Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Isänmaan Metsäliiton valtava riski - Kiinan markkinat

Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keski-suomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.

Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan (kotoisin Savonlinnasta) otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä – Metso Oyj:kin saanee hommia ---

 

Kari Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – "se ei pelaa, joka pelkää!" Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva ja huonosti hoidettuna 1] siihen kaatuva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta – varmaankin kiinalaisittain ajatellen kierrätysraaka-aineista.

 

Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen -

… omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden. Pääjohtajuus aukesi pankista – Nordeassa ilmeisesti tie oli pystyssä pääjohtajaksi. Osuuspankkikokemus muistui metsämiesten mieliin ja Jordan kutsuttiin pankkimiehenä savupiipputeollisuuden johtoon.

 

Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?

Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?

 

Kiinassa on meneillään vuosisadan ympäristöohjelman suunnittelu,

joka tosin on alkanut jo 2005, mutta kiihtyy vuoden 2017 jälkeen voimakkaasti – uusilla ympäristölaeilla ja pommi voi olla siinä, että laki tulee kieltämään kertakäyttöpakkaukset. Miten käy pahvilaatikoiden?

 

Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä,

jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella. Kiina ostaa mieluumin puolivalmisteet selluna muualta ja pakkaa siitä tehtyihin pahvilaatikoihin omat lopputuotteet kuluttajille ja maailmalle. On arvattavaa, että Kiina vaatii nopeasti pahvilta täyttä kierrätettävyyttä ja nuo kierrätystehtaat ovatkin sitten jo Kiinassa.

 

Lopulta Kiina vaatinee pakkauksilta monikäyttöisyyttä

.. ei siis meidän kaltaista kierrätystä, vaan kestävyyttä standardikokoina, jolloin sellun kysyntä romahtaa ja nostaa puunjalostustuotteiden kirjoon puupakkaukset ohutlevyistä tehtynä – vain sisin pieni pakkaus saattaa olla kierrätyspahvia tai -kartonkia.

 

Kiina on siitä erikoinen, että se kiiruhtaa hitaasti,

kuitenkin tehden ympäristöpäätöksiä nopeammin kuin läntinen kulutusyhteiskunta – ja tämä tietää Kiinassa nopeutuvaa lainsäädäntöä, se saattaa tuottaa yllätyksiä ja ongelmia vedenkäytön, ilmaan päästämisen ja pakkauksiinkin liittyen kysyntäheilahteluja, ja tähän Metsäliiton on syytä varautua – nyt on todellisten kiinakonsulttien paikka kertoa, mitä Kiinan ympäristöasioissa tapahtuu.

 

Stora-Enso ja puupellot kiinalaisilta maanviljelijöitä

Toisen suuren metsäyhtiön Stora-Enson 2] pääjohtaja Jouko Karvinen jättää tehtävät, osin varmaan sen vuoksi, että kohtalokkaasti teki virheet kiinalaisten peltovuokrausprojektien osalta – palkaten väärät konsultit.

Kiinassa maa on vuokralla ja maaseudulla siihen on ikiaikainen nautintaoikeus itse pienien kylien maanviljelijöillä – juuri heidän pelloilleen pitäisi nousta puupeltoja Kiinaan rakennettavien sellu- ja paperitehtaiden raaka-ainekysyntää täyttämään. Tässä Stora-Enso teki karkeita virheitä – noiden virheiden lasku on nyt erääntymässä …

 

Toivottavasti Savonlinnan lyseon kasvatti ei kaadu nyt Kiinan,

maailman suurimpaan kulutusvaltioon. Toivottavasti kiinalaisten pakkausinto ei sokaissut Metsä Groupin ja Metsäliiton strategeja. Isänmaan miehenä tunnettu Kari Jordan on kuitenkin ansainnut suuren arvostuksen riskinotosta kansakuntamme hyväksi – onhan tunnettua, että Jordan ottaa osaa joka vuosi esimerkiksi Maanpuolustuskurssin avajaisiin yhdessä presidentin ja puolustusvoimain komentajan kanssa.

 

Osuustoiminta on isänmaan palvelua

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150501-osuustoiminta-paaomiemme-takuumies – US_P/IL ]

kuten Osuuspankkikin, Metsäliitto on tukevasti ja aidosti suomalaisten itsensä omistuksessa, eikä kumpikaan osuustoiminta ole syytänyt rahojaan kummoisesti ulkomaille, vaan kotimaan investointeihin – tuomaan edes vähän työpaikkoja maahamme, joka kärvistelee maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!

...

Kirjoitus vuosien takaa, kun Kari Jordan kuittasi vastuullisen tehtävän Metsäliitosta – tunnemmeko historian siipien havinaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html – [BLOG/il]

 

VIITTEET

1] Kestääkö kiinalaisten ympäristö? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen-kestokyky-sietaa – [US_P/IL]

2] Stora-Enson ohdakkeet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/stora-enson-yhteiskuntavastuu.html – [BLOG/IL]

 

EXTRA

Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143002-hinnoitteliko-paperimies-itsensa-tyottomaksi – [US_P/IL]

Kiinan mobilisaatio ulottuu ympäri maapallon … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html – [BLOG/IL]

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL - US IL Vf BL - BLOG 34693

---23042014---

 

doc.: metsaliitto_investoi_23042014.doc – OpenOffice Writer

604 | 5810

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Mikko Saarinen

Paperia ja lumppua ei voi kuerrättää loputtomiin. Jokainen, joka on joskus ostanut kiinalaisesta verkkokaupasta jotain, tietää kuinka laadutonta kartonkia kiinassa valmistetaan. Kierrätyksessä pitäisi laittaa aina pieni määrä neitseelistä pitkäkuituista sellua joukkoon, jotta laatikot eivät kuljetettaessa hajoa käsiin.

Kiinan kysybnnän kasvaessa myös suomalaiselle sellulle on kysyntää. Etelä-Amerikkalaisella lyhytkuituisella lehtipuusellulla ei kartongin lujuutta lisätä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Entä jos tämä luontoa kuluttava luonnoton tapa pakata kertakäyttöisesti yksinkertaisesti kielletään - kuka kantaa vastuun otetusta riskistä?

Mikko Saarinen

Kartonki ei ole kertakäyttötuote, kuten muoviset läpipainopakkaukset. Ne tulisi välittömästi kieltää, koska niitä ei voi polttaa ja ne päätyvät 100 prosenttisesti kaatopaikoille.

Kartonki kiertää kuten lasiset juomapullot tai alumiinitölkit. Se osa mikä ei enää kierrä, menee hyötykäyttöön polttoaineeksi, eli siihen tarkoitukseen mihin se puu olisi alunperin päätynyt, ellei se olisi joutunut sellukattilaan.

Sellu päätyy jatkossa yhä useammin vaateteollisuuden käyttöön korvaamaan puuvillaa, joka on luontoa erittäin pahoin saastuttavaa viljelyä. Siksi tuleva biomateriaalitehdas (sellutehdas) tulee toimimaan ERITTÄIN kannattavasti. Sulfiittiselluloosasta valmistettu viskoosi on varmasti kaikille tuttua, mutta nämä uudet kuidut vastaavat enemmän puuvillaa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #3

Syvin ongelma, ja pitkävaikutteisin on hiilielämälle välttämättömän biomassan koko ajan lisääntyvä polttaminen ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #3
Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Jotenkinhan tavarat täytyy pakata. Olet varmaan keksinyt paremman tavan.
Onko se kutistemuovi, vai onko pääsi ympärillä jotain muuta kutistettu ?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #4

Hiukan retorinen ja filosofinen kysymys:

"Miten vuosimiljoonainen eläinkunta pakkaa?"

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

MAANANTAINA, HELMIKUUTA 18, 2008

Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn (?), kun raaka-aineen hinta nousee---

(StoraEnso ilmoittaa jälleen supistuksista metsäteollisuudessansa ... Suomessa - syyksi ilmoitetaan varauma pyöreän puun hintojen noususta ... Venäjältä. Presidentti Putin ilmoitti jo viisi vuotta sitten, että he nostavat raakapuun hintaa - aikaa oli tehdä muutoksia --- tehtiinkö niitä? Onko suomalainen metsäteollisuus ainoastaan venäläisten varassa menestyäkseen?)

[ ... onko venäläisten alhaisilla hinnoilla tuettava suomalaista metsäteollisuutta - kuinka me menettelisimme samassa tilanteessa, kun vientimme olisi vain pelkkää raaka-ainetta? ... vuonna 2007 Suomen omista metsistä ilmeisesti hakattiin enemmän metsää kuin pitkiin aikoihin - nuo rahat jää suureksi osaksi suomalaisille kulutusmarkkinoille... ]

Onko venäläisillä velvollisuus tukea suomalaista metsäteollisuutta - näin olisi jopa käynytkin, jos metsäteollisuus olisi ottanut tosissaan kutsut tulla Venäjälle investointeineen - nämä vinkit annettiin jo useita vuosia sitten... Niin, ... ja minne jäi laaja tuote- ja tuotantokehitys koko metsäteollisuudessa? - viiranopeus ei ole ainut kehityskohde...

Uusinta mielipide 27.06. 2007:
............

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme

(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)

[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.

Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.

Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.

Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.

Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.

Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE

............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Stora-Enson yhteiskuntavastuu

Stora-Enso tekee sitä mitä se vain voi tehdä – käy kustannuskriisitaistelua. 2500 ulos, jotta 25.000 saa jatkaa. Tylyä, raakaa ja markkinaehtoista. Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora-Ensosta tietää tämän hyvin, kuten hänen kollegat - Metsäliiton Kari Jordan ja UPM-Kymmenen Jussi Pesonen 1].

Emme enää kuluta niin paljon paperia ja pahvia, että suurkoneet voisivat pyöriä täysillä. Suomessa palkkarakenne ylitti kaikki kipurajat ja metsäkin kasvaa meillä hitaasti. Olisiko pitänyt aloittaa uusien tuotteiden ja palveluiden tuotekehitys jo 10-20 vuotta sitten? 2]

[2005-2006] --- Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun Paperiliitto oli vielä voimissaan ja palkkakehitys oli maamme huippuluokkaa – toveri lattialta oli urakalla nostanut ansioitaan, oli halunnut kiriä edes hiukan johtajiston palkka- ja palkkiorallia kiinni …
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/jlkikirjoitu... -

[2006] Metsäteollisuuden isänmaallinen kujanjuoksu

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/metsteollisu... - ]

Suomi on ja oli perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa

Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi.

Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle
Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä.

Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa?

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin …
… alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua.

Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet.

Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä
Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.

Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta

Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä.

Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi
Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.

Suomi on hyvä maa

--- ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille;
he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa.

Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työn tuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.


Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

JK. [2013]

Nythän voisi olla besserwisser, mutta se ei enää hyödytä ketään – toimitusjohtajien asema on palvella omistajia ja lainkin myötä osakeyhtiöiden on tuotettava ennemmin tai myöhemmin voittoa. Laki on laki ja olemme laajasti hyväksyneet markkinatalousopit materiaalisen hyvinvointimme pohjaksi. Amen.

VIITTEET

1] [2006] UPM ulkoistaa kunnossapidon? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/upm-saneeraa... -

2] Metsäteollisuuden tuotekehitys jäi pahasti jälkijunaan – usko suurkoneisiin oli luja kuin sellupaali ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kan... -

EXTRA

Osuuskunta Metsäliitto on osuustoimintaa – metsänomistajien osuustoiminta omistaa sen kolmannen, aidosti kotimaisen matsäteollisuuskombinaatin – olisiko osuustoiminnasta kykyä pärjätä maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoimint... -
~

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi

AL – Fb – US

BLOG 19 835 | 0000 - IL

---18062013---

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Paluu puolivalmisteiden massatuottajaksi - onko biotuotetehdas liian juhlava nimitys sellun keitolle?

~ http://uutiskirje.talouselama.fi/g/u/2325792/33512... -

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

" ... Kiitos siitä kuuluu paljolti kiinalaisille, joiden elintaso on siirtynyt siihen vaiheeseen, että he käyttävät pakkauksia sekä vessa- ja kasvopapereita ja muita pehmopapereita koko ajan enemmän. Seuraavaksi kiinalaiset alkavat hankkia keittiöihinsä talous­papereita, ja silloin taas tarvitaan suomalaista pitkäkuituista havusellua, jotta paperi on kestävää.
Äänekosken sellua tullaan lähivuosina myymään Kiinaan ja muualle Aasiaan sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, jotta ­aasialaisten pyyhinpaperitarve saadaan tyydytettyä.
Riippuvuutta Kiinasta Metsä Group vähentää lähivuosina lisäämällä vientiä muualle Aa­siaan.
”Toisaalta olemme kaikki riippuvaisia Kiinan taloudesta. Ei Kiinasta eroon pääse, vaikka sinne ei veisi”, Hämälä sanoo. ... " -HS
.
~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005321631.html -

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Muodikkaat biotuotetehtaat - sellunkeittoa kuitenkin - puolijalosteena! Äänekoskenkin piti olla biotuotetehdas - ehkä onkin?
.

Biomassan käyttö liikennepolttoaineena on kinkkinen juttu

Media huutaa joka nurkasta kuinka kiinalaiset vetäytyvät [?] Itä-Suomea koskevista biodiesel- ja biobensiinihankkeista. Puhutaan 200 miljoonaan euron katoamisesta rahoitussuunnitelmista. Hätiköityjä arvioita heitellään liiasta luottamuksesta, vaikka kysymys on toisaalla. On herännyt ajatuksia päättäjissä mitä merkitsee biomassan poltto liikennepolttoaineena.
...
[?] ~ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mylly... -
[?] ~ http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/kiina... -
[?] ~ http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005294342.html -

...
Entä jos kertakäyttöpehmoperin käyttö havaitaan ympäristöongelmaksi ja pyyhintä hoidetaan japanilaisittain vedellä ;)

Entä jos kertakäyttöpahvilaatikot kielletään ympäristöä ja biosfääriä liian rasittaviksi - kokonaisrasitteelliseksi? Varsinkin Kiinassa, joka pakkaa kohta koko maailmalle!

...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset