Olemme ylittäneet biosfääriosuutemme yli 200 vuoden ajan!
Maanpäällä elävä
biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä –
alkuaan ehdä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa
tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan
olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa
muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”.
YLE
TV1 esitti
sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset”
1],
jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa
itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi,
jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän
(syanon) kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi.
Olemme näin kuolemattomuudessa
kiinni [ ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html
-].
1]
YLE
TV1 ~
http://areena.yle.fi/tv/1661983
–
Olemme lajiintunut
kopio aikojen takaa
Ihminen on tunnetusti
myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen
tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla
eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli
häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla,
käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.
Toistaiseksi meille
tuntematon biomassojen jakokaavasto
Olemmeko erkaantuneet
meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on
vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat
biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta.
Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes
”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia
biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista
biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.
Maan päälläkö
vain yksi eliö!
[
… kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi
2]…
]
Monikirjo saattaa olla
sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi
eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina –
me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme
ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä
ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen
kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on
käynnissä koko ajan?.
Me haaveilemme
jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[
… tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu
200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ]
Tänään
toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme
ahdinkoon” 3]
muun muassa autorobotisaatiosta 4],
joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla
vähentää ihmisten omaa työtä 5]
elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille
palvelemaan toinen toisiamme 6]
ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet,
että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen
jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme
rakkauden kautta lisääntymään 7].
Luonnon oma
autorobotisaatio osaa nähdä metsän puilta!
Luonto on
autorobotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8]
maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka
käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen
ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan,
jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen
esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin”
9].
Mikä erottaa
ihmisen autorobotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?
Meillä kehitys on
vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja
inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa
syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –
Me siis syömme a)
täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b)
ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja
eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua,
ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta
biomassaamme.
Miksi haluamme
enemmän ja nopeammin?
[
… elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja
lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä
kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji
toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? … ]
Autorobotisaatio
halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään
kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta
sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat”
sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä
näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja
oikeutena lisääntyä *].
Arvelen torakoiden,
muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista
jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin
luonnonvalinnan lokeroon.
VIITTEET
2]
Vesiohjattu hiilielämä ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html
–
3]
Kasvuhokema ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html
–
4]
Kulutuskasvuhokemasta
toimeliaisuuteen ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokemasta-toimeliaisuuteen.html
–
5]
Työ vapauttaa liialta
vapaa-ajalta ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html
–
6]
Palvelemme kohta toinen toisiamme
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-ajaa-meidt-palvelemaan.html
–
7]
Kaikki eivät halua lisääntyä,
se on sisäinen päätös ja tämä kuuluu myös evoluutioon ja
luonnonvalintaan
8]
Vealtejamuurahaiset ~
http://tieku.fi/luonto/vaeltajamuurahainen-tasoittaa-muiden-tieta
–
9]
3D tulostus toteutuu äidin
kohdussa! ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136462-mullistaako-3d-tulostus-tyon-jakautumisen
–
*]
Eläinkunnasa suurimmalta osin
lisäätymisoikeudesta pitää kamppailla – jotta vain vahvimmat ja
kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan itseään. Eläinmaailmassa
jälkikasvun valmennus **]
kohtaamaan armoton
kilpailumaailma päättyy juuri siinä kohdassa, jossa ”kahdesta
kopio” kykenee itsekkin taistelemaan lisääntymisoikeudesta.
Näinkö meille ihmisille on siunaantunut ”ylivertaisuutemme”
myötä ansioton lisääntymismahdollisuus – kyvyttömyyden
ääri-ilmiönä ”Eerikan äänetön hätähuuto!” ~
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=896233
– ?
…
**]
Kasvattamisen ja
huolehtimisen velvollisuus ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/prof-terttu-arajarven-muistohaastattelu.html
–
EXTRA
Automatisoimmeko
itsemme työttömiksi? ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129293-automatisoimme-itseamme-tyottomiksi
–
Ilkka Luoma
https://www.facebook.com/first.ilkka
—12022014—
doc.: biomassa_yksi_laji_12022014.doc – OpenOffice
Writer
634| 6515
”Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.”
Ok, mutta meitä ns. älypäitä käytetään seuraavien tuhansien vuosien ajan elämänlevitysautomaatteina ihan koko galaksiin täytyy siementää. Melkoinen lokero on se .;D Tämä on pelkkä DNAaan kavala salajuoni, ja ihminen on tyytyväinen saavutuksistaan, vaikka meitä vaan kusetettiin ihan 6-0. ;D
Ilmoita asiaton viesti
Osasitpa juonikkaasti pukea maailmojen sodan pikkuriikkiseksi rihmastoksi 😉
Ilmoita asiaton viesti
Hölynkölkyn.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, ymmärrän … asia on vaikea 😉
Ilmoita asiaton viesti
Energia-asiantuntija lyttää Kaidin energiataseen: ”Energia- ja hiilitase on erittäin kehno”
Talous 07:00 Jouko Kyytsönen – MT
Kaidin Kemiin suunnittelema bionestejalostamo olisi energian suurkuluttaja ja kuormittaisi ilmastoa, fyysikko Esa Tommila sanoo.
Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. ”Energia- ja hiilitase on erittäin kehno”, Ekokemin aiempi toimitusjohtaja, fyysikko Esa Tommila moittii.
”Tuotteisiin päätyy reippaasti alle puolet syötetystä energiasta. Loppu menee hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin.”
Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.
”On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita.”
Tällä hän viittaa hallituksen energiastrategiaan, jossa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta nostetaan 30 prosenttiin kaikesta polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä. Sekoitusvelvoite nostaa polttoaineen hintaa useilla senteillä litralta.
Kemin laitos kuluttaa pääasiassa puuta, mutta myös sähköä, mäntyöljyä ja kaasua. Polttoaine tuotetaan kaasuttamalla ja Fischer–Tropsch-menetelmällä. Suurin osa puusta ja sen energiasta kuluu joko kaasuina taivaalle tai lämpönä veteen.
Kaidi on Tommilan mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. ”Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina.”
~ http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/energia-… –
.
Ilmoita asiaton viesti