Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Oikeuksiesi valvonta vaatii byrokratiaa!

Menoleikkauksissa, sopeutuksissa, kestävyysvajeissa kuin kulukarsinnoissakin usein otetaan esille byrokraatit – niin kunnissa kuin valtiolla. Heitä on paljon – satojatuhansia, mutta miksi? Ennen kuin heidän lukumäärää aloitetaan sopeuttamaan verokertymiin nähden, niin olisi hyvä omaksua tieto, miksi he ovat valtiomme ja kuntiemme palveluksessa? 

Ihminen keksi demokratian *], jossa enemmistöjä koetetaan kunnioittaa vähemmistöjen kustannuksella. Demokratian ”edistyessä” aloitettiin myös vähemmistöjenkin huolehdinta. Kaikki tämä huolenpito ja huolenpidon valvonta ja oikeudenmukaisuuden ylläpito vaativat byrokratiaa – virkamiehet edustavat tätä sarkaa, jossa Sinunkin etujasi valvotaan!

  

Virkamiesten määrä,

kuten mikä tahansa muukin ilman kilpailua toimiva järjestelmä kasvaa – jopa itsekseen – kts. Parkinsonin lait 1]. Mikäli emme aseta lajinvalinnalle (tässä: virkojen ja toimien lisääntymiselle) estoja, kasvaa jokainen systeemi ja järjestelmä – niin myös virkakunta.

1] Parkinsonin lait [eng] ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Parkinson%27s_law - [wiki]

Kuitenkin on todettava, että kaikkinensa virkakoneistot toimivat hyvin – tapahtumien määrät ovat valtaisat ja aina joukkoon mahtuvat virheet pienuudessaan jopa suhteettoman pienet – yksityisiin voittoa tavoitteleviin järjestelmiin nähden!

*] Demokratia ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34269-demokratia-vanha-ja-uusi-meille-soveltumaton-filosofiajarjestelma -

*] Demokratia ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27340-demokratia-ja-ihmisoikeudet-ajassa-ja-nyt -

 

Me kirjoitimme aiheesta jo vuosia sitten – onko mikään muuttunut, miten Sinä koet virkakunnan, heidän työnsä ja onnistumiset kontra virheet, joihin olet omakohtaisesti joutunut?

 

Valvontakoneiston työmuurahaiset työstävät Sinunkin etuuksia ja velvollisuuksia

[2005 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/01/lakien-ja-sdksien-ohjaamat-virkamiehet.html - ]

Jokaisella meistä on mielipide valtion tai kuntien virkamiehistä ja toimistotyöntekijöistä. Tämä suuri joukko säntillisiä ihmisiä vaikuttaa suuresti meidän joka päiväseen elämään. Heidän asiakaspalvelutaitonsa ovat suuresti lisääntyneet viime aikoina.

Satoja tuhansia verovaroin palkattuja ihmisiä osallistuu joka päiväiseen päätöksien valmisteluun ja -tekoon sekä osaltansa pyörittävät kotimaista tuotantoa ja ostovoiman kierrätystä; heidän palkkamääränsä on merkittävä osa kotimaisesta avainlipun omaavasta rahan käytöstä. Veronmaksajat ostavat heidän työpanoksensa kotimaamme markkinoilta valtiomme ja kuntiemme välityksellä.


On ilolla ollut merkille pantavaa heidän osaamisensa ja tarkkuutensa työssään

Ne virheet, joihin kiinnitetään turhan suurta huomiota, ovat heidän kokonaistyömääräänsä (tapahtumamäärät) nähden lähes mikroskooppiset. Kaikissa työtehtävissä, missä inhimillisyys toimii, tapahtuu myös virheitä.

Mikäli tarkastelemme kiihkotta tehtyä työpanosta ja saavutettua tulosta, on tunnustettava, että jos yksityisellä sektorilla hoidettaisiin kaikki pienetkin päätökset ja toimenpiteet samalla tarkkuudella ja huolellisuudella, olisi tuloksena huomattavasti parempi kokonaistulos tuottamaan mm. uusia työpaikkoja.

Meillä kaikilla on kokemusta valtion - ja kunnallishallinnon työntekijöiden täsmällisistä ja oikeudenmukaisista palveluista; laput ja liput tippuvat juuri oikeaan aikaan postista, rahalähetykset löytävät perille ja ne tulevat silloin kun sovitaan. Pieneenkin palautteeseen esim. sähköpostilla vastataan ja kannanotot sekä perustelut pohjaavat lakiin ja säädöksiin.


Aikaisemmin virkamiesten työtä on rasittaneet viiveet ja byrokratia;

viiveet lyhenevät tällä nettiaikakaudella ja annos byrokratiaa on aina demokratiassa, siksi voimmekin luottaa päätöksiin ja ratkaisuihin. Tiedän, että tästä kirjoituksesta nousee suuri häly; aina löytyy se tapahtuma, joka ei mennytkään juuri oikein.

Epäonnistuneet tapahtumat ovat niin pieni pilkku niiden miljoonien juuri oikeiden tapahtumien joukossa, että ne eivät ansaitse kuin reunamerkintähuomautuksen.


Nykyistä toimintaa sävyttää myös asiakaspalvelu;

veikkaisinkin, että niin valtio kuin kunnat ovat järjestäneet läjäpäin ihmissuhdetoimintakursseja virkamiehilleen ja työntekijöilleen. Jos yksityissektori laajasti omaksuisi samat tinkimättömyyden perusteet, voisi asiakaspalaute olla positiivisempaa ja kuin myös asiakasuskollisuus. Tyytyväinen asiakas on aina se paras asiakas niin hallinnossa kuin businessmaailmassa.

 

Panee useasti miettimään,

kuinka mainoseuroihin syydetään miljoonia ja asiakaspalvelussa tyyttää vain varattu tai pimpelipom -musiikki; vertaa teleoperaattoreiden massiiviset markkinaiskut. Viranhaltijat eivät tuhlaa rahojamme markkinointiin vaan palveluun, he vastaavat asiakkaan haasteeseen saada oikeasti parempaa palvelua.

Me emme tarvitse niinkään kauniita ja nokkelia mainostemppuja temppuilevine autotallinovineen (ote erään operaattorin mainos kavalkaadista) kuin oikeata asiakkaasta huolehtimista. Virkamies ei mainoskikkaile, vaan on ottanut tavoitteeksi selvästi paremman asiakaspalvelun.


Hiljaiset puurtajamme ansaitsevat heille kuuluvan arvonannon;

he ovat se ryhmä, joka pitää tavallisen suomalaisen ihmisen pyörät pyörimässä. Heidän työpanos on tae demokratian säilymisestä käytännössä, sekä osoitus, että oikeudenmukaisempaan maailmaan on yhä kannattavaa pyrkiä.

Juuri Sinun etujesi ja oikeuksiesi valvonta edellyttää byrokratiaa!

 

PS - nyt tänään …

… jos luette Suomen Pankin Euro&Talous 5/2013 julkaisun, tilattavissa veloituksetta Suomen Pankista [ ~ http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/talouden_nakymat/pages/et_tn_513.aspx – Suomen Pankki BoF ] niin havaitaan, että virkamiesten määrä sen kuin kasvaa, vaikka suoritettaisiin tehostamistoimenpiteitä; kasvun takaa monimutkaistuva valvontayhteiskuntya, jonka lainsäädäntöä ohjataan enenevästi EU_Brysselistä pitäen.

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL US Vf IL BLOG 31128

---17022014---

Doc.: virkamies_aatelisto_17022014.doc – OpenOffice Writer

630 | 5977

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Meinaatko siis tehdä väitteen,että mikäli järjestelmässä on kilpailua niin se ei kasvaisi? Tohdin väittää asian olevan juuri päinvastoin.

Ilkka Luoma

Vapaassa kilpailussa tuotannon ja voittojen määrä saattaa kasvattaa henkilöstöä, mutta voittopyyde pitää lukumääräkasvun aisoissa. Byrokratiassa tehtävien määrän kasvaessa, henkilökunnan määrä kasvaa lähes automaattisesti, koska yl. tehtävien lisääntyessä budjetti suurenee.

Ahneus pitää henkilökuntamäärän kitsaana - nähdään esimerkiksi nyt, kun pörssiyhtiöt lisäävät osingonjakoa ja samaan aikaan vähentävät henkilöstöä ...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yhteisöt ovat kilpailleet vapaasti kilpavarustelun suhteen ja mikä onkaan tulos.. voittopyyde ei ole pitänyt lukumääränkasvua aisoissa.

Mikä pätee markkinataloudessa ei välttämättä päde yhteisöjen keskellä. Toiset ovat rahalakien alaisia toimintoja ja toiset aivan toisenlaisia.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #3

Yrityksissä henkilökunnan koko kasvaa jossain suhteessa liikevaihtoon, kunnes on aika karsia rönsyt (yt) - yhteisöissä henkilökunta kasvaa tehtävien lisääntyessä - ei tarvetta rönsykarsintaan, niin kauan kuin budjettiin saadaan lisää ja lisää rahaa - kunnes vähennetään byrokraattista valvontaa so. vähennetään palveluita, siis oikeuksia ja velvollisuuksia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #4

Paljonkos luulet,että pakottava tarve keksiä työtä jokaiselle ajaa byrokratian kasvua yhteisöissä? Koska tiedämme vastauksen niin palaamme perusasiaan joka oli työ..palaamme myös teidän ajatuksiinne työstä. Ristiriita on ilmeinen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #6

Kansantaloudellisesti on kaksi asiaa ylitse muiden - ne ovat täystyöllisyys ja omavaraisuus + oma raha, tämän jälkeen ei ole haasteena kuin niukkuus.

Kiinassa pari tuhatta vuotta elettiin byrokraattien alaisuudessa - he jakoivat työtä, ruokaa, vapaa-aikaa (vähän - kansakunnat eivät vapaata juuri tarvitse!) ja elämän kokonaisedellytyksiä

Virkamiehet olivat ammattiylpeitä, virat olivat haluttuja ja niihin pääsy edellytti korkeaa koulutusta (virkamiehet edustivat liki aina keisaria - yksinvaltiasta, joka käytti valtaa virkamiehistönsä kautta) ja valvoivat tasapainoa ja sopivaa huomioitsemisen taidokasta elämänlajia ;)

Kiinassa ei tunneta kuvamerkkiä, joka esittäisi ymmärtämäämme korruptiota!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Meidän ja itseasiassa lähes koko maailman kansantalous perustuu siihen,että täystyöllisyyttä ei pidä olla olemassa. Globaalimarkkinatalous taas tarkoittaa sitä,että omavaraisuus on lähes pakko supistaa minimiin rahan ja talouden "luomien lakien" mukaan.

"kansakunnat eivät vapaata juuri tarvitse"

Päinvastoin..mikäli luovuutta halutaan saada lisää niin sitä löytyy myös vapaa-ajalta. suuri vapaa-aika antaa mahdollisuudet ihmisen itsensä kehittämiselle nykyistä paljon korkeammalle tasolle. Se on ensiarvoisen tärkeää,että ihminen pääsee tutustumaan itseensä ja addiktioihinsa mitä hänellä on kannettavinaan.

Ihmisten käsitykset ovat lähes 200 vuotta vanhentuneita! Nykyinen rahajärjestelmä on aikanaan mennyt täydestä. Nyt sen aika on jo auttamattomasti ohi. Tekniikan kehitys on uusi tekijä ihmiskunnan historiassa. Hinta- ja rahajärjestelmä oli silloin vielä yksinkertainen juttu, kun ei ollut konetta. Nyt koneet lyövät sen rikki. Tekniikka sallii jo lyhyen työajan ja paljon aikaa henkiselle kehitykselle. Mutta järjetön yhteiskunta estää sitä!

Ai mitenkö rahajärjestelmä on vanhettunut?

Raha ei ole vaihtoväline, vaan kone joka tuottaa rahaa. Ei kukaan halua luopua rahastaan. Se tuottaa korkoja. Ilman työtä. Heti kun se vaihdetaan tavaraan, menettää se tuottonsa. Tavara ei tuota. Se kuluu ja menettää vähitellen arvonsa. Kuka haluaa vaihtaa rahansa tavaraan?

Luottojärjestelmä tekee hinnat kalliiksi. Varastoon ei kannata tehdä työtä. Työ ja tuotteet, joita ei voi heti muuttaa rahaksi, tulevat liian kalliiksi. Työnteko vaatii pääomaa. Ellei sitä ole, täytyy ottaa laina. Nyt sen sijaan, että saisi heti työstään rahaa ja tuottaisi sillä korkoja, on velallisen maksettava itse korkoja. Hänellä on takanaan suoritettu työ, pääoma sekin, mutta kuitenkin hänen on maksettava siitä. Ainoa, joka hyötyy hänen työstään, on luotonantaja. Tälle miehelle tulevat ostajat maksavat usein puolet tuotteiden hinnasta.

Me maksamme kaikki toistemme velkoja! Vain asiantuntija voi tietää jonkun esineen todellisen arvon, eikä kauppias. Hinta ei ole arvo. Me saamme nyt jo maksaa kaksinkertaisesti niin paljon, kuin ostamamme esineen arvo on. Kaikki johtuu veloista! Jos raaka-aineen tuottajilla on velkoja, lisää hän osan niistä tuotteidensa hintaan, maksaakseen sillä korot ja kuolettaakseen pääomaa. Jos tehtailijalla on velkoja, tekee hän taas lisäyksiä. Samoin tekee kauppias. Ostaja saa näin ollen maksaa. edellä olevien herrojen velkoja. Velat tunkevat juurensa kaikkien talouselämään.

Kymmenen vuoden kuluttua tulee työ olemaan 2 kertaa kalliimpaa kuin nyt. Siihen me olemme menossa. Sillä tuleviin hintoihin tulee taas sisältymään kaikki velkojemme maksut. Velkamme pankeille tulevat mahdottomiksi. Ei niitä voida koskaan maksaa, ei edes korkoja. Amerikassa ollaan jo sellaisessa tilanteessa, että velat kasvavat enemmän kuin tuotanto. Ja tuotanto kasvaa paljon enemmän kuin asukasluku. Sellainen tilanne on jo luonnoton. Hintasysteemi kaatuu. Tulee luhistus.

Jätämmekö tehtaat ja tuotantolaitokset hajoamaan ja palaammeko takaisin luontoon!? Pankkiirit ja rahamiehet johtavat meidät lopulta siihen. Maksuaikojen pidennykset auttavat vain hetken. Säännöstely vanhan järjestelmän pohjalla on mahdoton. Vain luotonantajat ovat varakkaita. Kaikki muut ovat heistä riippuvaisia. Individualismi häviää, samoin moraali. Ei tehdä mitään tarpeellista, ellei se tuota rahaa. Koneita ja yhteiskuntaa määrää pankkiirit ja kauppiaat. Lopulta on mahdotonta tehdä mitään. Tulee katastrofi.

Etsitään syitä maailman surkeaan tilaan, eikä huomata, että vika on itse järjestelmässä! Pula-aikaa pidetään luonnollisena seurauksena liikatuotannosta ja liian vilkkaasta yritteliäisyydestä. Liikatuotanto on suhteellista. Kapitalistisen järjestelmän aikana sitä tulee aina olemaan. Mutta mitään liikatuotantoa ei todellisuudessa ole. Vain suhde tuotannon ja ihmisten ostokyvyn välillä on väärä! Työttömyys kasvaa, koska ei voida keksiä kannattavaa työtä. Ollaan jo tilanteessa, jolloin työttömiä täytyy elättää ennemmin valtion ja kuntien kustannuksella, kuin teettää heillä töitä!

Pankkiirit tullaan viemään luonnonhistorialliseen museoon. Rahan ja pankkien aika on jo ohi.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Miljoonia vuosia meitä pidempään olleissa eläimissä ja niiden lajeissa ei esiinny "työttömyyttä", vaan kukin on leipänsä itse ansaittava ;)

Eläinkunnan loiset ovat sen sijaan mielenkiintoinen ilmiö, tosin niilläkin on jokin evolutiivinen ominaisuus, miksi ne ovat tarpeellisia - puhutaan luontoharmoniasta, josta me ihmiset emme ole oikein jyvällä - liiallisesti kehittyneen näyttö- ja vertailutaloutemme vuoksi.

Vertailutaloutta on erityisesti uroksien eläinkunnassa, mutta ruo näyttö- ja vertailu ei perustu ulkopuolisen energian käyttöön, vaan tullaan juuri niine toimeen, mitä perimä ja saavutetut ominaisuudet antavat myöten.

Ilkka Luoma

Kuntien henkilökunta Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen ennsuteiden pohjalta:

1993 385.000
2013 430.000

...
2060 520.000, ja jos tehostetoimet onnistuvat, olisi hlömäärä kunnissa noin 485.000 --- näin SP ja Tilastokeskus ennustelevat.

Toimituksen poiminnat