Verotuksen oppivuodet – niukkuutta hädänalaisille
[ … markkinatalouden hokema on kulutus ja siitä johtuva toimeliaisuudesta työllistyminen – ympäristövastuullisten vastaväite on kulutuksen hillitseminen ja vähentäminen, omaehtoisen itsetuotetun energian laajempi hyväksikäyttö liikkumiseen sekä verotuksen säätö kulutukseen – toimeliaisuutta ei silti kahlita vaan suunnataan … ]
.
Vero on aika päiviä sitten keksitty vallan väline, jolla porkkanoidaan ja kepitetään. Samalla sen tarkoitus on huomioida inhimillisyyttä jakaen hyväosaisilta vähempiosaisille. Ympäristöä huomioivassa maassa verotusta suunnataan systemaattisesti kulutukseen ja vieläpä siten, että rasittavasti kuluttava maksaa enemmän. Olemme siirtymässä omien etujen nimissä ihmiskeskeisyydestä ympäristökeskeisyyteen.
.
[02082007] — Verotuksen oppivuodet ovat alkaneet. Velkaa on maksettava velipuolen asemasta, vaikka osa siitä on edellisen suuren kulutusroihun jälkisammutuksen ajoilta, mm. valtavan työttömyyden kustannuspeittoa ja edelleen osin epäselvien pankkisotkujen jälkimaininkia (pitäisikö nyt hyvin tuottavien pankkien maksaa jotain takaisin?).
.
Jakoon ovat myös tulossa historiamme suurimmat perinnöt – perintöveroa muuttamalla valtio siirtää varallisuuseriä helpottamaan omia myöhempiä velvollisuuksiaan maksaa yhä suuremmille joukoille mm. eläkkeitä ja kohoavia sairauskuluja. Kansalaiset saavat hyvät pesämunat jo nyt haltuunsa – ennen kuin meneillään olevan kulutushulabaloon lasku lankeaa valtiollemme maksettavaksi.
.
Sähköä, polttoainetta, alkoholia, tupakkaa ja kaikkinaista ei-välttämättömyys- tai kulutusharkinnanvaraista tulee verottaa. Luontoa ympärillämme tulee säästää, siis kulutustamme on hillittävä, vähennettävä ja mm. omaehtoista liikuntaa tuettava (tilastojen mukaan suomalaiset ovat nousseet maapallon toiseksi lihavimmaksi kansaksi heti USA jälkeen).
.
Kulutus ja kasvu ovat tunnetusti markkinatalouden mittareita. Olemme onnistuneet mm. polttaamaan 100 vuodessa kaiken sen polttoaineen, johon on sitoutunut n. 30 miljoonan vuoden hiilidioksidivarastoitumiset – olemme siis tältä osin päästäneet ilmakehään 30 miljoonan vuoden luontovarannot 100 vuodessa.
.
Olemme onnistuneet kuluttamaan niin suuresti, että nyt kuumenevat ilmakehä, aavikoituvat valtiot ja helteisiin läkähtyvät ihmiset. Nykyinen EU pitää jo sisällään suuria uhkakuvia eteläisten osiensa aroutumisesta ja jopa aavikoitumisesta seuraavan 100 vuoden aikana. Ihmisen kiihtynyt kulutus on muuttanut koko ihmiselon aikana enemmän luontoa ja ympäristöä 100 vuodessa kuin koskaan aikaisemmin millään aikajaksolla.
.
Vero on porkkana, palkkio sekä keppi ja rangaistus. Ei-välttämättömyys- ja näyttökuluttaminen vain pönkittääksemme markkinakuvaamme on rikos ympäristöä kohtaan. Verotuksen oppivuosiin kuuluvat vääjäämättömästi verotuksen painopisteen siirto kulutukseen – kunhan tämän muistaisivat myös mm. amerikkalaiset ja kiinalaiset.
.
Työtuloja, perintöjä ja muita itse tekemiseen liittyviä toimia ei tarvitse verottaa lainkaan. Politisointi, tutkimustoiminta ja analyysit tuleekin siirtää itse kuluttamisen arviointiin, mittajärjestelmien suunnitteluun ja valttämättömyyden erottamiseen turhasta ja pelkästä näyttämiskulutuksesta. Kulutusverot ovat huomisen täsmäveroja, jotka lankeavat heti ostohetkellä henkilötasolle.
.
Perusidea on se, että kuka kuluttaa eniten, maksaa myös eniten. Tämä ei tarkoita sitä, että esim. suurlapsiperhe maksaa ruisleivästä enemmän, vaan sitä, että mm. eniten kuluttavan auton omistaja maksaa eniten. Huomisen verot ovat palkitsevia ja rankaisevia. Vastuunkanto tuo mukanaan verotuskäännöksen luontoarvojen huomioimiseen.
.
Terveellinen ruoka ( mitä se itseasiassa on ) verottuu vähemmän, epäterveellinen, siis se, joka teki meistä maapallon toiseksi lihavimman kansan, taas saakoon ankaramman verokohtelun. Ylensyöntivero ja liikkumisen kannuste on kampanjoita joilla nostetaan laajasti ja merkittävästi kansakunnan vireellisyys- ja elämäntasoa. Virkeä ihminen on osallistuvampi ja nykykulutusjuhlamme ongelmat vaativat yhteistä osallistumista ratkaisujen löytymiseksi. Merkittävät muutokset lähtevät itse kuluttavan kansa tottumuksien muutoksista, ja nämä muutokset toteutuvat helpommin jos olemme aktiivisesti motivoituneita niiden tekoon. Aktiivisuuden ja osallistumisen suhde terveyteen ja elintapoihin on suoraan verrannollista.
.
Elämme juuri nyt markkinataloudellisesti kulutusaallon harjalla. Katainen on oikeassa verrannossaan ”tuulen tuomista rahoista” – nyt on maksettava ”ylimääräisesti” velkaa, huomenna se ei saata olla enää mahdollista. Nyt kannattaa maksaa, sillä korot nousevat. Kataisen oppivuodet alkoivat näin oikean suuntaisesti. Elämme lisäksi kulutusjuhlan huippua. Hokemaksi ei enää kelpaa, että kaikki mitä kulutetaan tuo toimeliaisuuden myötä etuja kansantaloudelle. Meillä on juuri nyt keskipisteenä uusi ”kansantalous” — se on luonnon tasapainotalous, tosin pessimistit väittävät jo, että on myöhäistä aloittaa muutokset – oli tai ei, nyt on mobilisoiduttava ymmärtämään, mitä tekomme jäljet merkitsevät lapsillemme ja heidän lapsilleen – perinnötkään eivät riitä, jos ei ole mistä elää.
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
.
……………………………………..
.
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
( Copyright by Ilkka Luoma 2007 ), kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
.
Kuva 1
— http://www.panoramio.com/photo/3670940 — IMG_1712.JPG 4481 kB ID: 3670940
.
Teksti
Varttunut kulutukseen tottunut yksilöihminen individualismissaan saapui katsomaan ja kuuntelemaan The Rolling Stones yhtyettä Helsinkiin mm. yksityisautoilla 1.8.2007. Huomisen juhlaa on kulutuksen verottaminen ja uusi hallitus onkin linjaamassa uusia polttoaineveroja hillitsemään ympäristötuhoja – liian myöhäänkö? Milloin aloitetaan oppivuodet ymmärryksen kohentamiseksi huomaamalla, ettei kulutusiloittelu ole ihmiskunnan etujen mukaista harmonisoitumiseen pyrkivässä ympäristössämme.
.
Kuva 2
— http://www.panoramio.com/photo/3670936 — IMG_1227.JPG 2783 kB ID: 3670936
.
Teksti
Suuren suosion saanut nuorisosarja niin kirjoina kuin elokuvina on kapinaa vanhaa maailmaa vastaan. Olisiko Kataisesta Harry Potteriksi viitoittamaan uuden budjetin myötä verotusta ympäristöarvojen suuntaan – havaitsemalla, että kulutusjuhlailoittelu ei ole ihmisen itsekkyyden kannalta se oikea tie harmoniseen menestykseen.
.
Kuva 3
— http://www.panoramio.com/photo/3670931 — IMG_1098.JPG 3749 kB ID: 3670931
.
Teksti
Uusi Eduskunta valtiovarainministeri Kataisen johdolla vääntää ensimmäistä budjettiaan. Onko havaittavissa käännettä vihreämpään suuntaan, vai jatkuuko markkinatalouden kulutusiloittelu luontomme ja ympäristömme kustannuksella? Kerran, vai hetken verran edustajiemme tie päätöksiin oli konkreettisesti viherretty – myöhemmin kukat jaettiin halukkaille kansalaisille ilmaiseksi Eduskunnan rappusilta.
…
.
Sent:
Verotuksen oppivuodet
02.08.2007 – 11:30
.
Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vm.fi ; raimo.sailas@vm.fi
Sent: Thursday, August 02, 2007 9:57 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Verotuksen oppivuodet – kuinka tasaamme luontokuormaa
On tärkeää siirtyä kannustavista lamauttaviin tuloeroihin.
Ilmoita asiaton viesti
On kannustavaa siirtyä kokonaan kulutusveroihin ja jättää ihminen tienaamaan ja tekemään työtä täysin verotta! 🙂
Kulutusverossa jyllääkin vahva progressio!
Ilmoita asiaton viesti
On tärkeää antaa ihmisille porkkanoita ja keppejä heidän kokonaisedun nimissä; työllistäminen, lähialuetuotanto, säästäminen ja turhuuksien välttäminen. Kulutuksen puolitus on edessä. Oletko valmis?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen ajatus. Luulisi että tämän mallin ostaisi Suomi niminen maa ja jalostaisi sen kansatalouteen sopivaksi. Kun ei ole omaa rahapolitiikkaa, veropolitiin merkitys korostuu. Kyselin kun liityttiin Emuun ja €uroon että mites sitten kolmikannassa kun tulee lama eikä osata devalvoida. Aikuiset ihmiset eivät vieläkään ole keksineet ”maltillista palkankorotusta” kummempaa. Työ kasaantuu yhä harvemmille ja palkkasumma leikkaantuu. Melko lapsenkengissä on siis vielä järjestöjen ja valtioneuvoston (eduskunnan) kyky reagoida suhdanteisiin. Oppositiota unohtamatta.
Kokonaan tuloverosta voidaan luopua kansantaloudessa syvässä taantumassa. Ilmeisesti noususuhdanteessa pitää jotenkin hillitä työn hinnoittelua ja estää talouden ylikuumentumista. Nyt kun velkataakka kasvaa tarvitaan myös verotuottojen kasvua, jotta selvitään edes jotenkin. Se ei näytä realistiselta.
Verotuksen painopisteen siirtyminen kohti kulutusta on tervetullut malli. Työn verotuksesta voidaan ja tuleekin luopua ainakin matalapalkkaaloilta kokonaan.
Verotus ei saa myöskään estää isompien palkkatulojen ja kasvuyrityksien syntymistä. Korkeasuhdanteessa voidaan veroja kiristää ja kerätä puskurirahastoja.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kuumenevaa taloutta voida hillitä kulutusveroilla, jotka säätyvät ympäristön rasitteen ja niukkuuden mukaan pyrkien tulontasaistamaan yhteiskuntaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttaminen on tänään elinehto ja suurin näyttötalousilmentymä, eikö kulutus voisi olla vain välttämätön paha?
Ilmoita asiaton viesti
Muoti on aikausituote, oli muotia kuluttaa ja näyttää. Huomenna voi arvoina olla säästämien, ympäristön vaaliminen ja henkiset arvot näyttötalouselementteinä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Suomen suurin puolue on kulutuspuolue Kokoomus, jolle jatkuva kasvu on hokema, jolla rauhoitellaan Kokoomusta rahoittavia teollisuus- ja pääomapiirejä.
Ilmoita asiaton viesti
Koska elämme avoimessa taloudessa, on talouden sääteleminen vaikeampaa.
Työn hinnan nousua on vaikea estää pelkästään kulutusveroilla. Kalliimpi hintataso sinällään nostaa elinkustannuksia ja aiheuttaa palkankorotuspaineita.
Omatuonti lisääntyy lähimaista ja ns. harmaa sektori kasvaa myös tuontitavaroiden kaupassa.
Kun Suomi on vientitalous, kuten tiedämme, niin nykyinen ylikunto on aiheuttamassa realitalouden syvän kriisin. Nyt niitä veroja voisi tuloverossa keventää ja työn hintaa laskea myös sopimuksin eli tehdä ns. palkkadevaltaatiota myös sopimustasolla yleisesti. Yrityksethän ovat jo ”omalla luvalla” alkaneet leikata kustannustasoaan pakon edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Heh! Kerätkääpä veroja keinolla millä hyvänsä, mutta yhteen ei pidä koskea: kruunun rälssin miesten palkkoihin! Tällainen taakka yksityiselle sektorille on todellakin ”lamauttavien tuloerojen” politiikkaa! (T.O.N.,#1)
http://www.findikaattori.fi/13/?show=teema
Ilmoita asiaton viesti
Tulevassa vastuupalkka-alessa kaikkien palkat, palkkiot ja bonukset putoavat, myös koko virkamieskunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksen korjauksen yhteydessä suoritetaan myös koko kansakuntaa koskeva palkka-alennusremontti!
Ilmoita asiaton viesti
Palkka-alennus onkin positiivinen asia, sillä se tulee alentamaan kustannuksia, ja sitä myöten hintoja, ja samalla kilpailukyky nousee ulkomaille päin! Kansantalous on sitten ihmeellien asia.
Ja kun työnverotus lopetaan jää käteen entistä enemmän rahaa, ja panee sitten ”korkeiden” kulutusverojen myötä miettimään mitä ostaa, näin kulutus vähenee ja voimme jopa toistaiseksi ”pelastaa” maapallon – toiveajatteluako?
Ilmoita asiaton viesti
Palkka-ale keskustelu on jo käynnistynyt.
Ilmoita asiaton viesti
#11: Lothar Brunsteiner ”Tulevassa vastuupalkka-alessa kaikkien palkat, palkkiot ja bonukset putoavat, myös koko virkamieskunnan.”
– niin, virkamieskunnan palkka-ale tulee kuitenkin vasta viimeisenä ja sitten kun kirstun pohjatkin on kaavittu, elinkelpoisetkin pienet ja keskisuuret yritykset kaadettu ja kukaan ei enää anna lisää lainaa Valtiolle…
Ilmoita asiaton viesti
Toinen esimerkki osaamisesta ja ymmärryksestä. Riittävän radikaali juttu, voisi jopa onnistua. Kuka tekee?
Ilmoita asiaton viesti
Näistä Luoman uudistusteeseistä kuulemme vielä, tullevat huomisen muutosmaailmassa pakollisiksi keinoiksi vältää täyskatastrofi. Kulutusverolla voidaan kattaa kaikki tulontasauskulut, ja tuota veroa on hyvin helppo säätää.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmanlaajuisesti kulutusveroon siirtyminen voi tuoda helpotusta tulontasaukseen JA ympäristöongelmiin. Luomalta hyvä veto.
Teknisesti, tilastollisesti ja oikeudenmukaisesti tämä vaatii koko maapallon mittaista langatonta reaaliaikaverkkoa kaikille ihmisille, ideaalitilanteessa, jolloin meille kaikille syntyy tuo Luoman ajama kuluttamisen ja verokertymien tase, jossa mitataan olemmeko miinuksella vai plussalla. Tylyä, mutta oikeudenmukaista.
Ilmoita asiaton viesti
Kulutuksen ironisointia ja kahlehdintaa kulutusverotuksella. Kts. Worldwatch: Kulutusjuhlat padotaan.
Ilmoita asiaton viesti