Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Poikien ja tyttöjen pisa-tulokset ja osaaminen ovat eri luokilta

  • Helsingissä maineikkaan Ressun lukion edessä on Elias Lönnrotin patsas, joka velvoittaa ja luo perinteitä olla utelias
    Helsingissä maineikkaan Ressun lukion edessä on Elias Lönnrotin patsas, joka velvoittaa ja luo perinteitä olla utelias
  • Ressun lukiolaisia vuonna 2005 vanhempien illassa - jo tuolloin tyttöjen määrä oli huomattava - lauloivat 'Oye Como va' -Santana
    Ressun lukiolaisia vuonna 2005 vanhempien illassa - jo tuolloin tyttöjen määrä oli huomattava - lauloivat 'Oye Como va' -Santana

(Uutisointi kertoo pisa-tuloksien laskeneen voimakkaasti jo vuosien ajan. Nuorten keskuudessa esiintyy jopa lukutaidottomuutta |1 (-ymmärtämättömyyttä). Tasolliset oppitulokset ovat revähtäneet alueellisesti vertailtaessa|2 – )

 

[ … kansalainen Erkki mietti omaa kansakouluaan, karttakeppiä, jöröhattunurkkaa ja kynän ottoa vasemmasta oikeaan käteen. Oli kuri ja opettajalla auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Erkki pohtii lapsenlapsiaan, jotka kertovat, ettei opettaja saa heille tehdä mitään – me teemme valituksen

kansalainen Liisa aprikoi miten poikien käy |*, kun kiinnostus ei herää lukemiseen – pojat haluavat temmeltää, kisailla ja ropaavat omia juttujaan sormet rasvassa. Käden työ on tärkeää ja eipä nuo meidän rakennelmat pysy kunnossa, jos ei joku niitä korjaa! … ]

|* ... Ennakkoon jo vuosia sitten arvatusti tiedetty tuli nyt laajana tutkimuksena ulos ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-tyttojen-kouluarvosanat-huomattavasti-poikia-parempia/6020620 -

 

Uteliaisuus on tie kohti tietämyksen syttymistä. Me tarvitsemme tietoa, jotta luomamme yhteiskuntajärjestelmä hierarkioineen ja konkreettisine rakennelmineen pysyy säädetyllä linjalla, kehittyy ja muuntuu luovien tarpeiden ja ymmärryksen kasvamisen myötä.

|2 ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oppimistulokset-jakautuvat-yha-jyrkemmin-aaripaihin-suomessa/6020456 – kts. lisäteksti alta [2].

 

Opettaja on keskiössä

Moni isä ja äiti ei jaksa kiireiltään huolehtia uteliaisuuden sytyttämisestä. Sytytys pitää aloittaa jo kapaloista. Jos työnnät lapsen television ääreen, annat nettitabletin tai jopa vähän myöhemmin älyttömän kännykän, herää kyllä uteliaisuus, mutta mihin suuntaan. Ei se erikoisuus, naapurin matkinta päiväkodissa tai koulussa – vaan osallistuminen, tarpeelliseksi olonsa tunteminen ja riemu löytämisestä – yhdessä!

 

Löytäminen

Miten me löydämme tien, jonka ei tarvitse olla mainosohjattua kulutusseurailua? Koulu on avain tien löytämiseen – sen tien, joka johdattaa uteliaisuuteen, sen myötä oivalluksen sytyttämään haluun tietää miksi, miten ja milloin.

Kenties se oleellisin kysymys ja aihe olisi kuitenkin kyseenalaistaminen. Kysymykset, jotka ovat vaikeita vanhemmille, eivät ole hankalia useastikaan opettajille. Opettajien asema tulee nostaa uudelleen sinne entisaikojen nimismiehen, apteekkarin, papin ja lääkärin rinnalle. Opettaja on niin ”apteekkari” tiedon rohtoineen kuin myös ”lääkäri” keinoineen parantaa halua osata ja ymmärtää.

 

Peruskoulu tasapäisti ja se oli aikakausituote – hyvä niin, aikansa

[ ... Ei oppi ojaan kaada, vai mennäänkö nyt ojasta allikkoon? ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001236668.html - ]

Tänään elämä, maailma ja vaikutesuhteet kuin syyn ja seurauksen lait hahmottuvat yhä hankalammin |3, koska muuttujien määrä tiedostettuna kasvaa koko ajan. Me elämme dynamiikassa, jota ohjaa markkinointi ja mainonta. Onko nykyinen peruskoulujärjestelmä tähän päivään liian staattinen? |4

Olemme väkevästi tiellä kohti itsekkäämpää näytön ja vertailun taloutta. Kateus pitäisi valjastaa positiivisesti ajamaan harmoniaa, mihin kukin vaikuttajalokeroon asemoituu, olematta sokea, vaan oman osaamisalueensa reunalta maailmaa havainnoiva utelias ihminen.

 

Anna kaikien kukkien kukkia ja poimi kirkkaimmat – unohtamatta himmeämpiä

Kirkkain on tavoite – muun muassa nyt Brasilian Olympialaisissa. Niin koulussakin kilvoitellaan, ja tässä kisassa kaukoidän valtiot ja niiden yhteiskuntamentaliteetti ajaa meistä ohi – he haluavat tietää, osata ja ymmärtää. Heillä uteliaisuus ajaa kiihdytyskaistalla – pitää tietää koko ajan enemmän.

Vanha sanonta kertoo: ”Mitä enemmän tiedät, sen enemmän ymmärrät, että tiedät kokonaisuuteen nähden yhä vähemmän. Tieto jakaantuu yhä pienempiin lokeroihin ja uusi tieto synnyttää aina useita uusia kysymyksiä – kaiken tietoa ei ole olemassa, kuin vain sillä viimeisellä hetkellä, kun saatu lainatieto sammuvista aivoista synaptiikan pysähtymisenä antaa sen lopullisen valon, kun se viimeinen säde sammuu. Tapahtui luovutus.

 

Mitä teemme, jotta lapsemme ja heidän lapset pärjäävät?

Vastaus on helppo. Panosta siihen sinulle toiseen annettuun tehtävään, joka alkaa yhtymisen jälkeisen syntymän jälkeen. Lisääntymisen ohella meillä on toinenkin projekti: Saata jälkeläisesi tielle, jossa hän/he voi/voivat onnistuneesti jatkaa myös sukuaan ja kasvattaa uudet polvet, jotta geenivirtasi ei katkea.

 

Tie on oppiminen, oppi tulee halusta ymmärtää

Kannusta uteliaisuuteen, luo kysymyksiä, tee havaintoja yhdessä lapsesi/ lapsiesi kanssa – tutki, kaiva ja pengo. Mikään heräävä kysymys ei ole tyhmä, sillä vain kysymyksien myötä löytyy vastauksia.

Me emme ole tasalaatuisia, vahinko, sillä näin ei (täyttä) tasa-arvoakaan voida saavuttaa kuin vahvalla byrokratialla |5. Laadukas kestää, ja oivaltaja löytää toimeentulevamman tien – urallaan sinne jonnekin, jonka päämäärästä pitäisi jokaisen päästä päättämään. Tässä on se ydin. Päämäärä!

 

Päämäärä

Jos lapsi ei saa asettaa pieniä suuria päämääriä, ei ole myöskään tavoitteellisuutta. Päämäärän saavutus on ponnistelun tulos. Tuloksesta nautitaan ja se luo uusia kysymyksiä ja uusia tavoitteita. Luo tavoitteille tilaa, jäsennä ne lapsellesi ikäkausittain, älä projisoi omaasi, vaan katso lasta – hän on oma maailma, hän ei ole sinä, jonka kautta koetat toteututtaa haavaitasi.

 

Haave

Haave voi olla yhteinen, tällöin synkronoi molempien halu päästä maaliin, välietappiin ja tarkastelupisteelle – yhdessä. Anna vinkkejä, anna mahdollisuuksia löytää se omin, lapsen omin. Kerro karikot, ja esteet – älä tuputa liiaksi mieltymyksiäsi, ellei niitä kysytä. Silti olet esimerkki ja kiintöpiste.

Lapsen uteliaisuus lähtee sinusta, ja siitä kuinka ruokit sitä. ”Älä tee niin kuin minä teen – vaan niin kuin minä sanon”; tämä vanhan papin virsi on taakse jäänyttä elämää. Nyt ollaan seurattava kohde, joka luo vastuuta ja näkemyskykyä huomiseen – sillä lapsesi elää myös silloin, kun sinä et enää elä – ja tällöin pitää olla jo valmis kohtaamaan huominen, ylihuominen – aina uteliaana.

 

Opettaja

[ Huominen pelottaa monia ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/pelko-huomisen-tuntemattomuudesta.html - ]

Koulu on lataamo ja virkistämö, jossa virkistäjät tekevät ansiokasta ja yhteiskuntatärkeää työtä huomiselle ja ylihuomiselle. Opettaja on keskiössä, sillä hän on usein enemmän lapsen kanssa kuin tämän omat vanhemmat – vieläpä laatuaikana, osallisena, mukana siinä temmossa, jota luotu vilpitön uteliaisuus ruokkiin.

Tässä tulee se ero – kaikki eivät ole eikä pidäkään olla yhtä uteliaita ja luovia. Toinen tulee tietämään enemmän kuin toinen |6, silti yhteiskunta tarvitsee jokaisen jäsenensä – kaikille on paikka, kunhan tie siihen paikkaan osoitetaan ja risteyksissä annetaan riittävä opastus – liikennevalojen käyttäjä on tärkeässä tehtävässä.

Vihreällä mennään ja punaisella odotetaan – opettaja antaa taidon hallita itse oman elämän liikennevaloja, toisin kuin meillä liikenteessä – signaalit annetaan jostain muualta. Oman elämän liikennevalot ohjataan yksilöllisesti itse, lopulta – kun opettaja ja vanhemmat ovat antaneet niiden käyttöohjeet riittävän monipuolisina.

 

Hyvä mieli – parempi tieto!

 

***

 

|1 Tyttöjen ja poikien pisa on erilainen - entä itäisestä Suomesta Helsingin eliittilukioihin - Ressuun ja Norssiin nähden? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080922048691_uu.shtml -

|1 ” … Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.

Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja. … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html -

|2 ... Takavuosien kiireiset vanhemmat, omat menot ja kiinnostus pubielämään jättivät monet lapset ja nuoret yksin kotiin, kadulle tai vääriin kaveripiireihin. Hinta on nyt kova, karu ja tyly. Mikä meni pieleen? Koulu ei voinut korvata puuttuvia vanhempia, jotka olivat osin jopa sokeita, kunnes totuus rävähti silmille. Nyt tulee löytää korjaussarja ja se on suuri juttu ja se alkaa omien silmien avaamisella.

|3 … Monimutakistuva yhteiskunta vaatii yhä jäsennellympää osaamista, tarkempaa tietoa, erikostumista ja silti yleistiedon pitäisi olla riittävällä tasolla, että tulee toimeen muiden kanssa – vuorovaikutksessa, myös vapaa-ajallaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

|4 ... Uteliaisuuden esiin kaivaminen tuottaa luovuutta, luovuus taas intoa oppia uutta. Uuden oppiminen aikaansaa innokasta kokeilua ja kokeilu nostaa esille keksintöjä ideoiden piristäminä. ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grahn-laasonen-koulun-kehityssuunta-on-vaara/6020448 -

|5 ” … Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia --- … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/lahjakkuuden-louhintaa-varttuvista.html -

|6 ” … Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.

Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html -

 

...

EKSTRA

Suomessa nuorisotyöttömyys pahenee. Hallituksellamme ei ole homma hanskassa, ja kohta hanska on nuorten nyrkissä. Tukholmassa työttömät ja maahanmuuttajat mellakoivat; kuten jo vuosia sitten Pariisissa – jossa ei vältytty kuolonuhreilta.

Miksi ihminen mellakoi; vastaus on yksinkertainen – on tekemisen puute, on samankaltaisia rohkaisemassa ja löydetään yhteinen kohde – oli se sitten väärä tai oikea. Eurooppa on kulttuurien sulatusuuni, uskontojen ristiriitakenttä ja kielten keskinäinen sekamelska, jossa harva tulee ymmärretyksi halutulla tai tahdotulla tavalla. ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 86042

 

DOC uteliaisuus johtaa osaamiseen_10082016.doc – OpenOffice.org Writer

PVM 10082016

 

1351 | 11437

.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Ilkka Luoma

Topicin kuvassa olevat tytöt lauloivat tämän kappaleen ~ https://youtu.be/8NsJ84YV1oA - Oye Como Va, Santana.

...
Nykyinen koulujärjestelmä on pudottanut noin 60.000 syrjäytynyttä nuorta yhteiskunnan rattaista. Tämä tulee kalliiksi niin näille nuorille kuin yhteiskunnalle. Mitä teemme?

[2015] " ... [ … steisseillä ja kaduilla velloo kymmeniätuhansia nuoria – etsii, pummaa, juo, piikittää – käryttää. Ei tiedä mitä huomiselta haluaa; ikävöi sisuksissaan työstä, tyttö- ja poikaystävästä, luottamuksesta ja omasta katosta pään päällä. Nuoret ovat monin osin menettäneet täydellisesti uskon tulevaisuuteen 3] – eletään vain tunti kerrallaan… ]

Väkivalta rehottaa monien osalta jo lapsuudesta lähtien. Isä tuli kotiin lähiöpubista ulko-oven raamit kaulasta 4], äiti pakeni – vei lapset mennessään. Huonoimmillaan ’eerikoiden hätähuutoa’ 5] ei kuunneltu edes lastensuojelussa; tai ei ehditty. Äiti ajoi lapsiensa kanssa autollaan päin linja-autoa. Tappoi lapsensa kotona, kun isä oli toisaalla. Missä mennään ’homo sapiens’?

Ihminen luotiin lisääntymään ja huolehtimaan, että lisääntyminen jatkuu

Kiihtyvä kilpailu luo painetta onnistuneeseen pariutumiseen ja tuo kilpailu vaatii kasvatusta ja ohjaamista, jotta kilpailukunto olisi keskiarvoa parempi. Kuulostaako tehotaloudelta? Ei välttämättä, vaan taitoa kasvatuksella vapauttaa piilevät voimavarat jälkeläisistään, jotta he selviytyisivät omasta elämän kamppailustaan.

Uteliaisuus on hyve ja inhimillisyys

Inhimillisyys on empatiaa ja empaattinen tasapainossaan on elämästä selviytyjä. Selviytyjät jatkavat sukua ja näin evoluution perimmäinen ja ainoa tavoite tulee ratkaistuksi. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/04/varjossa-ole... -

.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Pohdin tästä aiheesta taannoin, johtuisiko poikien huonon koulumenestys e-pillerien käytöstä. Siis vähän mutkan kautta.

Hypoteesi lähtee tietyistä lasten ja nuorten sosiaalisen käyttäytymisen kehityksen perustekijöistä. Ensinnäkin, poikien välillä vallitsee universaalisti tyttöjä suurempi kilpailu seksistä tai ylipäätään parisuhteista. Ihmisen pariutumismarkkinat ovat jakautuneet karkeasti ottaen lyhyt- ja pitkäkestoisiin parisuhteisiin, joista jälkimmäisissä on miehillä valttikorttina sosioekonominen asema. Koulutus on perinteisesti ollut keskeisin keino saavuttaa hyvä asema ja tämä on ollut hyvä kannuste pojille opiskella. Erityisesti niille, jotka eivät ole komeita, pärjää urheilussa, ole tosi kovia jätkiä, tai osaa soittaa kitaraa. Tämä poikien suurempi valikoima erikoistumisaloja, joista monet eivät ole akateemisia, jo itsessään selittää sitä, miksi pojat ehkä keskimäärin eivät pärjää niin hyvin.

Mutta miksi poikien pärjääminen olisi huononemassa entisestään? Syynä saattaisi olla muutos pariutumismarkkinoilla. Jos asema ei enää merkitse tytöille yhtä paljoa, poikien ei kannata panostaa opiskeluun. Näin voisi tapahtua, jos pariutumismarkkinat kallistuvat lyhytkestoisiin suhteisiin, jolloin koko asemakilpailulta putoaa pohja. Tähän pariutumismarkkinoiden muutokseen voisi viitata se, että poikien ulkonäköpaineet ovat kasvaneet. Vaikka liikunta sinällään on tärkeää kaikille, nykyään jo merkittävä osa nuorista käy salilla ja panostaa ulkonäköönsä yhtä neuroottisesti kuin naiset.

Muutos saattaa johtua naisten tai tyttöjen muuttuneista parinvalintakriteereistä. Hyvän koulutuksen saaminen ja tasa-arvo ovat naisille sikälikin hyvä asia, että ne vähentävät riippumattomuutta miesten tuomasta elatuksesta perheelle. Tämä kuitenkin voi tarkoittaa painotuksen muuttumista kohti lyhytkestoisia suhteita ja pojat tällöin toimivat pariutumismarkkinoiden mukaan, eivätkä haastaa aikaansa opiskeluun.

Mahdollisia muita syitä tai tekijöitä voi olla monia, kuten siinä miten markkinavoimien ohjaama nuorisokulttuuri tarjoaa statussymboleita. Opiskelu ja tiedolliset harrastukset voivat yksinkertaisesti jäädä kaupallisen kulttuurin ja järjestäytyneen urheilubisneksen tarjoamien helpoilta vaikuttavien keinojen jalkoihin. Kehonrakennus, rullalautailu, mopojen tuunaaminen ja niin edelleen. Mikä pahinta, taustalla häärää markkinointigurujen eliitti, joka on vuosikymmenien ajan kehittänyt tieteellisen tutkimuksen voimin keinoja saada lasten huomio ja ohjata heidän kiinnostustaan kuluttamiseen. "Hei sinä! Heitä ne tylsät kirjat nurkkaan! Jos haluat olla jengin kingi, ostamalla tämän sinua kadehditaan!" Lopulta ongelman ydin voi olla tässä kilpailussa pedagogien ja markkinointigurujen välillä. Pedagogit häviävät, koska eivät edes tiedä kilpailevansa.

Ilkka Luoma

Poikkeava, mutta hyvinkin asiaytimessä oleva kommentti topicin aiheeseen! :)

Ilkka Luoma

[2014]
”Katkennut oksa”

Monet aikuiset istuttavat puita symboleiksi, jostain. Puu merkitsee pitkää ja vakaata olemista. Puu henkii rauhaa ja pysyvyyttä. Lapset piirtävät mielellään puita ja värittävät niitä mieleisikseen. Puu merkitsee usein lapselle omaa minuutta – minää. Katkennut oksa puussa viestii jotain lapsen sen hetken mielenmaailmasta. Risukoitunut puu saattaa merkitä alitajuista hätää turvattomuudesta.

Kiireistä näyttö- ja vertailutaloutta
[Näyttö- ja vertailutalouden kiihdytyskaista – Nuorten aivokapina! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ev... – AL/BLOG/il]

Olemme viimeiset ~30 vuotta eläneet näyttö- ja vertailutaloudellista kilpajuoksua – vanhempien ja aikuisten maailmana. On ollut kiire näyttää ja se on tarkoittanut paljon poissaoloa kotoa, juuri silloin kun perheeseen hankitut lapset olisivat tarvinneet isää ja äitiä. On haettu rahaa, jotta on voitu tarjota jotain sellaista, mitä ei muilla olisi, tai olisi ainakin vähän enemmän.

Vuosimiljoonainen kasvatusvastuu

Vapaan kasvatuksen kulta-aikana 1960 -luvulla haluttiin lyödä lukko ”kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” tai piiskaamalla ajetaan pahahenki pois lapsesta -mentaliteetille (vielä 1930 -luvulla tutkimusten mukaan 70 prosenttia vanhemmista kannatti piiskaamista keinona saattaa lapsi kaidalle tottelevaisuuden linjalle -huomioitsemista tämäkin).

... jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/05/katkennut-ok... - alta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ei poikien halua oppia ja ymmärtää ole kadonnut mihinkään se on vain suuntautunut muualle. Tämä muu on suomeksi pc, playstation, wii, kännkykkäpelit. Tässäkin olisi tohtorinhatun ja monen gradun paikka kuinka moni poika on peliriippuvainen, -addikti ja ei kertakaikkiaan osaa lopettaa. Vastuu on täysin vanhemmilla ja riittää kun edes yhden lauseen takoo lastensa päivin "ensin työt sitten huvit (jos niihin jää aikaa)".

Tytöt eivät jää siinä määrin peleihin koukkuun. Molempien ongelma on silti nimeltä kännykkä. Lasten sanavarasto on surkea koska aniharva lukee yhtään mitään saati kirjoja saati niitä kirjoja jotka tulisi lukea. Ja taas vastuu on vanhemman.

Ilkka Luoma

Jälleen osui asia-ytimeen - miten annamme esimerkkiä lapsillemme? Kaikkea ei voi sälyttää opettajien niskoille, varsinkin, kun jo eräät vanhemmat painostavat opettajia lapsiinsa nähden!

Ilkka Luoma

[2005]
" ... Nuoret perivät maan sellaisena kuin heidän vanhempansa sen heille ojentavat

Suuret ikäpolvet ovat kovalla työllä tehneet omaisuutensa; asunnon, auton ja kesämökin. He ponnistivat itsensä maalta kaupunkeihin. Kulutusjuhlamme on saanut ympäröivän maailmamme voimaan pahoin. Luonnon kestokyky on liian suurella koetuksella. Elintasomme on nostanut kiertoon joutuvien jätteiden määrän liian suureksi ja osa menee edelleen suoraan sellaisenaan kaatopaikoille.

Nykynuoriso joutuu perimään maan siinä kunnossa kuin sen ojennamme. Nuorten lisääntynyt koulutus ja valveutuneisuus ympäristöään kohtaan ovat eri mittakaavassa kuin sukupolvien, jotka kehittivät hyvinvontisuomen loputtomalle kasvun periaatteelle. Kasvu ei ole jatkuvaa. Kasvu päinvastoin pysähtyy ja alkaa pienenemään. Koulutuksen lisääntymisen vuoksi tieto on oikeellisempaa kuin myös syy-seuraus suhteiden ymmärrys. Nuoriso saa tietoa nopeammin ja varmemmin. Havaitseminen on herkempää.

Huoli ympäristöstä ei ole huolta nykypolitiikan hoidosta. Sukupolvikuilu on nyt suurimmillaan. Pioneereimmat nykypäättäjät "näkevät" kehityksen, mutta nuorisomme tulee kokemaan ja elämään tuossa kehityksessä. Nuoret ikäpolvet eivät ole kiinnostuneita äänestämään niissä järjestelmissä, jotka ovat aikaansaaneet tilan, jossa nyt elämme. Uudet sukupolvet haluavat valita kaltaisensa järjestelmän, joka kykenee tekemään ratkaisevia muutoksia yhteiskuntaan ja ympäristöömme. Kun pääsee vaikuttamaan omiin asioihin suoraan, se automaattisesti lisää aktiivisuutta ja osallistumista. Puhutaan oikeista ja ajankohtaisista asioista. ... "

Teksti jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/miksi-nuoris... - alta.

.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Opetussuunnitelmista sanoisin ettei pitäisi korjata sellaista mikä ei ole rikki.

Ilkka Luoma

Entä jos se on suunniteltu aiempana edelliselle aikakaudelle? Rikki ja vanhentunut ovat vaikutearvoiltaan usein samaan päätyvät.

Ilkka Luoma

Laajennetaan oppimisen ja koulutuksen perspektiiviä ---

[2005]
" ... Tieteessä tapahtuu -lehdessä nro 3/2005 Suomen akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen kirjoittaa yliopistojen levinneisyyden saavuttaneen huippunsa Suomessa. Tuo on terävä havainto, sillä me emme ole kaikki halukkaita ja/tai kyvykkäitä tuon malliseen koulutukseen.

Ihmiset ovat aina suuntautuneet eri tasoille; se on luonnon- ja valinnanlaki

Aluepolitiikka halusi miltei väkisin rakentaa jokaiseen vähänkään itseään kunnioittavaan kaupunkiin yliopiston statusta kantavan opinahjon pönkittämään alueen egoa. Aluepoliitikot omaa hyvää äänisaalistaan kalastaessaan väljähdyttivät yliopistojen alkuperäisen tarkoituksen olla vain terävimmän kärjen kouluttajia. Resurssit jakaantuvat liian lavealle ja opin terävyys laimenee huippuopettajien puutteeseen.

Niin ihmiset kuin luonto jakaantuvat tietyssä luonnollisessa suhteessa oikeasti kädentaitoisiin, näppäimistötaitoisiin, suunnitteluun kykeneviin ja johtajiin eri tasoissaan. Yliopistot ja korkeakoulut valmentavat alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden suunnitteluun ja johtamiseen kykeneviä ihmisiä. Osa meistä ei edes kouluttautumalla tule johtajiksi, osa ei pysty pitkälle luovaan työhön ja osa haluaisi oikeasti tehdä kätten työtä. ... "

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/kaikki-koulu... - alta!

Ilkka Luoma

... Nuorilta äänetön hätähuuto - mitä teemme?

~ http://yle.fi/uutiset/tutkimus_vain_hyvaosaisten_l... -

...
[ … kansalainen Erkki mietiskelee kärsimäänsä 1990 -laman kouraisua, meni työ, asunto, vaimo ja lapset jäivät oman onnensa nojaan. Ennen romahdusta oli kovin kiire, piti tehdä liiketoimia, olla ylitöissä ja piti juhliakin onnistuneita afääreitä, ja sitten mopedi vikuroriden karkasi käsistä …

… kansalainen Liisa koki omantunnon pistosta, kun oli niin kivaa jäädä tyttöjen kanssa iltaa istumaan – soitto kotiin, katsokaa jääkaapista jotain, syökää, peskää hampaat – äiti tulee kotiin sitten viimeisellä junalla – olkaa kiltisti … ]*

|1 Suomessa selvästi enemmän syrjäytyneitä kuin muissa Pohjoismaissa ~ ... " ~

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/08/syrjaytyneet... -

.

Toimituksen poiminnat