistensa, ml. Suomi, hyökkäys pysäytettiin.

Saksalaisilla ja suomalaisilla oli tavoitteena nimen omaan tappaa leningradilaiset nälkään ja pommituksiin sillä kummallakaan ei ollut aikomustakaan elättää heitä.

Evakuointi olisi todella voinut sujua paremmin. Mutta onko Porolalla minkäänlaista tajua mitä miljoonien ihmisten evakuointi käytännössä tarkoittaa siellä mistä evakuoidaan, kuljetuksina ja siellä mihin evakuoidaan? Leningardin mittakaava oli ihan toista kuin esimerkiksi mittavan Karjalankannaksen evakuoinnin. Siitä huolimatta sieltä evakuoitiin yhteensä n. 2 miljoonaa ihmistä, nimen omaan lapsia ja vanhuksia sekä muita työhön ja taisteluun kykenemättömiä.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #112

Se "elämäntien" oli tykistömme kantaman päässä ja se olisi saatu lamautettua jos oli haluttu. Marski ei antanut siihen lupaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #113

Oli ja samaten se oli saksalaisen tykistön ja heidän ilmavoimiensa. Hekään eivät pystyneet.

Elämäntien katkaisemiseksi tehtiin useita hyökkäyksiäkin. Niistä kuuluisin lienee suomalaisten, saksalaisten ja italialaisten yhteiset yritykset vallata Nevan suulla sijaitseva Suhon saari. Mukana oli m.m. nykyinen rajaspekulantti Heikki Reenpää nuorena upseerina.

Lienemme tässä Elämäntie-jutussa yhden II Maailmansodan käännekohdan äärellä. Käännekohdan jossa hyökkääjien resurssit vain loppuivat.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Muurmanskin kautta tuli valtavat määrät liittoutuneiden lähettämiä tarvikkeita Neuvostoliittoon. Miksi Saksan sodanjohto ei panostanut kuljetusten estämiseen on arvoitus.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Poikela kirjoitti: "Mielenkiintoinen lisä tähän blogiin olisi myös Mannerheimin hyökkäämättömyyskäsky Muurmannin radan katkaisemiseksi. "

Itse asiassa suomalaiset yrittivät sitä sekä yksin että yhdessä saksalalaisten kanssa useaan otteeseen. Samoin saksalaiset yrittivät sitä yksin. Se ei vain onnistunut kuin pieniksi hetkiksi. Jälkikäteen kyvyttämyydestä on yritetty tehdä hyvettä.

Ilkka Luoma

Näin se oli - tosin olisi se saatu katkaistuksi heti -41 kesällä, mutta sen arvoa ei vielä tuolloin 'Akselivaltojen' taholta tiedetty ... vasta sitten kun jenkkien ylijäämäkalusto alkoi virrata, mutta silloin Saksa ei enää ollut niin väkevä ...

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Itseasiassa suomalaiset eivät yrittäneet. Asia käy hyvin ilmi lähdeviitteineen jo aikaisemmin tähän blogiin linkittämästäni Juhani Putkisen artikkelista.

Ihmettelen myös sinun väitteitäsi suomalaisten Leningradin esikaupunki-alueilla käydyistä taisteluista ja Leningradiin suunnatuista tykistön keskityksistä. Tällaisesta operoinnista kun en muista itse koskaan lukeneeni mistään!? Olisiko lähdettä?

Myyryläiselle vielä linkki Putkosen artikkeliin:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #86

En pidä Putkista objektiivisena lähteenä. Hän on erittäin yksipuolinen ja tarkoituksensa mukaiseksi valikoiva.

Itse pidän kaikkein luotettavimpana lähteenäni omaa isääni joka tuolloin oli tuolla Leningradin edustalla.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #94

On tavallaan ilo, että kirjoittajina on myös yltiöisänmaallisia voimia, ei siinä sen kummempaa pahaa, kuin vain se, että juuri nuo voimat vievät usein kansakuntaa ojan pientareelta allikkoon. En tarkoita tällä jotain yksittäistä kirjoittajaa, vaan ilmiönä, joka aina nousee kun äly loppuu ja tilalle syntyy luulo voimasta :)

Aina kaikuu mielessä Paasikiven sanat:

"Viisauden alku lähtee tosiasioiden tunnustamisesta"

Ilkka Luoma

Jussi on koppalakkisuomalaisena hyvin isänmaallinen kirjoittaja, mutta pitää visusti toisen silmänsä kiinni - nimenomaan itään - kaikki pahahan on sieltä kotoisin ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Eikös Putkinen ole reservin alikersantti? Eihän niille anneta koppalakkeja? Johtuisiko hänen sotaintoilunsa siitä?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #57

Tämä on sitten sotilashuumorilla - ehkä rähinäremmi kiristää liiaksi, ja sulkee vasemman silmän kokonaan ... ;)

Jussi on isänmaan ystävä - varauksetta, kaikki kunnia sille. Ei aina tarvitse olla niin totuudessa kiinni, kunhan luodaan tunnetta yhteisestä hyvästä ...

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Samanlaista yksisilmäisyyttä olen minäkin ollut havaitsevinani ;) Täytyy silti sanoa miehen puolustukseksi, että lähdeluettelot hänellä ainakin on useimmiten kohdallaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #89

Pitää paikkansa - voidaan olla uskottavia, mutta vain omasta näkökulmasta - yl. on aina olemassa myös vastapuoli, jolla on myös selitteensä. Pitäähän sitäkin kuunnella, sitä kutsutaan diplomatiaksi :)

Ilkka Luoma

Stalinia kismitti paljon myös se, että suomalainen sotilassaapas ylitti vanhan rajan - tähän hän tarttui, kun kuuli asiasta Kremlissä ... ilman tätä hyökkäystä varsinaiselle Nliiton alueelle, olisi lopputulema ollut toinen 1944 ... kesällä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Stalin itse asiassa antoi meille etumatkaa lahtaamalla ennen Talvisotaa kaikki kenraalit ja muut ylemmät upseerit jotka osasivat sotia.

Tämä näkyi hyvin esim. Raatteen tiellä, missä hyökkäsi Ukrainalainen valiodivisioona. Sotilaat eivät osanneet hiihtää eivät olleet tottuneet pakkaseen ja lumeen. Heille kuitenkin haluttiin kunnia Suomen miehittämisestä. Heitä neuvottiin olemaan kohteliaita Ruotsin ja Norjan rajavartioille.

Neuvostoliiton menetykset talvisodassa saivat myös Hitlerin uskomaan että Neuvostoliitto on helppo vastus.

Ilkka Luoma

Stalin huijhasi kaikkia - lopulta itseäänkin ;)

Mutta Talvosodan osalta Stalin saattoi haluta viestittää Hitlerille, että hän on heikompi ja houkutteli Hitlerin hyökkäämään "liian aikaisin" - eli 1941. Näin Stalin houkutteli Saksan puolimvalmiina Venäjän aroille ja Talvisodalla hän näytti "heikkouttaan" - Josif siis huijasi taitavasti niin Suomea ja Saksaakin :)

Saksan voima olisi ollut aivan toinen, jos Barbarossa aloitettiin vuonna 1944, mikä oli alkuperäinen suunnitelma, mutta Hitler vakuuttui suomalaisten menestyksestä, että Nliitto on heikompi ja aloitti hyökkäyksen jo 1941, tosin suunnitelma oli jo aiemmin - huhti-toukokuussa, kevään koittaessa, mutta Balkan piti käydä ensin raivaamassa ...

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon myöhästyi ratkaisevat 5 viikkoa, ja syksy ehti tulla ja panssarit juuttuivat mutaan. Alkuperäisen aikataulun mukaisesti aloitettuna se olisi suurella todennäköisyydellä päättynyt Saksan voittoon.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #64

Tämä mahdollista, vaikka Venäjä jatkui tuhansin kilometrein Uralin suuntaan - Saksalta jäi kolme merkittävää kaupunkia valloittamatta - Stalingrad, Leningrad ja tietysti Moskova ...

Entä jos Hitler olisi kuunnellut atomipommimiehiään jo 1939 lähtien ...?!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #66

Olen ollut ymmärtävinäni, että Venäjän valtaajien ongelma on kartan mittakaava. Tai itse asiassa, että se jää helposti tarkistamatta. Kun katsellaan Euroopan karttaa vaikkapa A0-kokoisena niin mittakaava on toinen kuin jos saman kokoiselta kartalta katsellaan Venäjää. Se saa pitkät etäisyydet näyttämään kohtalokkaasti lyhemmiltä. Silloin voi tulla kohtalokkaita harhakuvitelmia.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #79

Jaaha - sota on aina siis mittakaavavirhe, ainakin häviäjän näkökulmasta ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #83

En väittänyt sotaa aina mittakaavavirheeksi vaan, että Venäjän valloittamista aikovat tuntuvat aina tehneen saman virheen eli eivät ota huomioon pitkiä matkoja. Niin tuntuvat tehneen ainakin lännestä sinne yrittäneet jotka ovat tottuneet tiiviisti asutettuun läntiseen Eurooppaan. He eivät ole huomanneet tai tajunneet, että Venäjän länsirajalta on likipitäen sama matka niin Uralille kuin Atlantillekin.

Mutta ajatus sodasta mittakaavavirheenä on toisaalta mielenkiintoinenkin jos lähtee miettimään tavoitteita, saavutuksia ja maksettavaa hintaa. Ovatko ne milloinkaan ja kenellekään yhteismitallisia? Edes voittajille?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tuo yksi kohta sattuu minuun henkilökohtaisesti.
Sanot: "Neuvostoliiton Puna-armeija aloitti tunnetun kesähyökkäyksensä; olimme suurissa vaikeuksissa, ja rintama alkoi rakoilla. Karkureita ilmestyi metsiimme yhä enemmän. Tällöin annettiin määräykset sotilaskarkureiden pikaoikeudenkäynneistä ja teloituksista. Nyt oli kaikki pelissä."

Suurhyökkäys oli sen laatuinen, että iso joukko eturintaman miehiä menetti taistelutoverit viereltään, esimiehet olivat kaatuneet tai joutuneet hekin jonnekin eroon joukoistaan. Joka tapauksessa nämä miehet harhailivat yksin, kuuroina ja pintanaarmuisina tietämättä onko vihollinen edessä vai takana. Huolto oli lakannut toimimasta eikä ruokaa eikä lisää ammuksia saanut mistään. Osa menetti järkensä. Heitä tapasivat ne uudet joukot, jotka marssivat repeytyneelle "entiselle" rintamalinjalle, jota ajoittain ei pystynyt kukaan määrittelemään kun panssarit olivat edenneet pitkälle takalinjojenkin taakse.

Tutustuin isoon joukkoon tuollaisia miehiä 60-luvulla eräässä hoitokodissa ja minun oli vaikea pitää heitä karkureina. Heistä ei ollut sodan jälkeen normaaliin elämään, vaan he elivät kuin entisaikojen vajaamieliset eristettyinä. Useimmat heistä oli joukoistaan eksyneitä. Heille ei kukaan osannut sanoa, mihin heidän olisi mentävä, jotta heidän rippeistään voitaisiin muodostaa uusia normaalin organisaation osastoja. Toki ymmärrän, että osa oli niin kauhuissaan, että puhuivat sekavia. Tämän sekasorron lisääntymisen estämiseksi heitä ryhdyttiin teloittamaan, jotta pakokauhu ei tarttuisi.

Sota on julmaa eikä sen kauhuja ulkopuolinen voi paljon kuvitella. Jotkut menettivät henkensä, toiset järkensä. En pidä järkensä menettäneitä käpykaartilaisina tai sotilaskarkureina. Nykyisin heitä kutsutaan syyntakeettomiksi, sodassa he olivat sitä ilman omaa syytään. Kyllä näillä hoitokodin miehillä oli minun kunnioitukseni. eräs antoi minulle sotilaspassinsa ja siinä oli lueteltu taistelut, joihin hän oli osallistunut. Lista oli pidempi kuin tämä juttu.

Ilkka Luoma

Erinomainen kommentti - moni tuli teloitetuksi, kun ei osannut paremmin suutaan avata. Monet olivat hiljaisia ja teloittajat äkkinäisiä - paniikissa mies punnitaan. Yleensä ne jotka puhuvat eniten, tekevät vähiten.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Sumanen kirjoitti: "Sota on julmaa eikä sen kauhuja ulkopuolinen voi paljon kuvitella. Jotkut menettivät henkensä, toiset järkensä."

Totta, tästä olen ihan samaa mieltä. Toivottavasti me säilytämme järkemme jotta emme me eikä jälkeemme tulevat koskaan joutuisi ...

Ilkka Luoma

Miksi ihmiset ja kansakunnat sotivat - tarvitsemmeko aika-ajoin paineidemme puruksi väkivallan ohjastamista sotimiseen?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #72

En usko sodan syiden psykologisointiin. Pikemminkin käsittääkseni kyseessä on meidän olemisemme heikkoja manipuloinnin edessä. Meidät on liian helppo johdattaa maaniseen vihaan erilaisuutta kohtaan silloin kun pitää ajaa vallassaolijoiden etuja väkivallalla.

Ties kuinka monen sodan alla on oltu mieltä, että ihmiskunta on niin sivistynyt ettei se enää sorru sotimaan. Kuitenkin jostakin on pystytty lietsomaan vihaa juutalaisia, slaaveja, kommunisteja jamitäniitäonkaan vastaan. Viime aikoina tulilinjalle on otettu joidenkin maiden muslimit ja toisaalla taas muslimeja yllytetään muuten epäsopivia vastaan, tarpeen mukaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #77

Kohonnut ego reviiripuolustuksen hyväksyttävyydessä lienee yksi syy - ja näyttämisen halu ... ?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #82

Tuossa kohonneessa egossa ja näyttämisen halussa lienee jonkin verran perää. Samoin epäonnistumisten näyttäminen on aina ollut hankalaa. Toisaalta perimmäisenä lähtemisen syynä pidän Clausewitzin huomiota sodasta ulkopolitiikan jatkona "toisin keinoin" niin ymmärrettynä, että ulkopolitiikassa on aina taustalla taloudelliset edut.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #95

Paljon lainatun Clausewitzin rinnalle nostaisin vähemän kerrotun Molotovin lausahduksen: "Puheet on pidetty, nyt on sotilaiden vuoro" - tässä viittaan aluevaihtoneuvottelujen uppiniskaisuuteen ja heräämiseen liian myöhään!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #100

Olen lukenut tuon sotilaiden vuoro -lausahduksen Stalinin suuhun laitettuna muodossa "näköjään poliitikot eivät saa sopimuksia eteenpäin, on siis sotilaiden vuoro" sen jälkeen kun neuvotteluissa oltiin lopullisesti törmätty suomalaisten poliitikkojen jääräpäisyyteen. Siitä on joltinenkin matka ymmärtämään tekojen seurauksia edes sillä tavalla kuin jälkikäteen on yritetty selittää saavuttamattomaksi jääneitä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Suomessa oli vuonna -39 noin 3,7 miljoonaa asukasta. Neuvostoliitossa oli noin 160 miljoonaa asukasta.

Puheet siitä että Suomi jolla ei ollut antaa talvisodassa sotilaille kuin kivääri ja kokardi olisi uhka Neuvostoliitolle ovat todella naurettavaa puhetta.

Stalin tiesi varmaan ettei Suomen armeijalla ole riittävää kalustoa jotta siitä olisi mitään vaaraa.

Stalin halusi laajentaa Neuvostoliittoa ja siinä hän myös onnistui monen muun maan paitsi Suomen osalta.

Ilkka Luoma

Suomi oli Stalinille aivan jotain muuta kuin hänen valloittamansa muut maat ja valtiot. Meidän erityissuhde Venäjään, Neuvostoliittoon ja jälleen Venäjään on jatkunut jo yli 200 vuotta - tämä tuppaa unohtumaan monilta "itäpyöränvihaajilta" ;)

Aulis Mäkitalo

Eipä voida sanoa etteikö Muurmannin radan katkaisua olisi tosimielellä yritetty kesän ja syksyn 1941 aikana. Eversti Turtolan komentama vajaan divisioonan vahvuinen Osasto J eteni Kiestinkiin ja jatkoi sieltä puskemista kohti Muurmannin radan Louhea. Siinä vaiheessa venäläisten vastarinta sitkistyi kun rata oli todella uhattuna. He lähettivät alueelle lisäjoukkoja jotka pysäyttivät Osasto J:n etenemisen Kiestingin itäpuolella. Turtolan joukot vain raivokkaasti yrittivät puskea eteenpäin hirvittävin miehistötappioin.

Kuriositeettina mainittakoon että kirjailija Kalle Päätalo soti näissä joukoissa ja haavoittui siellä. Hän on eräässä tiiliskivielämänkertakirjassaan elävästi kuvannut siellä Kiestingin jälkeen suoritettuja epätoivoisia mutta raivokkaita hyökkäysyrityksiä. Vasta kun eversti Turtolakin oli kaatunut osasto J vetäytyi mahdottomasta tilanteesta.

Suomi yritti aktiivisesti Muurmannin radan sotilaallista katkaisua jatkosodan alkukuukausina kesällä ja alkusyksyllä 1941. Venäläiset puolustajat onnistuivat kuitenkin torjumaan ja lyömään hyökkäävät suomalaisjoukot.

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto kävi Muurmannin radan suhteen passiiviseksi vasta myöhäissyksyllä 1941 sen jälkeen kun anglosaksit olivat tiukasti vaatineet radan jättämistä rauhaan. Myöhemmin etenkin Mannerheim teki tästä välttämättömyydestä itselleen hyveen, vaikka tosiasiallinen syy Muurmannin radalle hyökkäämisen katkaisemiseen olikin suurpolitiikan sanelema pakko ja käytännössä se että presidentti Ryti maan ulkopolitiikan johtajana pakotti ylipäällikkö Mannerheimin tähän

Ilkka Luoma

Hyvin selostettu. Selvä, asia on siis niin, että passiivisuus alkoi, kun homma ei hoitunut ;)

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

En ole perehtynyt tarkemmin Kieringin suuntaan, joten tilanteeseen Kieringin suunnalla en ota kantaa. Muilta osin vastauksesi ontuu.

Sorokan suunnalla hyökkäyssuunnitelma Muurmannin radan katkaisemiseksi oltiin suunniteltu keväälle -42. Suomella olisi ollut siihen myöskin onnistumiseen riittävät resurssit. Ryti kuitenkin pelkäsi USA:n reaktiota kyseiseen operaatioon ja ei antanut operaatiolle siunaustaan, jonka vuoksi Kotskoman ja Sorokan suunnalle ei koskaan hyökätty.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74464/S...

(lue erityisesti sivut 62-70)

Ilkka Luoma

Näin. Meillä on perusteltua edelleen esittää, ettemme kaukoviisaina katkaiseet Muurmannin rataa, emmekä osoittaneet aktiivisia sotatoimia itse Leningradia kohtaan - tässä valtio- ja kokemusviisaus olivat pelastamassa meitä :)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #99

Kyse lienee toisaalta tehtyjen yritysten antamien opetusten ja toisaalta aiottujen yritysten kustannus/hyöty- ja riskianalyysien tuloksista yhdistettynä jälkiviisaaseen välttämättömyyksien muuttamiseen hyveiksi. Ne on syytä analysoida puhki jotta emme takertyisi oppimisen kannalta hyödyttömiin legendoihin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #103

Keskinkertaisuus luo turhia selitteitä, mutta tyhmyys aikaansaa väärien luulojen kautta turhanpäiväistä epätositietoisuutta ;)

Ilkka Luoma

Syntyi hieno keskusteleva läpileikkaus yhteen tärkeimmistä historian "sivuistamme"!

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

"Talvisodan alla käytiin neuvotteluita Karjalan kannaksen rajoista. Neuvostoliitto esitti asiasta vaatimuksensa 14.10.1939, johon Suomi esitti vastaehdotuksen 23.10. Neuvostoliitto esitti uuden vaatimuksen 23.10., johon Suomi esitti uuden vastaehdotuksen 3.11. Neuvostoliitto vaati lisäksi kannaksen puolustuslinnnakkeiden tuhoamista".

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Soviet-finn...

Jos olisimme suostuneet Neuvostoliiton vaatimuksiin ja siirtäneet rajaa ja tuhonneet kannaksen puolustuslinnoitukset olisi tie Suomeen ollut auki.

Kannaksen puolustuslinnakkeet olivat uhka vain siinä tapauksessa että Neuvostoliitto suunnitteli hyökkäystä Suomeen.

Stalin ja Neuvostoliiton sodanjohto uskoivat että Suomi vallataan kolmessa viikossa. Miten maa, jonka oma armeija pystyy valtaamaan kolmessa viikossa voi olla sotilaallinen uhka?

Suomen uhkassa ja Neuvostoliiton sodanjohdon ajatuksissa on selkeä ristiriita. Puheet siitä että sota olisi voitu välttää ovat tuulesta temmattuja. Vaihtoehdot olivat miehitys tai tappeleminen vastaan. Onneksi valitsimme jälkimmäisen.

Ilkka Luoma

Aluevaihtoehdotukset alkoivat jo loppuvuonna 1938!

Aulis Mäkitalo

Päämajoitusmestari Airo ja kaksi rintamakomentajaa (Raappana ja Lagus) laativat alkuvuonna 1942 virkatyönään suunnitelman Sorokan valtaamisesta ja Muurmannin radan näin katkaisemisesta. Monenlaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien laatiminen kuuluu korkeiden esikuntien ja upseerien virkaan.Saksalaiset olivat tätä vaatineet ja lähinnä heidän rauhoittamisekseen suunnitteluun ryhdyttiin. Airon mukaan Sorokka olisi voitu vallata kolmella divisioonalla (koko Suomen armeijalla oli divisioonia 16-17). Kuitenkaan Sorokkaa ei olisi Airon mukaan voitu suomalaisvoimin pitää hallussa venäläisten voimakkaiden vastatoimien vuoksi, vaan se olisi heti valtauksen jälkeen luovutettu saksalaisten haltuun. Kertonee jotakin koko sunnitelman ilmapiiristä. Mitähän lienee Airo tällöin ajatellut korpisodassa avuttomien saksalaisten mahdollisuuksista pitää hallussaan tarjottimella saamansa Sorokka. Osaavana ja kaukonäköisenä hän kuitenkin halusi valtauksen tehneet suomalaiset joukot äkkiä pois sieltä venäläisen vastahyökkäysjyrän alta.

Kenraalien suunnitelmasta ei koskaan tullut Suomen valtion - ei hallituksen eikä päämajan - suunnitelmaa. Presidentti Ryti torjui toteutuksen ulkopoliittisista syistä (USA:n mahd. sodanjulistus) ja ylipäällikkö Mannerheimkin kielsi toteuttamiseen ryhtymisen tapansa mukaan ensin sinne tänne soudettuaan ja huovattuaan.

Suomi pysyi näin loppuvuonna 1941 Muurmannin radan suhteen omaksumallaan passiivisella linjalla.

Ilkka Luoma

Hieno kommentti. Puhutaan muutoinkin Airon olleen 'aivo' ja Mannerheimin 'tunne' - ja uskottavuuslinkki kansaan!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mäkitalo kirjoitti: "Airon mukaan Sorokka olisi voitu vallata kolmella divisioonalla (koko Suomen armeijalla oli divisioonia 16-17). Kuitenkaan Sorokkaa ei olisi Airon mukaan voitu suomalaisvoimin pitää hallussa "

Tässä taidetaan olla kysymyksen ytimessä: resurssit eivät olisi riittäneet sillä nuo kolme divisioonaa ei olisi ollut tuossakaan vaiheessa ollut irroitettavissa ilman suunnattomia riskejä toisaalla. Toisaalta ne olisi pitänyt myös huoltaa käytännössä tiettömien korpien taakse.

Toisaalta jo vuonna 1942 alkoi olla epäilyksiä, ettei hommasta tullutkaan "paraatimarssia Uraliin" kun edellisenä kesänä ei ehdittykään heinätöihin. Silloin sodan- ja valtionjohto pyrki jo myös riskianalyyseissään ottamaan huomioon mitä tapahtuu jos ei onnistutakaan.

Viileä harkinta siis voitti sotaintoilun.

Ilkka Luoma

Suomessa kenttäarmeija imi niin paljon väkeä rintamalle, että maatalous kärsi - olimme koko Jatkosodan riippuvaisia, ja todella riippuvaisia Saksan vilja- ja elintarviketoimituksista - 1941-42 talvi oli paha, mutta Saksan toimitukset pelastivat Suomen ruokahuollon!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #98

Toisaalta samaan aikaan kun Saksasta tuotiin viljaa, sinne vietiin m.m. voita. On myös huomattava, että Saksan Suomeen toimitukset maksettiin mutta saksalaiset eivät "ehtineet" maksaa omia laskujaan.

Samalla tavalla olisimme olleet pulassa 1944-45 talvella ellei NL olisi toimittanut viljaa.

Oma kontrafaktuaalisen spekulointinsa paikka voisi olla, olisiko Muurmannin radan kautta saatu elintarvikkeita lännestä Suomeenkin jos sodasta olisi irrottauduttu jo aiemmin?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #104

Emme myöskän maksaneet mitään Kuhlmeyn avusta - ja taisi rynnäkkötykitkin jäädä maksamatta - puhumattakaan panssarinyrkeistä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #105

Loppulitviikkiä liittolaisuudesta ei todellakaan ole taidettu tehdä viimeiseen riviin saakka?

Talissa ja Ihantalassakin oltiin edelleen MYÖS Natsi-Saksan asialla, niin suomalaiset kuin Kuhlmey:kin.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Olet osittain oikeassa, mutta 24.02.42 Mannerheim ja Viljanen kävivät esittelemässä hyökkäyssuunnitelman Rytille, joten eiköhän tämä ollut jo ainakin tuossa vaiheessa myöskin päämajan asia.

Rytin vastaus 25.3. oli tulkinnanvarainen, jossa hän pui mahdollisia operaatioon liittyviä riskejä, joita olivat mm. vihollisen vastatoimet, USA, operaation kokonaishyöty ja mahdollinen saksalaisten vetäytyminen pietarista. Lopuksi hän heitti pallon kuitenkin ainakin jossain määrin Mannerheimille.

Valtosen joulukuussa -41 tekemän selvityksen mukaan venäläisillä ei ollut resursseja voimakkaisiin vastahyökkäyksiin ainakaan joulukuussa -41. Hän piti kuitenkin vastatoimia mahdollisina mikäli muilla rintamilla ei kyettäisi sitomaan venäläisiä joukkoja taisteluihin.

Asia on kaikilta osin monimutkainen. Herää kysymys, että osasiko suomen poliittinen johto todellakin pelata raudanlujaa peliä kolmen suurvallan puristuksessa vai oliko jo maaliskuussa -42 tiedossa ettei saksan sotakone tule pärjäämään venäläisille!? USA:n vaikutus näihin asioihin on vielä suurempi kysymysmerkki.

Toimituksen poiminnat