Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Nallen hunaja maistuu kitkerältä - tavallisille kansalaisille

Nalle Wahlroos pyyhkii köyhän hihamerkillä pöytää - ja uhkaa, että rikkaat muuttavat pois Suomesta. Minnekö muuttaisivat? Kaikkialla mitat täyttyvät ahneuden lakeijoista ja vierushyvävelijärjestöistä - missäkö olisi se riittävän hyvä paikka, jossa ei kadehtien katsota materiaalisesti rikkaiden kulutuskerskajuhlintaa ja keskinäisjärjestelyahneutta? Missä tämä tarujen eldorado sijaitsee? ---

Markkinatalous huutaa, että kansakunta kuluttamaan kasvavasti edesauttamaan kasvua. Tuo seireenikutsu kulutukselle ajaa hiljalleen kiihtyen maapallon toimintaedellytysyhtälön pattiin, koska parametrien säätöä ei voi enää ylittää.

YLE esitti lauantaina dokumentin maapallon tilasta ja huomisesta - "Äiti maa" - ohjelmassa häkellyttävän ymmärrettävästi - olisiko herra markkinatalous Nalle Wahlroosin pitänyt katsoa dokumentti yhdessä Jyrki Kataisen kanssa? 

Tapahtui lähihistoriassa, vuonna 2006:

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme".

Tieteessä tapahtuu -lehti / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".
 

Linkki keskusteluun ...... TIEDE

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti.

Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on nyt erinomainen ja toisaalta henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan.

Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

Linkit:
KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen

Kuva:
DSC_3882.JPG (2,20MB). Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

Kuvateksti:
Kvartaalitalouden ja yhteiskuntavastuullisuuden ilmentymät kohtaavat laiturin molemmin puolin 18. heinäkuuta 2006. Barbara Jean ja Jenny Wihuri kuvastavat käytännön elämän vastakkaisia puolia. Vastuu voi joutua pelastamaan itsekeskeisen ja kapeakatseisen pääoman luonnon ehdoilla.

Barbara Jean ship

...

[orig. 08. marraskuuta 2006]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

tosiasiaa kaduilta (nimimerkki)

Kun Luoma sai Nato-asian loppuun käydyksi, niin nyt hän kävi markkinatalouden kimppuun. Historiasta (omalta blogilta?) kaivettu hyvin aikaan sopiva ja ennustettu kirjoitus ei jätä paljon arvailun varaan, mihin ollaan menossa. Erinomainen kirjoitus. Jyrki Kataisen pitäisi tämäkin lukea. Pääoma- ja näyttötalous olivat yhden aikakauden tuotteita ja intohimoja!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Jyrki Katainen on täysin Nallen marionetti ja juoksupoika. Kokoomusta äänestää vain reilu 13% kaikista äänioikeutetuista.

Ilkka Luoma

Kokoomushan on työväenpuolue ;)

Ilkka Luoma

Kiitetään kahden vuoden viipeellä ;)

Ilkka Luoma

Tarkoitus oli osoittaa vain, että kuljettava tie ei ole ympäristöarvoinen, eikä siis soveliain meille ihmisillekkään...

... seuraava kirjoitus käsittelee kateutta, joka on ohjannut kasvuhokeman mittoihin arvaamattomiin - kuinka kauan kilvoittelemme maallisella kasvulla, no - niin kauan kunnes a) kateutta kestää tai b) syntyy sopeuma ymmärtää ympäristöharmonia... tai c) löydämme uuden kilvoittelun aiheen kateusmomentin ruokkimiseksi .-)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Käyvätkö kataus ja ahneus käsikynkkää?

Arto Ranta (nimimerkki)

Täytyy ihmetellä tämän nimimerkin kykyä ennustaa asioita, onkohan jonkin puolueen ideologi tai innovaattori?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kaksi vuotta sitten ihmetelty ja nyt ennuste toteutuu yhä tiiviimmin.

Ilkka Luoma

Ainut "ennuste" oli hoksaus laittaa Wahlroos ja Ryynänen rinnakkain, ei muuta :-)

Tämäkin vain johtui siitä, että satuin nuo molemmat jutut lukemaan samana päivänä tuona vuonna ...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Wahlroos teke suurella todennäköisyydellä rahaa täysin laillisesti, mutta kokonaan ilman moraalia.

Ilkka Luoma

Niin. toisaalta Wahlroos sanoo, että on eduskunnan ja hallituksen asia sanoa mikä on "väärin ja mikä oikein" - tuo tokaisu pitää sisällään suuren filosofian!

Esa Saarinen (nimimerkki)

Älykäs kirjoitus Ilkka Luomalta! Milloin kanssaihmiset ymmärtävät ja huomaavat, että markkinatalous syö yhteiset koko maapallon eväät loppuun huomioimatta ympäristön antamaa elinmahdollisuutta koko biosfäärille, jossa olemme vain yksi osanen, jonka luonto voi liikakasvuinkvisiittorina poistaa ketjusta - rasitteena.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tulo- ja elämisentasoerot jyrkkenevät, milloin vähäväkinen kansa nousee barrikaadeille?

Ilkka Luoma

Arabinuorten vibraatiot väreilevät Eurooppaan - sivistyksen ja kulutuksen kehtoon :)

Kullervo Niittymaa

Silloin kun kansa hylkää kaiken probagandan jota useista eri suunnista meille tarjotaan "elämän rooliksi" ja alkaa a-j-a-t-t-e-l-e-m-a-a-n. (laitoin tavuviivat satunnaiselle ohikulkijalle, en sinulle Nick.)
Tämän tarjotun passiivisen kuluttajan roolin on tarkoitus vain tuottaa lisää omaisuutta pienelle vähemmistölle.

Ilkka Luoma

Kiitos ja toteamus: "Hyvin fiksusti ilmaistu"; ei siis itse kiitos, vaan sen jälkeinen teksti :)

Ilkka Luoma

UPM ja Nordea - miinustavat tuhansia työpaikkoja Nallen hunajaisessa otteessa. Millaiset salkut Nordeaa ja UPM:ää onkaan Sampo Oyj:llä?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Nallella on kaksi tavoitetta:

1)
Suomalaistaan Nordea takaisin suomalaisille Sammon haltuun.

2)
Yhdistää StoraEnso ja UPM-Kymmene takaisin kokonaan Suomeen.

Viimeiseksi jää ruotsalaisten SEB:n sulauttaminen suomalaistettuun Sampo-Nordeaan, josta vielä tipahtaa sana Nordea pois - näin taotaan Sampoa.

Ilkka Luoma

Täysin mahdollinen skenaario, saa nähä kuinka käypi ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

SEB on Skandinaviska Enskilda Banken

Ilkka Luoma

[Orig. keskiviikko, marraskuu 15, 2006]
Sammon taonta on alkanut

AVOIN KANSALAISKIRJE

Suomalaiset menettivät yhden pankeistaan omistuksellisesti tanskalaisille. Keskiajalla Ahvenanmaa on ollut lyhyen aikaa tanskalaisten valloittamana. Suomi luovutti Meritan yhteispohjoismaiseksi pankiksi, kuten oli sen yksi edeltäjäkin - PYP Pohjoismaiden Yhdyspankki. Pääomaäänitorvi Wahlroos täytti laarit euroilla ja nyt jäämme odottamaan, mikä on seuraava siirto. Suomen valtion ei kannata nyt myydä Sampo-salkkuaan.

Sampo-pankki meni ulkomaille ja asiakkaat tekevät nyt omia itsellisiä päätöksiään, kuinka he haluavat nähdä raha-asioidensa hoituvan Suomessa. Meillä on vielä yksi suuri täysin kotimainen pankki, ihmisen pankki laajimmalla konttoriverkolla. Raha on isänmaatonta, mutta tapa ja rahojen hoitajat voivat olla isänmaallisia.

Sampo Oyj:llä on nyt enemmän rahaa kuin koskaan. Sampo voi ostaa Suomen talouskartalle vakuutustoimintana. Wahlroos huomasi etteivät vakuutukset ja pankkitoiminta sovi perinteellisesti yhteen. Samalla Wahlroos ymmärsi, että vakuukset voidaan sitoa "pankiksi" asiakkaille -- on sama mistä käteinen nostetaan ja lainat ovat huomenna enemmän tai vähemmän vakuutettuja sopimuspapereita, joissa lainalla on yhteisvastuullinen vakuutussuoja. Vakuutusyhtiökin voi ottaa ihmisten käteisvaroja sijoitustoimintaansa, niinhän se perinteellinen pankkikin toimii. Vakuutusasiakas on itse myös "oma pankkinsa".

Wahlroos ymmärsi, ettei moderni pankki tarvitse konttoreita. Vakuutukset tarvitsevat, koska yhä laajentuva omaisuus tulee vakuuttaa kaikkia mahdollisia vahinkoja ja rötöksiä vastaan ja omaisuudesta on mukava keskustella elävän ihmisen kanssa. Aika näyttää, kuinka Björn Wahlroos yhdistää lopullisesti perinteellisen pankkitoiminnan modernina "aina mukana ja avoinna pankkina" vakuutuksiin. Nyt tehtiin ne rahat, jotka tarvitaan tähän operaatioon.

Parhaimmillaan Suomeen keskittyy suuri vakuutustoimija, ehkäpä sinivalkoisempana kuin aiemmin oli vielä nykyinen Sampo Oyj. Ei ole syytä vielä tuomita Wahlroosia "Isänmaansa" myynnistä, sillä seuraava siirto voi olla hyvin yllätyksellinen.

Osuustoimintaliike mm. Metsäliittona tekee suuria rakennemuutoksia luopuen jopa perinteellisestä paperista. Wahlroos luopui perinteellisestä pankista, koska sillä sellaisena ei olisi ollut sijaa huomisen langattomassa verkostomaailmassa. Osuuspankki kasvaa osuustoiminta-aatteen leviämisen myötä, se saa nyt esimerkiksi suivaantuneita asiakkaita Sampo Oyj:n pankkitoiminnasta.

Metsäliitto siirtyy tekemään kestävän mallin mukaisia puurakenteita. Sampo kytkee kestävällä mallilla vakuutuksiinsa mobiilipankin vakuutettuina palveluina ilman pankkisaleja, ainoastaan kullakin suomalaisella Sampo Oyj:n asiakkaalla on omaisuudenhoitaja vakuuttaen sen sijoitusarvoa Wahlroosin hamuamalle kasvu-uralle. Mikä on Wahlroosin perimmäinen tavoite? Kuinka Vanhan valtaaja, radikaali 1960-luvun kiihkovasuri näkee nykyisenä pääomaäänitorvena suomalaisen omaisuuden vakuutusarvon ja osuustoiminnan alkavan kasvun?

Ilkka Luoma

Kuva:
DSC_6181.JPG. 11.marraskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Sampoa on taottu näidenkin lasiseinien sisällä. Pankkisalit saattavat tyhjentyä suomalaisista asiakkaista, koska moni siirtää rahansa kotimaiselle toimijalle. Kansalaisilla on nyt kerrankin suuri päätösvalta, mitä huomenna tapahtuu. Toivottavasti Wahlroos ei myynyt Sampo-sanan käyttöoikeutta tanskalaisille pitkäksi aikaa. Uusi Sampo voi olla todellinen verkostotalouden vakuuttava rahanohjailija.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
Ilkka Luoma

Arvostukset kohtaavat rahanteossa ja kulutuksessa - Wahlroos kerää sijoittajia kuin hunaja mehiläisiä

[ ... talous, voittojen tavoittelu ja kasvun hokemat lisäävät maallista kunnioitusta ihmisiä kohtaan, jotka tekevät rahaa ja sitten rahalle rahaa. Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää kunnioitusta kaikesta siitä, mikä hiljalleen rapauttaa ja tuhoaa koko ympäristöämme... ]

Markkinatalous on kaikkinensa täysin vastakkaista toimintaa kuin luonnon omat lait, joissa vain välttämättömyys kohtaa ravintona kasvulle toteuttamaan uutta kasvua vain uusina sukupolvina. Ihminen hoksasi jo muinoin, että maasta saa enemmän kuin on elämälle tarpeellista - näin mahdollistui muukin toiminta kuin vain ravinnon etsintä ja suvunjatkaminen.

[Orig. torstai, maaliskuu 01, 2007]

Markkinataloudessa ihannoidaan kykyä tehdä ostovoimaa - tuolla ostovoimalla lisäämme ympäristökuormaa tunnetuin seurauksin. Ihmisen toiminta on kuluttavana ja keräävänä lajina ainutlaatuista. Vain ihminen kerää ympärilleen ostovoimansa, siis kulutuskykynsä, muistomerkkejä ilmaukseksi omasta arvosta ja erilaisuudesta.

Juuri nyt uutisoinnissa kohkataan kuinka Sampo yhtiön konsernijohtaja Björn Wahlroos kerää ympärilleen toivorikkaita sijoittajia Islannista velkarahalla kärkkymään Wahlroosin huomiselle odotettuja onnistuneita sijoituspäätöksiä. Sijoittajat odottavat saavansa lisää rahaa rahalle - ja samassa yhteydessä muodon vuoksi otetaan huolestunut ilme muuttuvasta ympäristöstä. Kulutuksemme lisää kiistatta saasteita, ilmaston lämpenemistä, stressaavaa elinilmastoa, rauhattomuutta, rikollisuutta, päämäärättömyyttä ja yksinäisyyttä kulutuksen kilvoittelusta tipahtaneiden joukossa.

Kulutus, kerääminen ja jatkuva kasvun ihannointi kohtaa hyvin arvostetussa Wahlroosin persoonassa, joka seireeninä julistaa kasvun kaikkivoipaisuutta ymmärtämättä, kuinka luonnotonta se on tasapainotilassa olevalle markkinaihmisettömälle luonnolle. Meille kulutuskeräilytalous markkinamekanismina on tavoite ja päämäärä, jonne menemme luonnon kustannuksella. Ihmisen toiminta kulutusta lisäävänä elementtinä on uhka ja vaara ympäristölle.

Ihailumme kohteena on tuotto, voitto, lisääntyvä ostovoima ja yhä helpommalla saatava näytetalous ilmaukseksi muille, kuinka hyvin minulla menee. Taloudessa pyöritetään entistä enemmän spekulaatioita, joissa keinoilla ilman aitoa työtä ja palveluiden tekoa muille kehitetään voittoja, kasvua ja ostovoimien kasautumista. Sampo pankin myynti oli erinomainen esimerkki rahanteosta, jossa kotimaassamme tehty vuosikymmenien työ meni vieraille maille, vastineena raha, jolla voidaan entisestään spekuloida järjestelyjä, joissa kohtaa mentaliteetti kasvavien numeroiden maailmaan.

Sokea ihailu kasvuntaloudelle on katsetta ymmärtämättömyyteen niistä muuttujista, jotka vääjäämättä vievät koko maapalloa kestämättömään tilaan. Länsimaiset markkinataloudet kehittyivät ja elävät sen perinnöllä kehittymättömien maiden raaka-aineryöstöstä tuhoten kulutuksellaan niitä resursseja, joista juuri näiden kehittymättömien ja kehittyvien maiden pitäisi ammentaa elinvoimansa tavoitellessaan meidän kaltaista kulutuksen yhteiskuntaa.

Maapallon kulutuskyky nousee lähivuosina sellaiselle tasolle, joka lopullisesti muuttaa tilanteen vastavoimaksi kaltaisellemme kulutusihannoinnille. Maapallon luonto ei yksinkertaisesti kestä eikä ole rakennettu sille kasvun hokemalle, mikä juuri nyt mm. kohtaa meneillään olevassa vaalikampanjassa, jossa jaetaan sellaista, mikä ei meille ihmisinä kuulu. Me jaamme juuri nyt huomisen edellytyksiä tämän päivän ihmisille, jotka ovat vielä synnyttämättä heitä, joille tämä meidän etukäteen syömä elinvoima taakkana lankeaa.

Maapallon kohtalo ratkeaa siinä, kuinka nopeasti kehittyvien maiden miljardit ihmiset pääsevät samaan kulutusrytmiin kuin me markkinatalouden länsimaalaiset. Olemme esimerkkinä kulutuksessa, mutta voisimmeko olla myös esimerkkinä säästämisessä ja luopumisessa?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
IMG_0175.JPG. 14. helmikuuta 2007, klo 21:20. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvaliite:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/391367444/ --

Kuvateksti:
Kasvun portaat ylös tai alas - metroliukuportaat kulutuksen juhlamekassa. Nousu- tai laskuhuuma kurkkii mainostauluista, jotka kaikki kannustavat kuluttamaan enemmän ja enemmän. Markkinamekanismin liukuportaat kiidättävät ihmisiä entistä nopeammin, kiihkeämmin ja useammin kulutuksen alttareille, kuten portaiden yläpäässä avautuva Kamppi kaupunkikone satoine kassakoneineen. Mikä on tämä kiihkeyttävä voima, jolla syömme huomisen edellytykset jo tänään?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kaikkien jytkyjen äiti on ilmestynyt! ;)

Ilkka Luoma

Nallen jytky kasvaa maataloustuettuna hänen omalla kartanollaan! :)

Kullervo Niittymaa

Kyllä kyllä. Olemme vaihtaneet henkisen hyvinvointimme rahan palvontaan. Kamala kultti jonka ainoa tehtävä on repiä luonnosta ja kansalaisten selkänahasta omaisuutta pienen vähemmistön eduksi. Suurin osa orjista ei edes tajua omaa rooliansa, mikä tekee tilanteesta toivottoman. Ihminen kun ei kovin helpolla suostu myöntämään olleensa vuosikymmeniä väärässä ja toimineensa täysin kyseenalaistamatta toimintaansa.

Yhteinen bussimme kiitää kohti edessä häämöttävää seinää kaasu pohjassa, vain koska muutamalla matkustajalla on "kivaa". Ja ajatelkaa, bussissamme riittäisi istumapaikat ja evästä kaikille joten voisimme iloisina huristella hissukseen, nauttia maisemista sekä toistemme seurasta. Ennen seinää ehtisimme etsiä uuden kulkureitin ja matka jatkuisi. Mutta EI, tämähän ei itsekkäille loisille sovi. Pysäyttäkään bussi!! Minä haluan pois, NYT! Vai pitääkö minun hypätä vauhdista?!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

"Kullervo Niittymaa" - hyvin sanottu!

Ilkka Luoma

Naulan kantaan! Nyt näin työläisjuhla Wappuna todettuna!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

korostettu lainaus:

"Yhteinen bussimme kiitää kohti edessä häämöttävää seinää kaasu pohjassa, vain koska muutamalla matkustajalla on "kivaa". Ja ajatelkaa, bussissamme riittäisi istumapaikat ja evästä kaikille joten voisimme iloisina huristella hissukseen, nauttia maisemista sekä toistemme seurasta"

Kullervon blogista

Kullervo Niittymaa

Kiitos kanssamatkustajat, olette turhan ystävällisiä! :)
Eiköhän ilmoiteta kuljettajalle että ajaa hiljempaa kun on noita monttuja varottavana ja maisematkin kivat. Ja kun on se seinäkin jonkun kurvin takana.

Ilkka Luoma

Voisimme laittaa bussiin 70 nopeusrajoituksen tai vielä tehokkaammin nopeudenrajoittimen 60:een :)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Mutta seinähän on tulossa joka tapauksessa vastaan! Mitä teemme?

Ilkka Luoma

Busseissa on kääntyvät etupyörät vakiona. Kunhan kuski ei ole vain itsemurhakandidaatti...

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Tässä tapauksessa nuo 'itsemurhakandidaatit' ovat myös 'massamurhaajia' kasvua kasvulle politiikallaan.

Kullervo Niittymaa

Jos ei ohi pääse niin eiköhän laiteta bussi hetkeksi parkkiin ja hajoitetaan seinä porukalla.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ja jatketaan sopusointuisella harmonianopeudella!

Ilkka Luoma

Näin syntyy myös yhteistä työtä yhteisen uhan torjumiseksi - Hyvä!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Ilmeisesti pitää syntyä uhka koko ihmiskunnalle yhteiseksi, jotta koko ihmispopulaatio ryhtyy yhteistoimintaa itsensä ja luontonsa hyväksi. Mikä tämä uhka voisi olla?

Ilkka Luoma

Kornisti Wappuna todettuna;

"hyökkäys Marsista"

Ilkka Luoma

Eikö hallitsemattomassa itsemme aiheuttamassa ympäristömuutoksessa ole riittävästi yhteistä haastetta!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kuluttajaihmiset eivät edes huomaa sitä!

Ilkka Luoma

Niukkuus laittaa huomaamaan!

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

Kiitos

Hyvin on Nallea tulkittu.

Rikkaat saavatkin lähteä Suomesta kunhan vain jättävät rahansa eivätkä myy maatansa vaan lahjoittavat sen Suomen Valtiolle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Viimeinenkin myytti on murrettava..eli rikkaiden raha.

Luoma voisikin kirjoittaa rahasta jonkun mukavan tekstin niin nähdään mitä on rikkaiden rahalla eroa omaan rahaan ja kumpi uppoaa ensin. Voi jopa olla jo valmiinakin.

Ilkka Luoma

Raha, eli vaihdantaväline, joka muodostaa kulloisellekin hetkelle kysynnän ja tarjonan lakien mukaisesti osto- eli kulutusvoiman; kyllä tähän miltei valmis kirjoitus löytyykin ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Onko eläinkunnassa rikkaita ja köyhiä!

Ilkka Luoma

Ole hyvä :)

Muuten, meillä paljon parjatussa Kiinassa ei voi kukaan muu omistaa maata kuin valtio - tosin maata voidaan vuokrata ko. alueen maakunnalta, jopa 70 vuodeksi, mutta maaperä keskipisteeseen saakka on AINA valtion eli yhteiskunnan - kätevää ja helppoa.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Katsoitteko eilen YLE:llä StoraEnsoa pahasti tylyttävän maankäyttöriitaisen dokumentin Kiinasta!

Ilkka Luoma

Tähän kohtaan sopii samat prinsiipit kuin mitä entinen Moskovan suurlähettiläämme herra Talvitie sanoi YLE-aamuteeveessä ympäristötutkijamme pidätyksestä Venäjällä - "jokaisessa maassa on omat viranomaiskäytänteet" - ja Venäjän tapauksessa Pietarista tapahtunut Suomen konsulaatin "lapsenryöstö" pantiin potut pottuina periaatteella ;) -kirjoittajan arvio.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Miten on muuten yleensä mahdollista, että maaperää omistetaan? Maahan on kokonaisluonnolle yhteinen resurssi, miten sille saadaan yksittäinen omistaja?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Heh, Wahlroos uhkailee oikein "muuttoliikkeellä". Tervemenoa vaan sille porukalle, jolle se oikeasti kannattaisi.

Ilkka Luoma

Jos 50 rikkainta poistuisivat ja jättäisivät kaiken sen mikä valtiollemme kuuluu - ei se ehkä näkyisi missään muussa kuin ilmapiirin puhdistumisena ;)

Näinköhän tavallinen suuri kansa vielä ajaa tiehensä nämä kateuden lähteet ja tasaa väärillä periaatteilla kähmityt omaisuudet uusjakoon. Mitä me oikeastaan omistamme maatessamme arkussa, kun kansi viimeisen kerran suljetaan?

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

50 rikkaintahan saisivat poistua Suomesta milloin haluavat, mutta eivät sitä tee.

Nykyisinhän rikkaat eivät poistu vaan rikkaiden rahat poistuvat.

Ilkka Luoma

Wahlroosin moittimasta Suomesta ei oikein kannata poistua, koska kaikesta huolimatta olemme hyvin turvallisessa maassa, jopa monin osin aika oikeudenmukaisessa, varsinkin kun vertaamme itseämme muihin maailman maihin - täydellistähän ei missään vaateliaalle ihmisrodulle ole ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Lietsoontuuko Nallen puheista kansalaiskapina ja toimiiko kansantuomioistuin?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Jari, miksi poistua Suomesta - ollaanhan me eräs turvallisimmista maista maailmassa. Rahatkin pysyvät pankissa, vaikka valtion tuella! ;)

Ilkka Luoma

Nalle ei ainakaan poistu, siksi suuret maa-alueet kartanoon on kertynyt, ja Suomessahan Nalle on suurimpia maataloustuen saajia, täysin laillisesti. Mutta tuleeko pojasta vieläkin suurempi peluri kuin isästä - ja pelaako poika isän myöhemmät perintörahat "vegasien" saluunoihin?!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Laajasalon perhesurmaaja haki apua sosiaaliviranomaisilta ENNEN surmia, ei saanut apua - Onnen maa.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Wahlroos on sokeasti pelkästään markkinatalousvoimien ohjaaman yhteiskunnan siunauksellisuuteen uskova, ja haluaa tyystin unohtaa sen, että koetut pahimmat talouskriisit ovat valloilleen päästettyjen spekulatiivisten ja ahneiden markkinavoimien aiheuttamia.
Voivottelee opintotukien, työttömyyskorvausten ja sosiaaliturvan suuruutta, ja on ehdotellut niiden leikkaamista, vaikka kultalusikka suussa syntyneenä ja huippurikkaana ei tiedä niiden varassa kituuttamisesta mitään - se on nipin napin hengissä pysymistä.
Wahlroosin leikkii syvällisesti ajattelevaa talousgurua, ja verhoilee utopistisilla päätelmillään pysyvää johtoajatustaan; ”köyhät kyykkyyn.”

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Kestääköhän Nallen taustat päivän valon, erityisesti Mandatum aikakausi?!

Ilkka Luoma

Näinköhän media innostuu tutkimaan Nallea yhtä innokkaasti kuin hihamerkkejä ;)

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Mahdollisesti ei kestä päivänvaloa, sillä useiden analyytikkojen lausuntojen perusteella valtio tuolloin maksoi Mandatumista roimasti ylihintaa, ja tästä alkoi Wahlroosin huima nousu pankkimaailmassa. Kuinka ja miksi tällainen kauppa tehtiin veronmaksajien varoilla?
Mahdollisesti isänsä Brorin lusikka oli sopassa, ja hänen hyväveli-verkostonsa ministeriöissä toimi.

Tässä eräs Wahlroosin markkinataloushurmoksellinen ja uskomaton aivopieru:

"Yhteiskunnallisiin hallinto-ongelmiin on yleensä syytä ensisijaisesti pyrkiä löytämään markkinataloudellinen ratkaisu."

Walhroos ilmeisesti tarkoittaa sitä, että markkinavoimien tulisi syrjäyttää niin kunta-, kuin valtiohallintokin.
Omituinen järjenjuoksu oli myös se, kun hän todistaa demokratian kulkevan käsikädessä markkinavoimien kanssa, ja aiemmin ehdotti räikeän epädemokraattisesti, että eläkeläisten äänivaltaa vaaleissa tulisi kaventaa.

Ilkka Luoma

Mandatum prosessi olikin melkoinen koukero, ja silloisen KTM:n jäljet johtavatkin sylttytehtaalle (?) Mandatum "perustettiin" suurelta osin juuri Nallelle, kun itse pankin puolella ei miehen idealistisille ajatuksille löytynyt suojelijaa!

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Hannu, meinaatko, että Nalle ajaisi luonnonlakeja vapaan, siis täysin vapaan markkinatalouden kautta, jossa vahvempi nujertaa heikomman?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Oli kolme kovaa pankkimiestä - Nalle, Peter ja Kari.

Ilkka Luoma

Peter Fagernäs (Conventum-Pohjola) ryvettyi Fortum-Lilius syndroomassa, Kari Jordan siirtyi vuorineuvokseksi Metsäliittoon, saattoi olla niin, että Nordeassa ylenemistie nousi pystyyn? Björn Wahlroos jatkaa ylivoimaisena pankkimiehenä - jos ajatellaan ansaintaa, valtaa ja isojen poikien peliä - Nallen päämäärä on valloittaa Nordea "takaisin" Suomeen - ja yhdistää tähän vielä SEB - Skandinaviska Enskilda Banken Ruotsista. Siltikin tämä Nallen tavoitelinnoitus on kovin pieni tuleviin jättiläismäisiin kiinalaispankkeihin.

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Wahlroosilta oli maailmanluokan veto päästä kiinalaisiin valtionpankkeihin pienosakkaaksi ja laskea kiinalaiset tulevaan Sampo-Nordeaan!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämänpäiväinen Kemppinen nauratti poikkeuksellisen paljon:

http://kemppinen.blogspot.com/

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel
Ilkka Luoma

Wahlroosin valta on jo niin suuri, ettei poliitikot uskalla paljon epäselvyksiin puuttua, ehkä joku HakkaraisTeukka voisi ... ;)

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Valta loppuu jo Suomen rajoille, käytännössä.

Ilkka Luoma

Wahlroosin analogia I.G.Farbeniin ---

Nalle Wahlroos ravistelee, eikä niinkään vaikuta muuhun kuin Sammon taontaan.

On merkittävää, että Saksassa 1930 -luvulla Kruppin varakkaat liikemiehet kannattivat Adolf Hitlerin yhteiskuntajärjestystä, jossa vallan terävä kärki hallitsi kaikkialla ja teki mm. suuria tilauksia sotalaitokselleen "kruppin patruunoilta".

Kolmannen valtakunnan suurin taloustukija oli jättiläismäinen kaikkialle verkostonsa ulottanut I.G.Farben - olisiko Wahlroos kuinka halukas keskustelemaan analogiasta hänen ideologiastaan mm. Farbeniin?

Link I.G.Farben ~
http://fi.wikipedia.org/wiki/IG_Farben ----![Wiki]

Haaveileeko Björn Wahlroos omasta "sampo-farbenista"?

Käyttäjän NickRigel kuva
Nick Rigel

Reippaan poikkeava analogia, perustelut tarkemmin?

Ilkka Luoma

Nalle muutti Ruotsiin. Alkoi 1. erä Nordean valtaamiseksi ---

Toimituksen poiminnat