[U] Ihmiskunta on syönyt elokuun lopulla sen minkä luonto tuottaa vuodessa!
[ ... tänään on jälleen se päivä ~ aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää valmistu tänä vuonna. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]
.
Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli 33%.
.
33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotanto- ja uusiutumiskyvyn, jo useita vuosia. Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla 33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.
.
Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset, lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen 33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.
.
Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla. Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla 33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?
.
Jos seuraamme lähimmäisiämme, väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.
.
Emme liity kassajonoihin, vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin. Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.
.
Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme. Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.
.
Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien, vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla 1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?
.
Joka tapauksessa on selvää ja faktaa, että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.
.
Miljoonien vuosien aikana biosfääri 2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon 33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän *) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?
Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii?
.
*)
Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.
.
1/
Linkit kirjoituksiin:
Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Pohdintaa+loputtomuudesta+ja+olemattomuudesta ---
.
Virukset ja bakteerit
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=virukset+kilpajuoksevat ---
.
2/
Biosfääri [Wikipedia]
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4ri ---
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]
.
Kansio
Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/27jia+ilkka-luoma-ulkona-markkinatalouden---ilman-sahkoa.html ---
.
.
...
Sent:
To: sauli.niinisto@eduskunta.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; reijo.kallio@eduskunta.fi ; antti.kalliomaki@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi
Cc: risto.makkonen@yle.fi
Sent: Friday, February 13, 2009 9:33 PM
Subject: MIELIPIDE - Ympäristön kestokyvyn ylitys maksetaan nyt talouden shokkiaaltona
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
Voimme säästää 75 % nykyisestä, jos siirrymme suunnnitelmatalouteen, jonka mallin olen laskenut lehteni sivulla "Operaatio Ihminen".
Sivulta "Uskonpuhdistus" löytyy teollisuustuotantomme käyrä, josta kukin voi katsoa, onko kasvu tai nykyinenkään meno mahdollista?
Kulutusyhteiskunta käy iltaansa. Arvomaailma tulee rakentumaan kestävyydestä, tyyneydestä, sopeumasta harmoniaan ja tyytymisestä kohtaloon, näinhän muu eläinkunta on tehnyt miljoonien vuosien ajan. Kumpi jää jäljelle, torakka vai ihminen? Kumpi oli elinkelpoisempi ja sopeutuvampi, horjuttamatta muita yhdyskuntia ja populaatioita?
Tälläiset laskut on kyllä humpuukia ja/tai turhia. Ei ole väliä mitä luonto tuottaa, vaan mitä tuotetaan kokonaisuutena. Korvikkeita tai kierrätystä kyllä aletaan harrastaa kunnolla viimeistään silloin kuin se on taloudellisesti järkevää. Älykäs sijoittaja ostaisi nytten vanhoja kaatopaikkoja, joita tuollaan louhimaan raaka-aineiden takia tulevaisuudessa. Tämä on jo alkanut mm. Japanissa.
Ainoa oikea tie ulos on tämä - eettis-realistisen ajattelutavan mukainen:
miten saan käyttämästäni ravinnosta ja kuluttamastani energiasta ja raaka-aineista mahdollisimman paljon aineettomia arvoja.
Tuossa kaavassa on asiat täsmälleen oikeassa suhteessa toisiinsa ja ankkuroituvat toisessa päässä kaavaa ravinnonkulutukseen ja toisessa päässä aineettomien arvojen tuottamiseen - ja se mikä nykyään ihan valtoimenaan tuhoisalla tavalla vallassa hilluu - energia, raaka-aineet ja niiden taloudellinen hyötyajattelu - ovat vain ja ainoastaan keinoja - jos ovat - koska ei ole mitenkään sanottu että ihmiset tarvitsisvat edes 10 % siitä materialistisesta enegrian- ja raaka-aineiden kulutuksesta mikä nykyään vallitsee.
Esittämäni maailmankuva ja maailmantulevaisuudekuva on aivan toisenlainen kuin mihin ihmiset ovat tottuneet - ja kun ihmiset sen tajuavat ja sen välttämättömyyden niin - he sen myös toteuttavat. Ennemmin tai myöhemmin.
Jos ei muuten niin rakastaakseen lapsiaan.
Näin kovan luokan asiasta on kyse.
Et rakasta lapsiasi jos et
21.8.2010 18.08 | jussi vaarala | Yleinen
1. jos et lopeta ylensyömistä ja läskien keräämistä
2. jos et lopeta materialistista kuluttamista
3. jos et pyri kaikessa toiminnassai maksimaaliseen aineettomien arvojen tuottoon
Asiallinen aihe ja vielä parempia kommentteja - eräs mielestäni oleellinen seikka jäi puuttumaan kokonaan (tai sitten ei osunut nopeasti lukiessani silmiini):
Ajateltiinpa sitten tuotantoa ihmisen tai luonnon värväämäksi, niin merkittävää on se, mitä syömme. Nimittäin kasvipohjainen ihmisruoka sekä kuluttaa vähemmän energiaa ja maaperän mineraaleja että myös kykenee tarjoamaan moninkertaiselle ihmismäärälle riittävän ravinnon, kaikille.
Tässä heitän huonosta ulkomuistista (heittää normaaliin tapaan muutamasta prosentista 15:een) väestötieteilijöiden arvion 16 miljardista ihmisestä, jolle maan antimet riittävät - siis vielä ainakin tuplalle ihmiskuntaa. Lihan ja kalan "kasvattaminen" on lopetettava.
Tätä ei nyt tarvitse tulkita siten, että suosittelisin ihmiskunnan kasvua sellaiseksi, vaan sillä tavalla, että jotakin on tehtävissä, jos muutamme käyttäytymistämme.
12. Taisi olla seitsenkertainen viljelyala lihakiloa kohti verrattuna viljakiloon tms.
Periaatteellista:
Tietenkään materialismin käyttöä ei voi lopettaa mutta siihen voi olla järkeviä sääntöjä kuten:
1. kohtuus - et tarvitse kun yhden vasaran ja materialismin tarve pitää harkita - tarvitseeko todella sitä tavaraa jota aikoo ostaa
2. materialismin kytkeminen aineettomiin arvoihin ja aineettomaan kulutukseen - kuvaava esimerkki - jos et aio oikeasti valokuvata ja kehittyä siinä ja tuottaa sillä aineettomia arvoja sekö itsellesi että muille niin älä osta kameraa - ei ole aineettoman kasvun mukaista ostaa kameraa sen takia kun sillä tuotetaan aineettomia arvoja ja että sinä ostat sen ikäänkuin varalta jos vaikka alkaisit kuvaamaan tai joku sukulaisesi ostaisi kameran sulle että voisit alkaa kuvaamaan - ja täs
tä seuraakin seuraava kohta
3. tiedä mitkä ovat aineettomat arvosi ja keskitä materialistinen kulutuksesi ja kehittymisesi niihin - ja yllättävää on että useimmilla ihmisillä ei ole edes aineettomia arvoja joihin he keskittyisivät - esimerkki - itselläni ovat aineettomia arvoja musiikki - säveltäminen, lauluntekeminen, pianon soitto, laulaminen - , kuvataide - maalaaminen, piirtäminen -,valokuvaus, luova kirjoittaminen ja ajattelu - minun materialistinen kulutukseni keskittyy noihin - ja sen lisäksi arkitarpeiden ohessa myös aineettoman kasvun suunnassa skootterin käyttö jonka aion vaihtaa 125 kuutioiseen mikäli kykenen koska se mahdollistaa ajamisen 80 km/h jolloin voin harrastaan omaa maakuntamatkailua pienisäästöisellä tavalla laajemmalla säteellä ja turvallisemmin
SIIS TIEDÄ MITÄ OVAT AINEETTOMAT ARVOSI JA KESKITÄ MATERIALISTINEN KULUTUKSESI SIINÄ KOHTUUDEN ARVO MIELESSÄSI PITÄEN NIIHIN
Tiedän useiden ajattelevan, että ihminen on lihansyöjä; niin kuin on joskus alkuaan ollutkin. Kasviravinto ei silti ole uhaksi esim. aivojen tärkeälle proteiinin tai rasvahappojen saannille, eikä muillekaan ravintoaineiden tarpeille, vaan kaikkeen löytyy vaihtoehto. Eikä se ole pahaksi terveydellemmekään. Säästöt kumuloituvat mukavasti eri alueilla, ja rahaa riittää muuhun tärkeään.
Lisämausteeksi saisimme ehkä myös uskomme takaisin kasvien, levien ja syvänmeren tuotosten mahdollisuudesta turvallisempien ja tehokkaampien lääkkeiden kehittämiselle. Luonto aiheuttaa sairaudet ja sen avulla ne parannetaankin - kun joskus osataan. Koululääketieteen "avuksi" on hyväksyttävä ainakin kiinalaisten ja intiaanien perinnetietoihin perustuvat hoitomuodot, jotta pääsemme joskus parhaaseen lopputulokseen tautien hoidoissa. Taitaa kuitenkin olla aikamoista myrkkyä lääkejättien osakkeenomistajille patenttien murtuessa ja hävitessä, joten turha tällaista hetikohta on odottaa. THL, WHO...? Huhuu!
Taisi jo pompata vähän aiheesta, mutta kun lääkkeistähän tässä on myös keskusteltu...
Tuo laskelma on ainakin aivan huuhaata joka perustunee jonkun länsimaalaisten syyllisyydestä rahoituksensa ammentavaan parasiittijoukon puhtaaseen mutuun.
Maailman elintarvikevarastot ovat luokkaa muutama kuukausi joten pelkästään tämä loppuvuosi tyhjentäisi kaikki elintarvikevarastot, ja kaikki me tiedämme ettei näin käy tänäkään vuonna.
Kehitysmaiden liikakansoitus ja niissä vallitseva iloinen kulttuuri aiheuttaa paikallisia nälänhätiä, luonto vain hakee uuden tasapainon, mutta sitä peloteltua globaalia ruoan loppumista saamme odottaa pitkään.
E-Amerikka, Venäjä, Ukraina ovat esimerkkejä alueista joissa pystytään nostamaan tuotantoa huomattavasti hyvin lyhyessä ajassa jos hintataso vain nousee järkeväksi. Sitten meillä on olemassa kokonainen valtava manner eli Afrikka jossa länsimaalaisten ns. "kehitysavulla" on tuhottu paikallisen maatalouden edellytykset, mutta mikä saattaa hyvinkin nousta kiinalaisten avulla ennennäkemättömälle tasolle meidän aikanamme.
Käsitykseni mukaan (joka todellakaan ei ole erheetön) lihassa on enemmän energiaa, ja proteiinissa taas enemmän kuin rasvassa, ja hiilihydraatissa taas vähiten. Mutta proteiininlähteitähän on kasviksissakin, joissa taas vitamiinit ja mineraalit ovat tallella; riippuu tietysti miten on viljelty ja mitä kaikkea niihin pumpattu.
Lihassakin on tärkeitä ravintoaineita, kuten tauriinia, mutta imeväisiä lukuunottamatta, sanotaan, ettei se ole ihmiselle muuten välttämätöntä. Sitä saa mm. äidinmaidosta. Energiajuomiinhan sitä on lisätty, mutta nehän ovat vähintäänkin turhia, elleivät jopa vahingollisia; varsinkin sukraloosi makeutusaineena on vähintäänkin arvaamaton. Ympäristöbiologien näkemyksen mukaan se saattaa aiheuttaa ennalta-arvaamattomia yhdisteitä luonossa. Ihmisen "läpi" se valahtaa imeytymättömänä, mutta samalla aikaansaa harhaisen insuliinintarpeen, mikä taas saattaa aiheuttaa diabetestä. Sitäkin saa myydä, kumma kyllä.
Tarvittaisiin tähän ympärille muuten kyllä hieman asiantuntemusta... ja taas vähän rönsähti.
Ravintokäyttäytymistä olisi melko helppo ohjata hinnan avulla, mutta soijapalleroista joudun maksamaan moninkertaisen hinnan verrattuna vaikkapa jauhelihaan, vaikka tämä olisi lehmänpaistia.
Yhtälöhän on täysin järjenvastainen, kun soijan tuotannosta kuitenkin vielä suuri osa menee rehuksi, jonka värkkäämä lehmä taas on halvempaa purtavaa, kuin mitä soija edelleen on.
Pakko vielä oli korjata, jotta lehmä varmaan (toivottavasti vielä) pärjää heinällä. Kuitenkin siis soija halpenee, kun se muutetaan siipikarjaksi ja sioiksi.
Ilkka Luoma pyöritteli taitavasti erittäin merkittävän kirjoituksen, näemmä jo vuosi sitten. Mutta tämä elokuun loppuhan tulee joka vuosi, ellei nopeudu seuraavaksi heinäkuun loppuun. Mitä seuraa jatkuvasta kasvun ja lisäkasvun tavoittelusta?
21 Merien ihmisravinnoksi soveltuva levätuotanto asettuu omaan arvaamattomaan arvoonsa lähivuosikymmeninä. Levien jalostus ja "tuotekehitys" ei ole vielä edes lähtenyt käyntiin, mutta pitääkö sitä yleensä tehdä lainkaan?
25 Kuka laatii oikeat ja oikeasti kaavat tuohon (joillekkin) kohtalokkaaseen jakoon?
Tuo 33% tullee olemaan maaginen luku, monella tavalla, voimme vain arvailla miten me vähennämme kulutustamme.
Ajankohtaisesti ja räväkästi kirjoitettu + harvinaisen hyvät jatkokommentit!

Kommentoi 30 kommenttia