*

Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa

  • Milloin roboteista tulee itsekorjautuvia ja elastisia - ja millaiseksi uhaksi meille ihmisille?
    Milloin roboteista tulee itsekorjautuvia ja elastisia - ja millaiseksi uhaksi meille ihmisille?
  • Robotti ei tarvitse työaikalakia - vain vuosihuollon, eikä sitäkään, kun saavuttaa täyden autonomian! ¤
    Robotti ei tarvitse työaikalakia - vain vuosihuollon, eikä sitäkään, kun saavuttaa täyden autonomian! ¤
  • Paluu juurille, mutta siellä ei ole tilaa kaikille - hyytävää, mutta linkolalaisuutena fakta - näinkö?
    Paluu juurille, mutta siellä ei ole tilaa kaikille - hyytävää, mutta linkolalaisuutena fakta - näinkö?

Hyytävä otsikko, varsinainen lööppi, mutta liian totuudellinen, kun katsomme kiihtyvää automaatiota, digitalisaatiota ja lopulta robotisaatiota, joita tehostetaan entistä itsenäisemmiksi nostamalla tietojärjestelmien kellotaajuuksia eli sykettä.

 

Sykkeiden nostolla taas kehitetään yhä enemmän tietojärjestelmien itsekorjaavia ohjelmistoja määrittämään erilaisia liikeratoja ja säätöjä, joilla taas tehostetaan tuontantoa – siis enemmän ja nopeammin, näinkö?

 

Mihin meitä ihmisiä tarvitaan?

Meitä tarvitaan kuluttamiseen, koska roboteille pitää olla töitä eli tehdä jotain, josta syntyy liiketoimintaa [1, että syntyy tulosta ja ostovoimallisia tuloeroja [2 – lokeroidakseen meitä ihmisiä eri luokkiin – huomioiviin [3, näyttäviin, vertaileviin [4 ja lopulta ajatteleviin ---

 

OSA 1 - Osuustoiminta on isänmaallista liiketoimintaa [5 – nyt eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo sen, mikä on tiedossa, mutta sitä ei julki kehdata huutaa – selitetään vain, että kyllä korvaavia tehtäviä robottien ja digitalisaation mahdollistaman automaation jälkeenkin tulee --- Ei tule, tai tulee, mutta paljon vähemmille ihmisille, kuin mitä meitä on!

Karhisen haastattelu – HS, toimittajana Anni Lassila

~ https://www.hs.fi/paivanlehti/14102017/art-2000005408658.html -

Ote jutusta:

”OP-ryhmästä häviää tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, varoittaa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen HS:n haastattelussa … ” -otsikko

Kommenttini tuohon Karhisen linkkijuttuun:

”... Suoraa puhetta siitä mitä digitalisaation lisääntyvä kellotaajuus merkitsee normi-ihmisen työtehtäville. Mitä tulemme tekemään huomenna ja ylihuomenna? Järkeviä työtehtäviä ei riitä kaikille. Miten hallitsemme oman lisääntyvän vapaa-aikamme? Ylihuomisen "kiky" (kilpailukyky) tulee olemaan jotain aivan muuta kuin 17 lisäminuuttia töitä per työpäivä.

Valmistautukaamme uuteen lauantaihin, joka perjantai, kun työt päättyvät jo kello 12. Muistaako joku, kun oltiin töissä lauantaina puolille päivin, niin ja koulussakin! Ylihuomenna viikonloppu alkaa perjantaina kello 12 ja radikaaleimmilla jo torstaina kello "16:00". Sitten myöhemmin olemme töissä vain tarvittaessa ”

 

...

OSA 2 - Samaan aikaan Suomen hallitus – pääministeri Juha Sipilän johdolla puuhastelee uutta työaikalakia, ollen pihalla *, mitä se merkitsee, kun töitä tehdään vain tarvittaessa. Tarvittaessa – tuohon sanaan liittyy se kauheus lisääntyvästä ja todennäköisesti hallitsemattomasta vapaa-ajasta, joka luo takuuvarmasti levottomuuksia ---

HS juttu uudesta työaikalainsäädännöstä – pääkirjoitus

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005408193.html -

Ote jutusta:

” … Toimihenkilöille vastentahtoista työaikalain muutosta olisi voitu yrittää kompensoida suuremmilla palkankorotuksilla. Nykyisellä aikataululla hallitus yrittää viedä toimihenkilöiltä pelaamismahdollisuuden. Toimihenkilöt ovat työaikalain kanssa varuillaan, sillä esityksellä saattaisi olla dramaattisiakin muutoksia heidän työjärjestelyihinsä ja palkanlisiin. Nykyinen työaikalaki ei koske yritysten ylintä johtoa, mutta kaikkia muita kylläkin – ainakin teoriassa. Nyt toimihenkilöt pelkäävät, että myös asiantuntijatyö suljetaan työaikalain ulkopuolelle … ” - leipätekstistä

Kommenttini tuohon työaikalakijuttuun:

”... Ylihuomenna töitä tullaan tekemään vain tarvittaessa. Paljon puhuttu, mutta vähän ymmärretty digitalisaatio automatisoi ja robotoi monet työt ihmisten käsistä "virheettömille tehtävien käsittelylinjoille"! Virheettömyyttä ja kasvuhuutoa tukee tietojärjestelmien kellotaajuuksien nosto eli teknologinen kehitys antaa tilaa yhä monimutkaisimmille automaatiotoiminnoille.

Ihminen kehittämisinnossaan robotoi itsensä jouten olevaksi vapaamatkustajaksi ja ympäristökuluttajaksi. Onko näin? Vai syntyykö korjausliike pienelolliseen omavarais- ja kiertotalouteen huomiointifunktiona meitä elättävään biosfääriin nähden?”

 

Kuka/ mikä tarvitsee – missä määritetään tarve – siis tarve ihmisperäiseen työhön?

Automaatio ja robotti kuluttavat, mutta vain energiaa sekä valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Me ihmiset sen sijaan kulutamme myös täysin tarpeellisen energian (ravinnon) isäksi jotain sellaista mikä on täysin tuntematonta robotille – nimittäin mielihalujen tuottamia näyttö- ja vertailuhyödykkeitä sekä turhakkeita – noista syntyy se ympäristöongelma [6, joka meillä on nyt päällä!

 

...

Miten me huomenna ja ylihuomenna kulutamme, kun ihmistyökin valtaosin loppuu ja kyllästys jäytää mieliämme, ei enää jaksa lajiansa enempää kuluttaa ja vapaa-aikailla, jos sitä ostovoimaa nyt robottiarmeijoiden jälkeen tulonjaossa sattui arpoutumaan ** kunkin kohdalle ja missä määrin.

Kuka tai mikä määrää vapaamatkustajille kulutusasteen – välttämättömän ravinnon jälkeen, muuhan on turhaketta, johon evoluutio ei ollut muutamien satojen miljoonien vuosien aikana edes varautunut.

Evoluutio järjesti vain sopeuman ja kilpailullisen lisääntymishimon, jotta itse evoluution sopeuttamisjärjestelmä saa harjoittaa omaa tuote- ja menetelmäkehitystään. Niin – missä mennään homo sapiens sapiens?

...

 

JK

Millaisia ovat elastiset robotit, jotka vaihtavat itse vioittuneen transistorin? Olemmeko me ihmiset evoluution aikajaksollisia ”robotteja” kuolemattomuuden virrassa [7, joille syntyi nykyisessä yhteiskuntajärjestyksessä vain yksi omaisuus, lopulta – henkilötunnus, muutahan meistä ei jää jäljelle, kun olemme sykkeen pysähtyessä lopullisesti poistuneet kiertoon – biosfäärin monimiljoonaisten sääntöjen ja säätöjen mukaisesti.

 

...

Viitenumerot tekstistä

[1 - ” … ihmistä, joka motivoituneena työntekijänä on oleellinen osa liiketoimintaa, eikä ole pelkkä menoerä talouspäällikön tilikartalla … ” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50551-lakkoilun-sijasta-molemmin-puolinen-vastuunkanto -

[2 – Tuloerokeskustelu … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/09/kokoomus-elina-lepomaki-vs-sanna-marin.html -

[3 – Huomioivaa taloutta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/nayttotalous-luonnostaan.html -

[4 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58856-tuloerot-ovat-nayttotaloutta -

[5 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -

[6 – täydennetään kommentteihin

[7 – täydennetään kommentteihin

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153223

 

DOC tyota vain tarvittaessa_14102017.doc – OpenOffice Writer

PVM 14102017

 

689_6413

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

¤
Kuvassa 2 autonomialla tarkoitetaan täyttä itsenäisyyttä ja harmiksemme täyttä verkostoitumista - synkronisaatiota "kaltaisiinsa" - ja näin saavutettiin "proletariaatin diktatuuri" - mitä meille homo sapiens sapiens' lle sitten jäi?

...
Hanhiparven lento!

[2015]
Olemme hitaasti alenevien palkkatasojen kehityksessä. Lisäksi työtilanteiden karkaaminen edullisempien toverien maihin on tosiasia jo vuosien ajan – hanhiparven lento **] kärvistää monia muitakin!

**] Hanhiparven lento ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-... -

.
~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/03/miljardi-te... -

MAANANTAINA, MAALISKUUTA 14, 2016

"Miljardi tekee halvemmalla kuin me"
ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167468-... -
...

"Miljardi tekee halvemmalla kuin me" -Wahlroos
.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Karhista siteeraten: "Järkeviä työtehtäviä ei riitä kaikille."

Sarkastisesti todeten, tuohan on ollut jo kauan ongelma ja sitä kauemmin, mitä älykkäämmästä yksilöstä on kyse.

Juuri nyt la klo 10-16 on muuten meneillään Ajatushautomo Kompassin tulevaisuusseminaari Helsingin yliopistolla, siellä puhutaan tällä hetkellä tekoälystä

Live-streaming:
https://www.facebook.com/kristillisdemokraatit/vid...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Milloin tietokoneen prosessointiteho saavuttaa ihmisen aivot - kellotaajuus ja rinnanajo ratkaisevat?

...
Maailman nopein tietokone ---

"Maailman tehokkain tietokone löytyy Kiinasta
Kiinalainen supertietokone Tianhe-2 on julistettu maailman tehokkaimmaksi tietokoneeksi. ... "

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002656494.html -
.

Kiinassa valmistuu joka vuosi 340.000 korkeamman asteen insinööriä - pelottaako lännenmiestä?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Ylihuomisen viikonloppu alkaa perjantaina klo 12 - muistammeko ajan, jolloin kansakouluakin käytiin lauantaina, mutta vain "puoli päivää"?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

On totta, että tulevaisuudessa ihmisille on töitä hyvin vähän. Ihmiskunta kuluttaakin aikaansa tulevaisuudessa pääosin muuten kuin työtä tekemällä. Toki ihmistyötäkin yhä tehdään, mm. kehitystyötä, muttei paljon muuta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Palvelemmeko huomenna toinen toisiamme?

...
6][2007] Palvelemme kohta toinen toisiamme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/02/automaatio-a... -

Ote:

" ... Seuraavaksi alamme automatisoimaan lisää, että työtehokkuutemme olisi kilpailutilanteen mukainen - siis meidän on tuotettava entistä enemmän vähemmillä ihmistyötunneilla. Automatisointiin menevät kohta myös palveluammatit - alamme palvelemaan itse itseämme esim. internetissä. Löydämme kohta sieltä automaattisesti myös virtuaalisen toisintominämme seurustelukumppaniksemme. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. ... "
.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo työn tekeminen tarvittaessa tulee olemaan ongelma ellemme muuta radikaalisti suhtautumistamme työnantajuuteen. Tällä hetkellä työnantajat käsittävät varuillaolon hyvin raa'asti huonosti maksetuksi ajaksi jonka työntekijä on 24/7 työnantajan käytettävissä äärimmäisen lyhyellä varoitusajalla.

Olisikohan a-järjestöjen syytä puuttua asiaan mahdollisimman ennakoivasti jotta ei syntyisi uudenlaista orjuutta. Niin, että teknologian ja työntekemisen mallien muuttumisesta saisi hyötyä muutkin kuin kapitaaleja omistavat.

Toinen mahdollisuus olisi tietysti sosialismin ideaali jossa lisääntyvän vapaa-aikansa kukin voisi käyttää itsensä kehittämiseen ja luovuuteen. Silloin ihmisen elanto ei kuitenkaan ole enää kiinni palkkaorjuudesta. Mutta se vaatisi vallankumouksen ja siitä on niiin paljon vaivaa ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Nalle Wahlroos näkee ehkä tulevaisuuden omistajuutena ja osinkoina. jos kaikki ovat omistajia ja nauttivat osinkoja, niin mistä tulevat tulot yhtiöille - myynnistä, aivan - robotit tekevät ja me ihmiset kulutamme ostamalla osingoilla. Kestävää? Olisimme itsemme työnantajia, mutta miten saamme oman 2nurkkamme" yhtiöstä/ yhtiöistä, jotka jakavat osinkoja riittävästi - elämä olisi siis riski, kuten nytkin ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kansalaispalkka osakkeina? Keneltäkö? Valtiohan hävittää omia omistuksiaan joten B.Wahlroosko jakaisi omastaan? Varmaankin.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #11

Aikanaan hajonnut Neuvostoliitto, tai uusi Venäjä lahjoitti miljoonia asuntoja kansalaisilleen - ehkä yksi historian suurimpia valtio-omistusjakoja + voucherit yhtiöihin, josta alkoi monien oligarkkien tie kohti miljardeja ... kansa jäi nuolemaan näppejään, tai nokkelimmat kyynärpäilivät jättiomaisuuksia ... Hodorkovski?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

TORSTAINA, HEINÄKUUTA 24, 2014

Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!

Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon 1] – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittäväsati kaikea [-rafl.] 2] 3]

Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä 4], joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä 5], mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?

...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.

Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/tyo-teettaja... - alta. [153320]
.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"Työtä tullaan tekemään vain tarvittaessa"

Duunarille tuo on ollut totuus aina mutta mikä on ollut se tarve. No, tietenkin raha. Työmiehellä ei ole ollut koskaan mahdollisuutta tehdä muuta kuin työtä rahan puutetta lieventääkseen. Herrat ovat kyllä puhuneet työnteon syvällisemmistä syistä ja heillä on ollut mahdollisuus valita eri vaihtoehdoista.
Nykyisin kun jätkistä on tullut "puolipuhtaita" ja voidaan tulla toimeen ilman työntekoa niin duunarikin on alkanut ajattelemaan työtä terapiana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niin, tähän asti työstä on palkittu ruhtinaallisimmin niitä jotka ilmoittavat motivoituvansa haastavista työtehtävistä ja kiinnostavista työtovereista sekä huonoimmin niitä jotka tekevät työtä vain elääkseen. Ehkä tulevaisuudessa päinvastoin?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2006]

Myyntimies on aina provisionsa ansainnut! :)

" ... Palkkapussin saatuaan myyntimies on todennut kauppojen tulleen maaliin; provisiot kilahtivat tilille. Tänä päivänä korkeiden palkkakustannnusten maassa Suomessa voivotellaan kustannuksiemme olevan 5-10 kertaiset kehittyviin maihin nähden. Työ on aina tehtävänsä väärtti. Normaalissa kuukausipalkassa on vaikea huomioida dynaamista tulosta. Yhtiöiden tilauskirjat eivät ole aina staattisia vaan vaihtelevia myyntikyvyistä riippuen. Kustannuksien tulisi elää tulojen myötä ylläpitäen yhtiön kykyä tarjota jatkuvasti ja dynaamisesti työtä tekijöillensä.

Entisten aikojen laukkuryssä, tuo nykypäivän myyntitykki eli kaupparatsu elää yrittäjämäisesti keräten oman ja perheensä toimeentulon myyntityöstä, joka tunnetusti ei ole vakaata, vaan vaihtelevaa kuten kauppamiehen palkkakin. Myyntimiehelle tarjotaan takuupalkan jälkeen tyypillisesti pieni pohjapalkka ja reipas provisio myyntikatteesta tai myynnistä laskettuna. Myyntimiehen palkan voidaan aina sanoa olevan kohdallaan ja tasokorotukset syntyvät omasta tahdosta ja innosta tehdä työtä, siis tulosta yhtiöllensä. On hyvä muistaa, että Suomen kuuluisin kyläkauppa Tuurissa on alkujaan syntynyt kunniakkaan kulkukauppiaan uutterasta työstä.

Myyntimies on käytännössä itsenäinen yrittäjä palkannauttijan sosiaaliturvalla. Myyjä saa aina ansionsa mukaan; hänellä ei ole vakiopalkkaa, vaan yrittäjämäinen korvaus tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea tekemästään voitosta, mikä ylläpitää hänen edustamansa yhtiön toimeentuloa. Voidaan pelkistetysti ja hiukan raflaten sanoa, että myyjäkunta ylläpitää koko muun yhtiön kykyä pitää palkollisia tuotannossa, hallinnossa ja tuotekehityksessä. Myyjäparan pitää vieläpä maksaa esimiehensäkin palkka, ellei pomolla satu olemaan henkilökohtainen myyntitavoite. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-m... -
.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kasvuhokema ei luo luottamusta eikä toimeliaisuuden turvallisuutta

[ … toimeliaisuus korvaa kasvuhoennan! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman... - ]

Kasvu ei ole se tavoite, vaan toimeliaisuus ja ihmisille työ, josta saa arvostusta, jota tehdään huolella vastuuta kantaen – olipa työ mitä tahansa 6]. Työssä ollaan myös siksi, että saadaan osallistua, olla mukana ja vaikuttaa omalla panoksella johonkin yhteiseen, josta voidaan yhdessä nauttia. Ihminen kaipaa yhteenkuuluvuutta, hyväksytyksi tulemista ja tarpeelliseksi tuntemista 7] – oman työn saavutuksista.

Tänään kasvuhokema on automatisoinut tuotannon 8], koska työvoiman palkkaaminen on kallista kaikkinensa 9] – sivu- ynnä muine kuluineen. Meidän yhteiskuntamme sosiaaliset turvaverkot ovat arvokkaita, niin rahassa kuin niistä saatavista palveluista. Osa meistä on täysin näiden turvaverkkojen varassa. Työtä ei ole, ja ruokaakin pitäisi saada – kotikin olisi kiva ja perhe.

...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kapitalistinen talousjärjestelmä perustuu odotettavissa olevalle kasvulle; sille, että tulevaisuudessa tuotetaan enemmän, maksetaan enemmän ja voitetaan enemmän. Siirryttäessä tuotannollisesta kapitalismista finanssikapitalismiin, putoaa tuotanto tuossa merkityksessä pois ja sitten vain maksetaan rahasta eri muodoissaan enemmän ja voitetaan enemmän.

Jossakin vaiheessa tuollaisen "höttöntöttö-"rahan merkitys katoaa muutenkin kuin vain hetkellisen taantuman merkeissä eli veronmaksajat eivät enää pysty tai suostu pelastamaan bankstereita.

Sen jälkeen voimme, jos riittävän moni haluaa, rakentaa yhteiskuntia joissa Luoman kuvailema vastuullinen ja yhteisöllinen nautittava toimelaisuus vallitsee.

Epäilenpä näin kyynisenä vanhana pieruna, että en ehdi sitä nähdä mutta ehkä tulevat polvet sitten joskus ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #17

" ... USA oli painunut muutoinkin pölymyrskyjen aikoihin New Yorkin Wall Street pörssipaniikkiin ja -romahdukseen 3]. Pankit romahtivat, työt loppuivat – miljoonia työttömiä. Oli aika mobilisoida yritteliäs ja kovan paikan edessä suuriin suorituksiin yltävä kansakunta. Kansa kuunteli, jupisi, mutta totteli – Nykyään Rooseveltiä pidetään USA:n 1900 -luvun parhaana presidenttinä.


Miksi me nyt kirjoitamme tästä?

Syy on selvä, tehtiin, saadakseen enemmän ja nopeammin, jotain väärin. Ei oltu osattu ennakoida seurauksia, oli vain sokeasti haluttu enemmän. Piti saada lisää, enemmän maata, enemmän myytävää viljaa, jotta koneellistamista olisi voitu lisätä ja hankkia lisää maata, jotta jokaiselle perheen lapselle olisi saatu riittävä määrä maata omaa maatilaa varten. Lopulta pää tulee aina vetävän käteen – osin tietämättömyys luonnonkierroista, monitahoviljelystä ja esimerkiksi viljelymenetelmistä oli tehnyt tehtävänsä.

Tänään vannotaan automaation,

robotisaation ja kaikkialle leviävän 3D -tulostuksen nimiin – on saatava enemmän, halvemmalla, tarkemmin, mutta joka tapauksessa useammille paljon enemmän. Halutaan nostaa elintasoa, myös kehitysmaissa – ja sinne mahtuu, jos vaikka edes tavoittelevat puolta siitä, mitä meillä jo on. On tapahtumassa jälleen liian paljon ja liian nopealla syklillä ja temmolla. Luonto ei ehdi mukaan, se hengästyy ja rapauttaa hidaskiertoista biomassalajittaumista.

Hyötysuhdeparannukset eivät enää ehdi hätiin?

Ehkä tiedemiehemme vielä osaavat hyötysuhdekehityksessään taikoa enemmän vähemmällä; ehkä näin, mutta lopulta jäljelle jää vielä se vaikeampi yhtälöpalapelin muuttuja – itse ihminen; tämän psyyke ja kestokyky, kun työ muuttaa liian nopeasti muotoaan ja liian monilta se loppuu kokonaan.

Tätä ei inhimillinen evoluutiomme kestä – olemmehän vain vaaksan päässä kivikaudesta 4], jostain 20.000 vuoden takaa – on tapahtunut liiaksi ja liian nopeasti. Tänään vastareaktion ennakoiminen on tuntematon ilmiö – nyt huudetaan kasvua 5] – ja kasvuhokema perustuu lujaan uskoon automaatiosta, robotiikasta ja 3D-materiaalitulostuksesta. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/800-amerikka... -
.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Luoman kirjoitus halusta ja tavoitteesta tuottaa aina vain enemmän tuo mieleeni yhden muinaisen NL:n suurimmista virheistä. Mitattiin vain tuotettuja lukumääriä: enemmän terästä, enemmän sitä, enemmän tätä - välittämättä kustannuksista ja tarveaineiden kulutuksesta sekä laadusta.

Reaalinen NL oli "vain" heijastus kapitalismista eli yritys voittaa kapitalismi sen omassa kilpailussa. Vanha ei kelvannut vaan piti saada uutta ja enemmän, ihan samoin kuin meillä täällä kapitalismissa. Pyrkimys pitäisi olla ihan toisaalle: ihmisen tarpeisiin ja mielekkääseen elämään. Mitä ne sitten ovatkaan kenellekin.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #20

Proletariaatin diktatuuri on onnistunut vain muurahaiskolonioissa ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #21

Mitähän me mahdammekaan tarkoittaa "proletariaatin diktatuurilla"? Termin keksijän silmissä se oli "vain" heijastus kapitalismista. Marx tunnisti ympärillään olleen yhteiskunnan porvariston diktatuuriksi ja päätyi ajattelemaan, että siirtymäkausi sosialismiin edellyttää porvariston vallan, diktatuurin, vaihtamista työväenvaltaan.

Muurahaiskolonioissa ei vallinne työläisten vaan kuningattaren valta jos niiden tietoisuuden tasolla voidaan puhua vallasta meidän tarkoittamassamme mielessä. Taitavatpa toimia kukin roolissaan "vaistonsa ajamana". Niinpä porvarillinen yhteiskunnallinen valistus onkin aina kehottanut laiskoja katsomaan muurahaiskeosta elämälleen mallia. Näkösällä siinä ovat yleensä raatavat työläiset ja raa'at sotilaat. Kuningattaresta ja kuhnureista meidän ei haluttane ottavan mallia.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #25

Aihe on myrmekologiaa - ja tosiaan muurahaiskolonioissa vallitsee täydellinen proletariaatin eli työväestön (kuningatteren mahoja sisaruksia - kaikki) diktatuuri, toverit päättävät jopa sen milloin laitetaan tulemaan kuhnureita jatkamaan sukua, siis lennokkaita/ siivekkäitä, jotka lähtevät täydessä kilpailuasetelmassa etsimään uusia kuningattaria, jotka sitten munituskoneina rakentavat uusia kolonioita! Kuhnureita on todella paljon, sillä vain kaikkein "nokkelin/ vahvin/ ovelin" saavuttaa asemansa - suurin osa tuhoutuu - täydellistä evoluutiota jo kymmeniä miljoonia vuosia ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

On sikäli totta, että muurahaistyöläiset pyrkivät jatkamaan omia geenejään, joko sisarensa kuningattaren kautta tai itsenäisesti (joidenkin lajien työläiset pystyvät lisääntymään ja niiden munien kohtalo vaihtelee muurahaislajeittain sen mukaan ovatko työläiset kuningattaren "vaikutuspiirissä" vai ei).

Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa myös kuningattaren tai joissakin pesissä useamman kuningattaren spermasäiliössä tapahtuva "taistelu" siittiöiden välillä.

En siis puhuisi vallasta siinä mielessä kuin me vallan käsitämme. Muurahaisilla ei, ainakaan vielä, ole tavattu tietoisuutta ja tahtoa vaan "vain" reaktioita olosuhteisiin ja (evolutiivista) pyrkimystä omien geenien levittämiseen. Vertailu ihmispopulaatioihin eli yhteiskuntiin siis ontuu pahemman kerran jollei halua sortua n.s. "sosiaalidarwinismiin" ja antropomorfismiin.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #31

Nyt tullaankin sangen mielenkiintoiseen aiheeseen - tietoisuuden ja motoriikan (synaptiikka!) maastoon! Herää kysymys, milloin tietämysjärjestelmille syttyy "tietoisuus", käsittämällämme tavalla. IBM Deep Blue pelaa shakissa jokaisella siirrolla "loppuun saakka" - näin se on liki 100 prosenttisella varmuudella voittamaton (?) - vai jääkö jokin "tietoisuus" pimentoon? ;)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Niinpä, mitä onkaan tietoisuus? Onko sitä vain sellaista kuin meillä Homo sapiens sapiens -lajin edustajilla vai onko sitä myös muunlaista? Siis erilaista kuin descarteslaista "cogito, ergo sum" -tyylistä?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #43

Rakenne synnyttää uutta - mutta mitään uuttahan ei ole, koska kaikki on ollut aina tässä ja nyt!

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #37
    "Herää kysymys, milloin tietämysjärjestelmille syttyy "tietoisuus", käsittämällämme tavalla."

Sitä on kysytty 1980-luvun alusta, kun ensimmäiset ns. tekoälyjärjestelmät kehitettiin.

Tähän asti tietämysjärjestelmät tahi "asiantuntijajärjestelmät" pyörittävät vain sitä tietoa, jota ihmiset siihen syöttävät.

IBM Deep Blue shakkia pelatessaan laskee tietokoneen nopeudella kaikkia mahdollisia jatkotilanteita. Mutta ei se itsekseen shakin sääntöjä omaksunut.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #46

Juuri näin. Ohjelmointi on ennakkotoimenpide - ratkaiseva kynnys ylittyy, kun alkaa koneoppiminen - btw. Cisco julkisti omasta mielestään muutama viikko sitten Finlandia talolla koneoppivan reititysjärjestelmän - joka osaa toimia itse, jo uusissa ennakoimattomissa tapauksissa, mutta kuitenkin perustaa uudet "sääntönsä" aiemmin opitun pohjalta - ciscolaiset sanoivat häpäilemättä, että järjestelmä kehittyy itsekseen käytön ja tapahtumien myötä entistä fiksummaksi - paikalla oli kuitenkin tietojärjestelmähenkilöiden kermaa Suomesta!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[6

[2009]

" ... [ … työtä tehdään konttoreissa yömyöhään - väki vähenee. Ympäristöhaittoja seurataan kuluttajakohtaisesti muodostaen henkilökohtaista kulutustasetta. Tavalliset kansalaiset harjoittelevat suoravaikutusta 1] viikottaisiin kansalaiskyselyihin, samalla kun edustajamme yrittävät kerätä suosituimmuuspisteita pitkin vaalikautta … ]

Tänään kasautuu liian monia ongelmia yhteen nippuun. Länsimainen markkinamekanismi käy kuolinkamppailua sulavana näyttö- ja kulutustalouden jäänteenä. Ympäristö ajoi ohitse ja luonto varustautuu tasapainon palautukseen ihmisten liiallisen sormeilun jälkeen - alkoi kokonaisvastuun aikakausi.

Mikä on se oikea eläkeikä?

Suomessa pitää nostaa eläkeikää 2], koska eläkeläisten määrä kasvaa ja ansaittu ”toimettomuusaika” kustantaa liiaksi vähenevälle aktiiviväestölle. Veroeurot loppuvat lääkeannoksien ja hoitokertojen määrän kasvaessa. Veroja ei haluta teetättää maahanmuuttajilla, joita tulisi ahkerina työmyyrinä mm. kaukoidästä palvelemaan ikääntyvää väestöä.

Ilman tervettä ympäristöä ei ole elämänlaatuista eläkeikääkään

Ympäristö loppuu kulutuksemme tieltä 3]. On pakko säätää verotuksen kulutuslait. Valmistaudumme pitämään reaaliaikaista kirjaa kulutuksestamme - saamme taseen, jossa ynnäytyy kulutusverotaakka haitta-asteiden mukaisesti 4]. Pluspisteitä saamme kotimaan työllistämisestä vähäpäästöisinä valintoina. ... "

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[7

" ... Jatkumon osa-aikainen pala

Olemme osa sellaista jatkumoa, jolla ei ole meidän mittakaavassa alkua eikä loppua. Jokainen meistä on superlottovoittaja perimäketjussa, joka hipoo kuolemattomuutta. Evoluutio ei välitä meidän rajallisesta videofilmistä jolla on alku ja loppu. Evoluutio välittää vain jatkumosta, jolla on hitaiden muuttujien sopeutuma kokonaisvaltaisuudessa, jota kutsumme biosfääriksi. Tämä biosfääri on toistaiseksi ”kuolematon”. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-ha... -
.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Niin. Mitä teemme hallitsemattomasti syntyvälle vapaa-ajalle?

.
~ http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/melko-hurja-tulk... -

" ... Konsulttiyhtiö PwC on tarkastellut nuorten työllisyysnäkymiä robotisaation valossa. Quartz on poiminut luvuista eri maiden näkymiä ja kiinnittää huomiota erityisesti brittien heikkoihin näkymiin. Synkkä johtopäätös on, että vain 5 prosenttia 15-24 -vuotiaista briteistä on töissä, joissa ei tarvitse pelätä robottien invaasiota. ... "
.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Tilastojen mukaan työllisiä oli vuoden 2017 elokuussa 2 502 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 9 000 enemmän ja naisia 2 000 vähemmän kuin vuoden 2016 elokuussa.

Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 70,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 69,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden elokuusta 0,7 prosenttiyksikköä 72,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä 69,0 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 69,4 prosenttia. (lähde findikaattori)

Jos tarkastellaan kansantaloytta niin BKT on kasvanut viimeisen puolen vuosisadan aikana reilusti vaikka työttömien määrä on lisääntynyt. Olisiko tlanne sama kuin esihistoriallisena aikana? Silloin muinaiset koreakulttuurit syntyivät kun maanviljely oli kehittynyt siten, että se tuotti ylijäämää eli elanto saatiin helpommin eikä sen tuottamiseen tarvittu koko populaatiota.
Tämä mahdollisti sen että osa väestöstä saattoi omistautua muihin toimiin ja muihin ammatteihin, mikä johti ammattikuntien eriytymiseen ja vähitellen luokkayhteiskuntaan. Kaupan kasvu johti maksuvälineiden ja kirjanpitojärjestelmien luomiseen. Jälkimmäinen puolestaan johti kirjoitusjärjestelmien syntyyn.

Tekemätöntä työtä Suomessa riittää - pulaa on sellaisista työtehtävistä, josta maksetaan taloudellinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Työtä, sen tekemistä ja erityisesti työn laatua ja määrää tehtyinä tunteina per henkilö tulee tarkastella laaja-alaisesti ... lisää ihmisiä on poimittu työttömyydestä löytämällä osa-aikaisia ja määrämittaisia työtehtäviä - tämä vähentää itse työttömien määrää henkilöinä, mutta lisää osa-aikaisuutta, kuten on käynyt. Työttömyyden vähennys on rehellisesti sanottuna poliittinen selite, ei todellisuutta itse henkilöihin nähden. Kurjistumiskierre alkaa tästä - monien osalta.

Lisäksi työttömyystilastoista on poistunut tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia sellaisia, jotka EIVÄT enää ilmoita itseään tilastoihin eli pudokkaiden määrä on lisääntynyt, näistä on vaikea pitää kirjaa! De facto ilman työtä olevia on vieläkin enemmän ...

...
Kun kävin Tekno 17 messuilla viime viikolla - jäi hyvin monia ajatuksia pyörimään mieliin, siksi taajaa oli robotiikan, niiden ohjauksen kuin integraattien määrä kuin automaation esittelykin - kiintoisan keskustelun kävin Beckoff - saksalainen - suomalaisen tytäryhtiön tj' n kanssa - integraateista ... Asia jatkuu maailman suurimmille robotiikkamarkkinoille! Yllättäen se on Kiina ...
.

Arviointia sotkee myös Suomessa julkaistavat kaksi toisistaan poikkeavaa työllisyys-/ työttömyystilastoa, joilla kummallakin on perustelunsa!

...
Työ on elämän suola, ja jokainen tarvitsee sitä

Työ luo sosiaalisuutta, yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemisen miellyttävyyttä sekä tunnustusta, että kuuluu joukkoon, vaikka työpaikkakiusaaminen *] on kiristyvissä organisaatiotilanteissa lisääntynyt. Olemmehan aika-ajoin ”ilkeitä” ja haluamme näyttää ja näpäyttää – tueksi heikolle itsetunnolle.

*] Koulukiusaajasta työpaikkakiusaajaksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/koulukiusaaj... -
...

Osa-aikaistettu työttömyys?
[ Prekariaatti ~ x http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/prekariaatti... - ]

Siintääkö ylihuomisessa pätkätyöllä osa-aikaistettu työttömänä olo, jolloin yhteiskunta maksaa piilokansalaispalkkaa työttömyyspäivärahana, johon saadaan liittää huomenna jo suurempi työssäolokorvaus kuin 300 euroa kuukaudessa ( miinus verot)? Näinkö siirrymme hiljalleen kansalaispalkkaan?

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Maallikoilta jää monta asiaa huomaamatta. Automaatio korvannut elävää työvoimaa jo vuosikymmeniä. Jos paperikoneellä hyöri 20 ukkoa 50-luvulla niin automaation vuoksi paperikonetta seurataan nyt valvomosta ja automaatio hoitaa loput. Samalla paperikoneen nopeutta on voitu nostaa moninkertaiseksi eikä siis uusia koneita tarvitse rakenta kun vanhalla konekannalla pystytään kasvattamaan tuotantoa.

Kuitenkin kiinteätä automaatiota on alettu korvaamaan roboteilla. Kiinlaiset taas hyppäävät suoraan käsityöstä robotiikkaan eikä heidän tarviste miettiä kehitetäänkö kiinteää automatiikkaa vai korvataanko se robotilla.
Kävin ensimmäisen kerran Saabin autotehtaalla 80-luvulla ja silloin koriin hitsattiin monia osia käsin. Liukuhihnan molemmin puolin oli hitsarit ja kori pysähtyi hetkeksi heidän kohdalleen, jossa suoritettiin pari työvaihetta. Nyt robotit tekevät nuo työvaiheet. Pelkkä robotti, jossa on ohjauskaappi ja käsivarsi, maksaa 20 000 ja 100 000 euron välissä ja niitä käytetään 10...20 vuotta. Kun robotteja valvomaan tarvitaan yksi henkilö niin kustannussäästö on selkeä ja laatu paranee, koska robotin käsivarsi ei tutise maanantaiaamuna. Kuluttaja saa siis parempaa laatua halvemmalla.

No ihan kaikkea ei roboteilla voi korvata. Tiilestä on muurattu rakennuksia tuhansia vuosia, työvaiheet verrattain yksinkertaisia, mutta tiiliseinää muuraavaa robottia ei ole markkinoille vielä tullut - ja tuskin tuleekaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #27

Se vain avuostaa - ei muuraa. "Robot saves heavy lifting, but still needs plenty of human direction"

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Esitettyjen videoiden mukaan näyttää minusta ihan muuraamiselta mutta tarvitsee, vielä, ohjausta. Miten mahtavat toimia seuraavat mallit ja kilpailijoiden tulevat tekeleet?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #36

Kuinkahan suuriksi nämä 3d-tulostimet vielä kasvavatkaan?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #36

Joopa joo...
Robotin pitäisi osata levittää laasti, laittaa nokkalaasti, asettaa tiili paikalleen ja lopuksi saumata. Jakojen pitäisi osua yhteen ikkunoiden, ovien ja muiden epäjatkuvuuksien kanssa. Robotilla pitäisi siis olla sekä silmää että logiikkaa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #47
Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #32

Muuraaminen on prosessina "vain" liikeratoja, lämpötila- /kosteusparametrointia ja paineroja!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #38

Niinkö...? Lastia mielummin, mutta missä siinä tarvitaan dp:tä? :D

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #48

... prosessin koko hallintaan ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #26

Kuten topicissa todettiin tai oikeastaan kysyttiin - missä kohtaa robotit muuttuvat elastisiksi ja itsekorjaaviksi, kun kellotaajuus nousee riittävän suureksi (!) - niistä tulee "uusi ihmiskunta", kun meiltä katoaa kaikki turhakkeet ja päädymme "keskuskoneen hallintaan", joka säätelee ilot ja surut, kullekin jonkin mystisen ohjeman mukaisesti ;)

...
Science fiction:

Tulevaisuutemme lasikuutioissa
blogID 12100979
...

[U] 5.11.2013 | 16:33 | Ilkka Luoma | Kulttuuri 6 kommenttia | [US_P_IL]
Sitten tulevaisuusvisio,
kun robotiikan ja monitahotulostajien kannattajat saivat tahtonsa lävitse - olimme poistaneet kaiken omaehtoisen lihasmoottoroinnin, ja kun apuvälineetkin alkoivat tuntumaan vastenmielisiltä ---
”Ja maan täyttivät ihmispäiden kerrokset, joissa lasikuutioihin säilötyt aivot [33cm x 33cm x 33cm] 3] seurasivat toistaan, niin horisonttiin ulottuvina rivistöinä kuin korkeuksiin kurottuvina lasipyramideina – nuo kuutiot olivat läpinäkyviä, kun transparenttisuutta hamusimme ja salaaminenkin kiellettiin.

Noissa lasikuutioissa oli säilöttynä minuutemme –

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/tulevaisuute... - [153502]
.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #29

Polymeerejä ja komposiitteja käytetään jo nyt joten se kriteeri on täyttynyt. Robotin voi ohjelmoida toimimaan vikatilassa jotakin perustoimintoja ja mikseipä vaikkapa vaihtamaan itsenäisesti joitakin kuluvia osia, jotka olisivat vamiita moduleita.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #33

Itse asiassa tarkoitan syvällisemmin tätä "transistorin vaihtoa", ... milloin itsekorjaus on jatkuvaa - kuten kehossamme, jossa toimii lopulta bakteerien lait, jhotka manipuloivat puolustusjärjestelmää - hyvässä tai pahassa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #29

Onko tuona maagisena rajana itsekorjaavuus? Siis, että robotti havaitsee toiminnassaan virheen ja korjaa sen. Kysehän on vain sensoreista ja periaatteessa yksinkertaisista algoritmeistä (joissa toki tietokoneohjelmiksi suunniteltuina ja toteutettuina on ihan riittävästi yksityiskohtia samoin kuin laitteissa joita ne ohjaavat).

Katsoisin tuon "rajan ylittyvän" vasta kun robotit huomaavat tekemissään roboteissa kehittämiskohteita ja pystyvät tuon kehittämistyön tekemään. Siis tekemään itseään parempia robotteja.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #34

Voi olla kokonaisvaltaiset tietämysjärjestelmät saavuttavat meidän vielä meille osin tuntemattomat "ihmisalgoritmit" jo seuraavien vuosikymmenien aikana?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

TIISTAINA, HEINÄKUUTA 09, 2013

Älykkäät robotit korvaavat ihmisen?

9.7.2013 | 06:10 | Ilkka Luoma |

ORIG ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuur... -

Robotiikan luovaa älykkyyttä?

Tänään on muotia jälleen puhua robotiikasta, älykkäästä sellaisesta. Luotamme ohjelmointikykyymme ja sen mukanaan tuomiin ratkaisuihin löytää harmonia, onni ja autuus – niin työn jakautumisen kuin ansainnankin osalta.
Samalle viivalle robotiikan kanssa on lajiteltunut niin kutsuttu 3D tulostuskin 0] – ratkaisuksi valmitukseen, materiaalivirtoihin kuin työn teettämiseen. Mitä olemme unohtaneet, jotain sellaista, joka ei luontojärjen valona ole auennut oivaltajille, jotka näkivät vain ”metsän toiselle laidalle”?

”Suomalainen insinööri tai muutoin korkeammin koulutettu henkilö ei ole sen parempi kuin huonompikaan kuin esimerkiksi kiinalainen opintoveljensä tai -sisarensa. Työmoraali, tapa tehdä työtä, itsellisyys ja oivalluskyky ovatkin sitten yksilökysymyksiä - ja noita ominaisuuksia kilpailutetaan nyt urakalla, ja maailmanlaajuisesti - siksi tiuhaan töitä siirtyy meiltä muualle. … ”
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123125-... ---

Luovuuden loppu?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/12/luovuuden-lo... --- 1]

”vaikka suurimmat palikat ovat koostaneet raha, talous, valta ja ahneus – olemmehan kilpailijoita ja voittoon kuin kasvuunkin tähtääviä. Onkohan filosofi Pekka Himanen avaamassa pientä ymmärryksen pandoraa itse pääministeri Jyrki Kataiselle? Himanen on huhupuheiden mukaan minimalismissaan kasvuteesien hylkääjä ja toimeliaisuuden harras kannattaja, opastaako Himanen Kataista johtajuuden ymmärtämiseen? 4] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-lo... ---

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/alykkaat-rob... -
.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nopeimmalta supertietokoneelta vie 40 minuuttia suoriutua 1 sekunnista ihmisaivojen toiminnasta, pitkä on matka vielä ja uskon että suurin ongelma on ihmisen kyky ohjelmoida koneen toimintaa kuin koneen tekninen rajallisuus.

Ja halutaanko varsinaista tekoälyä vai koneen joka reagoi ohjelman mukaisesti eri tilanteisiin, nyt jo auto bensan loppuessa sytyttää huomiovalon ja hakee navigaattoriin lähimmät bensa-asemat, tulevaisuudessa auto hakeutuu itse lähimpään pisteeseen hakemaan lisää käyttöenergiaa.

Mutta missä menee automatisoinnin raja? Oletettavasti päättäjät haluavat säilyttää valtarakenteet ja siihen tarvitaan valuuttaa eli niitä joilla on ja niitä joilla ei ole.

Täysi automatisaatio veisi pohjan valuutoilta, ei ole palkkatöitä jolloin rahan liike loppuu, joten oltaisiin tilanteessa jossa jokainen vain tilaisi tarvitsemansa tavarat ilmaiseksi jotka robotit on valmistaneet ja myös jokainen olisi itsensä herra. Päästäisikö poliitikot, miljonäärit ja miljardöörit tilanteen tähän? Voisi olla kova paikka kun kartanon naapuurin saapuisi robotti rakentamaan isomman tönön aivan ilmaiseksi perheelle joka ei ole päivääkään tehnyt työtä.

Jumitutaanko tämän vuoksi välitilaan jossa vähemmistö tekee "palkkatyötä" ja enemmistö istuu kotona työttömänä sidottuna tietyn arvoiseen kansalaispalkkaan?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Tuo viimeisin kappaleesi on liian lähellä todellisuutta - jo muutamien vuosikymmenien päästä, ellei jo 15 vuoden kuluttua!

..
Kansalaispalkka kustannetaan ainakin osin robottiverolla, tai sitten robotit säädetään valtioiden omistukseen - mutta keille sälyttyy ohjelmointivastuu, ennen kuin robotit itse säätävät itsensä ja saavuttavat täyden elastisuuden.

Ihminen on evoluution näkökulmasta kuolemattomuutensa välijana eli robotisoitu välittäjä lisääntymisen tiellä ...(?)

Niin robotit kuin ihmiset muodostuvat jo nyt atomeista.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nyt jo on keskusteluja että tuloeroja pitäisi kasvattaa, koska Suomessa ei ole tarpeeksi rikkaita. Pelko että tuo toteutuu ja siihen kun yhdistää tämän että monet tippuvat työttömäksi kun tietokoneet ja automatisointi hoitaa "duunari" hommat niin meillä on jako köyhiin ja rikkaisiin hyvin nopeasti.

Robottiveroa tuskin tulee samasta syystä, rahalla hallitaan ja säädetään säännöt tälläisessä tulevaisuudessa.

Mielenkiintoiseksi kohdaksi jää se mistä yritykset ottavat sitä voittoa kun asiakaskunta on kutistunut minimiin.

Ei sovi myös unohtaa että ei ihminen kestä määräänsä enempää sortoa, joten konfiktien mahdollisuus nousee kattoon.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #45

[2013]

Työtön on altis kohtalokkaille vaikutuksille!

" ... Poliitikkomme eivät ole tosissaan huomanneet, että olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – lähinnä kauko-itäisten tovereidemme kanssa. Seuraavaksi haastajiksemme nousevat afrikkalaiset – kunhan oppivat, että työ on säännöllistä ja työpaikalle pitää myös mennä; tämä ei ole rasismia, vaan niiden tosiasioiden tunnustamista, missä olosuhteissa kutkin ihmiset elävät ja asuvat. Tapoja on paljon, eikä toinen ole toistaan parempi tai huonompi.

Palkkoja on laskettava 3], tai oikeastaan ostovoimaa on alennettava,

jotta tasaisempi kulutuskäyttäytyminen leviää koko pallollemme. Jos kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat kuten me – ei meille sitten mitään jääkään. On solidaarisuuden aikakausi – meillä on toistaiseksi vain tämä yksi pallo – siis maapallo, ja sen biosfääri käy jo ylikerroksilla – me kulutamme jättiläismäisesti enemmän mitä suhteellinen biomassamme edellyttäisi. Kansalaiset jarruttavat jo!

Hinnoittelimme itsemme yli muiden –

… ja tuottoisuutemme ei voi kasvaa enää kovin paljon, olemme jo nyt miltei automatisoineet itsemme täällä ”kylmässä pohjolassa” palvelemaan vain toinen toisiamme. Kaikki on automatisoitu, mikä vain voidaan – säästääksemme ihmistyövoimaa ja kustannuksia. Koneethan eivät lakkoile.

Uusin villitys on automatisoida vielä kotityötkin –

nyt jo robotti-imurit suhaavat pitkin kerrostalokolmioita – ja sillä aikaa me katselemme tositeeveetä silmät lasittuneina. Milloinkahan nuo robotit korvaat meidät jo sohvankuluttajinakin? Automaatio vie aina työt mennessään, mutta jos emme halua tehdä työtä, niin kuka ja mikä meidät sitten elättää … viimekädessä ”otsasi hiessä sinun on leipäsi ansaittava” – vain muutama prosentti on itse asiassa ravintoalkutuotannossa kiinni eli maataloudessa. Mikä meidät huomenna ja ylihuomenna elättää? ... "

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-al... - alta.
.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Aikoinaan filosofi Platon opetti, että rikkaimpien ja köyhimpien tulojen suhde pitäisi olla 6:1.  Myöhemmin pankkiiri J.P Morgan opetti, että oikea suhde on 20:1 mutta nykyisin suhde on 500:1 tai jopa 1000:1. Elämme aikaa kun mikään ei riitä.

Rahanteko siirtyy finanssimarkkinoille. Rahaa tehdään sitä ostamalla ja myymällä. Ei tarvita enää tuotantoa eikä tuottajia kuin sen verran, että pörssispekulantit saavat lattensa ja heidän työnantajansa hanhenmaksansa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #53

[2007]

Kun mikään ei riitä!

" ... Juuri nyt maailmassa vallitsee energian, raaka-aineiden, työvoiman, valtahegemonian ja henkisen vaikutusvallan uusjako. Yhteiset resurssit eivät riitä kaikille sen suurimman kulutuksen näkökulmasta. Maapallo on yksinkertaisesti tukehtumassa. Jännitteet kasvavat - itä kohtaa lännen. Etelä kohtaa pohjoisen ja tulotasoerot ovat juuri nyt suuremmat kuin koskaan. Ihmiskunnan suurimmassa pokeripelissä kortit on nyt jaettu epärehellisesti ja väärin. Pelin pyörittäjä vaihtuu tämän vuosisadan aikana ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/luottamuksen... -
.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset