Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Made in China

  • Kiinalainen kansallistunto kokoontui oman sota-aluksen kannella - Helsingissä 2015. Syntyykö Englannista nyt kauppasota?
    Kiinalainen kansallistunto kokoontui oman sota-aluksen kannella - Helsingissä 2015. Syntyykö Englannista nyt kauppasota?

Tänään maailma kohisee Britannia brexit - kansanäänestyspäätöksestä. Sitä yritetään läntisen median myötä halventaa, mollata, aliarvostaa jopa kansalta vääränä päätöksenä riekkua. EU itsessään on nyt sekaisin, vain EU’ n talousveturin Saksan rautarouva Angela Merkel toppuuttelee kiihkeimpiä lausuntoja Brysselistä.

 

Kaiken tämän päälle Kiina maailman suurimpana taloutena on ollut hiljaa –

[Kiina maailman suurin talous ~ http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/05/nyt-se-on-virallista-kiina-on-suurin/201416858/12 - ]

 … ainakaan länsimedia ei ole löytänyt Kiinan valtiokoneistolta mitään kannanottoa aiheesta. Muistamme mitkä olivat EU’ n perimmäisiä tarkoituksia – esimerkiksi oli tarkoitus vahvistaa eurooppalaista osaamista, taitoa ja kykyä tehdä kilpailuaktiivisesti kauppaa kaikkialle maailmaan, myös Kiinaan.

 

Nyt Kiina on vienyt muilta kauppaa – monenkin syyn vuoksi;

 … entä nyt, kun Englanti – Kiinan tärkeimpänä vientimaana, on eroamassa EU’ sta. Englantilaiset putsasivat pöydän puhtaaksi uusille luoville ideoille nostaa englantilaisten pärjäämistä muun muassa maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa.

 

Aikanaan Hongkong oli Iso-Britannian valloitus ja mandaattialue – vuokrasopimuksella,

 … joka päättyi. HK on nyt Kiinan kokeilualusta monille myöhemmille mannermaan uudistuksille. Entä nyt – onko kutistuva Britannia eurooppalainen kokeilualusta täysin uusille menetelmille pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa tunnustetaan avoimesti reviirit ja niiden puolustus sekä noihin oleellisesti liittyvä omavaraisuuden tarve – soveltuvassa suhteessa?

 

Piiputtaako USA’ n talous?

[~ http://www.taloussanomat.fi/a/20166801 - ]

Nyt kohistaan myös piilevistä, ja ehkä yllättävistä Yhdysvaltain talous- jopa kansantalousongelmia – ollen esimerkiksi maailmassa eniten velkaa – jopa meidän kaavioilla ”velkasaneerauksen tarpeessa”, miten tämä vaikuttaa Kiinaan, EU’ hun ja uudistuvaan Englantiin?

Näinkö Kiina valmistelee nyt Britannian kanssa veret seisauttavat sopimukset keskinäisestä kaupasta ja miten se säteilisi Kiinan ja EU’ n väliseen suhdetoimintaan. Paljon kysymyksiä. Nyt otamme esille kirjoituksen vuodelta 2013:

 

[2013] Suuri maa tarvitsee määrätietoisen ja riittävän vahvan hallinnon – huomaavaisella päättäväisyydellä - ts. ” "Vahvan hevosen ohjaksien pitäjältä vaaditaan hellittämätöntä huomaavaisuutta"

[ … tänään länsimedia uutisoi lännenmiehen tavoin hongkongilaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Oli luvattu, että Hongkong astuu ”länsimaisesti” vapaaseen johtajansa ehdokasasetteluun vuodesta 2017 eteenpäin. Tosin emme tiedä tarkasti millainen sopimus asiasta on todellisuudessa kirjoitettu Hongkongin ja Pekingin välille. Joka tapauksessa tuloksena ovat suuret mellakat … ]

 

Kiina ilmoittaa tavoilleen ja käytökselleen uskollisena, ettei ulkoisten valtioiden ole puuttuminen Kiinan sisäisiin asioihin. Asian tekee sisäiseksi se, että Kiinan kansan tasavalta (P.R.O.C) huolehtii Hongkongin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – puolustusvastuu ja -velvollisuus mukaan luettuina.

Lännenmiehen saattaa olla vaikea ymmärtää omien lännettyneiden lasien lävitse 0] jättiläisvaltion hallintamenetelmiä. Voimme vain kuvitella miten 1400 miljoonan asukkaan maailman talousveturia 1] ohjastetaan. Meitä täällä lännessä riepoo täyttä ymmärrystä vailla oleva demokratiahuuma, joka ei keskeneräisenä ja tavallamme kiinalaisille sellaisenaan sovi.

 

Kiinan historia on pitkä –

noin 15 kertaa pidempi kuin maailmalla markkinatalouden ja ilmaisunvapauden mallivaltiossa – USA:ssa. Amerikkalaiset ovat perua Euroopasta ja Afrikasta ja myöhemmin enenevässä määrin Latinalaisesta Amerikasta – maahanmuuttajina, usein halpatyövoimana. Mustan Amerikan synty kulminoituu orjuuteen puuvillapelloille. Orjakauppa kukoisti Atlantin yli – mustat itse ollen suurimpina myyjinä.

 

Englanti otti Hongkongin haltuunsa (1841 – 1997) oman kolonialismin summana –

[ ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hongkong - ]

 … tuolloin kiinalaisuus ei pystynyt pitämän puoliaan lännenmiehen voimaa ja hallintoa vastaan. Englantilaisten kolonialismia ylläpitivät alueella kauppa ja nimenomaan huumekauppa. Intiasta, joka sekin oli Englannin alusmaa – tuotiin suuret määrät oopiumia Kiinaan ja se hyödytti suuresti Englannin siirtomaavaltaa ja Lontoon rikastumista. Syttyivät Oopium sodat 1 ja 2, jolloin Kiinan keisari yritti suojella kansaansa – huonolla menestyksellä.

Hongkong jäi Portugalin Macaon ohella saarekkeeksi vuosisadoiksi, jolloin Hongkongiin muodostui oma kieliversio kiinasta – Kantonin kiina, jota puhutaan toki muuallakin, mutta pienenä vähemmistönä mandariinin kiinaan nähden, joka on mantereisen Kiinan virallinen kieli. Merkit ovat onneksi samoja.

 

Hongkongilaiset omivat itselleen englantilaisen tyylivivahteen,

 … vaikka tiesivät, että Peking ottaa joka tapauksessa omansa – kuten tulee tapahtumaan myös Taiwanin osalta. Kaupalliset siteet ovat sinetöineet kulku-uran kiinalaisuuden yhdistymiseen.

Kiinalaisuuteen kuuluu vuosisataisesti omien asioiden hoito itse ja muiden asioihin puuttumattomuus – tämän olemme huomanneet niin Libyassa, Syyriassa, Afganistanissa ja vieläpä Ukrainassa. Kiinalaiset ovat tahdikkaita, eivätkä riivi esimerkiksi meidän suomalaisten sisäisiä asioita – vaan jättävät kanssakäymisemme kauppaan 2], kulttuurivaihtoon ja teknologiakeskusteluun. Vakoilusyytteitä nykymaailmassa jaetaan tasaisesti kaikille valtioille.

 

Kiinalainen hallinto on miltei kuva keisareiden valtakoneistoista

Keisaria vastaa istuva politbyroo, joka valitaan itsensä toimesta heti alemmasta valtakerroksesta käsin vaikuttaen. Edellisten valtiojohtajien mielipide on arvossaan, sillä meille vieraana ilmiönä Kiinassa arvostetaan ikää ja sen mukanaan tuomaa kokemusta.

Suuria tämän päivän kiinalaisvaikuttajia ovat Jian Zemin ja jossain määrin Hu Jintao. Merkittävää on se, että jokainen istuvan politbyroon, nykyään seitsemän miestä, jäsen on noussut aina alimmalta tasolta – kyläyhteisöstä tai korttelikomiteasta lähtien – kuten meillä upseeriarvot lisääntyvät palvelusvuosien saatossa.

 

Kiinassa valtaa käyttää seitsenhenkinen ryhmä,

[ Kiinan Kansankongressi ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kiinan-kansankongressi-kokoontuu-vai-kerran-vuodessa - ]

 … jota johtaa puolueen pääsihteeri, joka samalla on armeijan ylipäällikkö ja presidentti – tosin nämä kaksi arvoa ei synny heti uudelle puoluejohtajalle, vaan ne lisätään ’koeajan’ puitteissa ja entisten presidenttien suosituksesta. Puhemiehen titteliä ei ole virallisesti käytetty Mao Zedongin jälkeen – kuten ei setelien henkilöhahmoakaan ole muutettu hänestä …

 

Hongkong on Pekingille koealusta, jossa testataan uusia menetelmiä –

 … ”hitaasti kiiruhtaen ja varovaisesti varpailla pohjan tuntemattomia kiviä tunnustellen – ylitettäessä jokia, tavoitteena vastaranta, josta voidaan harppauksien myötä kohdata uusia tuntemattomia virtoja” –Deng Xiaoping.

Nyt on lännenmiehen erityisen vaarallista sekaantua hongkongilaisten sisäisiin asioihin. Ukraina on tähän nähden kevytharjoitus, jossa venäläisille uskalletaan asetella toisarvoisia pakotteita, samalla ajaen Venäjää Kiinan syliin [Kiina + Venäjä > USA + EU] 3] – jolloin todellinen napaisuus asemoituu idäksi ja länneksi.

 

Tänään Kiina on maailman suurin talousvaikuttaja ja de facto suurin kansantalous –

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html - ]

[ … kiinalainen mobilisaatio … ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 – [13175] - ]

 .. monin mittarein, aina suuresti huolestuttaviin ympäristöongelmiin saakka. Kiina aloitti vaurastumisensa Dengin sanoin ”Menkää ja rikastukaa” *] – tosin moni ei tänäänkään saata oivaltaa, että rikastuminen saattoi merkitä Dengille jotain muuta ( -kin) kuin lännenmiehen näyttö- ja vertailutalous.

 

Hongkong tietää,

 … ettei se tule toimeen ilman mannerkiinalaisten valmistuskoneistoa. Mannerkiinalaiset tietävät, että Hongkong on hyödyllinen näyteikkuna lännen markkinoille – tasapaino on taloudessa, historiassa, ja lopulta myös kielessä ja tavoissa. Eripura syntyy lännen apulannalla juurrutetusta käsitteestä, mitä lännenmiehen demokratia on.

 

Pekingissä on taas ymmärretty,

ettei maailman suurinta valtiota johdeta läntisellä demokratialla ja niinpä Peking on määrittänyt jo 2000–luvun alussa polukseen uuskungfutselaisuuden, joka paljastettiin meille suomalaisille poikkeuksellisesti virallisen kanavan kautta Helsingin Kruunuhaassa Tieteiden talossa [ http://www.tsv.fi  ] Luonnonfilosofian seuralle jo vuonna 2002.

 

Muistamme kaukaa lähihistoriasta Tienanmenin aukion mellakat,

 …joiden käynnistyminen lähti opiskelijasuunnattuna vastalauseena uudistushalulle ilman keskushallinnon määrittämää polkua. Mielenosoitukset äityivät väkivallaksi, jossa moni kiinalainen nuori sai surmansa –

Deng oli tuolloin pääsihteerinä ja määräsi tiukalla kädellä mielenosoitukset lopetettaviksi – suunnitelma oli meidän lännenmiehen tapoihin nähden hyvin poikkeava – tuntemattomuudesta käveli ”kansalainen” hallintovallan tankkikolonnan eteen, joka pysähtyi ja odotti … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/06/yksilsuoritus-joka-ji-elmn-tienanmenin.html - näin mellakat päättyivät ja rauha palasi valtioon, joka on nyt kasvanut maailman suurimmaksi – kohta kaikilla mittareilla.

Hongkongilaiset tietävät Pekingin voiman ja määrätietoisuuden hallita vahvalla kädellä ja kansakuntaa huomioivalla tavalla – tietäen, että politiikan monenkirjavuutta eripurakomiteoineen ei voida päästää sekoittamaan jättiläisvaltiota, jossa mobilisaatiolla ja kollektivismilla on teräksinen ote ratkaistaessa myös maailman suurimpia ongelmia **].

 

Kiinalainen moniarvoisuus asuu perheissä ja suvuissa,

joissa arvostetaan ikää, kokemusta sekä vanhuuden viisautta ja kannetaan arvonsa mukaisesti huolta vanhemmista ja isovanhemmista – nämä asiat meillä lännessä ovat jääneet näennäissananvapauden jalkoihin ja demokratiahuuto lasittuneena tarkoituksettomuutena pyyhkii yli meidän yt - kentän, jossa ihmisillä ei ole kohta työtä.

Kiinassa työ on kansakunnan hallintovallan erityisessä suojeluksessa, jopa Kiinan valtiokoneiston länsimittaroidusti tehottomien yhtiöiden ylläpitona, jotta työ ja sen tekeminen säilyvät ihmisten käsissä.

 

*] - Kiina oli maolaisuutta aina puhemies Mao Zedong ´in kuolemaan saakka. Maon seuraaja Deng Xiaoping lausui kuuluisat sanat joitain vuosikymmeniä sitten: ”Menkää ja rikastukaa” - vielä tänäänkään ei täysin ymmärretä mitä hän tuolla lopulta tarkoitti –  ~   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html - [BLOG/il]

**] – [2009] Kiina on oikeutettu ottamaan vapaassa kaupanmuodostuksessa rauhanomaisesti ja sopimuksiin perustuen sen osan, mikä heille kykynä ja lukumääränä osittuu. Kiinalainen oma ongelma on taas se, että he tuntuvat ainakin toistaiseksi omivan tehokkaasti tapojamme kuluttaa ja hamuta kasvua. Mikä on tämä kiire?

Tuo kiire on näyttämisen talous ja tahto. Kerskatalouden me tiedämme erinomaisen hyvin. Kiinalainen ongelma on se sama länsimaalainen ongelma, joka synnytti kaiken tämän nyt ympärillämme olevan "kiihkeyden viidakon" ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen-kestokyky-sietaa - [US/PV/il]

 

TEKSTILINKIT

0] Länsisumentuneet näköalalasit! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-n-e-kiinalaisten-maailmaan-l-nsilasimme-ovat-liian-sumeat -

1] Kiina, maailman vaikuttavin talous? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167755-kiina-on-jo-maailman-suurin-talousvaikuttaja -

2] Kiina ojensi kätensä Suomelle! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kiinalainen-vuosisata-sauli-niinist-lle-ojennetaan-nyt -

3] Kiina + Venäjä > USA + EU ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163220-kiina-venaja-usa-eu -

 

EXTRA

Maailma tarvitsee Kiinan USA:n vastavoimaksi ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=954920 – [14316]

Nyt Kiina kiinnostaa! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/nyt-kiina-kiinnostaa -

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL | IL | VU | BL | US | PZ |    - BLOG 42471

01102014 (Kiinan kansallispäivä – National Day of People´s Republic of China)

“Made in China”

doc.: Made in China_01102014 – Microsoft Word Starter

doc.: Made in China_26062016 – Microsoft Word Starter

 

1063s

1343s

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Ilkka Luoma

Liiteosa 2

[2013] "USA:n presidentti Barack Obama julisti 1] USA:n hyökkäävän ja antavan rangaistuksen Syyrialle – ilman täyttä todisteen varmuutta. Muistamme hyvin Irakin hyökkäyksen alla esitetyt USA:n tiedusteluvalheet – jopa YK:n päämajassa, tämän yleiskokouksessa – silloisen puolustusministeri Colin Powell´in suulla. Nyt Obama perääntyy ja säilyttää kasvonsa, kun siirsi lopullisen päätöksen Yhdysvaltojen kongressille. Obama ei ollutkaan varma todisteista ja Kiinan ja Venäjän reaktioista 2].

Miksi USA ottaa itselleen maailmanpoliisin tehtävät ja valtuuttaa itseään tekemään tuho- ja rangaistusiskuja ”jukuroiville valtioille”? Miksi USA yleensäkin on niin hanakka puuttumaan toisten itsenäisten ja suvereenien sisäisiin asioihin? Onko USA tullut epävarmaksi, kun Kiina rynnii nyt omalla vuosisadallaan maailman veturiksi – kautta-aikain maailman väkirikkaimpna valtiona.

Venäjä hioo sanansäiläänsä, koska sapelit eivät ole vielä terässä – entinen suurvalta halajaa rooliansa takaisin 3] – ja tuo rooli tulee todeksi, jos Venäjä liittyy Kiinan rinnalle – tätä Obama pelkää eniten; maailman suurin raaka-aineaitta ja tehokkain tuotantokone jos yhdistävät voimiaan, jää niin USA kuin EU:kin kakkosviulun soittajaksi? 4]

Kiina ei halua yksin mitään maailmanherruutta, ...

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148433-... -

.

Ilkka Luoma

Osa 3

...
Saksa ansaitsee EU-euro-euroopan de facto johtajan tittelin –
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-s... - US_P/il]

nyt on hyvät keinot vähissä ja niinpä tarvitsemme poikkeustilanteen voimaa ja määrätietoisuutta – olemmehan maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ja Kiina etenee – kaikilla rintamilla. Tuolla rintamalla on syytä olla suomalaisina ja saksalaisina mukana.

.

Ilkka Luoma

Otteita tämän päivän kiina-uutisoinnista ja niihin kommentonitia:

... Minne kiinalaiset ovat velkaa, siis ketkä ja keille? Millaisia kiinalaiset pankit ovat ja ketkä ne omistavat. Pitäisikö pankkien omistajien pääomittaa näitä roskavelkaantuneita pankkeja, eikö juuri EU' ssa vaadita omistajavastuuta. Millaiset oman pääoman vaateet kiinalaispankeilla on? Ollaanko toisinpäin velkaa Kiinalle ja ketkä sekä kuinka paljon?

~ http://www.taloussanomat.fi/a/20166108 -

...
... Artikkelin oleellisin lause oli jätetty viimeiseksi.

~ http://www.taloussanomat.fi/a/20167120 -

...
... Hyvin vähälle huomiolle jäänyt uutinen, vaikutus todella tärkeä Kiinalle ja myös koko maapallolle.

~ http://www.taloussanomat.fi/a/20167362 -

.

Ilkka Luoma

”Maailman pisin merisilta” avattiin Kiinasta Hongkongiin – mutta hongkongilaiset eivät ole pelkästään innoissaan -HS

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005873101.html -

Ilkka Luoma kommentti: 23.10.2018 - 2:16:

Pekingistä Kiinan keskushallinto haluaa yhtenäistää ja verkottaa koko kiinalaisen maailman, niin kulkemisen kuin tietoliikenteen osalta. Idea on ylläpitää yhtä maailman vanhinta yhtämittaista korkeakulttuuria. Kiina kuroo kiinni teknologista jälkeenjääneisyyttään, ohittaen monin merkkipaaluin valtioita toisensa perään. Kiina on ottamassa itselleen kokonsa mukaisen aseman maailmanjärjestyksessä.

Nämä jättiläisrakennelmat ovat vain merkkejä ja ilmiöitä mittakaavasta, jossa jokaiselle suomalaiselle kertyy noin 250 kiinalaista toveria, kaveria tai ystävää. Kiinalainen maailmanpopulaatio merkitsee yksistään suurempaa kokonaisuutta kuin kuin koko läntinen kulutusyhteisö yhteensä.

Kiina ei sodi, se käy kauppaa ja on herännyt ympäristöjälkeensä, jonka se haluaa siivota malliksi muille. Tähän on hyvä siteerata edesmenneen nykyisen Kiinan mahdollistajan Deng Xiaopingin lopulta mystinen kehotus: menkää ja rikastukaa! Nyt kiinalaiset usein tapauksin miettivät, mitä Deng lopulta tarkoitti.

Toimituksen poiminnat