Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Olemme ylittäneet biosfääriosuutemme yli 200 vuoden ajan!

Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä – alkuaan ehdä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”. 

YLE TV1 esitti sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset” 1], jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi, jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän (syanon) kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi. Olemme näin kuolemattomuudessa kiinni [ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -].

1] YLE TV1 ~ http://areena.yle.fi/tv/1661983 -

 

Olemme lajiintunut kopio aikojen takaa 

Ihminen on tunnetusti myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla, käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.

 

Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto

Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.

 

Maan päälläkö vain yksi eliö!

[ … kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2]… ]

Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.

 

Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!

[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ]

Tänään toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme ahdinkoon” 3] muun muassa autorobotisaatiosta 4], joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla vähentää ihmisten omaa työtä 5] elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille palvelemaan toinen toisiamme 6] ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet, että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme rakkauden kautta lisääntymään 7].

 

Luonnon oma autorobotisaatio osaa nähdä metsän puilta!

Luonto on autorobotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8] maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan, jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin” 9].

 

Mikä erottaa ihmisen autorobotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?

Meillä kehitys on vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –

Me siis syömme a) täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b) ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua, ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta biomassaamme.

 

Miksi haluamme enemmän ja nopeammin?

[ … elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? … ]

Autorobotisaatio halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat” sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja oikeutena lisääntyä *].

 

Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.

 

VIITTEET

2] Vesiohjattu hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html -

3] Kasvuhokema ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html -

4] Kulutuskasvuhokemasta toimeliaisuuteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html -

5] Työ vapauttaa liialta vapaa-ajalta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html -

6] Palvelemme kohta toinen toisiamme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html -

7] Kaikki eivät halua lisääntyä, se on sisäinen päätös ja tämä kuuluu myös evoluutioon ja luonnonvalintaan

8] Vealtejamuurahaiset ~ http://tieku.fi/luonto/vaeltajamuurahainen-tasoittaa-muiden-tieta -

9] 3D tulostus toteutuu äidin kohdussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136462-mullistaako-3d-tulostus-tyon-jakautumisen -

*] Eläinkunnasa suurimmalta osin lisäätymisoikeudesta pitää kamppailla – jotta vain vahvimmat ja kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan itseään. Eläinmaailmassa jälkikasvun valmennus **] kohtaamaan armoton kilpailumaailma päättyy juuri siinä kohdassa, jossa ”kahdesta kopio” kykenee itsekkin taistelemaan lisääntymisoikeudesta. Näinkö meille ihmisille on siunaantunut ”ylivertaisuutemme” myötä ansioton lisääntymismahdollisuus – kyvyttömyyden ääri-ilmiönä ”Eerikan äänetön hätähuuto!” ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233 - ?

**] Kasvattamisen ja huolehtimisen velvollisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/prof-terttu-arajarven-muistohaastattelu.html -

 

EXTRA

Automatisoimmeko itsemme työttömiksi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129293-automatisoimme-itseamme-tyottomiksi -

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL US Vf IL - BLOG 30781

---12022014---

doc.: biomassa_yksi_laji_12022014.doc – OpenOffice Writer

634| 6515

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

"Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon."

Ok, mutta meitä ns. älypäitä käytetään seuraavien tuhansien vuosien ajan elämänlevitysautomaatteina ihan koko galaksiin täytyy siementää. Melkoinen lokero on se .;D Tämä on pelkkä DNAaan kavala salajuoni, ja ihminen on tyytyväinen saavutuksistaan, vaikka meitä vaan kusetettiin ihan 6-0. ;D

Ilkka Luoma

Osasitpa juonikkaasti pukea maailmojen sodan pikkuriikkiseksi rihmastoksi ;)

Ilkka Luoma

Jarmo, ymmärrän ... asia on vaikea ;)

Ilkka Luoma

Energia-asiantuntija lyttää Kaidin energiataseen: "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno"

Talous 07:00 Jouko Kyytsönen - MT

Kaidin Kemiin suunnittelema bionestejalostamo olisi energian suurkuluttaja ja kuormittaisi ilmastoa, fyysikko Esa Tommila sanoo.

Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno", Ekokemin aiempi toimitusjohtaja, fyysikko Esa Tommila moittii.

"Tuotteisiin päätyy reippaasti alle puolet syötetystä energiasta. Loppu menee hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin."

Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.

"On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita."

Tällä hän viittaa hallituksen energiastrategiaan, jossa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta nostetaan 30 prosenttiin kaikesta polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä. Sekoitusvelvoite nostaa polttoaineen hintaa useilla senteillä litralta.

Kemin laitos kuluttaa pääasiassa puuta, mutta myös sähköä, mäntyöljyä ja kaasua. Polttoaine tuotetaan kaasuttamalla ja Fischer–Tropsch-menetelmällä. Suurin osa puusta ja sen energiasta kuluu joko kaasuina taivaalle tai lämpönä veteen.

Kaidi on Tommilan mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. "Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."

~ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/energia-... -

.

Toimituksen poiminnat