Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Mikä erottaa meidät kiinalaisista?

[Nyt] Kiina on meille monimutkainen maa ja kansa, vaikka emme ole kiinalaisten mielestä kovinkaan erikoisen näköisiä. Kiina vihastuttaa ja ihastuttaa. Kiina ottaa väkilukunsa mukaisen aseman maapallollamme. Kiinalaiset lainaavat koko ajan lisää rahaa suomalaisille - mutta kuinka suomalaiset viisaat olivatkaan arvioineet Kiinaa tässä muutama aika sitten? ---

...

[Tapahtui 2006] --- Ulkopoliittisen instituutin Kiina-ohjelman päällikkö Linda Jakobson kirjoitti keskiviikkona 19. heinäkuuta 2006 artikkelin "Kiinan ulkopolitiikka on ajautumassa umpikujaan";

"Kiina uhkaa menettää uskottavuutensa vastuullisena suurvaltana, kirjoittaa Linda Jakobson"

--- suora lainaus HS Vieraskynästä

Hei,

Luin suurella uteliaisuudella juttusi HS ti. 19.7.2006, Vieraskynästä.

Kirjoitit länsimaisen ajattelukaavion mukaisen jutun kiinalaisesta tavasta nähdä asioita. Meille tuntuu olevan suuresti vaikeaa hypätä heidän housuihinsa ymmärtämään kiinalaisuuden perinteet ja tavat. Meillä on tyypillistä puuttua muiden, ulkopuolisten, asioihin, ...me perustelemme sen konsensuksella ja inhimillisyydellä. Kiina harvoin puuttuu heistä katsottuna ulkopuolisiin asioihin, ...sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi ja arvostukseksi.

Meillä ja heillä on suuria eroja, kuten hyvin asiantuntijana tiedät ja olet kokenut. On sanottu mm., ettei meillä ole mahdollisuutta ymmärtää heitä syvästi ja luotaavasti, koska emme katsele "kuvia" (merkistö), emmekä hahmota maailmaa "videona" (kuvallinen jatkumo) mielessämme, me yksinkertaisesti hahmotamme asiat eri lailla käyttäen välillisenä ilmiönä sanallista ilmaisutapaa ja "ajattelua".

----"Suuri ymmärrys (?) syntyy ilmeisesti hyväksynnästä ja hiljaisesta puuttumattomuudesta, kuten eläinkunnassakin (josta eroamme suuresti ja ei juuri ollenkaan), jossa horisontin takana tapahtuvaa onnea ja/tai murhenäytelmää ei havaita, eikä tunnisteta, siis ei tiedetä; elämä jatkuu vain omassa elinpiirissä, joka on "katseen" (havainnon, siis vaikutehorisontin) alla välittömästi.

Horisontin takana oleva tieto ei tietoa reaalielämälle, vaan uskomusta ja henkistä puuttumista itselle kuulumattomaan havaintokenttään (fil.)"----

Olen liittänyt kolme juttua Kiinasta (julkaistu huhti-kesäkuun 2006 aikana), jotka ovat julkaistut muutamissa sanomalehdissä, mutta ei HS:ssa, jonne niitä on myös tarjottu, mm. hs.artikkeli@sanoma.fi -osastolle.

Ystävällisesti,

Ilkka Luoma

...

Kiinalaisessa jutussa suomalainen mahdollisuus

Kiinalaiset ovat valmiit ostamaan kaikki mustikat Suomesta. Mikäli suomalaiset eivät halua kyykkiä metsissä; tarjoutuu Kiina lähettämään myös poimijat.

Kiinassa on meneillään maailman suurin maaltamuutto jättiläismäisiin kaupunkeihin. Kiinan voima on halpa maaseututyöväestö, jonka työpanosta myydään myös ulkomaille. Yhtäältä mustikan parantaessa näkökykyä kiinalaisille, toisaalla ilmansaasteet ja mm. pakokaasupäästöt estävät yhä enemmän näkyvyyttä Kiinan suurkaupungeissa.

Kiinassa 65% väestöstä asuu maaseudulla, se on sama prosentti kuin meillä kaupungeissa. Kiinan vaurain alue on rannikkoseutu ja erityisesti Shanghain - ja Honkongin pohjoispuolella oleva erityistalousalue.

Kiina on kehitysmaa, jossa valmistetaan miltei kaikkea, paitsi lentotukialuksia, suuria matkustajasuihkukoneita, sekä pitkälle kehitettyjä tietotekniikan prosessoreja. Kiinasta valmistuu 300.000 insinööriä, joka vuosi, ollen enemmän kuin koko EU:sta ja USA:sta yhteensä.

Kiinalainen suunnitteluvoima ylittää länsimaat 10-20 vuoden aikana, ja ei ole, systematisoituessaan ja verkottuessaan, syytä epäillä tämän voimavaran henkisistä ja innovatiivisista kyvyistä.

Kiinalainen uskoo luonnonlääkitykseen ja mm. mustikoihin. Kiinalainen luottaa suomalaiseen taitoon suunnittelussa, rehdissä tavassa tehdä kauppaa ja pitää lupauksensa. Suomi myi 1950-luvulla ainoana maana käytettyjä paperikoneita, nimenomaan käytettyinä.

Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan jo 1950-luvulla, taisi olla 17. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja he arvostavat luottamussuhteita, eivätkä vaihda kumppania. Nokia on tehnyt jatkuvaa kauppaa vuosikausia samojen operaattoreiden kanssa ja Nokia onkin suurimmillaan ja voitollisimmillaan juuri Kiinassa.

Kiina kohtaa kaikki länsimaalaiset elintasonnousun ongelmat ja me Suomessa tiedämme ne. Kiina luottaa suomalaiseen energiankäytön hyötysuhdetehokkuuden hallintaan. Kiinalaiset tietävät, että Suomessa osataan suunnitella tehokkaita puhdistusjärjestelmiä.

Suomessa on kykyä ja innovaatiota nähdä huomisen asumismuodot ja asumisen ekologia. Suomessa on innovaatio, joka voi muuttaa ratkaisevasti tapaa elää, tehdä työtä ja asua tuhoamatta ympäristöä ja ihmisen omaa psyykettä.

Suomi voisi olla kiinalainen portti EU:hun. Finnair saa vielä joitain aikoja käyttää ylivoimaansa, kunnes kiinalaisten omatkin lentoyhtiöt tulevat samoille reiteille. Finnair on saanut pienenä, mutta uskomattoman turvallisena yhtiönä lentää lähes monopolissa Euroopan ja Kiinan lyhimpiä reittejä.

Suomi on investoinut runsaasti Kiinaan, vieden sinne pääomia, työmahdollisuuksia sekä kokoonpanoa tunnettujen syiden vuoksi. Kiinalaiset mahdollisuudet ovat nostaneet monet suomalaiset yhtiöt tuloskuntoon ja kasvuun, jota ei Suomessa olisi voitu tehdä.

Kiina on yksi maailman suurimpia markkinoita ja siellä on "loputon" ja työteliäs työvoima. Ammattiyhdistysliike ei Kiinassa määrittele palkkatasoja, vaan kysyntä.

Kiina avasi ovensa jo 1420-luvulla ja suuntasi tuolloiset maailman suurimmat kauppalaivastot joidenkin tietojen mukaan kaikille maailman merille, ennen Kolumbusta ja Magalhaesia. Kiina oli utelias, kauppahaluinen ja ulotti laivastonsa, ilman valkoisen miehen uskon- ja tapojen tuputusta, uusille kaupallisille alueille, mieluumminkin huomaavaisuudella ja lahjonnalla kuin verisin miekoin.

Kauppa- ja valistuskeisarin Zhu Di:n kuollessa 1420-luvun aikana, kiinalaiset mandariinit (virkamiehistö) tuhosivat tuonajan arkistot ja historianmerkinnät. Uusi keisari veti rajat kiinni ja sulki oven. Kiina vetäytyi kalliiin "maailmanvalloituksen" jälkeen kuoreensa. Jäljelle jäivät kiinalaiset vuosituhantiset tavat ja Kiina keskittyi jo tuolloin maailman suurimman maan, itsensä, omiin sisä- ja rajanaapurimaiden markkinoihin.

Kiina on nyt, vuonna 2006 avannut investointimahdollisuudet laajemmin myös ulkomaille ja jättiläismäisen valuuttavarantonsa turvin voisi tehdä suuria omistusjärjestelyjä mm. länsimaissa. Kiinalainen integroituminen globalisaatioon on alkanut vajaan 600 vuoden tauon jälkeen, tuoden mahdollisuuksia myös Suomelle.

Kiinalainen raha, toimintatavat ja ahkeruus voisivat olla ratkaiseva piristysruiske Suomen yhteiskunnalle, jos olisimme haluttavia uusille sijoittajille ja työvoimalle. Suomi näivettyy kuten monet EU-maat. Meillä syntyy yksinkertaisesti liian vähän lapsia ja innovaatioita. Kykymme lepäävät osaamisessa ja sitä vielä arvostetaan toistaiseksi, erityisesti Kiinasta.

Suomi on matkailun tuleva suurvalta ilmastomuutoksien vuoksi. Meillä vihreys kasvaa, kun taas nykyiset massaturismimaat aroutuvat, jopa aavikoituvat seuraavien 50 vuoden aikana. Suomi on puhdas ja tyhjä. Suomi kykenee huomenna elättämään 20 miljoona ihmistä.

Voimme mainiosti kasvaa 10 miljoonaan ja olkaamme huolellisia mistä ottaisimme uudet asukkaamme. Suomen maahanmuuton tarve kasvaa jo 2010 alkaen ja meidät tekee mielenkiintoiseksi rajanaapuruus maailman suurimman raaka-ainelähteen - Venäjän vieressä, joka onkin ainut maa meidän ja Kiinan välissä.

Ilkka Luoma

15072006

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Simo Jantunen (nimimerkki)

Kiinasta kiinnostuneille, kannattaa lukea! Asiaa, olen asunut Kiinassa 25 vuotta, tiedän jotain :-)

Ilkka Luoma

Nostaisin yhden talousvaikuttajan ja Kiina-asiantuntijan estraadille Kiina experttinä:

tohtori Pekka Sutela Suomen Pankista.

Maurimaukas (nimimerkki)

Kerrotaan, että kiinalaisen rahan osuus otetussa valtion velassa on koko ajan kasvava?

Toimituksen poiminnat