Venäjä löytämässä uudelleen voimansa - uhka kenelle?
Kulinaristinen hyvien viinien ystävä - entinen YLE:n hyvin kielitaitoinen Lontoon kirjeenvaihtaja (erinomainen brittien tuntemus) Erkki Toivonen kirjoitti US-blogille menneisyydestä huudon, johon vastauksia voi olla vaikea saada, koska ajatuskulkuun liittyvät kansalliset persoonapiirteet ovat jo poistuneet venäläiselta lohkolta :),
mutta asiaan:
[11032006] ~ Venäjä - Neuvostoliitto ja jälleen Venäjä ovat olleet koko tarkemmin kirjoitetun historian ajan maailman suurin maa. Venäjä oli jo tsaarien aikana kovuutta, kuritusta, mutta myös venäläistä isänmaallisuutta ja valistuneisuutta, taidetta sekä kirjailijoiden aatelia. Nykymallinen Venäjä omistaa luonnonvaroista niin merkittävät osat, että jo sen perusteella se on maailman mahti. Neuvostoliiton jäänteenä Venäjä omaa myös mittavan ydinasearsenaalin ja teho on edelleen olemassa.
Kansallissosialistisen Saksan Kolmannen Valtakunnan sotakone pääsi näin lähelle kommunistisen Neuvostoliiton pääkaupunkia Moskovaa joulukuussa 1941. Kenraali Pakkanen ja ylivoimaiset huoltoyhteydet hyydyttivät Saksan sotakoneen. Juuri teräsristikoiden kohdalla olivat Saksan Wehrmachtin tykit, joiden ammukset ulottuivat miltei Kremliin. Teräsristikot ovat muistuttamassa Venäjän kansaa menneiden aikojen taisteluista, joissa isät ja isoisät antoivat mittavan uhrin puolustaessaan omaa isänmaatansa. Voidaan myös painavasti sanoa, että tuolloisen Stalin Neuvostoliiton yksi merkittävä pelastaja oli myös Venäjän äidit, jotka uupumatta jaksoivat ylläpitää kotirintamilla elämää ja kannustusta miehilleen ja pojilleen. Venäjällä äidin rooli on aina ollut viime kädessä vahva.
Kuvassa taustalla näkyvä ruotsalaisen herra Kampradin omistama IKEA on päässyt markkinataloutena perille Moskovan jättiläismäisille markkinoille. Tätä markkinatalousilmiötä ei mikään armeija ole pysäyttänyt, sillä kaikki ihmiset haluavat hyvinvointia, tavaraa, tavaraa ja vielä kerran tavaraa; elämme kulutusjuhlayhteiskunnassa, jossa kyltymätön rikastumisen fobia ohjailee tottumuksiamme ja luontomme tuhoutumista. Se mitä Saksan sotakone ei saavuttanut, saavutti sen länsimaalainen markkinatalous osinkoineen, pörssikursseineen ja loputtomine kulutusmadroineen yltiövauhkoontuneessa loputtoman kasvun tavoittelussaan.
DSC_5672.JPG. 22. toukokuuta 2005, klo 19:07 (Suomen aikaa). 1/200s, f7.1, 18mm/27mm. Nikon D70. Photo by Ilu 2005. 3008 x 2000; 2,5 MB.
...
.
Suomen kohtalon hetket liittyvät tunnetusti Venäjään niin kädenvääntönä rintamilla kuin nykyisen taloudellisen menestyksen pohjana sotakorvauksina ja bilateraalisen kauppapolitiikan ajalta. Venäjän suuruus on aina perustunut äitivenäjän suuruuteen ja isänmaan puolustamiseen. Venäläinen syntyy tänäkin päivänä suurvallan siemenet äidinmaidossaan. Kerran vahva, aina vahva, tai ainakin niin halutaan olevan.
Venäläinen arvostaa samoja arvoja kuin muutkin; he pitävät luottamuksesta, he pitävät ystävien kesken juhlimisesta, ja lennokkaiden ja voimakkaiden juhlapuheiden tunnemyrskyistä. Kun katsoo Moskovan ytimessä Neuvostoliiton sankarin, sotamarsalkka Georgi Zukovin ratsastajapatsasta, ymmärtää halun takaisin suurvaltojen joukkoon.
Presidentti Putin on ottanut venäläiseen tapaan itselleen vallanavaimet. Suurin osa Venäjän kansasta ei pane sitä pahakseen. Länsimaalainen uutisointi on aina innostunut vähemmistöjen äänitorvena olemisesta.
Generalissimus Josif Stalin kuritti niin vihollisiaan kuin kansaansa. Stalin ei sietänyt mitään, joka uhkasi hänen hegemoniaansa. Historiaa tuntevat muistavat Stalinin vieneen Neuvostoliiton niin sotilaalliseen kuin poliittiseen voittoon, hän säilytti edesmenneen Neuvostoliiton itsenäisyyden.
Stalin nosti Neuvostoliiton ehdottomaksi suurvallaksi ja nosti kansalaistensa tunteen voimasta, valtion huolehdinnasta ja varmasta leivästä. Leipä oli enemmistölle kapeaa, mutta sen pituus ulottui aina kuolemaan saakka. Voidaan sanoa, että yhteiskunta huolehti omistansa. Stalin on edelleen muistona arvostetussa asemassa.
Suomi on kulkenut Venäjän kupeessa niin vapautettuna Ruotsin holhouksesta kuin tiukassa tsaarin otteessa nuhteena ja muistuksena mistä aurinko nousee. Suomi on ollut jo vahva taloudellinen toimija Pietarin alueella ennen itsenäisyyttämme. Suomen ulkomaankaupasta Neuvostoliitto edusti presidentti Urho Kekkosen aikana suurimmillaan noin viidennestä.
Nyt Venäjä on noussut jälleen yhdeksi merkittävimmäksi kauppakumppaniksemme. Venäjä on ollut ja on Suomen suuri mahdollisuus; ei tarvitse kumartaa, tarvitsee vain nauttia luottamusta, rehtiyttä ja kykyä osata juhlia onnistumisista maassa maan tavallansa. Venäläinen ihminen on muodostunut samoista molekyyleistä kuin suomalainenkin.
Suomen armeijan ei tarvitsisi huolehtia Venäjän politiikasta. Suomen armeijan johdon tehtävä on huolehtia kaikin tavoin kyvystämme turvata sotilaallisesti itsenäinen kansakuntamme. Tämän päivän Venäjä rakentaa uudelleen puolustustansa suurvallan periaatteilla. Suomessa ei tarvitse innostua turhasta, kun suurvallan armeija uudelleen organisoi joukkojansa vastaamaan uutta puolustuksellista asemaa.
Venäjän politiikan arvioitsijana tarvitaan vain yksi ihminen. Me tarvitsemme ulkopolitiikkamme vaalijaksi vahvan, itsenäisen ja kyvykkään presidentin, joka osaa ja hallitsee henkilökohtaisen karisman ja vaikutuskyvyn Moskovan kolleegaansa, jonka sydän on lähellä Pietaria.
Venäjän vaikutusvalta kasvaa lähivuosina ja meidän kannattaa olla sen kasvun imussa turvaamassa omia intressejämme niin työssä, sijoituksissa ja raaka-aineiden saannissa kuin kaupassa ja innovaatioissa.
Luottamuksellinen ja pitkäjänteinen erityispolitiikka Venäjän suuntaan takaa myöhemmin meille historiallisen palautuksen vapaakauppa-alueena Pietarin kyljessä antamaan työtä, kauppaa ja yhteistoimintaa sekä myös investointeja Suomeen.
Ilkka Luoma
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mistä näitä Ilkan juttuja oikein tulee? Vastine löytyy miltei jokaiseen kirjoitukseen, tämäkin oli Lontoon Erkin kirjoitukseen selvä vastaus.
Miten nykyhallitus on edistänyt kauppasuhteita ja suomalaisten tuotteiden vientiä naapuriin.
Niin, asiat menevät lähinnä omalla painollaan ja alueyhteistyön vetämänä. Valtakunnantasolla on ollut hiljaisempaa. Paavo on tehnyt mitä on tehtävissä.
Vanhanen tempaisi Kiinassa, samaa olisi toivonut Venäjällä. Poliittinen itsemurha?
Tätä palstaa lukiessa, kyllä. Paljon puhutaan, vaan mitään ei tapahdu poliittisella rintamalla.
Jorma Ollila puhui 20 vuoden aikaisesta tulevasta henkisestä lamasta Suomessa. Helppo olla samaa mieltä.
Suomi tulee saamaan hyviä Barentsin meren projekteja, kun huomaa, että kaasutoimitukset Saksaan ovat turvallisempi huolehtia suoran putken kautta kansainvälisen meren pohjaa pitkin, kuin kiukuttelevan Ukrainan jne. kautta, ei ainkakaan kukaan pääse kiristämään kauttakulkumaksuilla ...
Radiossa puhuttiin tänään sunnuntaina kuinka sota on vaikuttanut sodanjälkeisiin sukupolviin. Yllättävän moni on ''perinyt'' sotatrauman, jopa 60-luvulla syntyneissä on sotatraumasta kärsiviä ihmisiä.
Se näkyy yllättävinä asenteina. Suomessa ei puhuta perheiden sisällä, mutta trauma periytyy. Traumasta kärsivä vanhempi, sairastuttaa lapsensa tahattomasti traumaattisella käytöksellään. Menkää hyvät ihmiset terapiaan, jos tunnette pelkoa ja vihaa naapuria kohtaan. Sodassa henkisiä vaurioita saanut ihminen, on siis voinut tartuttaa jopa kolmanteen sukupolveen sotatraumansa.
Se on yllättävä tieto. Omassa äidissäni on selvät sotatrauman merkit. Hän aina puhuu, kuinka pelkäsi isäänsä, joka oli pelottava mies. Samalla käy ilmi selvä kaipaus ja kuinka hän ei koskaan päässyt ''lähelle'' isäänsä. Lapsena isoisäni ei päässyt kouluun, kun köyhässä talossa ei ollut kenkiä lapselle ja talvet olivat ankarat. Sitten tulikin sota ja parhaat vuodet menivät siellä.1943 syntynyt äiti joutui sitten elämään kovissa olosuhteissa pienviljelijäperheessä, henkisen pelon ilmapiirissä.
En oikein jaksa syyttää itänaapuria kaikesta kärsimyksestä ja traumoista, joita suomalaisiin on pesiytynyt. Aikuisena on helpompi ymmärtää oman vanhempansakin käytöstä. Ja sitä miksi naapuri nähdää isona pahana mörkönä. Samalla on helpompi ymmärtää heitä, jotka purkavat traumojaan ja pelkojaan keskustelupalstoilla. Ei ihme että tämä kansa popsii lääkkeitä.
Täytyy muuten muistaa, että Neuvostoliitto ja Venäjä ovat kaksi täysin eri asiaa. Venäläiset eivät halua suomalaisilta mitään muuta kuin kauppaa ja herkkyyttä olla välimies tarvittaessa ja luonnollisista syistä idän ja lännen välillä - muistettakoot, että olemme niin idästä kuin lännestä tulleita...
Venäläiset kasakat tuntuvat hermostuttavan hätähuutoreiskan...
#6
Kun olin tekstin lähettänyt, huomasin että ao. henkilön tekstit (kommentit??) oli jo poistettu.
8#
poistin ne, vaikka sananälyvapauskin sallitaan, mutta kun merkkijonot alkoivat sotkemaan sivuston layoutin ja sivuasettelun :-)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 10 kommenttia