Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Demari on aika likellä keskiarvosuomalaista - kirjoitussarja arjen työstä 7.

Keskiarvosuomalainen on hyvin lähellä sosiaalidemokraattista ajattelua, mutta miksi demarit eivät ole enää suurin puolue? Siksi, että meidät villitsi omistamisen ja kasvun hegemonia. No, sehän ei voi olla loputtomasti mahdollista, vaan paluu arkeen eli sosiaaliseen yhteiselämään on jo alkanut - niin se käy... 

03122006 --- Tänä päivänä suurta kansalaissuosiota saavat nykypäivän pintatietous; juorut sekä verolliset ja verottomat tienistit. Suomalaisuudella on väkevät ja vaikutteiset juuret yllättävän laajalle esimerkiksi Eurooppalaisessa kehityksessä.

Nyt luemme runsaasti ymmärrettäviä paikallistason arkipäivää, mutta myös uteliaisuutta tyydyttävää numerolehtien "kirkuu, repäisee ja uhoaa" juorulööppeilyä. Inhimillisesti ottaen ihmisyyteen kuuluu myös vahingoniloisuus toisen ongelmista.

LINKKI keskusteluun: .............. TIEDE

Suomi on historiassaan enemmän kansallista identiteettiä antavaa, mitä keskimäärin vaatimattomina itseään vähättelevinä kansalaisina annamme itsellemme tunnustusta. Jo pelkästään jälleen otsikoihin ponnahtanut Karjala-kysymys saa uutta pohdintaa Suomen historian tuntemuksesta.

Tosiasissa Suomella on perinnettä, kytkyä ja sidosta Karjalan laulumaille jo satojen vuosien takaa. Näillä historiavaikutuksilla on perinnöllistä kantavuutta esittää mielipiteitä nykyisestäkin rajankulusta.

Viipurin työväenyhdistys oli yksi Suomen suurimpia ja sen vaikutus ulottuu yhä tähän päivään mm. Helsingin Vuosaareen ...

Suomen historia on mielenkiintoinen ja värikäs tarina takametsien miehistä ja savupirttien muoreista kuokan, itsepäisyyden ja yrittämisen arkena. Yhteiseksi nimittäjäksi nousi ruotsalaisten osin kannustamana Suomen kieli.

Eräässä historian ajassa ruotsalaiset aateliset, virkamiehet ja kirkonmiehet opiskelivat suomea tullessaan Suomenniemelle. Historiamme alkaa kaukaa menneisyydestä jakolinjana jo satoja vuosia sitten muodostunut Karjalan kannas. Rajankulku on vaihtanut paikkaansa useasti ja peruste löytyy myös Karjala-kysymyksen vielä kerran uudelleen pohdinnalle.

Karjala on vain yksi osa historiaamme. Merkityksemme läntisen naapurimme kehitykselle sotineen on kiistaton. Suomen mies seisoi Ruotsin kuninkaiden sotilaina kaukana kotikonnuiltaan, kuten nyt YK-rauhanturvaajina monissa meille eksoottisissa maissa.

Esi-isämme saivat mainetta kovina ja sitkeinä taistelijoina kuitenkin koti-ikävää potevina salojen miehinä, jotka tupakankin kotiin toivat monien muiden kummallisuuksien ohessa. Osa näistä sinnikkäistä oli sittemmin perustamassa työväenaatetta, josta kehittyi mm. sosiaalidemokraattinen liike.

Uteliaisuutemme aukkoja Suomen historia täyttää myös paljon puhutusta ruotsin kielestä normaalina maihinnousuna lahden takaa alkaen jo lähes tuhat vuotta sitten. Ruotsalaiset huomasivat Suomen antaman elinmahdollisuuden ja väestötyhjyyden elinkeinona, kuten 1960-luku suomalaismuuttoaallolle Ruotsiin.

Erona vain oli se, että Ruotsi tuli kielineen rannikkovalloittajana ja me menimme Maraboulle ja Volvolle täyttämään työvoimatyhjiötä saamatta Ruotsin suurimpana ulkoväestöryhmänä sille kuuluvaa asemaa. Suomalaiset vaalivat historiaansa ja hyväksyvät eduskunnassa kaksikielisyyden edut kansalaisilleen. Näistäkin pioneereista oli monella sosiaalidemokraattinen tausta.

Oman historiansa tuntemus rikastuttaa tämän päivän tapahtumien ymmärtämistä. Kaikille tapahtumille on aina syynsä ja vaikuttimensa. Liian useat väittämät heräävät luuloista, väärinymmärryksistä ja "varmaa tietoa" -lähteistä.

Meidän oma historiamme on tiukasti kytketty Ruotsiin, Venäjään ja Saksaan. Meidän juuremme liittyvät näihin vaikutehaaroihin, kuten pohjoisessa saamelaisuus ja etelässä Länsi-Euroopan muutto- ja kauppavaikutukset.

Oman historian tuntemus on yleistietorikkaus keskusteluihin ja näkemysmuodostaja realistisemmin kuin pelkät uskomusväitteet. Meille onneksemme on historiaamme asiantuntevasti dokumentoitu mm. Eino Jutikkalan toimesta.

Akateemikko Jutikkalan Suomen historia on erinomaista lukemista syksyn pimeillä ja kesien hiekkarantapaisteissa. Jutikkalan historian kerronta antaa meille historiallisen näkymän ja asiantuntijuuden tiukoin sitein myös tämän päivän Venäjään.

Itsensä tunteva kansa tietää taustansa ja meidän suomalaisten osalta historiamme antaa loogista selostetta, miksi meillä on juuri näin. Itsenäisyytemme on todellisuudessa ollut suurempaa kuin ajattelemme.

Makselimme toki veroja Ruotsille ja lyhyen aikaa liimailimme kopeekka-arvoisia postimerkkejä, mutta käytännön elämä on keskimääräisessä niukkuudessaan ollut suomalaista elämää omine luonteellemme ominaisine piirteineen.

Aika-ajoin autoimme tervalla, nahkoilla ja sotilailla Ruotsin kuninkaiden ahdinkoa jopa Keski-Euroopan rintamilla sotien aatteiden puolesta, mitkä saloseutujen miehille jäivät arvoituksiksi. Ruotsalaisena kiitoksena mm. Turku sai yliopistonsa.

Suomalaisuus elää pienuudestamme huolimatta uutta tulemistaan. Osaaminen, sinnikkyys ja tahto pärjätä kumpuavat historiasta, kaskimailta, missä isoisämme ja -äitimme hiellä ja verellä elantonsa käänsivät.

Tämän päivän nuoret voisivat nähdä pienen vaivan selvittäessään, mistä heidän veri on periytynyt - suurin osa suomalaisista on sekoittumatonta, paljon vähemmän kuin ruotsalaisilla. Suomi on saanut sopivasti geenitäydennystä, ollen elinvoimainen, kunhan huomaa uudestaan syntyvyyden edun huomiselle verokertymälle.

Ehdoin tahdoin ei Suomeen pelkästä aatteen palosta kannata vieraita ominaisuuksia ottaa, sillä jokaiselle oma koti on se oma maa, jossa nimenomaan omat perinteet ja tavat vallitsevat - ja täältähän ne demareiden juuret alkavat.

Uteliaisuuslinkit:

Akateemikko Eino Jutikkala:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Jutikkala

Suomen historia:
http://yliopistolehti.helsinki.fi/2000_08/kulttuuri.html#Aika%20antaa%20tilaa%20tulkinnoille

Ilkka Luoma

Kuva:
DSC_4683.JPG. 12. maaliskuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:
Hämeenlinnassa oleva keskiaikainen linnoitus on oiva esimerkki rakenteena Suomen historiasta - seinät kätkevät ja julkituovat monia historian aikakausia. Linna oli aikoinaan merkittävä osa Suomen puolustusta. Myöhemmin linna oli mm. naisten vankilana. Nyt se on monipuolinen tapahtumapaikka niin museona kuin kokouspaikkana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Keskustan mies (nimimerkki)

Jutta vie sossut hautaan ja hyvä niin, suurin osa suomalaisista on äärioikeistolaisia, kts. vaikka historiaa.

Pekka Paavo (nimimerkki)

# 1 Kumma mielipide. Jos "suurin osa suomalaisista on äärioikeistolaisia" niin tuohon kaipaisi enemmän kuin vähän perusteita.
Kepu on nykyään suurista puolueista kaikkein äärioikealla.

Ilkka Luoman teksti on mielenkiintoista. Eino Jutikkalan kirjoitukset ovat hyvin luettavia, mutta onhan tutkimus edennyt paljon ja muuttanut käsityksiä.

Siitä ei päästä kuitenkaan mihinkään, että sosialidemokraatit yhteistyössä lähinnä maalaisliitto/kepun kanssa loivat hyvinvointivaltion. Tosin kepu osasi hyvin taitavasti aina iltalypsää omilleen lisäetuja. Suurin osa suomalaisista pitää yhteiskunnan antamia etuja täysin itsestäänselvinä. Niistä ollaan valmiita myös luopumaan milloin minkäkin muotiaatteen nimissä. Hyvin ilmeisesti se Suomi, jonka tunnemme tulee muuttumaan kahtiajakautuneeksi: Harvalukuiset menestyjät ja köyhät massat.

SSKaartinen (nimimerkki)

Kepu "iltalypsää" meille kaupunkilaisillekkin kivasti maitoa ja muutakin ruokaa, kun sitä kuitenkin joka päivä tarvitaan :-)

Noisetti-Lehrmann (nimimerkki)

Demarit olivat innovatiivisia jo 1910, jolloin aloitettiin se suuri työ, missä nyt ollaan. Takki on demareilta sittemmin tyhjentynyt.

SSKaartinen (nimimerkki)

Jutalla ei takki ole aivan tyhjä ;-)

Jukka-Pekka Vasara

Suomessa olevat sosialistiset puolueet äärioikealla :D Monessa maassa esim. kaukoidässä joku kokoomus olisi vasemmistopuolue. Tosiasiassa Suomi on sosialistinen maa, ja sit sosialismia ei ole julkinen terveydenhoito vaan valtaisa byrokraattien määrä, eli ne kk palkatut valtapuolueidn äänestäjät.

Retu Kivinen (nimimerkki)

Maaseutuväestön ja pienien pk-yritysten myötä Suomi on yrittäjien maa, jossa ollaan totuttu saamaan tukea yleisestä veronkannosta, oli sitten kysymys maatalous- ya yritystuista. Tätäkin voidaan sanoa yksityiseksi puoli sosialismiksi, jossa yksilö hyötyy kansasta. Vastineeksi kansa saa ruokaa ja työtä.

Noisetti-Lehrmann (nimimerkki)

Keskiarvosuomalainen on poliittisesti hyvin neutraali, ollen nyt hyvin kriittinen luottamuksensa osoittamisessa puoluejärjestelmää kohtaan.

Ilkka Luoma

Löytyypä nyt demuillekkin oma säätiösotkunsa, missä YLE ja missä lähdesuoja? Siitä vasta revohka alkaa, kun Kokoomus joutuu suurennuslasin alle! Onkin merkille pantavaa, kuinka Kokkareet ovat kuin kusi sukassa - pelkäävätkö omien luurankojen ryminän kuuluvan YLE:lle tai sopiville lehdille.

Toimituksen poiminnat