*

Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Stalin ja Suomi - venäläisin silmin

Stalin ja Suomi - venäläisin silmin

Elämme aikoja, jolloin media ja vastamedia käyvät kovaa taistelua, kinaa ja kisaa - mistä syntyy se "oikein ja totuudenmukaisin tieto" - nimenomaan Venäjästä, Neuvostoliitosta, venäläisyydestä ja stalisnismista. Erityisesti tsaarit ja Stalin liittyvät oleellisesti meidän Suomen ja suomalaisten itsenäisyyden heräämiseen, kasvamiseen ja lopulta tammikuun 4:een päivään 1918, jolloin Neuvosto-Venäjä antoi muun muassa Leninin ja Stalinin allekirjoituksin itsenäisyyden tunnustuksen valtiollemme - Suomelle.

Tästä alkaa se toisen puolen historiakatsaus - sitä läntistä suomalaisuuden versiota on luettu vuosikaudet - nyt on tarjolla se venäläinen versio, laajasti, kiihkotta ja näkemyksellä miten se suuressa idässä nähdään.

 

...

Nikolai Starikov - "Stalin ja Suomi"

[~http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/nikolai-starikovin-stalin-ja-suomi-1 - ]

Professori Nikolai Starikov [NS] jättää muutoin mielenkiintoisessa esityksessään mielestäni kaksi voimakkaasti vaikuttanutta seikkaa huomiotta: Wienin kongressin 1815 suorittaman Suomen suuriruhtinaskunnan valtiollisen aseman määrittelyn, joka vaikutti sekä ulkovaltojen että myös Venäjän puolueiden politiikan määrittelyyn suhteessa Suomeen laillisuusnäkökannalta, sekä aivan toisenlaisen asian: atomipomminkehityksen vaikutuksen Englannin ja USA:n sekä sellaisten valtioiden politiikkaan, jotka olivat siitä omia teitään selvillä, mm. NL:n ja sen kautta Maon, sekä Ruotsin, Sveitsin, mahdollisesti Espanjankin sekä Vapaan Ranskan (vaan ei Vichyn) politiikkaan.

 

"STALIN JA SUOMI

ISBN

Suomen antifasistinen komitea

Suomi ilman fasismia ry

Nikolai Starikov

[~https://en.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Starikov - ]

HELSINKI 2013

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, Suomen ja Venäjän yhteisessä historiassa on yksi historiallinen henkilö, joka voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin yhteistä historiamme, arvioimaan menneisyyttä ja tekemään johtopäätöksiä tulevaisuutta varten. Tämä henkilö on Josif Stalin - vallankumousmies, valtiomies, suurvallan perustaja.

Stalinin ja Suomen väliset suhteet, jos niin voidaan sanoa, ovat erittäin mielenkiintoiset ja niitä on tähän asti tutkittu vähän. Aloitan teesistä, joka ensi näkemältä voi olla yllättävä, mutta vain ensi näkemältä: Stalin rakasti Suomea ja tunsi syvää kunnioitusta suomalaisia kohtaan”

 

SB: Stalin piti skandinaavista tuotantotapaa, jonka piiriin kuuluivat ruotsalaiset, norjalaiset, suomalaiset ja islantilaiset, keskieurooppalaista ja venäläistä edistyksellisempänä.  

~ http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1913/03a.htm

Myös puolalainen aateliskeskeinen tuotantotapa poikkesi jyrkästi venäläisestä ja muistutti enemmän saksalaista junkkerijärjestelmää. Se järjestelmä oli myös osin Ukrainassa.

 

NS: "Täytyy muistaa, että suomalaisilla ei ollut koko historiansa aikana minkäänlaista valtiollista asemaa ennen Suomen liittämistä Venäjän imperiumiin. Vasta silloin suomalaiset saivat oman valtion. Muistutan, että tämä tapahtui neljässä vaiheessa; Suomi liitettiin Venäjään pala palalta.

Kaikki alkoi Uudenkaupungin rauhasta vuonna 1721, siitä seurasi Venäjän ja Ruotsin välinen sota, jota kävi Pietari Suuren tytär Elisabet Petrovna vuosina 1741 - 1743, sitten Katariina Suuren sota 1700-luvun lopussa. Lopuksi Aleksanteri I sinetöi Suomen liittämisen Venäjään Napoleonin Venäjän vastaisen hyökkäyksen aattona, kun Venäjän armeija jälleen kerran löi ruotsalaiset"

 

SB: Suomen asemasta määräsi silloisten Euroopan valtioiden Wienin kongressivuonna 1815 osanottajien välisellä sopimuksella, jota saattoi vain uudella sellaisella laillisesti muuttaa. Sen mukaan Puola ja Suomi olivat eri valtioita kuin Keisarillinen Venäjä omine lakeineen ja valtiollisine organisaatioineen, mutta ne olivat personaaliunionissa Venäjän kanssa.

Venäjä yritti tätä muuttaa yksipuolisesti Puola-Liettuan kohdalla, mutta muut Wienin kongressin valtiot eivät tätä muutosta hyväksyneet lailliseksi, eivätkä sitä hyväksyneet myöskään Venäjän Duuma-puolueet, eikä myös Väliaikainen hallitus Georgi Lvovin aikana, jonka Alexander Kerensky syrjäytti heinä-kuussa 1917.

Kongressi määräsi Suomen rajat, mutta Aleksanteri I liitti Suomeen myös ns. Vanhan Suomen eli Suomen Karjalan. Sitä ei mikään Wienin kongressin osapuoli vastustanut. Rajat löytyvät vain[!] Sovetskaja entsiklopedijasta ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Bol%C5%A1aja_sovetskaja_entsiklopedija -:

 

Европа в 1812 г. и Европа после Венского конгресса 1814—1815 гг.

 

NS: "Ensimmäinen Suomen itsenäisyydestä sopinut valtiollinen toimija oli muuten keisarinna Elisabet Petrovna, joka antoi vuonna 1742 ns. Elisabetin manifestin eli julistuksen, jossa puhuttiin rauhantahtoisesta Venäjästä ja epäoikeudenmukaisesta Ruotsista, joka aloitti sodan joiden yksittäisten henkilöiden aloitteesta. Venäjän Keisarinna kertoi, että hän ei halua valloittaa Suomea, vaan kannustaa suomalaisia luomaan Ruotsista erotetun itsenäisen valtion. Tuolloin hänen kutsuaan ei kuultu, vaan Ruotsin armeijan suomalaiset joukot jatkoivat taistelua.

On pantava merkille Suomen Suuriruhtinaskunnan erityinen status Venäjän imperiumissa. Oma kansanedustuslaitos, jota Venäjällä ei vielä tuolloin ollut, oma hallitus, oma raha, oma poliisi ja tulli. Suomi oli keisarin erityisessä alaisuudessa, eivätkä byrokratian rattaat häirinneet. Venäjän tsaari antoi suomalaisten elää, kuten halusivat, eikä estänyt heitä säilyttämästä omalaatuisia tapojaan. Niinpä Suomessa ei käytännössä sataan vuoteen (1808 - 1917) ollut kansannousua tai itsenäisyystaistelua, joita tukahduttivat «sivistynyttä Eurooppaa» - brittiläisen imperiumin ja Ranskan alaisuudessa”

 

SB: ”Tukahdutettiin myös Puolassa 1860-luvulla, jossa tsaari yritti lakkauttaa, ja laittomasti lakkauttikin Puolan Suomea vastaavan aseman. Puolaan kuului myös Liettua. Tsaari ei onnistunut lakkauttamaan Puolan aatelisvaltaista järjestelmää, vaan Venäjän aatelisto päinvastoin levitti sitä ja Puolan lakia parhaansa mukaan Venäjällekin päin. Siinä ei ollut mitään erityistä "edistyksellistä": se heikensi entisestään varsinaisten työtätekevien asemaa.

Suomi ei siis ollut VENÄJÄN VALTION osa, vaan sen personaaliunionissa oleva vasallivaltio. Kun hallitsijahuone lakkasi olemasta, vasalli oli feodaalisten sääntöjen mukaan itsenäinen. Juuri siten itsenäistyivät myös useimmat esimerkiksi Turkin ja Kiinan (itse asiassa tarkasti ottaen Sisä-Mongolian, Mantshu - dynastian!) vasallit, mm. Ulko- Mongolia, Irak, Syyria, Saudi-Arabia, ja Libya”

 

... osa 1 päättyy ... [jatkuu]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset