Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Valkoiset ja punaiset vankileirien kätköistä

HS kirjoitti auki uuden tutkimuksen lyhennelmän Sisällissodastamme 1918, tai oikeastaan veljessodasta, siksi läheinen se oli monille suvuille, kun veli kävi veljeä vastaan.

Kun tuota alla olevaa tutkimusta lukee HS-lyhennelmänä herää kysymys muistakin pimentoon jääneistä tapahtumista aina koko 1900 - luvun osalta aina vuoteen 1975 saakka - jolloin Suomi saavutti suurimman itsenäisyytensä Kekkosen nuijan kopautukseen ETYK - kokouksen päätteeksi.

 

Tässä tämä linkki omaingresseineen:

Tutkimus: Hennalan vankileirillä tapettiin mielivaltaisesti yli 200 naista – nuorimmat 14-vuotiaita 

~  http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hennalan_vankileirilla_tapettiin_mielivaltaisesti_yli_200_naista__nuorimmat_14-vuotiaita/8775599 

 

 ... Tämä avaus tulee repimään haavoja auki 

Valkoisten kuin punaistenkin väkivalta sisällissotamme ajoilta on ollut tiedossa, kuten valkoisten murhaamien aseettomien punavankien suuri määrä. Tämän kaltainen sadistinen julmuus on ollut tuntematonta. On arvattavissa, että nyt aukeaa monet kielenkantimet. Valkoisten pilkkanimi "lahtarit" saa nyt oikean sävyn ja ilmeisen totuudenmukaisen lopputuloksen.

 

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (142 kommenttia)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Tuo nyt on tuollaista punaista totuutta. Ihan samanlaista sakkia ne punaiset ja valkoiset olivat ja myöhempää historiaa ajatellen voi sanoa, että oikea sakki voitti.

Muutenkin kyseessä on sosiologian maisterin (huom. ei historian) tarkistamaton väitöskirja, jossa vedetään hyvin erikoisia tulkintoja siitä, että housuja pitävät naiset tapettiin rotuhygienian takia.

Kertoo paljon valtamedian toiminnasta kun tästä vedetään isoja otsikoita.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Herratko siellä Talvisodan lumilla vain taistelivat?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Mitäs tuo nyt tarkoittaa? Kommarit tappelivat talvisodassakin, pääosin sabotoimalla ja vakoilemalla ryssille. Esimerkkinä Erkki Tuomiojan täti.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #3

Aleksi, perusteletko tarkemmin väitettäsi/väitteitäsi - tarkoittanet Hella Wuolijokea?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #11

Kyllä. Hänet tuomittiin maanpetoksesta jatkosodan aikana. Normaalisti sotatilanteessa rangaistus on kuolemantuomio, mutta hän sai vain vankeutta, monen mielestä suhteiden avulla ja Neuvostoliiton liittolaisten painostuksella.

Myöhemminhän hänestä tuli YLEn pääjohtaja mikä monen mielestä myös selittää paljon asioita YLEn nykyisessäkin toiminnassa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #33

Hella Wuolijoen yllä leijuu vieläkin mystisyyden henki - ollako vai ei mikäkin. Arvoitus ei ehkä koskan ratkea, sillä oli myös aivan toisen tyyppisiä arvioita Hellan toimista ja niiden vaikutuksista.

Kekkostakin on pidetty isänmaan petturina, vaikka nykytietämys jo tietää hänen olleen oman isänmaansa asialla - tarkasti, määrätietoisesti ja päämäärähakuisesti. Aika vain loppui kesken. Kynnös Kekkosen hautapaadessa kuvastaa tuota keskeytynyttä kyntöä!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #33

Käsittääkseni se, että Wuolijoki nimettiin hävityn sodan jälkeen YLEn pääjohtajaksi, selittää YLEn nykyisessä toiminnassa sen, että valtapuolue määrää, siis nykyään kokoomus, varsinkin kun johtajat nimitettiin edellisellä eduskuntakaudella. Kokoomushan teki tuolloin tapansa mukaan temput: se vaati poliittisia nimityksiä poistettavaksi Ylestä, mutta kun tuli sen oma vuoro, se nimitti omansa johtoon – tosin "ammattijohtajan" nimikkeellä, ja julisti että nyt muka YLEä ei enää johdeta poliittisin perustein. Haukotus...

Ne jotka horisevat Ylen punaisuudesta, ovat jämähtäneet 1960-luvulle, jolloin vasemmistolla oli enemmistö myös eduskunnassa. Siitä ajasta ei ole paljoakaan jäljellä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #40

Hyvin todettu. Yle jakaa aika mukavasti jokaiselle jotain - toisaalta on sanottu, että älykkäät intellektuellit ovat yleensä vasemmistolaisia ja markkinahenkiset kulutushuutokannattajat porvareita, joille viivan alle on aina jäätävä jotain - vaikka edes konkurssi ;)

Meni vähän ohi topicin. Tosin Veljessodassa oli myös kyse luokkataistelusta ja -jaosta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #3

"pääosin sabotoimalla ja vakoilemalla ryssille"?

Harvassa olivat ne kommunistit, jotka näin talvisodan aikana tekivät. Itse aisassa heitä ei tainnut olla lainkaan, sillä kommunisteja järkytti tieto Stalinin ja Hitlerin välisestä sopimuksesta siinä missä porvareitakin, vaikka toisin päin.

Jatkosodassa, kun Suomi pakotti sotilaitaan valtaussotaan sen jälkeen kun entinen raja oli saavutettu, jonkin verran kommunisteja siirtyi vastarintaliikkeeseen. Suurin osa näistä kuitenkin jäi pakotettuna valloittamaan natsien rinnalla NL:n alueita.

Hella Wuolijoki ei todellakaan ollut "pääosa" kommunisteista.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #41

Edelleen hyvin todettu. Kommunistit eivät meillä sabotoineet - vain eivät menneet rintamalle, tai heitä ei edes sinne huolittu.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #41

Mitä vakoojia uhkailemalla Helsingin ilmatorjunta sai sitten neuvostoliiton pommikoneet iskemään vääriin kohteisiin? Ajan kuluksiko levitettiin julisteita, missä varoiteltiin kenen tahansa voivan olla vakooja?
Sabotaasia ei varmaan kauheasti ollut, mutta vakoojia oli pilvin pimein. Miksi he sitten vakoilivat? Tuskin kaikki olivat venäläisiä, sillä heidät olisi huomattu todella nopeasti. Miksi ei-poliittisesti aktiivinen henkilö vakoilisi viholliselle? Jäljelle jää kommunistit. Tuskin porvaritkaan olisivat halunneet neukkujen voittavan.

Hella todettiin tietoisesti auttaneen neuvostovakoojia ja hän väitti sitä rauhantyöksi. Kai siitä teknisesti tulee rauha kun voittaa sodan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #79

Parkkinen.

Puhut jatkosodan siitä vaiheesta, kun Suomi oli aloittanut hyökkäyssodan vallatakseen yhdessä natsi-Saksan kanssa Neuvostoliiton maat aina Uraliin saakka.

Talvisota oli aivan eri asia. Se oli puolustussotaa. Ja jatkosodan aluksi palautettiin NL:n talvisodassa valtaamat maat, mutta tämä ei Suomen valtiaille riittänyt. Tuossa vaiheessa (loppukesällä 1941) aika moni sotilas menetti luottamuksen Suomen valtiaisiin ja osa käänsi kelkkansa. Yhtenäisyys, joka talvisodassa oli saavutettu, hajosi kertaheitolla kun suursuomikouhottajat haikailivat Kolmatta Valtakuntaa yhdessä Hitlerin Saksan kanssa. Armeijaa pyrittiin sen jälkeen yhtenäistämään pakolla ja ankaralla kurilla, eikä siinä leikissä hyvin käynyt.

Älä sekoita asioita, vaan opiskele historiaa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #88

Noinhan se meni, jos olemme itsellemme rehellisiä. Tunnustettu historia on huomisen menestyksen edellytys.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #79

Vuosaaren valot olivat olivat iso syy pommitusten epäonnistumisiin Helsingissä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #94

Niitä pommituskuoppia on edelleenkin Vuosaaressa mm. Kallvikinniemessä. Siihen aikaan alue oli harvaanasuttua pöpelikköä, ja sinne sytytettiin tuikkuja kun kaupunki pidettiin pimeänä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #95

On julkaistu kirja kuinka mallikkaasti juuri Helsingin ilmatorjunta osasi hommansa! Harhautus on osa ilmatorjuntaa.

Ilkka Luoma

Talvisota yhdisti kansan, tosin kiihkeimmät kommunistit eivät päässeet (ei laskettu) rintamalle tai jopa osa heistä laistoi sodan toveriensa rinnalla - mutta tuo ryhmä oli hyvin pieni, tilastoarvoltaan liki nolla.

Ilkka Luoma

Aleksi - oletko perehtynyt Sisällissotamme uhrimääriin - puolin ja toisin?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Mitä nyt peruskoulu ja wikipedia ovat opettaneet. Samanlaista vankien teloittamista tapahtui myös punaisten puolella ja meno olisi ollut pahempi, jos he olisivat voittaneet. Puhumattakaan takaisin Neuvostoliittoon liittymisestä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #31

Koskaan ei ollut tulipunaisimpienkaan tarkoituksena liittyä uudelleen venäläisiin - sen sijaan tavoite työväen yhdistämiseksi proletariaatin kansainväliseksi liikkeeksi oli jo toinen kysymys. Ei siis mitään valtiomuutoksia, vain luokataistelun loppuun saattaminen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #31

Parkkinen.
Olisiko syytä opiskella vähän historiaa, ennen kuin tulee nettiin kirjoittelemaan omia ennakkoluulojaan?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #44

Erkki Räikkönen - 'Svinhufvud ja Itsenäisyyssenaatti' - Otava 1935. Käsittelee tarkasti aikaa sysksystä 1917 aina loppukevääseen 1918.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #44

En näe antaneeni väärää tietoa. Mielipideasioissa taas ei voi olla väärässä. Ei tässä kukaan ole historian professori.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #80

Tuo totta, mutta oppikaamme toisistamme ;)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Oli se onni suomalaisille, niin herroille kun proletariaatille, että valkoinen osapuoli voitti sisällisodan. Verivirrat olisivat toisessa vaihtoehdossa olleet paljon valtaisammat; itänaapurin esimerkki huomioiden. Ensin olisi tapettu oikeistososialidemokraatit, likvidoitu porvaristo luokkana ja loput vallankumouksen vastustajat kärrätty Siperian tundralle pakkotöihin.
Neuvosto-Suomi olisi ollut suomalaisten kohtalona.

Työläisten omasssa "paratiisivaltiossa" ammuttiin tuhansin Venäjälle paenneita tai muuttaneita suomalaisia työläisiä. Ja täysin mihinkään syyllisinä. Osin etnisin perustein.

Punaiset murhasivat ennen sisällissotaa noin viisikymmentä valkoista tai sellaiseksi otaksumaansa henkilöä. Valkoiset eivät tuolloin surmatöitä tehneet.
Kapinansa häviön vimmasssa punaiset polttivat Vammalan kauppalan, osan Vesilahtea ja Sääksmäkeä. Samoin poltettiin kartanoita ja jopa kirkkoja. Murhatöistä puhumattakaan. Valkoisten olisi pitänyt olla todellisia enkeleitä, etteivät olisi edellä mainittuja tekoja sodan lopulla osin kostaneet. Sellainen on ihmisluonto raadollisimmillaan.

***

Pahaa pelkään, että ensi vuonna 100-vuotiasta Suomea juhlittaessa todistellaan taas liian suuresti Leninin itsenäisyyden "lahjoitusta", mikä oli pelkkä tunnustus, maallemme, ja painotetaan perusteettomasti työväenliikkeen osuutta itsenäisyytemme synnyssä. Täysin tarpeetonta valtiopetoksellista ja maanpetoksellista kapinaa vähätellen, mistä suuret uhrit aiheutuivat.

Vasemmistolla oli vuonna 1917 puolet parlamenttipaikoista, puhemies oli sosialidemokraatti ja senaatin johdossa oli sosialidemokraatti, joten jatkossakin oli kaikki mahdollisuudet rauhanomaiseen työväenkin asioiden ajamiseen. Ja olihan toki työväestöllä perusteltuja vaatimuksia. Mutta työaikalait, kunnallislait ja eräät sosiaaliset uudistukset, mm. maanhankintaan liittyviä, oli hyväksytty tai päätännässä. Ei kelvannut, kaikki valta piti yrittää kaapata, ja asein!?

Ilkka Luoma

Onko Suomi enää itsenäinen, tänäänkään? Esitän, että itsenäisyytemme oli suurimmillaan 1975, kun Kekkonen napautti ETYK - nuijan pöytään kokouksen päätteeksi.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Erittäin hyvä ja asioita selventävästi avaava kirjoitus sinulta. Sosiaalidemokraattien maltillinen siipi jäi vähemmistöön ja agressiivisen punakaartiaktivistien toimesta suoritettiin vuoden 1917 lopulta lähtien joukko veritöitä, jotka näyttivät suuntaa tulevalle vapaussodalle/punakapinalle. Näihin veritöihin kuului mm. 19.11.1917 30 punamatruusin toimesta toteutettu Mommilan verityö, jossa omalla vuosikymmeniä kestäneellä työllä maamme silloisiin keskeisiin talousvaikuttajiin noussut Alfred Kordelin sai surmansa. http://www.kotiposti.net/turpeinen/pajari/2Vapauss...

Sosiaalidemokraatit eivät olletkaan Neuvosto-Venäjälle/Neuvostoliitolle itsenäisyytemme alkuvuosikymmenten aikana se läheisin yhteistyötaho ja tämän sai myös karmeasti omakohtaisesti kokea moni sosiaalidemokraatiksi itsensä tunnustautunut Neuvosto-Karjalaan 1920 - 1930-luvulla loikannut entinen punakaartilainen aina Oskari Tokoista lähtien.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #60

Tulipunaiset olivat harvalukuinen vastine myöhemmille "karjalan palauttajille".

Ilkka Luoma

Rajua paatosta - valkoisten hyytävällä väkivallalla. Ei jossitella, vaan tutkitaan mitä todellisuudessa tapahtui ja tässä topic on erinomaisena esimerkkinä. Mielipiteiden esittäminen on kuitenkin suotavaa ja valaisevaa!

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #82

Eiköhän tuo väkivalta ollut yhtälailla hyytävää molemmin puolin - niin valkoisten kuin punaisten puolella. Juuri itsenäistynyt Suomi ei olisi kaivannut venäläisten bolsevikkien johdolla provosoitua väkivaltaista punakapinaa vaan sen sijaan olisi annettu kansalaisten elinoloja parantavien päätösten siirtyä käytäntöön.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #90

Tosin nuo faktaluvut kyllä epätasapainoistavat nämä osapuolet.

Janne Suuronen

Vapaussota.

Punaiset rivimiehet eivät ymmärtäneet eivätkä voineet ymmärtää, mikä olisi ollut heidän voittaessaan suomalaisten kohtalo.

Ilkka Luoma

Eivät punaiset halunneet osaksi Neuvostoliittoa, vaan yhteiseen taisteluun proletariaattina - "kaikki maailman työläiset - yhtykää" - mentaliteetilla.

Ei ollut kysymys alkaneen hauraan jopa irvikuvallisen itsenäisyyden muyynnistä. Muistamme Englannin ja USA' n tunnustaneen Suomen vasta syksyllä 1919! Stalin ja Lenin allekirjoituksillaan vahvistivat Syuomen itsenäisyyden ensimmäisinä 4. tammikuuta 1918.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kapinan aloitti punakaartin johto vastoin puolueen maltillisen siiven tahtoa. Se hankki aseistuksen Venäjältä. Kyllä heidän tarkoituksenaan oli tehdä Suomesta Neuvostoliiton osa. Suurelle osalle punaisista tämä tosin oli piilossa pidetty asia.

Lenin ja Stalin taas hyväksyivät Suomen itsenäisyyden puhtaasti taktisena vetona. Bolsheviikkihallituksen asema oli tuolloin erittäin horjuva ja Suomen kautta tehty interventio, joko suomalaisten tekemä tai saksalaisten tekemä, olisi sen kaatanut jokseenkin varmasti. Toisella kädellä he sitten valmistelivat kapinaa ja sitä tukevia asetoimituksia sekä Suomen palauttamista sen kautta Neuvostoliiton osaksi.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #19

Lenin piti Suomen itysenäisyyttä itsestään selvänä (Erkki Räikkönen - Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti - 1935 Otava), mutta kannusti maailman proletariaattia eli työväestöä yhtymään ja ydistämään voimansa. Siis yhteistoimintaa Suomen työväestön kanssa, ei valtiollista liitosta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

Tuskinpa sentään piti itsestään selvänä, kun pyrki palauttamaan Venäjästä irronneet osat Neuvostoliiton osiksi niin pian ja siinä laajuudessa kuin mahdollista. Painavampi tekijä taisi olla, että Brest-Litovskissa Saksa "tiedusteli", miten Neuvostoliitto aikoo suhtautua Suomen itsenäisyysjulistukseen. Ja mitäpä muuta tämä tiedustelu oli kuin suoraa painostamista.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #32

Suomalaiset kävivät tiedustelemassa saksalaisilta tunnustusta, ei tippunut, vaan kannuste ottaa yhteyttä bolshevikkeihin ja sen jälkeen sieltä tunnustuksen tullessa Saksakin liikahtaa - kuten tekikin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #34

Jos oikein muistan, niin tapahtumien kulku oli seuraava. Saksalaiset "tiedustelivat" Brest-Litovskissa Trotskilta, että miten Neuvostoliitto suhtautuu Suomen itsenäisyysjulistukseen. Trotskin ei sitten auttanut, kun sanoa, että jos pyydetään niin tunnustetaan. Tämä tieto sitten välitettiin Suomeen, josta läksi lähetystö Pietariin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #36

Lenin ja Stalin tekivät päätökset - ei Trotski. Saksa tiesi Suomesta huolimatta, että juuri Lenin halusi eroon sodasta - ja se oli mieluinen uutinen Saksalle - Saksa jopa tuki bolshevikkien etenemistä ... vallankumouksen huuruissa! Leninillä ei ollut mitään Saksaa vastaan - olihan se työväenaatteen kehto.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #39

Eiköhän se ollut tuohon aikaan lähinnä muodollisuus, kuka sen viimeisen kyllä -sanan Saksan ehtoihin sanoi. Saksa ne kuitenkin saneli. Kertaalleen oli jo katsottu se kortti, että ei tehdä rauhaa huonoilla ehdoilla, mutta ei jatketa sotaakaan. Se oli osoittautunut hanttikortiksi.

Sitä paitsi tuohon aikaan Stalinin painoarvo oli olennaisesti Trotskin painoarvoa pienempi. Marssijärjestys oli tuolloin se, että ensiksi tuli Lenin, sitten tuli Trotski, sitten oli tyhjä väli ja sen jälkeen tulivat muut.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #57

Hrustshevin muisteloissa tuo nähdään toisin - Lenin, Stalin - tosin Nikita ei pitänyt Stalinista, vaikka uikin pitkän ajanjaksan hengissä eteenpäin :)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Halusivat tai eivät, mutta punaisten voittaessa eivät radikaalit johtajat olisi ajatelleet minkäänlaista suvereenia Suomea. Neuvostovaltion "onnelliseen" perheeseen, huom. Leninin lausuma, olisivat suomalaiset johdattaneet. Venäjältä olisi saapunut punaisen Suomen johtoon lukuisasti pietarinsuomalaisia bolshevikkeja ja muitakin johtajia. Itsnäisyys olisi ollut ja mennyt.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Punakapina oli jatkoa sille kehitykselle, joka käynnistyi v. 1905 Brysselissä NKP:n eli Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen perustamisesta ja jatkui Lokakuun vallankumouksena marraskuun 1917 alussa. Bolsevikit olivat manifestissaan kehottaneet maailman proletaareja liittymään yhteen. Miten niiden tavoitteena olisikaan voinut olla Suomen liittäminen keväällä 1918 Neuvostoliittoon, sillä Neuvostoliitto syntyi vasta v. 1922 Venäjän sisällissodan päätyttyä? Suomen kysymyksen ratkaisu oli Neuvostoliiton agendalla aina syksyyn 1944 ja sai lopullisen muotonsa Pariisissa 1947.

Kaiken tuon perusteella ei voi olla epäselvää, mikä oli bolsevikkien perimmäinen tavoite organisoimassaan punakapinassa entisen suurruhtinaskunnan suhteen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #78

Tavoitteena oli työväestön yhdistyminen - internationaaliksi, kyseessä ei ollut valtiorajoen muutos, eikä valtioiden valtaus - vaan työväen aatteen levittäminen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #83

Älä viitsi Ilkka! Marxilaista sosialismi-kommunismia oli tarkoitus levittää ympäri maailmaa ja valtiorajat nimenomaisesti siinä yhteydessä hävittää.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #87

Pertti, luetko tuon Erkki Räikkösen kirjan "Svinhufvud ja itsenäisyys senaatti" - Otava 1935, kirjan tekee uskottavaksi Räikkösen voimakas myöhempi SKS- Suojeluskuntahenki, kirjassa kuvataan aikalaiskuvauksena Leninin sanat suomalaisille mistä on syvimmiltään kysymys - päivänä 31.12.1917 Pietarissa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #83

Heh... Aivan. Tavoite ja toteutus vaan poikkesivat rajusti toisistaan.

Noista tavoitteista... Eräänä bolsevikkien tavoitteenahan ainakin myöhemmässä vaiheessa oli Suomen itärajan siirtäminen Äänistä myöten ja tuota varten oli jopa tehty varaus valtiollisii tunnuksiin Moskovassa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #91

Aivan, oli kyse enempikin työväestön yhteisvoiman kokoaminen kuin valtiollinen yhdistäminen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #78

Jos tarkoitit Jukka minun mainitsemaani luonnehdintaa "neuvostovaltio", niin tottahan kaikenlaiset neuvostot johtivat Venäjää vuonna 1918. Bolshevistista itänaapuria nimitettiinkin aluksi Neuvosto-Venäjäksi. Neuvostoliitto perustettiin sitten vuonna 1922. Ja se oli maailmanhistorian suurin geopoliittinen katastrofi; Putinia mukaellen.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #86

Pertti, nämä pari edellä olevaa kommenttianni viittaa Ilkan kommenttiin #22. jossa hän vähättelee bolsevikkien tavoitteita punakapinan suhteen.

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola

Valkoisetkaan rivimiehet eivät ymmärtäneet eivätkä voineet ymmärtää, mikä saattaisi olla heidän voittaessaan suomalaisten kohtalo.

Suomestahan oltiin tekemässä Saksan keisarikunnalle alistettua vasallikuningaskuntaa, joka olisi kokonaan alistettu niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikkin palvelemaan Saksan etuja. Kuninkaaksi oli tulossa Saksan keisarin lanko Friedrich Karl. Onneksi Saksa hävisi eikä Suomesta tehty saksalaisten aristokraattien läänitystä vaikka monet valkoisista näin olivat toivoneet.

Että sellainen "vapaus"sota.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskunta...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllähän valkoisista suurin osa aivan hyvin tiesi minkävuoksi taistelivat: estää bolshevistisen komennon synty maahamme.

Olisiko parlamentaarinen monarkia ollut Suomelle huonompi vaihtoehto kuin bolshevistinen Neuvosto-Suomi? Ei tottavieköön!? Euroopassa on tänäkin päivänä hyvynvoipia kuningaskuntia useita.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #48

Suomesta ei olisi koskaan tuolloin tullut kommunistista valtiota, sillä maaseutuväestöä harvemmin on nähty sosialisteina - ehkä torpparit, jotka saivatkin sitten vapautuksensa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #68

Aivan varmasti olisi syntynyt! Venäjän bolshevikkijohto olisi pakottanut siihen.

Eivät olleet ihmiset Venäjän maaseudullakaan liiemmin ihastuneita sosialismi-kommunismiin, mutta kolhoosiin pakotettiin liittymään.

Torppariasiaan: Maanhankintaan parannuksia oli jo päätetty tehdä ennen sisällissotaa.

Torpparivapautus. Olisiko kolhoosimeininki siinä ollut parempi vaihtoehto kuin torpparilaitos sinällään muutoksineen? Monet torpparit ja torpan pojat näkivät "omassa" torpassaan puolustettavaakin, koska heitä taisteli molemmilla puolilla yhtä paljon.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #72

Lenin sanoi Svinhufvudille, että te saatte ilman muuta itsenäisyytenne - me vain haluamme työväestön yhteistä voimaa. Toisaalta Stalin oli jo marrraskuussa 1917 luvannut Helsingissä sosialistien kokouksessa Suomelle itsenäisyyden ...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomestahan oltiin tekemässä Saksan keisarikunnalle alistettua vasallikuningaskuntaa, joka olisi kokonaan alistettu niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikkin palvelemaan Saksan etuja."

Ja nyt vasta onnistui.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #59

Suomi noudattaa edelleen Saksaan kallellaan oloa, muistona erityisesti 1944 kesä, kun Saksan kolmas valtakunta oli pelastamassa itsenäisyyttämme.

Ilkka Luoma

Moni ei edes tiedä sitä, että Saksan eteni 1918 aina Lahteen saakka - ilman mitään sopimusta.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #85

Suomalaisten veteraanien henkilökohtaisissa sotapäiväkirjoissa ja kuvissa on useamman kerran tullut jatkosodan kohdalla merkintä III Vapaussota. Punakapina ja Vapaussota ovat ainoita oikeita nimityksiä v. 1918 käydylle sisällissodalle. Ne kuvaavat nimityksinä sitä, mistä asiassa oli kyse ja ovat aikalaiskuvauksia tapahtumille. Kansalaissota on jälkikäteen kehitetty nimitys, jolla on pyritty silottelemaan jälkikäteensisällissotamme syy-seuraus -suhteita.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ensin oli punakaarti ja venäläiset, sitten tuli valkokaarti. Olisi pitänyt osata olla aloittamatta. Punaisten johdon voimiensa arviointi pielessä kuten useimmiten aina tähän päivään asti. Kun nenä alkoi vuotaa verta, karkuun Venäjälle ryöstetyt varat reessä jne.
Hennalassa ja muissakin leireissä tapahtui hirveyksiä ihan ajalle tavalliseen tapaan. Kuitenkin paennutta joukkiota kohtasi armoton viikate, jota heilutti Stalin varsin huolellisesti laidasta laitaan. Taitaa tässä päteä ne Stubbin 90/10 % luvut ja ihan Gyllingistä alaspäin, erittelemättä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Isosetäni Kalle Hämäläinen toimi SDP:ssä ja pakeni valkoisten kostoa Venäjälle huhtikuussa 1918. Hänen pikkuveljensä Juho, isoisäni, toimi puolestaan myöhemmin porvarillisessa Edistyspuolueessa. Veli ei täysin käynyt veljeä vastaan, Juho esimerkiksi hoiti 1920-luvulla Kallen armahdusasiaa.

Ilkka Luoma

Ei vallan harvinainen yhdistelmä. Sisällissotien sanotaan olevan kaikkein raaimpia, sillä kyse on usein mielipide-eroista ja oman suojelemisesta.

Nythän tuolloin oli kyse tulonjaosta ja elämän edellytysten korjausliikkeestä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Pitää paikkansa, mutta pitikö työväen oloihin hakea parannusta aseellisella kapinalla. (Kts. edellä, mitä tästä kommentoin, kommentti 47.)
Siitä ei seurannut mitään hyvää. Syyn ja seurauksen lakina pelkkää pahaa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #73

Kannattaa tsekata miten meni senaatin vaalien 1916 - 1918 ja paikkojen sekä mikä senaatti vaihdettiin milloinkin ja mikä senaatti olisi ollut todellisuudessa vallassa ...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #75

Senaatista viis!

Kysyn edelleen: Pitikö työväen oloihin hakea parannusta aseellisella kapinalla? Mitä sillä voitettiin? SDP:n kansanedustajien paikkalukukin putosi huomattavasti vuoden 1919 valtiollisissa vaaleissa sodan edelliseen.

Eikö rauhanomaisesti, parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kautta olisi saatu parannuksia aikaan?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kuinka isosetäsi kävi Venäjällä? Otettiinko vastaan kukkasin? Joutuiko työläisten "paratiisissa" tuhansien sinne paenneiden suomalaisten(kin) vankileiriläisten joukkoon?

SDP oli muuten puolueena, kovin vähän oli sen ylimmässä johdossa henkilöitä, jotka kapinaa vastustivat ja sen loppuun asti tuomitsivat, suurin syyllinen kapinaan. SDP:n puoluetoimikunnan alainen toimenpaneva komitea antoi kapinan aloituskäskyn.

Radikaalien punakartilaisten selän taakse oli puoluejohdon sodan jälkeen turha piiloutua sisällissodan kehittymisessä. Ellei puolueen johto olisi ottanut hoitaakseen hallintoasioita olisi aseellinen kapina lopahtanut muutamassa viikossa. Mutta kaikkinainen valtiollinen valta piti yrittää kaapata itselle.

Valkoisessa Suomesa armahdettiin, tai selvisivät pienellä tuomiolla, lähes kaikki Venäjältä takaisin palanneet kapinaan osallistujat. Rankimmat osallistujat poislukien.

Se oli vallankumousten historiassa ainutlaatuista, että kapinallisten puolue sai osallistua jo seuraavana vuonna eduskuntavaaleihin.
Myös vallankumousta vahvasti lietsonut puoluelehti sai ilmestymisluvan 1918. Tosin eri nimellä.
Kapinallisia alettiin armahtaa ja vapauttaa jo syksyllä 1918, suurin osa vuoden lopulla. Tutkimista ja tuomitsemista ei voitu kokonaan välttää, olihan ollut kyseessä ankarasti tuomittava rikos: valtio/maanpetoksellinen toiminta.

Miten kohdeltiin vallankumouksen vastustajia itänaapurissa? Miettikääpä vertailun vuoksi sitä. Samaan yhteiseen valtiojärjestelmäänhän täälläkin pyrittiin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Isosetäni pestautui Muurmannin legioonaan ja matkasi kai vuonna 1919 Englannin kautta Kanadaan, josta hän palasi vasta vuosia myöhemmin. Hän toimi 1930-luvulla mm. Eteenpäin-lehden päätoimittajana Kotkassa. Hänestä on tietoa eduskunnan kansanedustajamatrikkelissa/ Kalle Hämäläinen

Ilkka Luoma

Kun kurkkaa Wikiä koskien sisällissotaamme 1918, huomio kohdistuu kadonneiden määrään - valkoiosista merkattiin 46 ja punaisista kadonneksi 1767!

~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llis... -

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Väinö Linna kuvaa kirjassaan Täällä pohjantähden alla tapahtumia Suomessa 1900-luvun alusta ja on kuvaukseltaan varsin realistinen. Lähtötilanne oli se, että punaiset sodan aloittivat ja valkoiset sitten sen lopettivat.

Siviiliterrori alkoi siitä, että punaiset ryöstelivät ja murhasivat porvareina pitämiään. Tämä johti siihen, että valkoiset suuntasivat kostotoimenpiteitä punaisten puolelle kuuluneiden perheisiin.

Sota kulminoitui voittajien kostoon, jossa viattomienkin verta vuodatettiin runsain määrin.

Voin vain kuvitella millainen olisi ollut punaisten kosto, jos he olisivat sodan voittaneet.

Voittajiin kuului valkoisten ohella Suomen kansa.

Leukojen louskuttaminen noin sata vuotta sisällissodasta on melko lailla turhaa, koska kaikki aikalaiset ovat jo manan majoilla ja suomalaiseen kulttuuriin ei kerta kaikkiaan kuulu jatkaa vihanpitoa useiden sukupolvien ajan.

Jätetään se etuoikeus romaneille.

Ilkka Luoma

HS: Tutkimus sisällissodasta: Valkoiset teloittivat yli 200 punaista naista Hennalan vankileirillä

~ http://www.hs.fi/tiede/a1459485851078 -

…. ... Mielenkiintoista, kun perehtyy 1918 kadonneiden lukumäärään - valkoisten ja punaisten.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Voin vain kuvitella millainen olisi ollut punaisten kosto, jos he olisivat sodan voittaneet.

Voittajiin kuului valkoisten ohella Suomen kansa."

Tällä laastarilla on valkoisten rikoksia peitelty vuosikaudet. Varsinaiset rikolliset on pääosin kuolleet. Vihdoin valkoisten julmuudet on syytä käydä läpi ilman selitystä "jossa ne toisetkin". Kukaan ei ole pakottanut tappamaan 14-vuotiasta tyttöä, ei punaisten julmuudet eikä mikään muukaan. Kyseessä on ollut rikos.

Ei näistä rikoksista ketään tarvitse tuomita. Rikoksiin syyllistyneet ovat luultavasti kaikki jo kuolleet. Verinen historiamme on syytä selvittää ennen unohtamista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ei kukaan pakottanut tappamaan 14-vuotiasta tyttöä, ei! Mutta miksi tällaisen mahdollisuuden antaneeseen tilanteeseen jouduttiin?

Kun vasemmisto lähti aseelliseen kapinaan, niin eikö kenelläkään käynyt mielessä mihin se pahimmillaan johtaa? (Jotkut SDP:n johdosta kyllä toivat sen selvästi esiin, mutta äärettömän pieni vähemmistö ylimmästä johdosta kapinaan ryhtymistä vastusti, ja sen loppuun asti tuomitsi.) Ja suuriin kärsimyksiin johtikin! Hävinneen sisällissodan osapuolen kohtalo on aina julma.

Suurimmat kapinaan syylliset johtajat pakenivat Venäjälle uutta kapinaa valmistelemaan, ja jättivät joukkonsa vastaamaan heidänkin puolestaan!?

Vuoden 1917 aikana poliittinen asetelma oli erittäin hyvä vasemmistolla. Parlamentaarisen eduskuntatyöskentelyn kautta oli kaikki mahdollisuudet työväen olojan parantamiseen. Ja niitä oltiin parantamassakin. Joten kapina oli täysin turha. Ja sen uhrit.

Väitätkö Kai Niemeläinen, että proletariaatin diktatuuri olisi ollut koko Suomen kansalle parempi valtiollinen tie?

Eiköhän sisällissodan historiaa ja tapahtumia ole melkoisella intensiteetillä jo selvitelty? Tutkimuksia ja teoksia on suuret määrät.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #122

Kannattaa huomioida, että vasemmistoenemmistöinen senaatti (eduskunta) jengattiin sivuun, kun suuria päätöksiä tehtiin!

Ilkka Luoma

Jurnutus on kuulunut näihin päiviin saakka juuri tämän vuoksi, mitä topic tutkimuksena paljastaa. Olisi tunnustettu jo ajat sitten nämä naisteloitukset - niin aihe olisi jo maatunut isänmaan multiin, mutta ei - piti piilotella.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä valkoisten teloittamista naisista löytyy tietoutta vaikka kuinka paljon monista eri lähteistä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #123

Mutta ei näin suurista luvuista, joita oli yritetty piilotella.

Ilkka Luoma

Aihe kirvoittaa muitakin medioita:

Mitä muutakin vielä paljastuukaan 1917-1975 väliseltä ajalta - autonomian loppuajoilta Presidentti Kekkosen huippukohtaan ETYK päätökseen 1975, jolloin olimme eniten itsenäinen koko historiamme ajalta.

~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040121353680_u... -

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

1970-luvulla Suomesta oli kehkeytynyt sotien pelästyttämä, suomettunut, Neuvostoliiton hallinnon kappale.

Itsenäisyytemme saimme 1990 Neuvostoliiton hajottua. Aseman varmistamiseksi Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Kuten EU-kriitikkona tunnettu Saarakkalakin havaitsi, päätös on koitunut sittemmin itsenäisyytemme pelastajaksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuosta kertomuksesta unohtui kaikki ne jotka pitivät yllä läntisiä arvoja läpi suomettuneisuuden vuosikymmenten, monet ihan tavallisia ihmisiä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #50

Suomi nähdään idän ja lännen vedenjakajalla olevaksi alueeksi (suomalaisuuden reviiriksi), jossa valtaväestö on niin lännestä kuin idästä.

Ilkka Luoma

Kai, missä ovat itsenäisyytemme tunnusmerkit:

-oma raha
-oma valtion pankki (SP)
-oma itsellinen lainsäädäntö
-oma puolustuspolitiikka
-oma idän politiikka
-oma kauppapolitiikka
-oma täysin itsellinen oikeusjärjestelmä

Niin, missä nuo ovat?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #55

Tästä ankeasta, nykyisestä alennustilasta uskalletaan puhua ehkä 100 vuoden päästä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #61

Tämän päivän luokkasota on eri tyyppinen - on kysymys toimeentulosta jonkun toisen tuotoksilla, eikä niinkään arvostuksista, sillä nykyään kädentyö on yhtä arvokasta kuin mikä tahansa aiemmin ylös nostettu työ, toimi tai tehtävä!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #55

Noistako sinusta itsenäisyys rakentuu?

Minusta itsenäisyys on sitä, että valtio voi - tarpeen niin vaatiessa - tuomita vaikka naapurimaansa ulkopolitiikkaa. Olla eri mieltä. Minusta itsenäisyyden merkkejä on myös se, ettei naapurimaan kannanottoja oteta huomioon presidentinvaalin ehdokasasettelussa. Itsenäisyytenä näen myös sen, että valtio voi - halutessaan - liittyä puolustusliittoon.

Mikään näistä ei toteutunut sotien jälkeen, ennen vuotta 1990. Viimeinen taitaa olla edelleen haave.

Luettelemasi itsenäisyyden tunnusmerkit täyttyvät parhaiten Pohjois-Koreassa. Omaa kauppapolitiikkaa sekään ei harjoita, taloussaarrossa kun on.

Tarvitsemmeko kauppa- tai idän politiikkaa ylipäätään? Kaupasta huolehtivat yritykset ja idän politiikasta ulkoministeriö osana ulkopolitiikkaa. "Idän politiikka" on terminäkin etovan suomettunut. Sehän kertoo halustasi palata Venäjän etupiirivaltioksi, Valkovenäjän asemaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #98

Tavalliselle kansalle protokollamainen tuomitseminen "hyi-hyi" -periaatteella on aika kaukana arkisesta elämästä, johon taas vaikuttaa enemmän oma raha, lainsäädäntö ja oikeuslaitos kuin oman maan puolustamisen mahdollisuudet. Itsenäisyyttä on päättää omista asioista, eikö?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #104

Jos pyrkisit itsenäisyyteen, et kaipaisi erillistä idän politiikkaa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #107

Itsenäinen joutuukin juuri ottamaan huomioon naapurit, sillä itsenäisyyttä on myös kiva jatkaa, siis olla väleissä, varsinkin paljon vahvempaan naapuriin, joka voi toisaalta olla taloudellisesti hyvin edullinen pienemmälle itsenäiselle - vrt. bilateraalinen kauppa Neuvostoliiton kanssa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #108

Huomioon ottaminen on myös sitä että voi arvostella ja toimia itsellisesti. Kaikki muu on hännystelyä ja muuta alentavaa. Voi olla hyvässä mukana ja sanoa ei noin kun siltä tuntuu.
Kai Niemeläinen puhuu elintärkeistä asioista.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #111

Aivan ok, jos vapaasti puhuminen riittää :)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #111

"Huomioon ottaminen on myös sitä että voi arvostella ja toimia itsellisesti."

Tähän toimiseen Suomi ei nykyään pysty koska muutama poliitikko myi Suomen. Mitään vastaavaa ei tapahtunut Neuvostoliiton aikana.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #121

Voi Makkonen! Suomen EU-jäsenyydestä päätettiin kansanäänestyksellä. Ei siitä päättänyt muutama poliitikko.

"Mitään vastaavaa ei tapahtunut Neuvostoliiton aikana."
Juurihan edellisessä kommentissani toin esiin sen, että Suomessa luovuttiin (Neuvostoliiton vaatimuksesta tai sen tuella) jopa presidentinvaalin ehdokasasettelusta. Missään päin maailmaa ei presidenttiehdokkaan asettelusta ole päätetty maan rajojen ulkopuolella ja samalla maata olisi kuvattu itsenäiseksi. Suomettumisen jäljet näyttävät kovin murheellisilta.

EUssa ei oteta kantaa, millaisia ehdokkaita puolueet saavat Suomen vapaissa vaaleissa ehdokkaiksi asettaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #124

"Suomen EU-jäsenyydestä päätettiin kansanäänestyksellä. Ei siitä päättänyt muutama poliitikko."

Äänestyksessä ei ollyt kyse itsenäisyyden menettämisestä eli poliitikot ja media valehteli kansalle. Suomessa äänestettiin itsenäisten valtioiden liitosta (EY), tai näin meille kerrottiin. En nyt tässä muistuta että myös valuutasta valehdeltin, luvattiin asiasta oma äänestys kuten sivistysmaissa tehtiinkin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #121

Kätemme ovat sidotut Brysseliin - ennen vielä edes Maailmanpankkiin (1990 -luvun laman jälkiseuraus ja "tipallaolo" - holhousuhka)

Olimme eniten itsenäisiä ETYK -vuonna 1975.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vanha vaari muistelee:
Ketkäs ne mellakoivat itsenäisyydestä ja hoilasivat että "Meitä keisarit ei enää hoivaa, eikä veriset julmuritkaan." Eikö oikeisto vastustanut eroa hyvistä Venäjän markkinoista, melkein kaikki kaupankäyntihän oli Venäjälle.

Ketkä taistelivat itsenäisyyttä ja tasavaltaa vaatineita vastaan tappaen lapsia ja naisia?
Ketkä halusivat estää tasavallan koska siinä roskasakki pääsee valtaan? Ketkä tekivät Suomesta Saksan alusmaan ja jopa upean prinssin kuninkaaksemme?

Lukekaapa kaikki oikeistolaiset omasta kuninkaastamme:
Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Putin kirjoittaa oman historiansa piilottaen omat rikokset, samoin tekee Suomi!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Saksalaisen prinssin Suomen kuninkaaksi valitsemisen historiasta on kirjoitettu paljon. Muutkin kuin Hulden. Eikä se pelkästään ollut mikään "seikkailu". Kyllä asiassa oli tuohon maailmanaikaan nähden hyvät perustellut puolensa.

Eräänä niistä pidetään lujan hallitusvallan aikaansaamista: poliittista vakautta. Tasavallassahan ovat hallitukset vaihtuneet tämän tästä hyvinkin lyhyin väliajoin. Ja kovien poliittisten vääntöjen kautta. Eikä lujan kuningasvallan olisi tarvinnut kuitenkaan olla mikään diktatuuri.

Kyllä perustuslaillinen monarkia olisi ollut moninverroin parempi kuin aikaansaada yritetty proletariaatin diktatuuri. Hyvinvoipia kuningaskuntia on Euroopassa tänä päivänä useita.

Mitä rikoksia Suomi piilottelee? Mitä asioita historioitsijat eivät ole vielä käsitelleet?

Ilkka Luoma

MTV kantaa myös kortensa kekoon, aihe puhututtaa edelleen paljon:

Tutkija: Hennalassa tapahtui Suomen historian suurin naismurha
~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkij... -

... Media on iskenyt kyntensä umpeutuneeseen haavaan, joka ei ole vielä kokonaan arpeutunut.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei ne haavat arpeudikaan jos ne peitetään. Arpeutuminen vaatii happea.
Rotuhygienialähestymistapa punavankeihin oli minulle uutinen.

Ilkka Luoma

Herää kysymys arvostamamme jo poistuneen arkkiatri Arvo Ylpön ajatusmaailmasta 1920- ja -30 -luvuilta. Rotuhygienia ja mielenterveys?

~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Ylpp%C3%B6 -

" ... Esimerkiksi Arvo Ylppö piti mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena. ... "
~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/1998/09/07/laaketiete... -

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Aivan, ja myös esim voimistelunopettajakulttuurissa voi olla että 20-, 30-luvun ideologiat elivät pitkään.
Tavallaan vieläkin meodän kulttuurissamme on piirteitä ja ihanteita jotka alistavat niitä jotka eivät sovi "vahvan miehen"-kaavaan. Esim se että naisia kehutaan "hyviksi jätkiksi".

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #23

Luokkataistelu ja tulonjakohalu.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #26

Ymmärrän kysymysmerkkisi, koska en vastannut enää rotu- ja hygienia-asioihin, vaan toin esille ne julkisemmat kaksi syytä miksi punainen ja valkoinen ottivat yhteen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mitä haavoja ja arpia Sini Lappalainen on sisällisotaa koskien peitelty? Mitä sotaan liittyviä asioita ja tapahtumia eivät historioitsijamme ole vielä käsitelleet?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tässä viimeisessä nostossa mainittu punaisten naisten kuvaaminen seksuaalisesti promiskuööseiksi on tärkeä pointti. Fasismi on patriarkaalisuuden äärimmäismuoto.

Ilkka Luoma

Ehkä tuo Hennalan paljastus, että alaikäisiä tyttöjäkin on murhattu.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #116

Tämä "paljastus" oli ilmeisesti taas niitä tapauksia kun joku, varsinkin nuoren polven tutkija, etsii mukamas jonkun vaietun totuuden ja rakentaa siitä väitöksensä tai kirjan.
Kyllä Hennalan vankileirinkin asioita on käsitelty lukuisissa eri historioitsijoiden tutkimuksissa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #116

Se on just sitä mikä saa nykynatsit ja maahanmuuttokriittiset puhumaan niin raaasti musliimilapsista. Se että noita juttuja ei ole käsitelty. Ne piilevät meidän elämässämme, pelot ja vihat.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #120

Haavan päällä oleva arpi paranee, kun se saa happea :)

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Olin sattumoisin Ylessä, kun radiossa kerrottiin tästä tutkimuksesta ja näin vinhasti pyörivästä "palauteikkunasta" kuuntelijoiden reaktion, joka oli yleisesti ottaen sekä absurdi että järkyttävä. Jos tietokoneruutua uskoisi, kansa olisi yhtä kahtiajakautunut kuin vuonna 1918.

Palautteessa keskityttiin pääsääntöisesti siihen, että näistä asioista ei saisi kertoa. Mielestäni se kertoo lähinnä usean palautteenantajan ehjäksi rakennetun "todellisuuden" horjumisesta, ja on vaikea pitää tuota "todellisuutta" muuna kuin itsepetoksena. Sadassa vuodessa viralliseksi muuttuneen todellisuuden epäily nähdään niin kerettiläisenä, että pahimmillaan näistä asioista puhuvat toivotetaan roviolle (enkä tarkoita pelifirmaa). Ja Yleisradio, joka asiasta kertoi, katsottiin tietysti osoittaneen kommunistisuutensa, joka ajaa Suomea osaksi Neuvostoliittoa (??). Toki vastakkaisiakin mielipiteitä näki, moni niistäkin oli yhtä raivokasta laatua.

Tuossa mainittu radio-ohjelma on kuunneltavissa tässä. Hyvä ohjelma muutenkin:

http://areena.yle.fi/1-3318888

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Kovin hedelmättömiä ovat usein nämä sadan vuoden takaisten tapahtumien toisinaan tarkoitushakuiset ruoppaamiset. Jos niissä edes pyrittäisiin jonkinlaiseen inhimilliseen oppimis- ja ymmärrysprosessiin, mutta kun käytännössä on useimmiten jälkijättöinen uhriutuminen ja syyllistäminen tarkastelutapana, ja sitä myöten myös keskustelu eräässä mielessä polkee paikallaan.

Ihmiskunnan historian jatkumossa vitsauksena ovat erilaiset ismit. Niillä saadaan aivan kelpo ihmisten pääkoppa sekaisin, ikävin seuraamuksin. En ymmärrä mitä hyötyä on nyt vatvoa sadan vuoden takaisia hölmöilyjä ilman jonkinlaista rakentavuutta. Eikö riitä, että todetaan ihmisten toimineen kiihkon vallassa. Ja että vast'edes olisi syytä pyrkiä olemaan "ihmisiksi". Torjua kiihkoilut, tulivat ne sitten mistä ideologiasta tahansa.

Omien kokemusteni mukaan yli 90% vapaussotaan liittyvistä keskusteluista, joihin olen tempautunut (ts. yht'äkkiä on ärhäkästi ja väkisin ryhdytty reuhaamaan) mukaan, usein aivan yllättäen, ovat olleet peruslinjoiltaan samanlaisia. Minä, joka olen syntynyt puoli vuosisataa noiden tapahtumien jälkeen, olenkin yht'äkkiä ollut jonkinlaisen perverssin taannehtivuuslogiikan mukaan suurin syyllinen.

Kyllä. Vain siksi että en ole koskaan ollut vasemmistolainen. Tämä on riittänyt vaahtosuiseen öykkäröintiin, jossa on pian tullut ilmi, että minkäänlaista järkevää dialogia asiasta ei voi käydä.

Elettäessä vuotta 2016 tulisi jo oivaltaa, että olivatpa ne kapitalismin synnit minkälaisia tahansa, minkään sortin sosialismi tai sen äärimuoto ei ole niihin vastaus. Niin hirvittävä väkivaltakoneisto on aina seurannut itä-onnelan teoretisoijien käytännön implementointeja.

Kun nyt peräänkuulutetaan avointa keskustelua vapaussodasta tai miksi sitä nyt kukin tahtoo nimittää, niin joko olisi mahdollista lähestyä sitä sadan vuoden jälkeen jonkinlaisella yleisinhimillisellä neutraliteetilla? Vai onko vieläkin tahoja, jotka hakevat jonkinlaista kostoa?

Varsinkin, kun tämän päivän haasteiden luulisi jo olevan riittämiin pureskeltavaa kaikille, olivat ne ideologiset näkemykset sitten mitä tahansa.

Jotta asia ei jäisi epäselväksi, toki pitää tutkia mitä on teknisesti ottaen ylipäätään tutkittavissa. Toivottavasti siitä saadaan jotain muutakin aikaan, kuin vanhojen homeisten ideologioiden pönkitysmateriaalia.

Ilkka Luoma

Hyvä, mutta ongelmia peittävä kirjoitus. Talo pysyy hyvin pystyssä, kun sen perusta on vahva - perustuksiin ei voi jäädä avaamattomia lahokohtia, puhumattakaan selvittämättömiä aukkoja, jotka saattavat myöhemmin kallistaa koko talon ja sitä enemmän mitä korkeammalla kerroksissa ollaan!

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Viimeisessä kappaleessa ilmaisen, että asiat pitää tutkia perinpohjaisesti ja neutraalisti. En halua peitellä yhtään mitään. On varmasti niin, että sodan kaltaisissa olosuhteissa ihmiset raaistuvat riippumatta siitä, mikä heidän ideologiansa on. Pidän inhimillisesti ymmärrettävänä, mutta en missään nimessä hyväksyttävänä, että kostontunteita on aikanaan noussut yleisen kiihkomielisyyden vallitessa.

Olen lukenut Yrjö Kalliseni ja kuvaukset muun muassa Suomenlinnan vankilasta. Ja paljon muutakin, molemmilta puolilta rintamalinjoja. Tottakai ja selkeästi ilmaistuna niin valkoiset kuin punaiset hölmöilivät. Ei siinä ole mitään peiteltävää.

Jokaisen ihmishengen ollessa arvokas, on kyseenalaista saadaanko merkittävää hyötyä sillä, että keskitytään miettimään kuka surmasi eniten vastapuolta ja minkälaisin menetelmin.

Itse asiassa olen kyllä vahvasti Kallisen yleisen humanismin linjoilla. Näen siinä jotakin, mikä nousee poliittisten ideologioiden yläpuolelle.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #30

Totta, ihmiset raaistuvat sodissa, ja ikävintä on se, että ihmiset/ ihmiskunta - reviirillisinä valvojina "kaipaavat" aika-ajoin sotansa!

21] Vaatii sotansa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-i... -

22] Hitaan hallitsemattomasti sotaan! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/05/hallitsematt... -

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Vapaussota -nimistä mittelöä en tiedä Suomessa käydyn (paitsi Nuijasota, jolloin suomalaiset talonpojat taistelivat vapaudestaan). Mikko niska tarkoittanee vuoden 1918 sisällissotaa, mihin sekaantuivat myös Neuvostoliitto ja Saksan keisarikunta.

Ilkka Luoma

No joo - työväestö yritti taistella oman vapautensa ja työhönsä nähden oman mielipiteen esilletulon vuoksi :)

Käyttäjän EsaOlkoniemi11 kuva
Esa Olkoniemi

Olen pitänyt aiheesta esitelmiä kouluaikana ja oma näkemykseni on, että kyseessä oli kansalaissota, jossa osapuolena oli niin veljet, sisaret, kuin luokkayhteisöt.

Kuten kaikissa sodissa on piirteenä, että köyhät tappavat toisiaan ja omistava eliitti pysyy taka-alalla, kunnes tulee omaisuuden uusjako.

Ihminen valitettavasti raaistuu, kun sodat luo poikkeusselliset olosuhteet.

Ilkka Luoma

Sotia on joskus sanottu pöydän putsaamiseksi roskista.

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

tuntuu oudolta, että sadan vuoden jälkeen ollaan yhä niin vahvasti "punaiset" ja "valkoiset" rajalinjoilla. aika on ajanut noista ajoista ja aatteista ohitse. kyllä meidän pitäisi pystyä keskustelemaan tuona ajan tapahtumista kokonaisvaltaisesti ja myöntämään, että mitä tapahtui sodassa ja varsinkin sen jälkeen oli poikkeuksellisen raakaa. ajatusleikkiä ei tarvitse jatkaa sillä, "että neuvosto suomessa olisi ollut vielä pahempi", vaan voitaisiin objektiivisesti todeta, että sodan jälkeiset kostotoimenpiteet olivat kohtuuttomia vaikka ottaisi huomioon ajankuvan, vallitsevan todellisuuden tai minkä tahansa syyn. kostotoimenpiteet olivat rikollisuus ihmisyyttä vastaan eivätkä eroa mun mitenkään siitä, mitä esimerkiksi serbit tekivät jugoslaviassa. se, että samoja tekoja tekivät suomalaiset on karu fakta, mikä pitää pystyä hyväksymään.

mulla on kotona seinällä isoisoisäni viilari toivo aron punakaartnikuva. hänet ammuttiin hennalassa kesällä 1918. vieressä on mannerheimin kuva samalta ajalta. kumpaakin heistä ansaitsee mielestäni yhtäläista kunnioitusta. on poikkeuksellisen rohkeaa taistella aatteensa puolesta ja antaa sen puolesta viime kädessä henkensä. mulle se on osoitus sellaisesta rohkeudesta, mitä nykyään ei näe. me olemme yhä jakautunut kansa, mutta jakolinjat ovat erit. onneksi tilanne tuskin muuttuu yhtä pahaksi kuin 100 vuotta sitten, mutta pelottavan samankaltaista retoriikkaa esiintyy nyt kuin esiintyi silloinkin. sanoista tekoihin voi olla yllättävän lyhyt matka.

Ilkka Luoma

Tänään Suomi on jälleen repeämässä luokkasotaan - kahden kerroksen väeksi. Nuorisotyöttömyys pahimpana ilmiönä ...

Ilkka Luoma

Kun tarkastellaan tätä keskustelusäiettä - niin havaitaan "lahtareita ja punikkeja" olevan suunnilleen yhtä paljon ;)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mielipiteitä on todella monia. Näinhän lähes joka asiassa on.

Mutta minä en ikävä kyllä ymmärrä sellaista ajattelua, että punaisten ja valkoisten taistelut olisivat 1918 olleet jotenkin samanarvoisia. Kummankin puolen uhreja, varsinkin viattomia, tulee pahoitella, mutta osallistujien tavoitteet olivat täysin erilaiset.

Valkoisten pyrkimys oli ajaa itsenäisestä Suomesta pois vieraan valtion sotilaat, ja kukistaa alkanut valtiopetoksellinen, osin maanpetoksellinen kapina: laillisen hallinnon kumoamisyritys. Säilyttää valtiollinen itsemääräämisoikeutemme.

Vastapuolella ajatuksena Venäjän vallankumousesimerkin mukaisesti, sen johdon propagoimana, oli työväestön aseellisen vallananastamisen aikaansaanti: proletariaatin diktatuurin perustaminen. Mitä siitä olisi seurannut? Itärajan takaiset tapahtumat ovat kammoksuttavana esimerkkinä.

Kummankohan puolen tavoitteet olivat kunnioitettavammat, ja lopulta Suomen kansalle, porvaristolle ja työväestölle paremmat?

Ilkka Luoma

Laillisuudesta puheen ollen, oletko perehtynyt Suomen autonomian Senaatin vaaleihin ENNEN itsenäisyysjulistusta ja saatua ensimmäistä itsenäisyystunnustusta?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #105

Jos tarkoitat jankutusta lokakuun 1917 eduskuntavaalien väitetystä laittomuudesta, olen asiaan tutustunut ja pidän noita vaaleja ja niiden jälkeistä Svinhufvudin senaattia täysin laillisina.

***

Ihmettelen hiukan Ilkka, kun sinä mainostat itseäsi Itsenäisyyspuolueen kannattajaksi, niin kuitenkin julkituot näkemyksiä punaisten puolesta. Laillisen hallinnon kumoamiseen tähdänneen valtiopetoksellisen kapinan aloittajien toimintaa myötäillen. Olisivat luovuttaneet vallanpidon bolshevistiselle Neuvosto-Venäjälle. Itsenäisyydestä ei tietoakaan!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #106

En punaisten puolesta pelkästään, vaan heikomman oikeuksia puolustaen, siis laitetaan tiedollisesti puntit tasan - se on itsenäisyyden oivin merkki - arvostaa koko kansakuntaansa - valkoisesta punaiseen, tai tänään vähäosaisesta parasosaisiin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #109

Näin on ehdottomasti hyvä toimia: olla vähäosaisen puolella. MUTTA, ei aseellisten kapinoitsijoiden, eikä aikoinaan siten tarpeettomasti kapinoineiden.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #110

Vastarinta kiihtyy analogisesti - kukaan ei osaa sanoa, missä se ryöpsähti yli ...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #117

Jos tarkoitat sisällissodan veritöiden kiihtymistä, niin asia pitää paikkansa.

MUTTA, mistä kiihtyminen alkoi, ja mikä sitä ruokki?
Väkivalta alkoi jo vuoden 1917 lopulla, punaisten monina murhatöinä. Ja eteni kuten kapinoiden kronologia yleensä etenee: viha kasvaa ja ruumiit lisääntyy. Valkoisten sodan lopun kostotoimien eskaloitumisen syistä olen jo kommenttini esittänyt. Syyn ja seurauksen logiikka oli siinä silminnähtävissä.

Kummankaan puolen perusteettomia murhatöitä ei ole syytä vähääkään puolustella. Mutta totean "sadannennen" kerran, että suuriin uhreihin syyllisyys löytyy bolshevikki-Venäjän Suomeenkin lietsomasta vallankumouksesta, vasemmistolehtien valtavasta propagoinnista valtiollisen vallan kaikkinaiseksi anastamiseksi, ja SDP:n ylemmän johdon kyvyttömyydestä, tai paremminkin haluttomuudesta vastustaa kapinan syntymistä.

Työväestöllä oli toki elämäänsä paljon parannettavaa, mutta aseellinen kapina oli aivan väärä ratkaisu proletariaatin hyvinvoinnin parantamisyritykseksi. Eikä siitä mitään hyvää seurannutkaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Valkoisella puolella taisteli Saksan joukot.

"Maanpetoksellista toimintaa"? Eikö maanpetoksellista toimintaa ole ollut myös itsenäisyysjulistuksen torjuminen maaliskuussa 1917? Tuolloinhan Venäjän keisari luopui vallasta. Maaliskuussa itsenäisyyteen pyrki vasemmisto, mutta porvarit estivät hankkeen.
Kun Venäjän porvarillinen väliaikaishallitus kaatui ja Venäjällä valtaan nousivat bolsevikit, suomalaiselle porvaristolle maistui itsenäisyys.

Jospa kerrankin jättäisimme nämä tittelit, jolla kansanmurhalle annetaan pintakiilto. Keskustelisimme siitä, miksi 14-vuotiaan tytön murhasta ei ole keskusteltu ja miksi maamme kriisi oli ajanut ihmiset siihen pisteeseen, että inhimillisyys ja oikeus unohtuivat. Miten kansalliset oikeusviranomaisemme ja poliitikkomme sallivat jo tukahdutetun kapinan jälkeisen, järjettömältä tuntuvan, teloitusaallon?

Äärioikeiston ja suomalaisen fasismin nousu Suojeluskunnasta ja Lapuan liikkeestä ovat nekin osa tätä peiteltyä historiaamme, kuten Sini Lappalainen tässä keskustelussa on yrittänyt esiin nostaa. Kantaako tuo surullinen jaksomme tähän päivään, on sekin tutkimisen arvoinen asia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #126

Valkoisten puolella taistelivat Saksan joukot, ja myöskin ruotsalaisia. Pitää paikkansa. Mutta nämä taistelivat laillisen hallinnon puolella, aseellista vallan anastamista ehkäisemässä. Bolshevistisen valtiojärjestyksen poissa pysyttämiseksi maastamme.

Saksalla oli toki omia itsekkäitä tavoitteita, mutta ne olisimme kestäneet kyllä, mutta emme kommunistista Suomea, bolshevistista pakkovaltaa.

Kysy Kai Niemeläinen itseltäsi miksi ajauduttiin tilanteeseen, että suoritettiin perusteettomia tappotöitä? Puolin ja toisin.
Kuka aloitti murhatyöt jo vuonna 1917??
Kun tappamisen tielle sitten todella 1918 kapinoimalla lähdettiin, sota eteni omalla painollaan. Syyn ja seurauksen logiikan mukaan.

Kyllä fasisteja on Suomessa ollut melkoisen vähän. Kommunisteja paljon enemmän. Ja se porukka Venäjältä johdettuna yritti edelleen vuosikaudet lietsoa uutta kapinaa. Uusia uhreja. Nuoria ja vanhoja.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #127

Se että kysyisin itseltäni kysymyksiä, on melkoisen turhaa. En ole elänyt tuota aikaa.

Miksi irtautuminen Venäjästä ei sinun mielestäsi sopinut Suomen porvareille maaliskuussa 1917?

Miksi syytät punaisia valkoisten veriteoista kauan taistelujen tauottua?

Miksi 14-vuotias tyttö teloitettiin? Miksi silloinen valtiojohtomme sulki silmänsä noilta teloituksilta? Miksi valkoisten suorittamia naisten teloituksia salattiin ja näitä vainajia merkittiin rintamataisteluissa kaatuneiksi? Kun näin tehtiin satojen naisten osalla, on kyse ollut johdetusta ja johdonmukaisesta toiminnasta. Ei näitä rikoksia saa enää peitellä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #128

Entä punaisten tekemät kymmenet murhatyöt jo vuoden 1917 puolella?
Entä punaisten häviön vimmassa polttamansa Vammalan kauppala, osa Vesilahtea ja Sääksmäkeä?
Entä punaisten ympäri Suomea polttamat kartanot, talot ja jopa kirkot?
Entä punaisten perääntymisvaiheen lukuisat murhatyöt?

Kyllä näitä riittää puolin ja toisin. Eikä kummankaan puolen perusteettomia veritöitä ole syytä vähääkään puolustella.

Ei valtiojohto eivätkä kaikki valkoisella puolella suinkaan ummistaneet silmiään kostotoimina suoritetuilta veriteoilta. Esitä yksikin esimerkki miten laillinen hallitusvalta kehoitti perusteettomaan tappamiseen. Valtiorikosoikeuksissa langetut kuolemantuomiot eivät sellaisia olleet, ja niitä oli melko vähän.
Täysin mahdoton veritöitä oli kokonaan millään kielloilla ja ukaaseillakaan estää. Ei varsinkaan henkilökohtaisia kostotoimia. Mielet olivat niin kuohuksissa.
Valkoisten olisi pitänyt olla todellisia enkeleitä etteivät olisi sisällissodan lopun kostotoimia yllä mainituistakin syistä tehneet. Niin raadollinen on ihminen.

Tiedämmekö mitä nuori tyttö oli tehnyt? Oliko taistellut ase kädessä? Oliko tehnyt sabotaasitekoja? Miksi tarttua tähän yhteen esimerkkiin ja yhdeltä puolelta?
Sata vuotta sitten katsottiin jo aikuisten töihin kelpaavaksi paljon nuoremmat kuin tänä päivänä. Niin myös sotimaan.

Kuka näitä rikoksia (puolin ja toisin) mukamas peittelee? Kyllä sisällissodan tapahtumista on saatavissa tietoa aivan riittävästi.

Mainitsit, että valkoisten puolella taistelivat Saksan joukot. Minkä vieraan valtion joukot taistelivat punaisten puolella? Olisiko näiden tavoite toteutuessaan ollut enemmän suomalaisia onnellistuttava?

Ja vielä kerran: olisivatko punaiset kapinansa voittaessaan silitelleet valkoisten päätä? Ei tottavieköön! Verivirrat eivät olisi olleet yhtään pienempiä. Päinvastoin!
Mistäkö sen olisi tiennyt? Esimerkki löytyi itänaapurista.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #126

Minkälaista kirjallisuutta Kai Niemeläinen luet, kun ei käsiisi ole osunut viimeisessä kappaleessasi esiin tuomia Suojeluskunnasta ja Lapuan liikkeestä kertovia tutkimuksia ja kirjoja? Niitä löytyy kyllä.
Lue ne ensin ja sitten puhu peitellystä historiastamme tältä osin, jos on tarpeen.

Noista kevään 1917 tapahtumista voidaan esittää monenlaisia kannaottoja. Eivät tapahtumat olleet niin yksiselitteisiä kuin tuot esiin. Monta mutkaa oli matkassa. Puolin ja toisin.
Jos porvaristo kypsyi hitaahkosti itsenäisyyteen, niin vasemmistojohdon ajatukset lähtivät lopulta menemään aivan vikasuuntaan: kohti bolshevistista pakkovaltaa Neuvosto-Venäjän yhteydessä ja komennossa. Kansaa johdettiin harhaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #130

1917 - 1918 ajoista - nimenomaan Helsingistä on erinomainen koosteteos prof. Laura Kolbelta - uusia näkemyksiä ja ajatuksia - todellisista tiedoista.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #130

Historiankirjoituksemme on voittajan historian kirjoitusta. Suojeluskunnista syntyi valkoinen armeija ja Puolustusvoimat. Siksi sen historiasta on pyritty pitämään kirkastettu kuva. Puolisotilaalliseksi jäänyt, myöhemmin sodan jälkeen lakkautettu Suojeluskunnat oli ollut kansallismielinen, loppuaikoina lähes fasistinen liike. Toki yksittäisten suojeluskuntalaisten mielipiteet vaikuttavat mielikuvaan voimakkaasti.

Maaliskuun 1917 äänestykset on kirjattuna eduskunnan arkistossa. Porvaristo oli vähemmistönä 1916 vaaleissa valitussa eduskunnassa, mutta estivät itsenäisyysjulistuksen tekemisen yli 1/3 vähemmistöaseman turvin. Itsenäisyysjulistuksen hyväksyminen olisi vaatinut 2/3 enemmistön.

Sekoitat Rampanen, ilmeisen tarkoituksellisesti kommunistit ja sosialistit. Molemmat asetettiin lopulta, samalla puolella taistelleina, rikolliseen asemaan. Edelleen haluat keskustelussa esittää punaiset bolsevikkien valtaa tukevina. Väitän, että punaisissa taisteli yksilöitä, jotka halusivat Suomen pysyvän itsenäisenä demokratiana. Yritys- ja maaomaisuuden kansallistaminen oli toki monien tavoitteena.

Maaomaisuuden uusjako torppariasetuksineen toteutui lopulta 1920 -luvulla. Eivät punaiset siis ihan turhaan verta vuodattaneet. Tuosta alkoi kansallinen eheytymisemme, vaikka äärioikeistolaiset ryhmät vielä 30-luvulle asti Suomessa riekkuivatkin.

Itse olen historiastamme ylpeä. Kannatan itsenäisyyttä ja olen sydämeltäni valkoisten, voittajien puolella. En ole ylpeä siitä, että itsenäisyys johti veljessotaan ja tarpeettomien uhrien syntyyn.

Sotasyyllisyys on myös valkoisten värikynillä väritetty. Venäjän väliaikaisen porvarihallituksen hajotettua eduskunnan, uuden elokuussa 1917 valitun eduskunnan voimasuhteet muuttuivat vaaliliittojen ansiosta porvarienemmistöiseksi. Itsenäistymisen jälkeen eduskunnassa säädettiin lakeja, joilla porvarien taloudellista asemaa ja valtaa vahvistettiin, vaikka kansa näki jo nälkää. Eihän itsenäistyneellä maallamme ollut edes omia viljavarastoja.

Taistelut käytiin ja voittajaksi selviytyi valkoinen armeija. Mitä sen jälkeen tapahtui, on taas yksi räikeä virhe. Yksikään valkoisen puolen veriteoista ei johtunut punaisen puolen tekemistä virheistä. Jokainen yksittäinen teko on tuomittava erikseen.

Porvaripuoluiden syyksi luen paitsi näköalattomuuden sodan alkua ennen, myös sen, ettei valtiovalta puuttunut yksittäisten taistelijoiden tekemiin sotarikoksiin. Teurastuksiin asti mennyt teloitusaalto hyväksyttiin hiljaisuudella.

Itse näen parhaimmaksi, että molempien puolten veriteot on saatetaan päivänvaloon ja oikaistaan näin historiasta esitetyt puolitotuudet.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #137

Erinomainen kommenttikirjoitus!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #126

Voittajien väkivaltaa siloitellaan ja hävinneen liioitellaan. Voittajan laki ja oikeus (?)

Ilkka Luoma

Arpeutuneita haavoja auotaan. Halutaan esille se todellinen tieto. Nytkin kansa on kahtia revitty.

~ http://yle.fi/uutiset/8834242 -

Ilkka Luoma

1.
Totuus on ainakin teloittajien nykyisille "perillisille" kiusallinen. Nykyään todellisuus vuodelta 1918 tiedetään hyvin.
~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704252200110358... -

2.
Kolikosta tulee keräilyharvinaisuus, ehkä tämä oli numismaattinen tarkoituskin. Sinällään kolikkokuvaus on rujoa todellisuutta. Punaisia lahdattiin urakalla, varsinkin sisällissodan jo päättyessä sekä vielä sen jälkeenkin. Valkoisten uhreiksi joutui huomattavasti enemmän tavallisia ihmisiä kuin toisin päin.
~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704252200110321... -

3.
... Nyt syntyy keräilyharvinaisuus! Eikö Petteri kestä totuutta?
~ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005184723.html -

...

Ilkka Luoma

Sisällissotaamme on syytä katsoa edes nyt avoimin silmin. Molemmat teloittivat - valkoiset voittajat huomattavasti enemmän. Kosto on julmaa ja varsinkin sodan päätöksen jälkeen. Kolikko "puhuu" asiaa alastomasti.

~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704252200110061... -

.

Ilkka Luoma

HS: " ... Suomenlinnan punavankileiri 1918–1919 on osa Suomen karuinta historiaa. Suomenlinna avaa ensi vuonna vankileirin sellejä yleisön nähtäville. HS vieraili kuolemanselleissä jo nyt. ... "

~ http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005264616.html -
.

Toimituksen poiminnat