Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Automatisoimme itsemme palvelemaan toinen toisiamme

[markkinatalouden kehote on tuottaa riittävä voitto jaettavaksi omistajille ja tuotto tehdä investointeja sinne, missä on edullisin tuotantoympäristö sekä suurin kysyntä. Nyt SAK vaatii lisää liksaa ja lisää ostovoimaa - meidän on saatava kuluttaa vuodesta toiseen enemmän ja enemmän, missä mennään palkannauttijaihminen?]

Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

Nyt tuotanto karkaa mm. korkeiden palkkakustannuksiemme vuoksi kehittyviin maihin tehden hiljalleen sitä, mihin kehitysapu ei koskaan kyennyt. Länsimaalainen investointi ja työtilanteiden luonti mm. Kiinassa hiljakseen nostaa heidän palkkatasoa ja ostovoimaa.

Suomesta siirtyy entistä enemmän lähivuosina sarjatuotantotyöpaikkoja Kiinaan, Intiaan ja muihin edullisten palkkatasojen maihin. Seuraavassa aallossa lähtee myös suunnittelutyötä, mm. Kiina puskee markkinoille joka vuosi noin 340.000 insinööriä, eikä ole luultavaa, että me olisimme heitä paljoakaan "parempia".

Meidän on sopeuduttava, sillä valitsimme itse linjamme palkka- ja kustannuskehityksessä - me olemme automatisoimassa itseämme ulos käden työstä, tai oikeastaan automatisoimme itseämme palvelemaan toinen toistamme. Kaikki eivät voi olla myöskään matkailuelinkeinossa, joka on meille Suomessa huomisen työ- ja tehtäväalue. Suomi on huomisen matkailumaa, systemaattista suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu.

Nokia teki ensimmäisen kauppansa Kiinaan nykymuodossaan 22 vuotta sitten - kaupan arvo oli "vaatimattomat" n. 500.000 USD. Välissä oli Nokian oma kriisi, palkkarahoja mauruttiin mm. Lontoosta, koska suomalaiset pankit eivät antaneet. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, siis niitä vähiä. Nokia on yksi Kiinassa olevien ulkomaalaisten yhtiöiden helmiä, tuottaen todennäköisesti Nokialle sen suurimmat voitot. Nokia kasvoi mittoihinsa paljolti myös Kiinan ansiosta.

Suomi on kallis maa ja meillä on "kallista asua ja toimia". Me olemme itse asiamme tähän tilaan järjestäneet. Loimme yhden maailman parhaista sosiaaliturvista, niin hyvän, että meillä ei tarvitse tehdä työtä. Olemme individualismissamme niin kollektiivisia, että keräämme rahat toistemme hoivaamiseen. Loimme hyvinvoinnin kansalaisyhteiskunnan, jota nyt ei ole siellä, mihin liukuhihnamme katoavat.

Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää, että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä.
.

Automaation huippu on modernisoitu lypsyrobottinavetta, jossa maajussi automatisoi emännän kuvaruudun ääreen - silloin tällöin kurkkimaan käveleekö Mansikki oikeinpäin lypsyrobotille - ennen maatalous työllisti luontevasti yli 30% väestöstä - nyt ehkä muutaman prosentin!
.

Jos haluaa torpedoida omat kaupalliset pyrkimykset Kiinassa, niin silloin markkinoi automaatiota, systeemejä ja prosesseja, joissa ei työntekijöitä tarvita, tai jos tarvitaan niin ainakin 70% voidaan poistaa nykyisestä toimintamallista. Tällä toimenpiteellä saa kiinalaiset viranomaiset tylyiksi, sillä heillä on yksi yhteinen päämäärä ja se on työllisyyden turvaaminen. Kiina ei halua enää yhtään työtöntä entisten piilotyöttömien joukkoon. Kiinassa ei ole mekanismeja, joissa toimeentulo ilman työtä onnistuisi, vain sukulaiset ja perhe on se voima, mikä meillä taas sälyttyi yhteiskunnalle.

Suomessa me maksoimme itsellemme huomisen kilpailukyvyn heikkenemisen ostaessamme kustannuksillamme tulevaisuuden turvaa. Kiinassa tulevaisuuden turva on työ, työ ja sitten työ - suosituimmillaan itsenäinen yrittäjyys, perhekeskeisyys ja sukulaisten suosiminen yhteenkuuluvuuden nimissä. Turva on siellä perheessä, suvussa ja keskushallinnossa, jonne voi kiukutella aluehallinnon mielivaltaisuuksista. Kiinassa työ on valtion suojeluksessa ja nyt uuden aikakauden saatossa kisa menestykseen on avattu kaikille, lopusta huolehtii talouden ja yrittämisen evoluutio.

Suomi kuten muut kehittyneet länsitaloudet ovat automatisoineet tulevaisuutensa paitsioon idän huiman kehitysvauhdin varjoon. Tämä vuosisata on idän vuosisata. Ensi vuonna Kiina on kolmantena meille perinteellisillä talousluvuilla. Saksa jää taakse, seuraavaksi taipuu Japani ja lopulta 15 vuoden kuluttua USA - tuonne saakka ja edemmäksikin Kiina on suunnitelmansa ulottanut. Kiina on täydessä vauhdissa oleva talouskone, jonka loputon työvoima kurinalaisena, keskimäärin innostuneena ja yritteliäänä murskaa kaikki ennätykset. Talouden napaisuus vaihtuu kolmessa vuosikymmenessä.

EU on Kiinalle huomenna yhä tärkeämpi kauppakumppani siitä yksinkertaisesta syystä, että olemme väkilukuna suurempi markkina kuin USA. Viime kädessä kehitysjuoksussa väkimäärä ratkaisee. Suuresta määrästä saa aina hitaasti, mutta varmasti enemmän menestyjiä, osaamista, keksintöjä kuin innovaatioita. Seuraavat olympialaiset saattaa tuoda yllättävän mitalisateen isäntämaahansa.

Suomi on tänään automatisoinut itsensä palvelemaan muita ja itseään. Meidän elintaso on onneksi siksi korkea, että meille on helpompi ajaa elintason laskua normaalein mittarein. Voimme pudottaa sisälämpötilaa, voimme vähentää turhia ajokilometrejä, voimme jättää helposti joka toisen ulkomaan matkan pois ja ruokaa voimme syödä huomattavasti vähemmän, josta kiitoksena saamme terveemmän elämän.

Automaatio oli hyvä renki aikansa, kunnes se toi meille hetkellisesti markkinavoimaa kotimaisena toimintana ja vientinä. Meille ei riitä nykyelintason säilyttämiseksi pelkkä kotimainen kysyntä, vaan öljy, kaasu, monet raaka-aineet ja kestokulutustavarat täytyy tuoda ulkoa ja ne voidaan maksaa vain viennillä. Toinen vaihtoehto on tyytyä kotimaiseen. Voimme ostaa kalliimmasta hinnastakin huolimatta kotimaista. Ostetaan vaikka vähemmän, mutta mitä enemmän ostamme sen enemmän jää työtehtäviä kotiin.

Yhtälö työpaikkojen ratkaisuksi on helppo: teemme pienemmillä kustannuksilla vähemmän, mutta kestävämpää ja pidempi-ikäistä, kulutamme vastaavasti myös vähemmän ja ostamme omia tuotteita tehden kaiken työmme mahdollisimman paljon itse. Teemme itsestämme vähemmän riippuvaisia muista, ja mitä teemme, teemme sen niin hyvin, että tuotteemme halutaan niiden laadun vuoksi. Miksiköhän sveitsiläiset pärjäävät edelleen huipputuotteillaan?

Paras keino saada työtä on työn kunnioitus sen työnkuvauksesta riippumatta ja siihen sisältyy vastuun otto tehtävistä ja panoksensa anto hiukan enemmän kuin sitä odotetaan; tuolla ylimäärällä me pärjäämme, koska se on se suurin erote muihin nähden. Tuon lääkkeen oppiminen ei ole helppoa, sillä meidän tulee purkaa hiukan näitä pinttyneitä tapojamme, jossa työnantajaa pidetään riistäjänä ja työntekijää tilikirjan kulueränä. Missä on suomalainen taisteluhenki, jolla maamme itsenäisyys pelastettiin lähes ylitsepääsemättömissä oloissa 1939, 1940 ja 1944.

Ilkka Luoma

Kuva:
CANON IXUS 850 002.jpg
. 31.tammikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/375540496/

Kuvateksti:
Suomalainen rakennustyömaa on hiljainen miehitykseltään ja siellä on vähän valopilkkuja huomiselle - paitsi, että rakentajista on pula. Systeemit ovat automatisoidut ja alihankkijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa työvoima on "kallista" - henkilösivukulut siirtyvät henkilöstön vuokrausyhtiöille ja työsuhteista ei pääyhtiö enää niiltä osin huolta kanna. Suomessa matalaenergiarakentaminen voisi olla alku uudelle menestystarinalle, josta voisi syntyä myös uusi vientituote. Automaatio vie perinteellisesti työpaikkoja ja tilalle saadaan palveluita toinen toisillemme. Missä menevät automaation rajat?

[orig. 04022007]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Suomessahan sosiaaiturva on puoluekeskeisyys. Tuskinpa ilman isä-Urpilaista Jutta Urpilaisenkaan puoliso Chydenius-säätiössä olisi, koska säätiöhän kuuluu Kokkolan kaupungin kunnallispolitiikan piiriin. Epäilen myös Taiveahon nousua alle 30-vuotiaana sosiaalijohtajaksi, ellei puoluesuku olisi tukena.

Sitoutumattomilla elämä on tietenkin haastellisempaa, koska verovaroihin ei pääse niin helposti käsiksi yhteishyvän nimissä.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

ESIM:

Demu Jouni Backman Savonlinnasta ei ole koskaan tehnyt tavallisten ihmisten tavallisia töitä, hän on puoluesuvun vesa kaupungista, jossa vasemmistolainen puoluepolitiikka on halvaannuttanut koko kaupungin yrityselämän.

Ilkka Luoma

Myös hyvä esimerkki puoluesukujen voimasta ja heikkoudesta ovat Backmannit Savonlinnasta. Vain politiikkaa eikä juurikaan varsinaista tavallisen kansan työtä. Tässäkö syy miksi puolueet ovat etääntyneet niin kauaksi kansasta ja kansa on menettänyt luottamuksensa poliitikkoihin?

Automaatio sinänsä degeneroi ihmiskunnan vapaa-aikaongelmaisiksi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Juuri näin, totesinkin tuon tuossa ylhäällä!

Hannu Rainesto

Suomi on luokkayhteiskunta edelleen ja vielä entistä kärjekkäämmin. Kapitalismin kriisi paljastaa tämän tosiasian nyt entistä kärkevämmin ja onhan työttömyyskin jo 10% ja syrjäytyneisyys yli 20% koko kansasta.

Automaatio on välttämättömyys, ei este työllistymiselle tai muulle kehnolle. Automaatio on modernia tulevaisuutta, mutta tuotantosuhteemme eivät sitä ole. Vastakkain ei siis tule asettaa automaatiota ja työttömyyttä vaan luokkavastakohdat, kapitalisti ja työläinen, riistäjä ja riistetty.

Meillä sosialismissa, automaatiota kehitetään, mutta kaikki työllistetään ja koulutetaan minkä sielu eli kansantulo sietää.

Vuosisatoja alistettuna ja vieraantuneena eläneitä Ihmisiä ei kuitenkaan saateta suureen hyvinvointiin hetkessä. Onhan edessä tämän raiskatun maan riittävyys, sen raivaaminen ja Ihmisten suuren vieraantuneisuuden poistaminen. Ja kuten huomaamme porvarista, ei ihmisen itseäänkorjaavuus ole kovinkaan helppoa, vaikka tiede osoittaa, että kapitalistinen järjestelämä tulee hylätä ja heti.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Pääsäännön mukaan automaatio lisää kulutusta, lisää painoamme, siis lihavuuttamme ja tuhoaa ympäristöä. Vapaa-aikamme lisääntyy ongelmiksi saakka, kun emme tiedä mitä teksimme muuta kuin ryyppäisimme!

Ilkka Luoma

Automaatio ja prosessien koneellinen helpottaminen on luonut yhdelta osaltaan läntisestä markkinatalouskulttuurista maailman lihavimpia ihmisiä - valtioissaan.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Automaatio lisää exponentiaalisesti personal trainereiden, penkkipunnerruspenkkien ja hölkkäpukujen myyntiä.

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Se on totta, että loppupelissä pesemme paitoja toisillemme, mikäli pitäydymme kapitalismissa kaikki.
Onko meidän pakko?
Sosialistisessa markkinataloudessa voime tuottaa myös tarvitsemamme teollisuushyödykkeet itsellemme, kapitalismin säännöistä piittaamatta.
Helppoa, mutta totta.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Voisimme harjoitella kulutuksemme puolittamista!

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Tässä yhteydessä tuntuu olevan aiheellista selkiyttää käsitteitä, kun puhutaan automaatiosta.

Tavara-arvon luo konkreetti työläinen, hänen konkreetti työnsä muuntuessa abstraktiksi työksi, jota tavara-arvo on.

Jos meillä on automaattilinja, jota valvoo yksi henkilö, niin se arvo, joka sisältyy linjan valmistamiin tavaroihin kokonaisuutena, muodostuu siihen tavarakokonaisuuteen säilytetystä valmistuslinjan arvo-osasta plus tämän valvovan henkilön luomasta uudesta arvosta.

Näin ollen uuden arvon määrä tavaraerässä muodostuu esim. työpäivässä aika pieneksi, suhteessa säilytettyyn vanhaan arvomäärään.
Pärkimys globaalisti tämänkaltaiseen tuotantoon johtaa luodun uuden arvosumman nopeaan supistumiseen, joka olisi välitön kapitalismin loppu.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tavaralle tai palvelulle luo arvon siihen kohdistuva kysyntä.

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Voin opettaa teille lisääkin modernin taloustieteen alkeita, jos haluatte.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

No annahan otsa punaisena palaa! ;)

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Massonin asiamies Bernstein ja hänen sosialidemokraattiset oppilaansa, esim. Koivisto Suomessa, ovat selittäneet, että eivät työläiset mitään vallankumouksia tarvitse.
Riittää kunhan vain odottaa, että työn tuottavuuden kohottaminen halventaa tavarat arvossaan ja myytäessä tavarat arvostaan, halpenevat ne niin, että työläisten elintaso nousee vain näin odottaen.

Edellinen on täyttä lööperiä.

Hyvin yksinkertaisella matemaattisella esimerkillä on osoitettavissa, että työn tuottavuuden kohottaminen ei halvenna tavara-yksikköä arvossaan, vaan sen arvo pysyy vakiona.

Vallankumouksia siis tarvitaan, tästä porvareitten keksimästä sadusta huolimatta.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko eläinkunnassa vallankumouksia?

Annaleena (nimimerkki)

2 Ilkka Luomalle

Myös Tuomioja on sellainen, joka ei ole tehnyt koskaan tavallista työtä. Tuomioja on rikas sosiaalidemokraatti ja on muka köyhän asialla...

Ilkka Luoma

Kiva olla idealisti, kun lompakko pullottaa! :)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kiva olla myös ministeri ilman todellista vastuuta lompakko pullollaan puhumassa talouden tulevista vaikeista ajoista!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tuomioja on älykkö, jolta on ote karannut käytäntöön.

Ilkka Luoma

Demokraattisissa järjestelmissä päätöskoneisto on liian hidas tämän päivän yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten ongelmien edessä - siksi Kiina on tämän vuosisadan selviytyjä. Läntinen markkinatalous tavallansa degeneroituu - meissä ei ole vallankumoushenkeä ;-)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ehkä meneillään oleva idän nousu varmistaakin sen, että läntinen yksilökulutuskeskeinen yhteiskuntajärjestys kaatuu mahdottomana kulutushokemajargoaniana...?

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Jos vielä jatkamme tästä työn tuottavuuden kasvattamisesta, johon porvarit summaavat myös työn hiostuksen kasvattamisen, kun he eivät ole milloinkaan kuulluut hiostuksesta.

Hiostuksen lisääminen ei tietenkään ole työn tuottavuuden kasvattamista.
Työn tuottavuutta kasvatetaan työnjärjestelyn nenetelmin ja kehittyneemmällä tuotantoteknologialla, joka on ihmiskäden jatke.

Katso: www.markusreed.julkaisee.fi "Uskonpuhdistus" käyrästö, jossa on arvotuotteen-, lisäarvon, joka jää kapitalistille ja palkkasumman käyrät.

Palkkasumma saavuttaa vuonna 1974 kulminaatiopisteen ja lähtee pienenemään teollisuudessa, vaikka arvotuote ja lisäarvo jatkavat entistä rataa.

Kuulisi mielellään joltakin porvarilta tähän kommentin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Nyt on tuotettava yhä enemmän aikayksikköä kohden.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Voisi toisaalta välillä filosofoida siitä, että onko työ hyvä tarkoitus elämälle. Vai olisiko se työ sittenkin vain tähän asti ollut välttämätön paha jonkin muun saavuttamiselle, josta viimeinkin voimme päästä eroon automatisoinnin myötä?

Välillä näistä kirjoituksista henkii läpi ajattelutapa, että hienointa ihmiselle on palvella jotakin herraa, oli se sitten työnantajaa, isänmaata tahi yhteisöään. Mielestäni inhimillisempi asenne ja lähestymistapa on nähdä ihmiset yksilöinä, jotka tekevät sopimuksia keskenään. Jos halutaan tuollaista herra-palvelija-arvomaailmaa takaisin, niin miksi emme samantien siirtyisi takaisin feodalismiin?

Mutta toki on ymmärrettävää, että työn merkitykseen on syytä suhtautua realistisesti. Painajainen, mikä mielestäni taustalla pilkottaa lukiessani Ilkan tekstiä, on että Kiina ajaa vauraudessa länsimaiden ohi ja he tulevat ostamaan meidän maat ja kiinteistöt. Tämä johtaisi ennen pitkää siihen, että valkoisesta miehestä tulee toisen luokan kansalainen.

Toinen painajainen on, että Kiinalaiset tuotantoaan alati kasvattamalla saavuttavat siinä sivussa myös sotilaallisen ylivoiman, jolloin joudumme alistumaan heikäläisten mielivallan alle, kun omat armeijamme eivät edusta enää edes pelotetta.

Jos nämä kauhukuvat hyväksytään tässä keskustelussa vältettäviksi riskiskenaarioiksi, niin syytä olisi keskustella vaihtoehtoisista keinoista niiden välttämiseksi. Yksi vaihtoehto on toki pitää huolta, että tuotantomme kasvaa, teknologiamme kehittyy ja pystymme ylläpitämään uskottavaa sotilaallista puolustusta.

Toinen tapa olisi sitten se, että pyrkisimme kaikin mahdollisin keinoin murtamaan Kiinassa ja Venäjällä vallitseva pakkokollektivismi, jossa on fasistisia piirteitä. Lisäämällä näissä maissa väestön tietoisuutta yksilönvapauksista ja ihmisoikeuksista, kannustamalla heitä kyseenalaistamaan valtiojärjestelmänsä ja lisäämällä heidän taloudellista riippumattomuuttaan edistämällä kaupankäyntiä, on kenties mahdollista joskus päästä maapallolla tilaan, jossa ei enää tarvita sotilaallisia pelotteita rauhan säilyttämiseksi.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eläinkunnan ainut pakkotyö on saada ruoka suuhunsa - ei muuta, niin ja tietysti lisääntyminen on myöskin mukavaa työtä ;)

MARKUS RURIK RÄSÄNEN (nimimerkki)

PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN

www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:

Kun käytän laskelmissani reaalisia arvoja, tarkoittaa palkkasumman käyrä edellä samaa kuin palkkatavarat, arvoina ilmaisten.
Arvo on eri asia kuin rahassa ilmaistu hinta.
Lisäarvon käyrä tarkoittaa puolestaan voittotavarat, arvoina ilmaisten.
Ja kolmantena edellisten summa eli tuotantovolyymi, arvoina ilmaisten.

Ilkka Luoma

Yksinkertainen kysymys:
Kuinka paljon eläinkunta lisää kulutustaan (vuodesta toiseen) ulkoisista materioista ja energiankäytöstä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eläin syö vatsansa täyteen, niin mahdollistuessa, muutoin se elää jatkuvassa niukkuudessa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eläinkunnassa ei ole voittotiliä, vain lisääntymistili.

Ilkka Luoma

Ehkä pikemminkin pyrkimys lisääntymiseen tili ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Arvo on kysyntätekijässä.

Ilkka Luoma

Viime kädessä niukkuus säätelee koko taloutta makroilmiönä.

Prine (nimimerkki)

13.Entäs tuon automaatiolinjan osto,asennus,takaisinmaksuaika,huoltokustannukset?
Sähkön ja muun energian(vesi,glykoli,etc)kulutuksesta aiheutuneet kulut?
Tämä tuotanto sisältää niin monia muuttujia(esim eu -säännöt) että poliittiisesti tarkoitushakuisten
käppyröiden piirtely on yhtä tyhjän kanssa!

Ilkka Luoma

Automatisoimme itsemme "aivokuutioiksi" suuren keskustietokoneen ohjaamaksi massaksi, jossa nautintoja voidaan ostaa virtuaalisena ja joita annostellaan sopivina mielihyväannoksina, unohtamatta keinotekoista surua ja ikävää!

Jyrki Suomalainen

Hauska ajatus, eikä varmaan edes kovin kaukana totuudesta, jos kehitys jatkuu entisellään. https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/wiki/Tek...

Ilkka Luoma

Automaation huolehtimana meidän kaikki raajat surkaustuisivat ja kutistuisimme ja lisääntyisimme lasisiksi "aivokuutioiksi" - peittäen koko maapinta-alan, saaden informaation ja energian maan sisuksista, auringosta ja keskustietokoneelta :)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ketkä ohjaavat näitä "rubikin kuutioita"?

Ilkka Luoma

On arveltu, että alkuräjähdyksen jälkihehkussa (nk. kolmen kelvinin säteily) olisi aikojen alusta oleva ohjaussignaali kaikelle.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Yllättävä, mutta mahdollinen oivallus!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tosiasia on se, että automaatio vähentää suoraa ihmisen työtä automatisoidussa kohdassa. Lopulta meille jää palvelufunktio, joka sekin automatisoituu, koska markkinataloudessa on jatkuva kustannusjahti kilpailukyvyn nimissä!

Ilkka Luoma

Eläinkunta, joka pisimmillään on taivaltanut täällä Telluksen pinnalla satoja miljoonia vuosia - on kehittynyt etsimään ruokaa ja lisääntymään ja siinä sivussa puolustamaan reviiriänsä - ei tee sinänsä työtä - vaan etsiin ruokaa ja lisääntymiskumppaneita - aika ajoin tai jatkuvasti. Lisääntymisrytmin pysäyttää perimän opettamana jälkikasvun valmennus selviytymään itsenäisesti omasta elämästään ja jatkamaan sitä --- onko tuo sitten työtä, niin päätä se :-)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Eläinkunta tekee työtä keskinäishierarkian ylläpitämiseksi!

Käyttäjän viirurajakontu kuva
Viiru Rajakontu

Suomi kyllä pärjää kun:
Työvoimamaksut poistetaan yrittäjiltä, vaihtoehto kortistossa elättäminen.
Energian hinta halvaksi uusilla ydinvoimaloilla.
Kuljetusyrittäjien rokottaminen lopetettava, rahtimaksut rekoille, junille ja laivoille alas.
Vasemmiston vaatimus pois, että yrittäjien pitäisi elättää kaikki loismiehet, ja Tuomiojan tapaiset sosiaalisurffaajat
Muuten työt karkaa muihin maihin.

Ilkka Luoma

Karkaaminen alkoi jo Kemijärven Salcompista ja jatkui Pöyryn yt:llä muutama kuukausi sitten - ensin duunarit ja sitten inssit suunnittelusta, milloin korkean tason suunnittelu?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Massa puhuu. Suurimmat keksinnötkin syntyvät suurista joukoista. Paljosta on helpompi ammentaa. Paljossa on paljon tyhmyyttä, mutta myös paljon viisautta.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Suomalaiset ovat jo itsekkin siirtäneet pienempien palkkojen vuoksi noin 60.000 työpaikkaa ulkomaalaisille tovereillemme.

Petri Kivikangas

Metsään menee. Työ ei ole mikään itseisarvo. Työn arvon määrää työn lopputulos, ja jos kone pystyy tekemään jonkin asian paremmin kuin ihminen, silloin ihmisen työ on arvottomampaa ja siten ei-toivottavaa.

Antiikin kreikan menestys perustui siihen, että vapaiden miesten ei tarvinnut tehdä työtä, vaan he pystyivät keskittymään itsensä kehittämiseen. Tämän ansiosta Kreikka tuotti varsin merkittävän osan maailmanhistorian suurista ajattelijoista. Miksi me emme tekisi samaa - tällä kertaa orjien tilalla koneet?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Millaisia ajattelijoita kreikkalaiset tänään ovat? Läntisen markkinatalouden kulutusintouman kyllästämiä "ostan lisää ja enemmän" -ihmisiäkö?

Ilkka Luoma

Todennäköisesti suurin osa kreikkalaisista on täysin tai miltei täysin osattomia spekulanttien ja ostomaanikoiden kuin velanottajien toilailuista kärsiviä kansalaisia, joiden mitta alkaa olemaan Olympos kukkulan tasolla.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Läntisen maailman talousongelmat syntyvät usein markkinoilla ja nimenomaan markkinoinnista! Luomme mielikuvia, jotka paisuvat ja lopulta ryöstäytyvät käsistä.

Petri Kivikangas

Nykyistä Kreikkaa ei voi verrata antiikin Kreikkaan. Eri kansa ja yhteiskuntajärjestelmä..

Ilkka Luoma

Onko kulutusyhteiskunnan markinatalousmekanismi hapattanut entisen korkeafilosofisen ajattelukaavion kirjanpitäjien tasekirjoihin?

Ilkka Luoma

Ihminen menee aina metsään - niin kuvainnollisesti kuin konkreettisesti.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

On kaksi rauhoittumisen aluetta: Metsä ja ranta.

Ilkka Luoma

Metsässä huokuu suurin biosfäärillinen kasvunvoima lisääntymisenä ja rantaa huuhtelee vesi, joka vaikuttaa voimallisesti kaikkeen, meihinkin.

Ilkka Luoma

Maallinen materialismi on meillä Suomessa Kokoomuksen pääideologia, kuten kasvua kasvulle huuto - mihin unohtui rajallinen luonto?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kokoomus pitää koko muuta luontoa ihmisille kuuluvana ja haluaa sen talouden maksimiparametrein hyödyntää.

Ilkka Luoma

Kokoomus on siis kasvunhuutopuolue ;)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miten olisi töiden jakaminen?

1800-luvulla tehtiin yli 100-tuntista työviikkoa. Vähitellen ollaan siirrytty lyhyempään. Eikö olisi jo aika päivittää taas työtuntimääriämme edes matalan osaamistason työtehtävissä?

Toimituksen poiminnat