Velka syö huomisen edellytykset
[ ... velaksi otto syö aina huomisen tekemättömyyttä luoden painetta ennustettavuudelle. Velan vakuus on riippuvainen markkinataloudesta. Kysynnän hiipuessa vakuus alenee ja kierre epävarmuudesta alkaa - nyt elämme juuri siinä hetkessä. Velka ja korko vaatisivat täyttä ennustettavuutta, jos haluttaisiin suurta varmuutta huomisen syömisestä - ja tämähän on mahdotonta ... ]
.
Vanha sanonta kertoo velan veli ominaisuudesta sitä otettaessa, mutta velipuoleksi sitä maksettaessa. Luonnossa huomista syö ainoastaan ihminen - me keksimme velan kiihdyttämään kulutusta ja nopeuttamaan vuosien työt kulutettavaksi yhdessä hetkessä. Kiristykseksi syntyi samalla korko, joka eräissä uskonnoissa onkin kielletty kohtuuttomuutena.
.
Korko on taloustekijä, joka ei vaadi tekijältään konkreettista työtä elämisensä eteen. Korolla ei ole funktiota itse Maslowin tarvehierarkian alimmilla tasoilla. Korko on ilmiö istuskelemalla tehdystä työstä (olemmehan palveluyhteiskunta), jolla säädetään "etukäteen syömistä". Korko elää kysynnän mukaan. Korko on "laiskan ihmisen" työväline, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöönsä harmonisoituneen luonnon kanssa.
.
Säästäminen on tunnetusti velan vastakohta - sillekkin maksetaan korkoa, jotta "joutava raha" saadaan takaisin kulutukseen. Kansantalous perustuu kulutukseen ja tehdyn työn verotuksen jakamiseen sosiaalisesti siten, että kuluttamisen autuuteen pääsevät kaikki mukaan - hekin, jotka eivät varsinaista työtä tee.
.
Työ luo suoritteen ja suorite kulutustapahtuman. Velalla kulutamme huomisen työtä - entä jos työnteko estyy? Mikäli ostamme työhömme nähden liian kalliin asunnon 30 vuoden velalla ja siihen liittyvällä korolla - synnyttää se onnistumisen ja yrittämisen paineen.
.
On suuri riski, että monet joutuvat myöhemmin turvautumaan mm. vanhempiensa perintöihin voidakseen ylihintaisen asuntonsa maksaa, jonka arvokin laskusuhdanteessa laskee. Mitä jää käteen? Valitettavan useasti kourassa on pelkkä velka ja siihen liittyvä korko. Viiveelle joudutaan vielä maksamaan rangaistusmaksu - joka johtui suurpiirteisyydestä tai toisessa laidassaan silkasta välinpitämättömyydestä.
.
Velka luotiin nopeuttamaan rahan eli ostovoiman kiertoa, sekä luomaan nopeamman työn ja kulutuksen intohimon. Ihminen oppi syömään "elämätöntä huomista" luottoarvona vakaa kyky tehdä työtä ja vakaa usko, että järjestelmää ei mikään horjuta.
.
Turvamekanismeiksi luotiin vakuutuksia, joille laskettiin huomisen turvaa työesteiden ja palkansaannon estymisen varalta. Muualla luomakunnassa ei ole turvana muuta kuin jatkuva valppaus tehdä työtä ja syödä vain sen mukaan, mitä juuri sille hetkelle sattuu eteen tulemaan. Luonnossa ei syödä velaksi, ja siellä ei makseta "tekemättömästä työstä palkkaa korkona". Toisaalta sanotaan, että velka pitää virkeänä .-)
.
Luonnossa, niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla, on on osin yksi yhteinen piirre - se on joukkoon kuuluvuuden turvaverkko, jossa ryhmään syntynyt/ valittu saa lauman suojan. Tosin tässäkin ihminen on urbanisaation kiihkeydessään luonut yksinäisyyden kerrostalokolot kennoiksi tuntematta "lähimmäistään" seinän takaa.
.
Velka ja siihen liittyvät parametrit loivat huomisen kiihtyvän syömisen, ja niin energian kuin materiaalisen käytön jatkuva kasvu loivat myös ympäristöllemme ne ongelmat, joissa nyt kahlaamme. Velka kiihdytti ostamisen, ja koko ajan kasvun uralle hoettu kulutus ja tuotanto söivät luonnon reaalielämän varat niukkuuteen - jota nyt voidaan kutsua mm. ilmastonmuutoksena ja ympäristön saastumisena.
.
Velka oli ahneen ihmisen väline saavuttaa sellaista, joka on muilta eliökunnan jäseniltä pois. Ilman velkajärjestelmää yhteiskuntamme kulutuskiihdytys ei olisi koskaan toteutunut - rytmi olisi ollut hitaampi - siis suhteellisena aikailmaisuna. Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi.
.
Yhdellekkään muulle eläinlajille ei tuoda ruokaa valmiiksi pöytään. Vain kasvatusvaiheessa elämän energia kannetaan suun eteen. Ilmaisen ruoan aikajakso on kutistettu minimiin ja "karkoitus" tapahtuu heti, kun kyky selviytymiseen ja suvunjatkantaan on olemassa.
.
Eläinkunta ei tunne velkaa - eikä korkoa. Me söimme velalla ongelmat itsellemme - muuttaen ympäristön, niin meille kuin muillekkiin - liian nopeasti. Suurin velkamme on maksamaton velka ympäröivälle luonnolle - tähän velkaan on syntymässä vastuunkantoa suorassa kansalaistoiminnassa - arvomaailmakin voisi muuttua...
.
.
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
.
.
Kuvakertomus mielipidekirjoitukseen-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 - kuvauksiin saatu lupa Suomen Pankista - tutustumiskäynnin yhteydessä]
.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/7291309 ---
.
Teksti
Näkeekö tavallinen kansalainen huomisen synkkänä? - Ainakin suurvelalliset ilman odotettavaa suurperintöä saattavat olla vaikeuksissa, kun vakuusarvot laskevat ja yllättävä ongelma kohtaa työelämässä. Suomen Pankin sisäänkäynti.
.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/7291335 ---
.
Teksti
Asuntojen ja taulujenkaan arvot eivät loputtomiin kasva - jossain vaiheessa tulee putous, onko se nyt alkamassa? Lietsominen on turhaa, turhaa ei ole sen sijaan se, että katsoo likviditeettinsä olevan huomennakin turvattu, ... työllä. Kiinteä maalaus Suomen Pankin seinällä - ei ole myytävänä. Olisiko Suomen Pankki kansalaisen pankki antamassa ymmärrystä sille, kuinka velkaa otetaan ja kuinka sitä hoidetaan.
.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/7291356 ---
.
Teksti
Alussa tehtiin työtä reaaliajassa, ja saatiin "palkkakin" reaaliajassa. Suomen Pankin sisäänkäynnin perillä tukkijätkä tekee työtä uitolla (taideteos peräseinällä) - Velka ja korko tulivat paljon myöhemmin - tästä alkoivat kiihdytys kulutukseen, niin henkiseen, materiaaliseen kuin ympäristölliseen kulutukseen. Velka on huomisen syömistä ilman vastinetta.
.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/7291419 ---
.
Teksti
Suomen Pankki: Ikkuna täynnä työtä - ennen tehtiin työ, saatiin palkka, pantiin "sivuun" - rakennettiin torppa. Elettiin reaalielämää, niin ajassa kuin kulutuksessa. Nyt söimme huomisen ympäristön itsellemme vahingoksi. Miksi kiihdytimme tälläiseen vauhtiin? - huomenna maksamme velkaa.
...
.
Sent:
Velka syö huomista ~ luoden kiihkeyttä ja painetta liialliseen kulutukseen
22.01.2008 - 09:37
.
(Innokkaan näyttö- ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset söivät velaksi surutta huomisen - ostaessaan mm. liian arvokkaita asuntoja tuloihinsa nähden - nyt säädellään korkoja hallitsematta enää kierrettä)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
..."Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi" ... lainaus Ilkka Luoman kirjoituksesta,
tuo herätti, mitä kaikkea tuo kappale oikein tarkoittaaa, mutta siinä piilee vastaus moniin ongelmiin!
Suomella valtiona on suhteellisen vähän velkaa, vielä. Euroopassa on monia maita, joissa velka ylittää yhden vuoden bruttokansantuotteen. Suomella ei voi olla suhteessa samaa velkamäärää, ainakaan nykyiselle ulkomaankauppa-rakenteella - olemme liian vientiriippuvaisia, ja kun vienti romahtaa - romahtaa viiveellä myös kotimainen kysyntä (alihankituksen osalta).
Suomen ja suomalaisten velkamäärä kasvaa koko ajan. USA on maailman velkaisin maa ja ovat velkaa kiinalaisille, jotka lainasivat amerikkalaisille heidän 'omaa rahaa' takaisin. Jenkit ostivat itsensä turvoksiin kiinalaisesta roinasta.
Lähinnä USA ja EU-Eurooppa tekivät vapaaehtoisen markkinatalouteen liittyvän ostovoima- ja "kehitysapu"siirron Kiinaan, joka taas on luomassa Kiinasta maailman suurinta taloutta - suhteella 1,345/6,4.
Ylisuurella ympäristöhaittajalanjäljellä varustetut läntiset markkinatalouskulutusjuhlamaat voisivat tehdä saman vapaaehtoisen ostovoimasiirron nykyisiin alikehittyneisiin maihin, tasapainottamaan maailmanlaajuista niukkuutta.
Kun nykyisin lähes kaikki valtiot ovat velkaa, herää kysymys, kenelle tai mille ne ovat velkaa. Ilmeisesti loppujen lopuksi ne ovat erinäisten välikäsien kautta velkaa ihmisille, siis omille kansalaisilleen. Tilanne muistuttaa sitä, että vanhemmat lainaavat rahaa omilta lapsiltaan ostaakseen helle ruokaa.
Tuonnista syntyy velkaa, joka täytyy maksaa viennillä.
#3: "Kun nykyisin lähes kaikki valtiot ovat velkaa, herää kysymys, kenelle tai mille ne ovat velkaa"
- niin Setarkos, kiintoisa kysymys: millaisia tahoja ja millaisia varoja noilla velanantajilla on?
Velanantokyky syntyy, kun on ylimääräistä työn hedelmää, joka voidaan konkretisoida ostovoimaksi ja sen siirroksi. Velka on siis ostovoiman siirtoa.
Velka on toisen tekemää varastoitua työtä ostovoimasiirtona.
Maapallo on myös nollasummapeli, me vain muunnamme kiihtyvällä tahdilla materioita pitkäaikaista evoluutiota haittaavampaan suuntaan!
Suurin velka on kuitenkin ihmiskunnan ylensyönti koko maapallon kokonaistarjonnasta, joka kohdistuu biosfäärin ylläpitoon (pitkäaikainen keskiarvo) - syömme tuossa noin syyskuuhun tullessa jo laskennallisen täysvuoden tarjontakasvun, siis ylensyönti tai oikeastaan ylikäyttö on noin 33 prosenttia - 8/12 tai 4/12 ~ 33% ylitys. Tuo velka tulee maksuun ennemmin tai myöhemmin!
Maapallon biosfäärillinen kasvu on rajallista. Ihmismoottori tarvitsee polttoainetta, ja lopulta on vain ruoka, jonka energialla me lisäännymme.
5#
Laskennallinen markkinatalousvelka on todellakin nolasummapeli, jossa ostovoiman talletus luo toisille kulutuksen kiihdytyksen. Jos talletusta ei olisi - ei olisi kulutuslisääntymääkään kiihdytettynä.
Jokainen tavallinen kansalainen ymmärtää tämän, esimerkiksi jos pitää säästämällä ostaa mm. uusiauto, on siis kyse hankintapäätöksen toteutusaikataulusta. Ilman vrlkaa on viive, velalla saadaan heti, tuolta syntyvät ne kuuluisat talousoppien laskentaparametrit!
Luonto eikä Koraani tunne korkoa, mutta luonto tuntee harmonian, kuinka on Koraanin laita?
Tuo asia ilmentyy kunkin uskovaisen omassa sielussa.
Koraani tuntee Allahin, joka vie oikeauskoisen virvoittavien lähteiden äärelle.
Mitä harmonia on?
Ihmisen keksimä nimitys luonnon jatkumotyyppiselle verkostosopeumalle.
10#
Oletko sitä mieltä, että arvomaailmamme voisi laajasti muuttua?
Nyt elämme Kokoomuksen johtamaa materialismin ja kulutusjuhlan arvomaailmaa.
Suomen Pankki varoitti asuntovelallisia, ja varsinkin nuoria velan ottajia, joilla on velkaa enemmän kuin 250 prosenttia vuosituloista - jo kolme vuotta sitten. Onko pää tulossa vetävän käteen?
Hyvä kirjoitus !
Kumma juttu...
Ihmiset, jotka ovat syvästi yhteydessä luontoon ja maailmankaikkeuteen, tuntuvat tulevan jotenkin selkeiksi ajattelussaan.
Toiset vain yksinkertaisesti tietävät enemmän.
Sanottaisiinko toisin päin - toiset tietävät tietävänsä yhä vähemmän tiedon löytymisen eksponentiaalisuudesta johtuen!
Maailmantaloudessa ei ole käsitetty mitä merkitsee oma teollisuus. Puhutaan vain komparatiivisen edun periaatteesta. Komparatiivinen etu merkitsee tuotantoetua, sillä tuotetaan, missä se on edullisinta. Länsimaat ovat tuudittautuneet immateriaalisiin oikeuksiin ja ulkoistaneet tuotannon Kiinaan. Kun sitten "brändit" eli tuotemerkit sakkaavat, ihmiset ostavat suoraan brändäämättömiä yhtä hyviä kiinalaisia tuotteita, ollaankin tyhjän päällä. Näin on käynyt Nokialle ja näin on käynyt halki läntisen maailman.
Kuitenkin kotimainen tuotanto aivan toisella tavalla pitää yllä taloudellista aktiviteettia. Kansantalouden kierrossa se ruokkii myös muita kuin työläisiä, nimittäin partureita jne. Nyt tämän luonnollisen taloudellisen toiminnan ekspansion tilalle on tullut luotto, jolla hallitus yrittää elvyttää taloutta. Puuttuu vain se tehdas, jonka palkkatulot hoitaisivat elvytyksen itse.
Omavaraisuus on säteen pituinen asia, lyhimmillään oma henkilökohtainen reviirialue, ja laajimmillaan kansallinen kysymys, josa samankaltaiset muodostavat omavaraisalueen.
On meneillään kuuluisan sanonnan mukaan Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu.
[Orig. maanantai, joulukuu 24, 2007]
Taloudessa tapahtuu - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme
(Eduskunnassa valtiovarainministeri antoi puutarhurin ohjeita kuinka vaalitaan kasvua, kysynnän kukintaa ja markkinoiden lannoitusta - Katainen asialla, kuinka suuren virheen Katainen teki Suomen kansantaloudelle jouluna 2007?)
[ ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]
Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!
Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.
Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.
Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.
Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?
Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.
Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.
EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin
Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.
Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.
Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...
Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi
Ilkka Luoma
---------------------------------------------------------------
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---
Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---
Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---
Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---
Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---
Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---
Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.
keskiviikko, lokakuu 10, 2007
Suomen Pankki - kansalaisen luottamuspankki?
Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?
-----------------------------------------------------
(Suomen Pankissa oli vapaa pankkirakennuksen yleisöesittelytilaisuus 2.10.2007)
[ ... kansalainen ottaa velkaa suruttomasti uskoen nousukauden ja työtehtävien jatkuvan. Kaupalliset pankit kilpailevat asiakkaista tyrkyttäen rahaa - velkamme ylitti jo vuosiansiot, ollen toki alle EU - keskiarvon, mutta Suomi on voimakkaasti vientiriippuvainen maa ... ]
Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?
Oli suuri ilo kuunnella prof. Vilhelm Helanderin esitelmää Suomen Pankin päärakennuksen historiasta. Talon oli suunnitellut v.1876-79 arkkitehti, prof. Ludwig Bohnstedt ja rakennus on korjattu/ entisöity pieteetillä modernisoiden maltilla viimeeksi v. 2006. Talo huokui vaurautta, pysyvyyttä ja rahan kaikkivoipaisuutta - epäselväksi jäi minne "nykyinen kultakanta" on kätkettynä :-)
Suomen Pankin tehtävät kutistuvat sen myötä, mitä henkilökunta hallitusti ja luonnollisella poistumalla vähenee. Entinen mahtilinnoitus on viimeinen statuspaikka enemmän tai vähemmän ansioituneille poliitikoille - tosin Suomen Pankista on noustu myös presidentiksi. Pankin tehtäviin hakeutuu kuitenkin huippuosaajia, koska Suomen Pankilla voi huomenna olla suuria tehtäviä suoraan kansalaisiin vaikuttaen.
Elämme innostuneen asunto- ja muun kulutuksen poreilevassa kuplataloudessa - kaikkea pitää kasvattaa. Pinnan alla muhii keitos, joka voi ryöpsäyttää vakuusarvomme syöksyyn, jolloin Yhdysvaltojen kaltainen keittopoksahdus on täysin mahdollinen. Suomi on vaurastunut palkkamaltilla, vientitoiminnalla, innovaatioilla, hyvällä insinööritaidolla sekä kansainvälisesti ottaen suurella luottamusarvolla kyvystämme toimittaa sitä mitä luvataan. Olisi aika säästää saavutettua varantoa huomiselle pienentämällä kulutuksen hanoja.
Nyt repäistään lattiatasolta irti ulosmittaus takavuosien työstä, uutteruudesta ja ammattiliittojen yhteishengestä. Palkankorotukset täytyy jostain maksaa, nyt ne viime kädessä maksetaan vientitoiminnasta, kotimaisesta kysynnästä ja arvonnousuista - joilta voi osin pohja pudota hyvinkin nopeasti.
Suomen Pankki on erinomainen ennuste-, arviointi- ja vapaaehtoisesti ohjauksellinen eduskunnan pankki, siis meidän kuluttajien ja veronmaksajien "kansalaispankki". Pankilla on mielenkiintoinen mahdollisuus olla opastava, ohjaava ja neuvova laitos kansalaisille varoittaen mm. jatkuvan velan oton vaaroista asiallisella ja perustelevalla tavalla. Pankki voisi olla rahatalouden "omatunto" irti liiketaloustieteiden markkinajargonioista ja kasvuhypoteesiväittämistä.
Suomen Pankissa on mm. maailman mainio siirtymätalouksien (mm. Venäjä ja Kiina) tutkimusosasto ( BOFIT ), johtajanaan tohtori Pekka Sutela, joka esimerkiksi jo v. 2001 osasi ennustaa häkellyttävän tarkasti, kuinka mm. Kiinan kansantalous kasvaa - ennusteet menivät miltei nappiinsa, kertoen tutkimustoiminnan pätevyydestä ja kontaktien luotettavuudesta.
Suomen Pankki voi olla kansalaisen pankki tiedottajana, luotettavana infokumppanina tukien ajatuksia huomisesta antaen osviittaa mallintaen, perustellen ja kertoen, miten eri taloustapahtumat vaikuttavat lopulta kansantalouden ytimeen - perheisiin kohdistuvina tekijöinä. Jo nyt Suomen Pankilla on runsas ja kaikelle kansalle ilmainen infoväylä, niin internetin kuin painotuotteiden osalta. Utelias ihminen löytää nämä asiat pankin sivuilta http://www.bof.fi
Markkinatalouden liiketoimintayhtälöiden rinnalle pitäisi saada uskottavaa puolueetonta tietoa ja opastusta, jottei kaikki ole kasvualttarien armoilla siirtämässä tuloeroja hallitsemattomaan nousuun. Nyt on jo havaittavissa kansalaisnärkästyksen nousua vähemmistöryhmien väärinkäytöksien, ahneusmomenttien ja kähmintöjen vuoksi. Peruskansalaiset siirtyvät "kulutusvallankumoukseen", huomatessaan oman keskinäisen suorainformoinnin voimat ja mahdollisuudet.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23041]
Linkkikokoelma:
http://www.suomenpankki.fi/fi/index.htm [ Suomen Pankin kotisivut - FI ]
http://www.bof.fi/bofit/ [ BOFIT - Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos ]
----------------------------
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien ottoon saatu lupa. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2. lokakuuta 2007)
Kuva 1.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124475 ---
Teksti
Suomen Pankissa on erinomainen siirtymätalouksien tutkimuslaitos - tohtori Pekka Sutela osasi ennustaa jo v. 2001 kuinka Kiinan kansantalous kehittyy. Kiinan merkitys maailmalla kasvaa ja on hyväksi, että Suomen Pankissa on arvovaltainen yksikkö, joka tutkii mm. tämän maan taloudellista kehitystä. Kuvassa juhlavieraita Kiinan suurlähetystössä - Kiina täytti 1. lokakuuta 2007 58 vuotta. Ruoka ja tarjoilu olivat esimerkillistä ja isännät tyypilliseen tapaansa pidättyväisiä ja ystävällisiä suomalaisia kohtaan puuttumatta meidän sisäisiin asioihin.
Kuva 2.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124486 ---
Teksti
Suomen Pankin pääsisäänkäynnistä on suora näköyhteys Säätytalolle, välissä ollen markan takuumies J.V.Snellman. Kaksi instituutiota seisoo vastatusten - entisten aikojen markka ja säädyt, jotka kumottiin virallisesti, mutta kasvavana tulonjakokuiluna elää kuitenkin käytännössä. Olisiko Suomen Pankki Suomen kansalaisille sen oma kansalaispankki vastineeksi markkinaliturgioiden liikepankeille?
Kuva 3.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124493 ---
Teksti
Suomen Pankki on usein viimeinen aktiivikausi enemmän tai vähemmän menestyneille poliitikoille, tosin pankista on myös noustu tasavallan huipulle presidentiksi. Hupeneva henkilökunta myhäilee sananokkelan pääjohtajansa takana hämmästyneiden kansalaisten kuunnellessa uskoako vaiko ei. Erkki Liikanen toimi Suomen valtiovarainministerinä juuri ennen kuin valtiomme liukui nykyajan pahimpaan lamaansa - Liikanen taas liukui tyylikkäästi Brysselin komissaariksi palaten Suomen Pankin pääjohtajaksi. Kansalaisille lienee asiasta muodostuneen vakaa oma käsitys, poliittisen muistin ollessa armeliaan lyhyt.
Kuva 4.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124496 ---
Teksti
Suomen Pankin Kultakanta-salista oli erinomainen näkymä kameralle suoraan Säätytalolle, jossa muinoin säädyt kohtasivat eräiden etuoikeuksin. Tänään säätyjä ei ole, tänään on vain kasvavat tuloerot, toisten hamutessa sellaista, mikä heille ei kuulu. Kansa velkaantuu, rahvaan yrittäessä saada myös elintasoa suurempina autoina ja asuntoina. Voisiko Suomen Pankin "ikkunasta" olla heijastetta kansalaisille, jotka tämän neuvoista oppisivat näkemään mm. velkaantumisen haitat ja onnettomat vaikeudet?
Kuva 5.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124512 ---
Teksti
Suomen Pankilta voisi olla uudenlaista läpinäkyvyyttä (transparentti) talouden hoitoon - voisiko Suomen Pankki toimia kansantalouden edunvalvojana, puolueettomana toimijana neuvoen ja tutkien talouden ilmiöitä, jotta ongelmia voitaisiin vältellä jo ennakkoon? Kuvan alareunassa näkyy "läpinäkyvyys", jota voidaan haluttaessa säätää läpinäkymättömämmäksi. Hauska tekninen yksityiskohta, joka on vertailuarvoltaan osuvampi kuin pankissa on varmaan ajateltu :)
Kuva 6.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124545 ---
Teksti
Suomen Pankin pääsalissa on hieno kiiltävän musta flyygeli musiikkiesityksiä varten. Flyygelin pinta heijastelee vakautta ja hyvin hoidettua pysyvyyttä, mutta kuinka on kansalaisten vakaus ja pysyvyys velkakierteen kasvaessa? Olisiko Suomen Pankki huomenna kansalaisten oma ennustelaitos, joka kansantalouden ehdoin neuvoisi kuluttajia ymmärtämään, että "veli velkaa otettaessa ja velipuoli maksettaessa" - pienellä raflaavuudella, mutta kansakunta on velkaantunut jo yli bruttovuosiansioidensa.
Kuva 7.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124559 ---
Teksti
Suomen Pankista on siirrytty myös Tasavaltamme huipulle. Kuvassa kaksi suurta vaikuttajaa, oikealla Kekkonen, joka ei tarvinne selostetta ja vasemmalla Risto Ryti, joka uhrasi itsensa Isänmaansa eteen - saaden vankilatuomion suureksi häpeäksi koko kansakunnalle. Sittemmin asia on ymmärretty ja Ryti palautettu arvoonsa kansakuntansa yhtenä pelastajana kesältä 1944. Suomen Pankki on saattolaitos monille paremmille ja vähemmän paremmille poliitikoille, kun heille eläkevirkaa hommaillaan. Nyt Pankkiin pyrkii myös ammattilaisia vastaamaan huomisen kansakunnan tiedon tarpeisiin.
Kuva 8.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124571 ---
Teksti
Mielenkiintoinen näkymä kun läpinäkyvyys on säädetty päälle. Hienotunteisesti voidaan myös lasit himmentää, ettei tiedetä ketä neuvottelee Kultakantasalissa - nyt tämä "heijastelee sisäistä - ja ulkoista näkymää". Voisiko Suomen Pankki olla läpinäkyvä kansalaisen pankki kansakunnan eduksi vastapainoksi liikepankkien joskus liiankin kilpailuhenkiselle rahakaupalle kansalaisten kulutuksen ravitsemiseksi. Loputon kasvu tuhoaa viime kädessä niin luonnon kuin kansantaloudenkin.
Kuva 9.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124598 ---
Teksti
Jos katsot tarkkaan, huomaat, että enkelin siipiset tasavallan pojat seisovat markan kolikoiden päällä. Aika oli tuolloinen, jolloin oli markka, jussi, kuokka, sauna sekä viina. Nyt on eurot, optiot, kähmintä, kasvu ja niin sauna kuin viinakin. Tasavalta luopui tunnetusti markastaan euron hyväksi - korko tasaantui, mutta mitä huomenna, jos kilpailukykymme heikkenee? Suomi on vientitoiminnasta täysin riippuvainen maa. Kuinka käy leijonallemme, jos talouden perusta pettää, paluu markkaan voi olla vaikeaa.
Kuva 10.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124619 ---
Teksti
Kansa pääsi katsomaan upeasti entisöityä Suomen Pankin päärakennusta 2.lokakuuta 2007. Jos Suomen kansantaloutta hoidettaisiin samanlaiselle intohimolla, mitä Pankin rakennus on entisöity, ei meillä olisi huolta. Kuinka on nyt, kun nostelemme palkkoja yli kilpailukykymme (?), tai halusiko kansa vain nyt osansa, jonka johtajat ja omistajat ottivat jo aiemmin. Suomen Pankki voisi olla huomisen "kansalaispankki" antaen neuvoja joihin kuluttajatkin voisivat uskoa ja luottaa.
Kuva 11.
--- http://www.panoramio.com/photo/5124636 ---
Teksti
Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html
Velaksi elämisen haittavaikutuksien laaja oppimäärä on nyt näin saavutettu :)
Velka-asiantuntijaksi päätyy, kun ottaa riittävästi velkaa :)
Kertokaahan..mitä tapahtuisi jos ei otettaisiin enään velkaa?
Se olisi myös nykyisen rahajärjestelmän tuho. Siinä sivussa luhistuisi nykyisenlainen hyvinvointiyhteiskunta.
Juurikin näin. Tämän tiedostamalla voimme ymmärtää myös sen,että kun velassa on korko ja se korko on sellaista mitä ei ole luotu järjestelmään..niin peli on selvä.Peli joka tulee luomaan hienoja kaupunkeja ja monumentteja,mutta tulee lopulta kaatamaan ja tuhoamaan ne..vain siis jos ei ihminen näe arvoa toisessa ihmisessä ja sitä kautta totea rahajärjestemää käyttökelvottomaksi.
Millainen olisi huomisen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kulutuksella ja materialismilla kuin näyttötaloudella ei olisi enää niin suurta sijaa?
Nykyinen rahaan perustuva ostovoimajärjestelmä pitäisi korvata tarpeeseen liittyvällä ominaisosuusjärjestelmällä, jossa kiinnittyy mukaan aktiivinen reaaliaikaseuranta, kunkin omalla ympäristö- ja hyötyjäljellä.
"tietokoneen kellotaajuus putoaisi neljännekseen ja näin ei kuumenisi liiaksi" ;)
Mikäli velananto loppuisi kokonaan, hidastuisi kasvutalous luontaisiin mittoihin, energian kulutus laskisi, kaikkea ostettaisiin vähemmän ja harkitummin. Luonto kiittäisi.
talouskasvu itseasiassa loppuu samaan hetkeen kun loppuu velkojen ottaminen.
Ja kun talouskasvu loppuu, tapahtuu karmeita asioita. Nykyiselle järjestelmälle ei ole realistisia korvaavia vaihtoehtoja. Velkaelvyttely on kuitenkin pienempi paha kuin koko systeemin alasajo. En usko Zeitgeistin kaltaisiin idealistisiin liikkeisiin. Ihminen on liian ahne, itsekäs, välinpitämätön, kilpailunhaluinen ja turvallisuushakuinen. Katsokaa kuinka kynsin ja hampain ihmiset pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Näihin ominaisuuksiin pohjautuen vapaa markkinatalous on nykyihmiselle sopivin yhteiskuntamuoto. Näistä kekkereistä tosin tulevat sukupolvet maksavat todella kovan hinnan.
Z-liikkeen ajama tapa tulee ihmiskunnan viimeisenä hetkenä ainoaksi mahdollisuudeksi.Tämä nyt vain on noiden luettelemiesi faktojen pohjalta tosiasia.
Me ihmiset olemme muutenkin kääntyneet jostain risteyksestä väärään suuntaan satojavuosia sitten..olemme tulleet aikaan ja paikkaan jossa todellakin mitataan mitä tämä nyt on mitä olemme saaneet aikaiseksi tavoillamme ja arvoillamme.
Se,että puhutaan jostain uskottavasta tai sen vastakohdasta on vain sanojen helinää..ei mitään muuta. Ihmiskunnan syvimpiä totuuksia on kuitenkin onnellisuuden kaipuu ja halu,tämä koskee aivan jokaista olentoakin mitä olemassa on. Mitään muuta syytä ei ole edes syntyä. Joten jos me tiedämme tälläisen tosiasian..niin miksi siis taistelemme siitä kuka sitä onnea "ansaitsee" tai saa..eikö se todellistuisi,jos osaisimme myötäelää toisen surut ja ilot.Tarjoaisimme apuamme ja pyrkisimme saamaan ihmiset ympärillämme onnelliseksi. Eikö tällöin häviä uskottavuus mistä tahansa,koska se uskottavuus on vain olemassa siksi,että ketä korjaa eniten rahaa..siitä tulee uskottavuuden ongelma.JOS olisi kyse uskottavuudesta sen perusteella tuottaako se kaikille onnea..niin silloin olisimme todellisessa arvossa ja uskottavuudessa vasta kiinni. Huh..koittakaapa pysyä perässä :)
Vellu Heino:
Mihin me oikeastaan tarvitsemme talouskasvua?
Ei mihinkään. No, tietysti luonnon ja ympäristömme alitajuntaiseen tuhoamiseen!
Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia Sinut
21.02.2009 - 15:07
(Mainonnassa pyörii uskomaton ja kiivas kehote kuluttamaan, ettet ruokkisi lamaa 1/)
[ ... ihmiset kuluttivat itsensä väsyksiin markkinataloudessa. Japanissakin eläkeläispariskunta huomasi, ettei kahden hengen talouden kahteen toilettiin voinut hankkia 5. ja 6. sähköhammasharjaa. Ympäristöongelmamme on kulutusjohteinen - ryöstimme enemmän kuin meille kuului ... ]
Elinmahdollisuuksillemme tyly tosiasia on kulutuksemme globaali tasaaminen ja lännessä puolitus 2/. Nykyisellä päästömäärällä keskilämpötila ryöstäytyy 3-5 asteen kasvuun vuosisadan loppuun mennessä ja se vääjäämättä tulee dramaattisesti vähentämään ihmiskuntaa - evoluutio tämäkin. Ympäristö ei jaksa vastata kulutuskiihkeyteemme.
Kannuste kuluttaa, jotta työllisyys säilyisi, on ideana kampanjassa "kuluta, ettet ruoki lamaa". Tuo lause on rujo osoitus sokeudesta ympäristöämme kohtaan, joka ponnistelee omassa äkkiliikkeisessä evoluutiossaan, jonka "suunnitelmaa" ei olla rakennettu. Luonto tulee yllättämään niin meidät kuin "itsensä". Väärää evoluutiota ei ole, on vain tapahtumaketju, jossa elinmahdollisuudet mitataan lajeittain.
Työ on ihmiskunnan takuu elämän mielekkyydestä. Ihminen on rakennettu tekemään työtä. Työtätekemätön ihminen hakeutuu urille, joissa vastuut muusta ympäristöstä ja yhteiskunnasta eivät toteudu. Työ tuo ostovoimaa, mutta sen määrä pitää olla suhteutettu ympäristön kykyyn huolehtia kaikki osasensa - ihminen on vain yksi osa järjestelmää. Meille eivät kuulu kaikki materia- ja energiapotentiaalit.
Maapallollinen kulutus on puolitettava. Niukkuudesta on vaikea puolittaa, mutta runsaudesta se onnistuu. Kehote kuluttaa on onneton lause ymmärtämättömältä markkinamekanismilta. Eläinkunta on säätänyt kulutuksensa vain todelliseen ja välittömään tarpeeseensa. Liika kulutus lajiominaisuutena tuhoutuu vastavoimalla - minka luonto osasi evaluoida rakenteeksi valvomaan harmoniaa. Liika lisääntyminen on aina viime kädessä syöty muiden energiaksi ja lisääntymiseksi. Elämme kierteiden ja kiertojen herkässä maailmassa.
Lännessä ja nykyisissä hyvinvointimarkkinatalousmaissa kulutuksen puolitus ajaa myös hintojen ja kustannusten alenemaa - se patoaa ylijäämäkulutuksen pois potentiaaliksi sinne, missä kulutus ei ole edes meidän ovikynnystä ylittänyt. Materiaali- ja näyttötalous kouristelee samassa tahdissa kuin oppi ympäristön mekanismeista saavuttaa meidän liikakuluttajien ajatus- ja arvomaailman.
Kannuste huolehtia ympäristöstä, jotta se jaksaa ruokkia meidät on se huomisen vastuu lapsistamme ja heidän lapsenlapsista. Vastuu on aloittaa maailman taloushistorian suurin ympäristöprojekti - kysyntä on loputon ja markkinat kaikkialla, siksi paljon olemme jo tuhonneet ympäristöämme. Maailma mobilisoituu ympäristötekijöiden peruselementtien kuntoon saattamiseen - vesi, ilma, maaperä ja meret.
Suomelle on haavailtu uutta nokiaa - jo nykyinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) haaveili uudesta menestystarinasta, ollessaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja - tuolloin vihreä ecocity-father, professori Eero Paloheimo 3/ ehdotti ympäristöteknologian olevan se uusi nokia. Nyt jälkeenpäin vihreiden Tarja Cronberg oivalsi tämän Paloheimon jo vuosia sitten esittämän ratkaisumallin.
Suomi voi osaltansa mobilisoitua uudeksi nokiaksi. Meille on tyrkyllä maailman suurimmat ekoteknologiamarkkinat keihään kärkenä vesi ja sen puhdistaminen. Kiinassa on vesikriisi ja meillä on nyt avaimet noille markkinoille - vain 10-20% niistä riittää. Työ on aloitettava nyt heti ja voimat on keskitettävä.
Taistelu ympäristön elinvoimasta on nyt käynnistettävä. Huolehtiminen luonnosta, biosfääristä on myös alkanut, jotta se jaksaa ruokkia meidät. Tunnetusti arvopapereita, optioita, nelivetoa ja montaa muuta kerskakulutusnäyttöesinettä ei voida syödä. Me hengitämme, me tarvitsemme veden ja syötäväkin on - luonto ja ympäristö antavat nuo välttämättömyydet - jottei käy kuin sille kuuluisalle hevoselle, kun se oppi olemaan syömättä.
Suojele itseäsi, puolita kulutuksesi ja anna todennäköisempi tulevaisuus lapsillesi ja heidän lapsilleen. Säätökoneistomme suurin kiihdyke on geeniperimän eteenpäinvienti - turvaa se. Olemme osa luontokoneistoa, jossa liikakulutus eliminoituu pakolla, ellei sitä ennen vaistolla suojata perimäämme ja tehdä sitä ymmärryksellä ympäristöämme kohtaan.
Puolita, mutta suosi suomalaista, koe Suomea ja osta suomalaiselta.
1/
Kampanja kulutua, jotta et ruoksi lamaa ~ http://www.alaruokilamaa.fi ---
2/
Puolitusta ei tule kangistaa ajatuksena juuri 50 prosenttiin, vaan tuntuvaan määrään, jolla on todellinen vaikutus
3/
Professori, tekn.tri Eero Paloheimo ~ http://www.eeropaloheimo.fi/finnish.htm
Ilkka Luoma
...
Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä. Copyright by Ilkka Luoma 2008.
Kuvakansio 1 -
Suurkaupunki - kulutuksen mekka
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28jsy+ilkka-luoma-china---shanghai-1.html ---
Kuvakansio 2 -
Vesi, maa ja ilma - auringolla elämänvoimaa ja evoluutiota harmoniassa, aikansa kutakin ...
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29caz+ilkka-luoma-maisemat-ja-saat-vaiht... ---
...
Sent:
Cc: Eero Paloheimo ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; tarja.cronberg@mol.fi ; jaakko.kiander@labour.fi
Sent: Friday, January 23, 2009 6:25 PM
Subject: MIELIPIDE - Huolehdi ympäristösi, jotta se ruokkii Sinut
Tuo viimeinen kirjoitus kruunasi sisältörikkaan keskusteluketjun!
Alettaessa ruotimaan nyt juuri kohta Kreikan velkoja maksettaviin ja anteeksi annettaviin - on ajankohtaista tehdä uusinta tälle alustukselle. Jos poistaisimme Kreikan lainojen kaikki korot viideksi vuodeksi...?
Kiinalaisen "avustusrahan" virta on käynnistymässä eurokriisi-Eurooppaan - Italia ilmoitti, että he ovat valmiit myymään osia energia- ja öljy-yhtiöistään kiinalaisille - mitä kreikkalaiset voisivat myydä?
EVVR nousee 780 miljardiin euroon - Kiinan valuuttavaranto on noin 2600 miljardia, joista tosin 65 prosenttia on kiinni jo muiden maiden velkapapereissa - eniten USA:ssa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 64 kommenttia