Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

"Miljardi ihmistä tekee työmme halvemmalla" -Björn Wahlroos

  • Puhutaan paljon työstä, palkoista ja toimeentulosta. Vappu 2016,edustaja Anna-Kaisa Pekonen (Vas.) Kansalaisaukiolla - Helsinki.
    Puhutaan paljon työstä, palkoista ja toimeentulosta. Vappu 2016,edustaja Anna-Kaisa Pekonen (Vas.) Kansalaisaukiolla - Helsinki.
  • Se kuuluisa Kolmen Sepän patsas - kulutusjuhlan varjossa, Stockmannin kupeessa. Kädentaito kunniaan!
    Se kuuluisa Kolmen Sepän patsas - kulutusjuhlan varjossa, Stockmannin kupeessa. Kädentaito kunniaan!
  • Todellisuus Viialasta (Sastamala) - suljettu Oy Wilh. Schauman Ab' n tehdas, vain muisto jäljellä työstä ja toimeentulosta.
    Todellisuus Viialasta (Sastamala) - suljettu Oy Wilh. Schauman Ab' n tehdas, vain muisto jäljellä työstä ja toimeentulosta.

(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)

 

Hallituspuheenjohtaja-ammattilainen Björn Wahlroos *] kertoi, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka haluavat tehdä työtä halvemmalla kuin me eu-eurooppalaiset. Nalle lohkaisi tiedetyn yleisesti tiedetyksi. Olemme jo pidempään tienneet, että olemme globaalissa työn uudelleenjaon taistelussa! 1]

Työ tekijäänsä kiittää – on vanha sattuva sanonta, kerrotaan jo yli-kiiminkiläisten näin kertoneen 1000 vuotta sitten. Eläinkunta tekee aina työtä tai lepää, tai sitten jatkaa sukua. Ravinnonetsintä on työtä, se on oikeastaan meidänkin ainoa todellinen työ, sillä se pitää hengissä.

 

Nyt me kikkailemme työllä, haemme paljon puhutusti lisäarvoa, kasvua ja helpotusta työn fyysisyyteen. Viimeisin hokema on automatisointi 2] ja robotisaatio 3]. Ihmiskunta kasvuihannoinnissaan on halunnut kasvaa – pihagrillit leikkimökin kokoisiksi ja citymaasturit kooltaan heinälatojen suuruisiksi.

 

Näyttö- ja vertailutaloutemme on suuruutta,

[ … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen - ]

… nopeutta, hintavuutta ja harvinaisuutta. Meidän on jotenkin erottauduttava muista – ja tämä vertaileminen ja näyttäminen alkaa jo kuulemme leikki-ikäisistä, kun omia leluja viedään näytille hoitopaikkaan – näin kilpavarustelu alkaa jo lapsuudesta, näinkö evoluutio on asian määrittänyt?

 

Nyt eurooppalainen työ kilpailutilanteessa

kaukoitä jyllää, ja hekin haluavat kasvukiihdytyksellä vertailemaan saannoksiaan meihin ja lännenmiehiin 4]. Kauhulla odotamme hetkeä, kun kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat saman minkä me – per capita. Miten maapallon biosfäärin tällöin käy, kun 2,6 miljardia ihmistä syö 125 kiloa lihaa per capita per vuosi, kuten yhdysvaltalaiset tänä vuonna tekevät.

 

Me osoittelemme kasvuhokemien raoista, että kauko-itä ja Kiina saastuttavat pallomme

… no, kysytäänpä asia rehellisesti: ”Kuinka paljon lännenmiehet saastuttivat viimeisen 150 vuoden aikana per capita jaettuna ja kuinka paljon vaikkapa kiinalaiset?” Tulos on hätkähdyttävä! Amerikkalaiset ovat jo heränneet 5], entä me eurooppalaiset ja suomalaiset?

 

Työ on ainoa huume, jonka evoluutio hyväksyy,

sillä se tähtää ravinnon saantoon, jotta lisääntyminen on mahdollista. Meillä lännessä ja jo muallakin työllä saadaan liikaa, siis liikaa kaikkea sellaista, mitä ei tarvita elon ja suvunjatkamisen toteuttamiseksi.

Me siis syömme liikaa, kulutamme liikaa ja käytämme biosfäärillisen elonluojan varantoja kiihtyvästi, siten, että vuotuinen biokasvu on käytetty jo noin syyskuun kuluessa – syömme ja kulutamme siis jo sellaista mikä ei enää vuosittain täyteen mittaan kasva! Sitä paitsi saamme liikaa keskimäärin liian vähllä työllä – saamme siis vastikkeetonta ostovoimaa. Itätoveri ei näe vielä kulutusvoimastamme untakaan – puhumattakaan afrikkalaisista.

 

Automaatio poisti paljon liukuhihnoina ihmiskäden työtä

Maatalousyhteisöllisyys 6] tuotti paljon joutoväkeä tiivistyviin kasvukeskuksiin – maalta saatiin maitoa ja puuroa, siis sitä ylijäämää, mitä maatalous tuotti, varsinkin, kun menetelmät ja välineet kehittyivät. Metsästäjä haki vain omansa, korkeintaan jälkelaisilleen ja sitäkin vain sen verran, että vieroitus omaan elämään saatiin säällisesti ja riittävällä kasvatuksella toteutettua.

 

Nyt robotisaatio poistaa loputkin ihmiskäden työt,

paljonko jää nyt joutoväkeä oleilemaan 7] ja kuluttamaan. Kenelle ja mille maksetaan palkkaa – roboteilleko, vai niiden omistajille – vai painaako setelikoneet ostovoimaa kuluttajille, jotta kulutus robottien tuotannosta saadaan liikkeelle. Mitä me kulutamme ja kuinka paljon – mikä on oikea määrä ja riittävyys?

 

Miksi pitää kasvaa?

[ . kasvuhokemasta toimeliaisuuteen! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159393-kasvuhokemasta-toimeliaisuuteen . ]

Miksi talouden pitää kohota, voittojen lisääntyä ja palkkojenkin suureta? No, että voisimme ostaa enemmän asuinneliöitä, lisää neliöitä talvilämpimästi kesähuvilalle. Tarvitsemme toisen auton, pari venettä – ulkomaanmatkoja useammin ja vapaa-aikaa lisää, että voimme nautiia aikaansaannoksista, jotka on ”syöty” muualta, sellaisesta, joka paljolti ylläpitää biosfäärillistä elämää monikirjona, jonka evoluutio 8] määritti jo miljoonia vuosia sitten.

 

Milloin tämä kulutushokema päättyy?

Milloin tajuamme, ettei palkkaa ja ostovoimaa voi loputtomasti lisätä. Huomaammeko ympäristömme biodiversiteetin rasittuneen, ollen ehkä lähempänä romahdusta kuin arvaammekaan.

Mikä olisi ollut ihmiskunnan kokonaiselopainon vaatima todellinen elämää ylläpitävä muun yhteisen biomassan kulutuskerroin omaan populaatiopainoomme nähden?

 

Tuo edellä oleva kysymys on kaiken ydin

… ja tätä asiakokonaisuutta tiede ei ole ennakoinut 0] eikä tutkinut, sen sijaan olemme etsineet kiihkeästi eksoplaneetoja 9], aivan kuin alitajunnassa hakisimme pakopaikkaa turvaksemme, kun oma pallomme on kulutettu loppuun!

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

SENT

Cc: sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; jyri.hakamies@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; paivi.lipponen@eduskunta.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; pekka.sutela@lut.fi ; Olli.REHN@ec.europa.eu ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; Sasi Kimmo ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; antti.pesonen@ipu.fi ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; juha.vartiainen@vatt.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; teija.tiilikainen@fiia.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; presidentti@tpk.fi ; bjorn.wahlroos@sampo.fi ; pekka.haavisto@formin.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi

 

Sent: Thursday, May 08, 2014 2:37 PM

Subject: KANSALAISKIRJOITUS - "Miljardi ihmistä tekee halvemmalla kuin me euro-eurooppalaiset" -Björn Wahlroos

"Miljardi ihmistä tekee työmme halvemmalla" -Björn Wahlroos

(Värikäs suurpääomapersoona Björn "Nalle" Wahlroos nuoruusvuosien proletariaatin diktaturistina esittää työmme täällä EU-Euroopassa liian arvokkaaksi, tarkoittanee, että meillä on ansaitsematonta ostovoimaa, jolla nostatamme kasvuhokemakulttuuria - lopulta työttömien armeijoina, robotisaation ja kaukoitätoverin hoitaessa hommamme?)

 

AL US Vf IL BL PZ VU - BLOG 35571

---08052014---

---30052016---

 

doc.: miljardi_ihmista_08052014.doc – OpenOffice Writer

doc.: miljardi_ihmista_uusintana_30052016.doc – OpenOffice Writer

892 | 8825 [U]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Ilkka Luoma

Tekstilinkit

*] Nalle takoo Sampoa – Nordea tähtäimessä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/nalle-takoo-... -
1] Globaali työn uudelleenjaon taistelu! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-... -
2] Automatisoimmeko itsemme työttömiksi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p... -
3] Siirtymistä paikasta toiseen – robotoituna? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154969-... -
4] Lännenmiehet Afganistanissa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/miksi-me-ole... -
5] Tunnustus Yhdysvalloista ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/vihdoin-vihr... -
6] Maaseudun nuoret – mitä teemme ylihuomenna? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p... -
7] Vero- ja oleiluparatiisit! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/vero-ja-olei... -
8] Prototyyppi-ikäpolven aivokapina ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/prototyyppi-... -
9] Eksoplaneetat ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksoplaneetta -
0] Tähän kohtioon valmistelemme omaa artikkelia, jossa huomioidaan ennakkoluulottomasti sellaisia elämänantajia, jotka ovat itsestäänselvyyksiä – kulutushokijoille, mutta ei avautuneita parametrejä siitä, miksi me elämme, mitä me surutta käytämme ja minkä me luulemme olevan kestävää kehitystä, ympäristöystävällistä ja luontoa säästävää!

EXTRA

Hinnoitteliko paperimies itsensä työttömäksi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p... -
Gaia kuumenee – jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p... -
Esiteollinen ”robotisaatio – hanhiparven lento” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-... -

Tieteessä tapahtuu 3/2014 - ”Kestävyysvaje on eettinen dilemma” - VATT/ ylijohtaja Juhana Vartiainen ~ http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/41563 -

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus, kiitos.

Nykyinen yhteiskuntamalli perustuu ansainnan kautta saataviin etuihin, joilla sitten saadaan hyödykkeitä jne. ja koko hommahan pyörii kilpailun saneleman tuottavuuden jalostumisen kautta kohti entistä tehokkaampaa ja tuottavampaa toimintaa. Tällä on tosiaan hintansa ja myös rajansa.

Kutistuvilla työmarkkinoilla käydään entistä kovempaa kamppailua vähistä vapautuvista työpaikoista, työpaikkojen jakajien määrä kyllä kasvaa. Vaikka työttömyyttäkin on, niin vapaa työvoima ei kuitenkaan kohtaa työnantajaa. Tästä hyvänä esimerkkinä Ruotsin tilanne nyt. Syinä kohtaamattomuuteen on mm ssa lupa yms. Menettelyjen hitaus, mutta myös työntekijöiden osaamisen kohdentumisen puute.

http://www.svt.se/nyheter/inrikes/162-000-kom-till...

Toinen työvoimapoliittinen kysymys jaksaa myös edelleen hämmentää. Suomessa pidetään sitkeästi kiinni jo eläkeikäisistä työntekijöistä, kun oven takana olisi kulutusta lisääviä ja hyvin koulutettuja nuoria parijonossa. Näin toimien menee yksi sukupolvi hukkaan koulutuksineen ja perheen perustamistoiveineen. Tämän, eläkeikää nostavan touhun tueksi tarjotaan jos jonkinlaista laskelmaa, mutta laskelmat eivät huomioi ulkoisten tekijöiden vaikutusta. Ts. Vähenevä työ tarvitsee entistä vähemmän tekijöitä. Edelleen jatkuvat YT neuvottelut on tästä selkeä mittari.

Veikkaan, että läntisessä Euroopassa ei ihan heti työpaikkojen määrä, kovasta kasvuhalusta huolimatta, kasva, vaan työpaikkojen osalta ollaan saavutettu nk. huippukohta, ja tämän, ja rahan vähenemisen myötä, tulee koko yhteiskuntarakenne muuttumaan radikaalisti. Voi vaan arvailla, kuinka paljon kansalaisilla on jatkossa hinkua maksella ylimääräisiä ja myös tarpeettomia jäsenmaksuja ja erilaisia menoja, joilla ei ole mitään järkevää osoitetta.

Ilkka Luoma

Kiitos kannustuksesta.

...
[2006] Kilpailu on vallitseva ominaisuus eläinkunnassa jo vuosimiljoonien ajan. Kilpailu on jalostunut taisteluksi ruoasta, reviiristä ja kyvystä valita lajikumppani suvunjatkantaan. Kaikki muu kilpailu on oheistoimintaa turvattaessa elämän peruselementit. Kilpailu kohtaa Suomessa huomiota herättävästi Pori - Hämeenlinna akselilla kuin myös kilpailuna energiatoimituksista Suomeen. Kilpailu kohtaa myös ylimmässä johdossa tavoiteltaessa huippupalkkioita kuin myös kilpailuna tehtaan lattioilla pyrittäessä saamaan oma osa yhteisestä kokonaistuotannosta.

jatkuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/04/kilpailussa-... -

Ilkka Luoma

[2013] ”Suomalainen insinööri tai muutoin korkeammin koulutettu henkilö ei ole sen parempi kuin huonompikaan kuin esimerkiksi kiinalainen opintoveljensä tai -sisarensa. Työmoraali, tapa tehdä työtä, itsellisyys ja oivalluskyky ovatkin sitten yksilökysymyksiä - ja noita ominaisuuksia kilpailutetaan nyt urakalla, ja maailmanlaajuisesti - siksi tiuhaan töitä siirtyy meiltä muualle. … ”

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123125-... ---

Luovuuden loppu?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/12/luovuuden-lo... --- 1]

”vaikka suurimmat palikat ovat koostaneet raha, talous, valta ja ahneus – olemmehan kilpailijoita ja voittoon kuin kasvuunkin tähtääviä. Onkohan filosofi Pekka Himanen avaamassa pientä ymmärryksen pandoraa itse pääministeri Jyrki Kataiselle? Himanen on huhupuheiden mukaan minimalismissaan kasvuteesien hylkääjä ja toimeliaisuuden harras kannattaja, opastaako Himanen Kataista johtajuuden ymmärtämiseen? 4] … ”

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-lo... ---

...

Nyt puhutaan älykkäistä roboteista – ne ratkaisisivat hyvinvointimme kun ulkoistamme kaiken epämieluisan työn niille/ heille. Olemmepa me hyvin viisaita, kun poistamme itsemme työ- ja muonavahvuudesta – ehkä evoluutio näin ohjaakin meitä! [?] - automatisoimmeko itsemme työttömiksi ja vain palvelemaan toinen toisiamme? 2]

jatkuu ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuur... -

.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Wahlroosille tiedoksi. Kansamme lämmitys maksaa hiukan enemmän kuin ihmisillä lämpövyöhykkeillä. Vilja ei vuodessa tee satoja kuten kääntöpiirien välillä. Siksi meillä on palkatkin suhteutettu menoihimme.
No, keskiluokkamme jo onkin lähtökuopissa lähdössä lämpöisempiin, vähemmän verotettuihin maihin.
Pitkälti muuten olen ihmetellyt, miksi Wahlroosin taistolaistausta nuoruudesta aina vedetään esille. Parempi, että hänestä tuli sosiaalimme maksaja eikä kuluttaja.

Ilkka Luoma

Olisi mukava tietää kuinka paljon Nalle maksaa arvonlisäveroja.

Ilkka Luoma

Entä kustannuskilpailukykymme, siis palkat ja niihin sisältyvät kaikki sivu- yms. kulut?
...

[U] SMP:n jälkeläinen on nyt hovikelpoinen -
21.10.2010 | 05:53 | Ilkka Luoma | US/P_IL

Media nosti perussuomalaisten kansanedustajan ajatuksen palkkojen alentamisesta uutisointiin
(Perussuomalainen kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoi ajatuksesta suurien virkamiespalkkojen alentamisesta 10 - 20 prosentilla - oliko tämä populismia, vaalien läheisyyttä - vai ratkaiseva pelinavaus kilpailukykymme parantamiseksi?)

[...perustyöttömyyspäivärahalla sinnittelevä Erkki ihmetteli, kun 500 euron bruttokorvauksesta kuritetaan 20 prosentin vero. Työtön höristi korviaan, kun Ruohonen-Lerner ehdotti, että 5 000 euron virkapalkkalainen alentaisi palkkaansa 20 prosentilla. Ansiosidonnainen insinööri, hävittyään alenevan palkkakilpailun kiinalaiselle toverille heristi sormeaan, kun arvokasta työtä myydään maailmalla alennushintaan... ]

Suomi ja suomalaiset korkean palkkakustannuksen maana on maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa. Voimmeko lisätä enää tuottavuutta, tehoa ja laatua, jotta voimme näin perustella korkeammat työn kustannukset?

...jatkuu... ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka... -

.

Ilkka Luoma

Ennakoimmeko tästä alkavan hallitusremontin - Kokoomus tai persut lähtevät ja demarit tilalle? Mieluummin Kokoomus lähtee, sillä persut ovat helppo nakki Sipilälle, joka voisi lisätä hätätilakierroksia, sillä nykyinen meno ei voi jatkua vuotta kauempaa. Entä jos Sipilä lyö hanskat tiskiin ja saamme ennenaikaiset eduskuntavaalit? ~

~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000... -

...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset