Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Väyrysen kiusalliset esillenostot – EMU ja Nato-Isäntämaa

  • Emu ihmettelee ja kansakin ihmettelee Euro-EMUa - mitä oikein tapahtuikaan - valtiopetos?
    Emu ihmettelee ja kansakin ihmettelee Euro-EMUa - mitä oikein tapahtuikaan - valtiopetos?
  • Kuva 2 kertokoot kaiken sen oleellisen --- kommenteissa verrantoa Venäjään
    Kuva 2 kertokoot kaiken sen oleellisen --- kommenteissa verrantoa Venäjään
  • Millainen tietämys näillä herroilla oli ja on EMU-seikkailusta?
    Millainen tietämys näillä herroilla oli ja on EMU-seikkailusta?

14.12.2017 käytiin Väyrysen osalta se toinen kierros presidenttivaaleihin 2018. Paavo hätkähdytti kahdella rajulla väitteellä – todeten niiden olevan faktoja – ehkä HS-faktantarkastaja toimii nyt ¤, ja tutkii tarkasti miten tuolloin EMU-kuviokellunnassa kävi – kuka ja ketkä siirtelivät nappuloita tieten ja tietämättään (ymmärtämättään).

Nyt Väyrysen haarukka osui istuvaan presidenttiin, olihan Paavo luvannut, että vaalikamppailu sähköistyy, kun hän astuu kehiin. Näin kävikin – ja ehdokas Sauli Niinistö vaivautui, olihan hänelle nostettu vastuupostia EMU- ja Nato-Isäntämaa pöytäkirjan arveluttavista menettelytavoista [0

[0 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9977681 -

 

Olisikin toivottavaa, jo Niinistönkin vuoksi, että media tarttuu nyt vakavalla kädellä näiden kahden väitteen kimppuun – tutkien tarkasti mitä todella tapahtui ja mitä meiltä äänestäjiltä ehkä salattiin, pidettiin pimennossa, kun haluttiin kaksi ehkä kohtalokasta virhettä kansakunnallemme:

 

EMU [1 ja Nato-isäntämaa pöytäkirja [2

Ensin pureudumme EMU – junailuihin, joista kansakunta tuskin on paljoakaan tietoinen

[ - EMU-kiemuroinnin aikana ehdokas Sauli Niinistö oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja – Väyrysen esityksen mukaan … ]

 

Tiivistelmä – vuodelta 2015 (copy-paste):

A]
Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.

2
Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69§:ää käyttäen?

3
Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73§:t?

4
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?

5
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?



B]
Jos: eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?


C]
Jos: varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?


...
d]
Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?

Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos [? - allekirjoittaneen huomio]. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.


Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11§:ään vaaditaan hallitusmuodon 2§:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista ”perustuslakituomioistuinta” ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.

Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös kansalaisaloiteperiaate, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa perustuslakituomioistuin, joka voisi tämän ”euroliitoksen” selvittää – mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.

Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin – saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen ”koira haudattuna” - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (copy – paste) päättyy

--- ylös merkinneenä psta Ilkka Luoma [aineistolla lähdesuoja]


* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, Jorma Jaakkola - Valtiopetos euroon liittymisessä?

~ http://jormajaakkola.fi/EMU-petos - … ”

 

Tarkka ja yksityiskohtainen tapahtumakulku löytyy täältä [1

~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

 

...

 

 

Seuraavaksi Nato-Isäntämaa pöytäkirja ja sen käsittelyjärjestys [2

[ Väyrynen väittää, että pöytäkirja piti tuoda ensin eduskuntaan ja käsitellä siellä – tai edes ratifioida, kuten esimerkiksi Ruotsi teki omalle vastineelleen – toisaalta pöytäkirjan allekirjoitti ”vain” puolustusvoiman komentaja – kenraali Jarmo Lindberg!]

 

jatkuu seuraavassa US-Puheenvuorossa – allekirjoittaneen toimesta

 

¤ [Yle] Faktantarkastaja ~ https://yle.fi/uutiset/3-9974498 -

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 158034

 

DOC EMU_15122017.doc – OpenOffice Writer

PVM 15122017

 

585_5176

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Ilkka Luoma

...
perjantaina, tammikuuta 06, 2017
IN - Tänään kansalaiset ovat saaneet sanoa sanasensa EU:sta ja eurosta *

Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen ”kruunumarkka”, voisi olla Kiinan juaniin vankalla painoarvolla kytketty ”kansainvälinen markka” … ehkä jokin kytkentä jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---
~ http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-s... -

Meillä on Suomesta raskas ulkomaanvelka – euromääreisenä

Nyt moni kysyy sen kuuluisan kysymyksen, miten käy, kun siirrymme vaikkapa markkaan ja devalvoimme sen 10-20 prosentilla – siis alennamme rahan arvoa euroonkin nähden – näin tarvitaan enemmän markkoja eurovelkojen lyhennyksiin, ehkä korkommekin nousevat?

Lopulta on kysymys luottamuksesta

Pienetkin valuutat ovat hyvin arvonsa pitäviä, niihin luotetaan – niillä säilyy osto- ja vaihtovoima. Paljon on myös kiinni siitä, mihin uusi markka asettuu ja jälleen on kysymys luottamuksesta kykyyn miten me hoidamme talouttamme ja kansataloutta. Lisäksi vahvuutta omaan valuuttaan tuo kysyntä meidän tuotteita kohtaan.

Osaammeko valmistaa sellaista laadulla ja riittävällä hinnalla, jolle on jatkuvasti suopea kysyntä. Nämä perusparametrit ovat yksinkertaisia. Ellemme luota itseemme, ei meitä pelasta mikään valuutta, edes markka.

Velka

Tänään näyttää siltä, että monet maat ovat tuudittautuneet, ettei valtion velkoja makseta koskaan loppuun – hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain liittovaltio, joka liki kerran vuodessa äänestää kongressissa siitä miten paljon velkakattoa nostetaan. USA' n velka lisääntyy jatkuvasti maailmalle – amerikkalaisiin luotetaan. Entä meihin, luotettaisiinko meihin, jotka osasivat ja kykenivät maksamaan ”sotasyyllisyysvelkansa”, kuten lainat muutoinkin – aina.

Entä kultakantaan paluu?
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kul... - ]
...

Näin kirjoitimme kaksi vuotta sitten:

Markasta euroon ilman kansanäänestystä – valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin – TIIVISTELMÄ -nä
[ laaja selosteosa ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroo... - ]

Ilkka Luoma

Kuva 2:

Otamme verrannon Venäjältä, jota arvioidaan konkurssikypsäksi - siis julkinen valtion velka bruttokansantuotteesta ---

Valtion velka prosenttia bkt' sta - alkaen vuodesta 2007 - vuosittain:

7.2
6.5
8.3 Vuosi 2009 - vertailuvuosi kuva 2' een
9.0
9.0
9.7
10.6
13.0
13.2
12.9
13.0 - viimeisin arvo Q1-2/2017

~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tilastot/venaja-t... -
.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Se ei kuitenkaan kerro Venäjän federaation kokonaistilanteesta.

Russia’s Regional Debt Spiral

Russia’s regional governments owe vast sums to commercial banks and the federal government in Moscow. Those debts are spiralling out of control and need repaying. But where will those repayments come from?

http://intersectionproject.eu/article/economy/russ...

Russia: Rounding up Regional Debt

The Kremlin is starting to address one of its most dangerous problems: Russia's regional debts. Russian President Vladimir Putin ordered the federal government to start handing out targeted loans for regions to pay off their market debt while the state banks restructure regional debts. Putin has also ordered the regions to cut their debts to less than 50 percent of their revenues by the end of the year, well ahead of the crucial 2018 elections.

https://worldview.stratfor.com/article/russia-roun...

Ilkka Luoma

Tämä kertoo enemmän:

Federaation vararahastot, mrd. USD osittain - vuodesta 2007:

156.8
225.1
152.1
113.9
112.0
150.7
176.0
159.1
121.7
87.9
86.2 - viimeisin arvo 10/2017

Ja tämä ---

Valuuttavaranto, mrd. USD (sis. kulta) - kuten yllä:

476.4
427.1
439.0
479.4
498.6
537.6
509.6
385.5
368.4
377.7
424.9 - viimeisin arvo 10/2017

Lähde - SP/BOFIT

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #5

Sietää ollakin, Venäjän budjetti on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Katsokaamme vaihtotasetta - plus -merkkisenä! ;)

...
Vaihtotase, mrd. USD - vuosittain - alkaen 2007:
72.2
103.9
50.4
67.5
97.3
71.3
34.8
58.4
67.2
22.2
27.3 - viimeisin arvo Q1-3/2017

Lähde: SP/BOFIT

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Asiasta toiseen? Katsottaisiinko vaan sitä budjettia, ja nythän siellä leikataan sosiaalimenoista ja eläkkeistäkin.

Venäjä kiristää vyötään: Budjetissa leikataan lähes kaikesta

Budjetin alijäämä noin kolme prosenttia BKT:stä

Esityksen mukaan valtionbudjetin tulot muodostavat 13,5 biljoonaa ruplaa ja menot 16,2 biljoonaa ruplaa. Budjetti on laskettu siis 2,8 biljoonaa ruplaa alijäämäiseksi, mikä on noin kolme prosenttia Venäjän BKT:stä. Budjettisuunnitelman mukaan alijäämää on tarkoitus pienentää asteittain niin, että se laskisi 1,2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2019 mennessä.

http://www.svkk.fi/ajankohtaista/blogit/venaja-kir...

Lähde: Suomalais-venäläinen kauppakamari

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #10

Putinin omavaraistamisprojekti maksaa - ja Kiinan kauppa suuntaan ja toiseen ei kehity aivan Putinin tahdon mukaisesti ...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

Tarkoittanet että Putinin asevarustelu maksaa, eikä Kiina ole enää antanut Venäjälle lainaa edes tavaratoimituksia vastaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #12

Murto-osa US - maailman sotineimman ja aseisiin satsaavan määristä ...

...
~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vieraskolumni-v...! -

" ... Venäjästä on kaikessa hiljaisuudessa tulossa maailman ruokatuotannon megatekijä, kirjoittaa Hanna Loikkanen kolumnissaan ... "

.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Paavolle hatunnosto ja muisti pelaa. Jopa T Haapala haastatteli asennoituneena ja joutui pulaan.
Moni Paavon teesi olisi ollut ja vieläkin olisi suomen edun mukaista.

Ilkka Luoma

Juuri näin - IS-Timo Haapala nolasi itse itsensä kuulijoiden ja katselijoiden silmissä ja Paavo sai runsaasti uutta kannatusta :)

Ilkka Luoma

Aloitetaan tuon EMU-kiemuroinnin purkaminen - alla olevat osiot, jaettuna neljään osaan - ovat puuduttavaa luettavaa, mutta faktisuus on korkeaa tasoa - ketä kiinnostaa, voi nyt katsoa oliko Paavo vai Sauli oikeassa ja/tai väärässä! :)

...
OSIO 1

torstai 18. joulukuuta 2014
Markasta euroon - petos raskauttavien asianhaarojen vallitessa?

[ver 1.00]

Suomi haki aikanaan EY-jäsenyyttä – tänään monien mielestä samassa yhteydessä luotiin polku myös myöhempään yhteisvaluuttaan siirtymisestä. EY-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö antoi mandaatin valtiovallalle hakea jäsenyyttä. Yhteisvaluuttaan siirtymisestä ei koskaan järjestetty kansanäänestystä. Tänään itsenäisyyden palauttajat teetättivät tarkan selvityksen EY-, EMU ja sen kolmannesta vaiheessa.

On aika tutkia asia uudelleen ja kantaa kansalle mahdollisuus uuden seikkaperäisen selvityksen jälkeen päättää omasta rahasta – markan palauttamisesta.


Tapahtumia, jotka liittyvät Euroopan Unioniin ja eurojärjestelmään, ja yhteisvaluutan selontekoihin kansanedustuslaitoksessamme …

[ …. Koska neuvoa antanutta kansanäänestystä 16.10.1994 käytetään legitimiteettiperusteluna (PeVL 14/1994) – eli EU-jäsenyyden laillisuusperusteluna, oli selvää, että kansalta piti saada myönteinen enemmistö – äänestystuloksessa. On siten loogista, että EMU:n kolmannen vaiheen suhteen on menetelty, kuten tässä kirjoituksessa on tuotu esiin. Lisäksi pitää muistaa, että eduskuntaa painostettiin em. äänestystuloksen perusteella – vetoamalla kansalaisten enemmistön myönteiseen kantaan jäsenyyssopimuksen hyväksymisen suhteen.

Kun hallitusmuodon 2§:n mukaan ylin vallankäyttäjä on kansa, joita kansanedustajat edustavat ja lisäksi kansalta kysyttiin kantaa suoraan – on kaikki tämä petollisuus tapahtunut raskauttavien asianhaarojen vallitessa.]

I TAUSTA

Suuri valiokunta 1997
”Tammikuussa 1992 hallitus antoi eduskunnalle selvityksen EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle (VNS 9.1.1992)”.

Selonteon johdosta antamassaan mietinnössä (UaVM 6/1992 vp)(kirj.huom. 4.6.1992) ulkoasianvaliokunta totesi EY-jäsenyyden merkitsevän Suomelle osallistumista sekä EMS-valuuttajärjestelmään että aikanaan myös EMUun. Valiokunta totesi EMU:n olevan johdonmukainen jatko sisämarkkinakehitykselle ja katsoi sen vaatiman kurinalaisen talouspolitiikan omaksumisen parantavan investointiedellytyksiä ja vakauttavan tuotantoa” [1]

[1]  SuVM 2/1997 vp, sivu 2

Hyväksyikö eduskunta EMU:n kolmannen vaiheen ja kumosiko eduskunta samalla Suomen Hallitusmuodon 72§ ja 73§:t? Minkä lakiesityksen perusteella eduskunta on päätöksen tehnyt? Näinhän olisi pitänyt tapahtua valtioneuvoston selonteon (20.5.1997 vp) mukaan … [myöhemmin tarkemmin]

Näiden kahden toimenpiteen välissä – VNS 9.1.1992 ja UaVM 6/ 4.6.1992 – hallitus antoi 5.3.1992 tiedonannon eduskunnan EY-jäsenyyden hakemiseksi. Eduskunta äänesti 18.3.1992, ei jäsenyyshakemuksesta vaan hallituksen luottamuksesta. Presidentti teki samana päivänä päätöksen jäsenyyden hakemisesta ja hakemus vietiin saman tien Brysseliin.

Tiedonannossa (5.3.1992) EMU-asia esitetään:

”EY-jäsenyys edellyttää Suomelta yhteisön voimassaolevan säännöstön ja menettelytapojen, poliittisen yhteistyön saavutetun tason sekä yhteisön peruskirjoissa mainittujen tavoitteiden hyväksymistä”.

”Neuvotteluissa pyritään saamaan aikaan sellaiset liittymisehdot ja järjestelyt, jotka ovat tarpeen Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. EY-jäsenyyteen sopeutumista helpotetaan lisäksi kansallisilla toimenpiteillä” [2]

[2] Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan yhteisön jäsenyydestä, etusivu (s.5)

”EY-jäsenyys edellyttää, että inflaatio ja korot saadaan alhaiselle tasolle, valuuttakurssi säilytetään vakaana sekä julkisen talouden alijäämä ja velka rajoitetaan mahdollisimman pieneksi. Hallitus selvittää talous- ja rahaunionin eri vaiheiden vaikutukset Suomen kansantalouteen ja päättää tarvittavista talouspoliittista toimenpiteistä” [3]

[3] Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan yhteisön jäsenyydestä sivu 6

Oliko kansanedustajilla mahdollisuus syventyä valtioneuvoston selontekoon 9.1.1992 niin, että he olivat 18.3.1992 selvillä eduskunnan ennakkositoumuksista? Olihan eduskunta lähettänyt valtioneuvoston selonteon (9.1.1992) ulkoasiainvaliokunnan valmisteltavaksi 16.1.1992.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan 18/1997, että EMU-asia on epämääräinen [4] liittymissopimuksen hyväksynnän aikana (huom. Voimaansaattamislaki/HE 135/1994 vp), mutta talous- ja rahaliittoa koskevat lait saatettiin silti voimaan jo voimaansaattamislailla.

[4] PeVL 18/1997 vp, sivu 7

Suuri valiokunta 1997
”Hallituksen esityksessä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) Euroopan talous- ja rahaliittoa koskevat yleis- ja yksityiskohtaiset perustelut (Nide I, s. 71-77; 407-423) lähtivät siitä, että Suomi oli sitoutunut talous- ja rahaliitoa koskeviin perustamissopimuksen VI osaston määräyksiin” [5]

[5] SuVM 2/1997 vp, sivu 2

Miksi Esko Ahon hallitus ja silloinen perustuslakivaliokunta tekivät näin?

Kun EU-liittymissopimusta käsiteltiin vuonna 1994 (HE 135), eduskunnalle annettiin seuraava lausunto:

Esityksen säätämisjärjestyskannanotosta ilmene, ettei hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttamiseksi tarvita hallitusmuodon muutosta. Hallitusmuodon muuttamista voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan pitää oikeudellisesti välttämättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan valiokunnan arvion mukaan aiheudu liittymissopimuksesta miltään osin” [6]

[6] UaVM 9 – HE 135 – 1994 vp, sivu 94 (PeVL 14)

Miten tämän lausunnon perusteella EMU:n kolmatta vaihetta koskevat lait olisi voitu hyväksyä niiden edellyttäessä HM 72§ ja 73§:ien kumoamista?

Valtiovarainvaliokunta sekä talousvaliokunta käsittelivät talous- ja rahaliittoa hallituksen esityksen johdosta antamissaan lausunnoissa. Valtiovarainvaliokunta totesi lausunnossaan (VaVL 6/1994 vp s 110/II), että Suomi hyväksyi jo jäsenyyshakemuksessaan EU:n talous- ja rahaliittoon tähtäävän politiikan, jonka tavoitteena on yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen rahayksikkö” [7]

[7] SuVM 2/1997 vp, sivu 2

Tämä valiokuntalausunto on lisätodiste siitä, että perustuslakivaliokunta ja hallitus johtivat eduskuntaa harhaan (viite: PeVL 14/1994 EMU:n kolmas vaihe ei kuulu sopimukseen).


Eduskunnan tietoa ennakkositoumuksesta perustellaan 9.1.1992 valtioneuvoston selonteolla ja 4.6.1992 ulkoasiainvaliokunnan mietinnöllä ja 1.2.1993 jäsenyysneuvottelujen alkaessa hallituksen antamalla ilmoituksella EMUun siirtymisestä ensimmäisessä vaiheessa.

Miksi hallitus ja perustuslakivaliokunta sitten selittivät, ettei liittymissopimus muuta hallitusmuotoa ja miksi perustuslakivaliokunta selitti, ettei EMU:n kolmas vaihe sisälly hallituksen esitykseen 135/EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislakiesitys/1994 vp.

On siten täysin loogista, että perustuslakivaliokunta toteaa 1997 lausunnossaan (18), ettei eduskunnalla ollut juridista OIKEUTTA edellyttää lopullisen päätösvallan pitämistä Suomen eduskunnalla. Tällöin on kuitenkin kysyttävä, missä vaiheessa eduskunta on sitten tehnyt päätöksen hallitusmuodon kumoamisesta Suomen markkaan ja Suomen Pankkia koskien (HM 72§ ja 73§)?

Olennaista ei ole se, mitä selitetään. Olennaista on se, että kerrotaan miten asiat olivat ja mikä päätös tehtiin. On epä-älyllistä väittää jälkikäteen, että oli päätetty jotain muuta, kuin mitä päätettiin.
Se, että vuonna 1997 kerrotaan asioiden olleen 1994 toisin, kuin mitä kansalaisille ja eduskunnalle kerrotaan niiden olevan ennen päätöksiä, ei anna oikeutusta hyväksyä tapahtunutta. Kysymyshän on petoksen tunnustamisesta – EU-jäsenyyspäätöksen perustana. Lisäksi on huomioitava, että kysymys oli suvereenin valtion perustuslaista. Mutta jotenkin tuntuu, että se onkin ansio 1999, että oli onnistuttu pettämään eduskuntaa.


”Yhteiskunnan säilymisen ja sen olojen kehittämisen tärkeimpiä edellytyksiä on sellaisen järjestyksen olemassaolo, jota yhteiskunnan jäsenet noudattavat. Ellei oikeutta ja oikeuskäskyjä pidetä pyhinä, ei ihmisten kesken kehittynyt yhteiselämä eikä sivistyskään ole mahdollinen”
Näin vakuuttaa tunnettu oikeusoppinut R.A. Wrede ja jatkaa: ”Oikeus on lähinnä ihmisten keskinäisen yhteiselämän järjestys, yhteiskunnallinen järjestys” [8]

[8] WSOY:n PIKKU-JÄTTILÄINEN

Rabbe Axel Wrede (1851-1838)
Siviiliopin ja siviiliprosessioikeuden tutkija

...
Jatkuu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ottaen huomioon että euron kannattajia on Suomessa valtaosa kansalaisista niin harvinaisen vähän heillä on mielenkiintoa todistaa että euron ottaminen Suomen valuutaksi oli laillinen toimenpide.

Ilkka Luoma

OSIO 2

...

II YKSILÖLLISEMMIN

1.       Perustuslakivaliokunnan lausunto 1994
Ulkoasianvaliokunnalle antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta toteaa (PeVL 14/1994 vp) seuraavaa:

”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen”

2.       Ministerin lausuma perjantaina 4.3.1994 eduskunnan keskustellessa pääministerin ilmoituksesta: ”Pääministerin ilmoitus Euroopan unionin kanssa saavutetusta neuvottelutuloksesta:
Ministeri Pertti Salolainen (Kok., pääneuvottelija jäsenyysneuvotteluissa):

Mitä yleensä aikatauluun tulee, siinä ei ole mitään uutta todettavissa. On edelleenkin epätietoista täsmällisesti, aikooko EU toteuttaa yhteiseen rahaan siirtymiset ja nämä. Ne ovat sitten myöhempien aikojen ongelma” [9]

[9] Eduskunnan pöytäkirja sivunumero 223

Kun eduskunnalle näin oli selkeästi ilmoitettu, ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu Hallituksen lakiesitykseen 135 (EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislakiesitys), eduskunta tietenkin edellytti asiasta aikanaan sitä koskevaa lakiesitystä:

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen 135/1994 vp: ”Eduskunta edellyttää, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella, jolloin hallituksen on arvioitava Suomen osallistumista mm. (ulkoasianvaliokunnan) mietinnössä mainittujen seikkojen valossa” [10]

[10] Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen  135/1994 vp

(Suomen lain – valtiopäiväjärjestyksen 28§ - mukaan Hallituksen esitys on lakiesitys, erillinen esitys on erillinen lakiesitys. Tässä tapauksessa sen olisi pitänyt olla Lipposen hallituksen lakiesitys EMU:n kolmanteen vaiheeseen liittymisestä ja Hallitusmuodon 72 ja 73§:ien kumoamisesta, mutta asia käsiteltiin hallituksen tiedonantona siitä, että EMU:n kolmatta vaihetta koskevat lait ovat jo voimassa ja että HM 72 ja 73§:t eivät ole enää oikeudellisesti sitovia EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain perusteella)

Tämä eduskunnan vastaus (EV) on asiakirjassa käsitteenä ”varauma”. Eduskunta omasi siten päätöksensä (EV) perusteella päätösvallan EMU:n kolmannen vaiheen ja samalla Suomen Hallitusmuodon 72 ja 73§:ien suhteen – sitten kun asia myöhemmin tulee ajankohtaiseksi. Eduskunnan päätöksen ymmärtää, sillä on toinenkin keskeinen peruste sille, miksi eduskunta vastasi niin kuin vastasi:

A.
Kun EU-liittymissopimusta käsiteltiin vuonna 1994 (HE 135), eduskunnalle annettiin seuraava lausunto: ”Esityksen säätämisjärjestyskannanotosta ilmenee, ettei hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttamiseksi tarvita hallitusmuodon muutosta. Hallitusmuodon muuttamista voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan pitää oikeudellisesti välttämättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan valiokunnan arvion mukaan aiheudu liittymissopimuksen miltään osin” [11]

[11] UaVM 9 – HE 135 – 1994 vp, s. 94 (PeVL 14)

B.
Vuonna 1996 TV1:n ohjelmassa ”K Tervo” kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) ilmaisee asian niin, että jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa antanutta äänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli. [12]

[12] 18.12.1996/ TV1/ K Tervo

C.
Arvovaltaiselta taholta tulee myöskin vahvistus: Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1997 eduskunnan puhemies kertoo, ”ettei hänkään tiennyt nappia painaessaan (1994), että samalla äänestettäisiin Suomen markan kohtalosta” [13]

[13] Suomen Kuvalehti no 15/ 11.4.1997, s. 19

...
Jatkuu

Ilkka Luoma

Jokainen tämän tyyppinen Paavon nälvintä tuo hänelle lisää ääniä!

...
... Nälvintää, tuo lisää ääniä Väyryselle. Vallanhimosta toimittaja Akkanen voisi kertoa vaikka Jyrki Kataisesta

.
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005490446.html -

" ... Mikä Väyrystä sitten ajaa pyrkimään joka paikkaan, kerta toisensa jälkeen? Valta. Yhtä avoimen vallanhimoista poliitikkoa Suomessa on nähty harvoin, jos koskaan.

Väyrynen on pitkäikäistä sukua, joten hänet saatetaan nähdä sekoittamassa poliittista pakkaa vielä vuosien päästä. ... "

.
Toimittaja Akkanen ei saata ymmärtää, että ehkä kansakunta haluaakin, että nykymuotoinen politiikka sekoitetaan - kunnolla ja muodostetaan alkava uusi vuosisata yhteisten asioiden hoidolle ...

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

emu ja isäntämaa,ei yhtään mitään kiusallista,kuten ei saksalaisten maihinnousussa hankoon keväällä -18,kuten ei lento-osasto Kuhlmein ja panssarinyrkkien avuksi tulossa kesällä -44 !

-Mikäli ei mitään turvaa olisi euroopasta,se olisi tervetuloa pienet vihreät miehet,mitä tietysti monet toivookin !

Ilkka Luoma

OSIO 3

III EMU:n 3. VAIHE V. 1997/ 1998

1.       Eduskunnalle vuonna 1994 selvitetty oikeudellinen varauma muuttuu ponneksi vuonna 1997!

Hallituksen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä (UaVM 9/1994 vp s. 21/II-22/I) ulkoasiainvaliokunta totesi, että Suomen osalta rahaliiton hyväksyminen on Maastrichtin sopimuksen muiden määräysten tavoin ollut edellytys liittymissopimuksen synnylle. Valiokunta kiinnitti huomiota epäilyksiin, jotka koskevat kansan- ja valtiontalouden valmiuksia osallistua ilman tasapainohäiriöitä talous- ja rahaliittoon. Valiokunta liitti mietintöönsä ponnen, jonka mukaan ”Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella, jolloin hallituksen on arvioitava Suomen osallistumista muun muassa mietinnössä mainittujen seikkojen valossa” [14]

[14] SuVM 2/1997 vp, s.3

2.       EMU:n kolmannen vaiheen osalta EY-lainsäädäntö onkin jo voimassa ja yhteisön lainsäädäntö on syrjäyttänyt Suomen Hallitusmuodon 72 ja 73§:t vuonna 1994 voimaansaattamislailla perustuslakeihin tehtyinä poikkeuksina

2.1   Perustuslakivaliokunta v. 1997:

”EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain säätäminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä on tehnyt poikkeuksen useasta hallitusmuodon säännöksestä, mukaan luettuna myös 72§”

”EU-liittymissopimusta voimaan saatettaessa käytetyn poikkeuslakimenettelyn vuoksi Suomen siirtyminen yhteiseen rahaan ei ole valtiosääntöoikeudellisesti riippuvainen hallitusmuodon 72§:n sanamuodon muuttamista tai kumoamista” [15]

[15] PeVL 18/1997 vp, s 10

Näin todistetaan, että hallitusmuodon 72 ja 73§ menettivät oikeudellisen sisältönsä 18.11.1994. Samalla tulee todistetuksi, että Suomen hallitusmuotoa on kumottu ilman eduskunnan päätöstä.

2.2   Vuonna 1998 Valtioneuvosto/ hallitus ei voi antaa lakiesitystä EMU:n kolmannen vaiheen osalta, koska ko. lait ovat jo voimassa. Vaikka valtiosääntöuudistuksen 1995 jälkeen Suomen hallitusmuodon mukaan HM 72 on voimassa:

”Tällaisen esityksen antaminen olisi kuitenkin euroalueeseen liittymisestä päätettäessä ongelmallista, koska päätöksenteko kohdistuisi jo hyväksyttyihin ja voimaansaatettuihin Maastrichtin sopimuksen talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskeviin määräyksiin” [16]

[16] VNS 20.5.1997, sivu 38

Tämä kohta 2.2. tarkoittaa sitä, että:

Voimaansaattamislailla (HE 135) kumottiin HM 72 ja 73§:t vastoin sitä, mitä hallitus ja perustuslakivaliokunta olivat ilmoittaneet: Ettei mikään hallitusmuodon pykälä menettäisi merkitystään sisällön osalta.

Näin ollen, eduskuntaa johdettiin harhaan hallitusmuotokysymyksen suhteen, harhanjohtajina hallitus ja perustusvaliokunnan (EU-myönteinen?) enemmistö.

Kun eduskunta siis saattoi voimaan tietämättään EMU:n kolmannenkin vaiheen, perustuslakivaliokunta johti eduskuntaa harhaan väittämällään, ettei kolmas vaihe neuvottelutietojen perusteella kuulu EU-liittymissopimukseen/ lakiesitykseen 135.

Kolmantena seikkana tässä todistetaan, ettei eduskunta ole koskaan saanut päätettäväkseen todellista EU-liittymissopimusta, eikä ole olemassa sellaista eduskunnan päätöstä, jolla eduskunta oli hyväksynyt voimaansaattamislailla hallitusmuodon 72 ja 73§:ien kumoamisen ja EMU:n kolmannen vaiheen lainsäädännön.

...
Jatkuu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"emu ja isäntämaa,ei yhtään mitään kiusallista"

Miksi kukaan sitten ei halua todistaa että markasta luovuttiin perustuslain mukaisesti? Tämä on todellisuudessa hyvin kiusallinen kysymys monelle poliitikolle sekä myös medialle, siksi eivät halua asiasta mitään mainitakaan.

Ilkka Luoma

OSIO 4

3.      Perustuslakivaliokunta paljastaa vuonna 1997, että silloisen perustuslain mukaan Suomen täysivaltaisen tasavallan eduskunnalla ei ollutkaan päätösvaltaa 18.11.1994 EU-liittymissopimusta koskevasta lakiesityksestä päätettäessä:

”Voimaansaattamislakia koskevassa vastauksessaan eduskunta edellytti, että Suomen mahdollisesta liittymisestä kolmanteen vaiheeseen (oikeastaan: yhteisen rahan käyttöön) päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella (kts. myös PeVL 14/1994 vp, s. 4/I).

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on esitetty Suomelle jäsenvaltiona kuuluvista velvoitteista osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen ja euroaluetta koskevan neuvoston päätöksenteon sidonnaisuudesta nimenomaisiin sopimusmääräyksiin, on eduskunnan vastauksessa tarkoitettua myöhempää päätöstä pidettävä luonteeltaan poliittisena.

Kysymys ei siis ole siitä, että eduskunta olisi tällä lausumallaan voinut tehdä oikeudellisesti merkityksellisen varauman jatkossa noudatettavan kansallisen päätöksentekoprosessin muodostumisesta juridiseksi edellytykseksi Suomen osallistumiselle yhteisen rahan käyttöön” [17]

[17] PeVL 18/1997 vp, sivu 7

Eduskunnan päätösvalta Suomen markkaa, Suomen Pankkia ja siten samalla Suomen hallitusmuotoa koskevassa asiassa on evätty – jo ennen EU-liittymissopimuksen käsittelyä.

Miten eduskunnalle oli ilmoitettu 18.3.1992 EY-jäsenhakemusta koskeneessa tiedonannossa?

5.3.1992 tiedonannon sisällöstä, muun muassa:

”Hallitus on päättänyt, että Suomi hakee Euroopan yhteisön jäsenyyttä, jos eduskunta hyväksyy tässä tiedonannossa ilmaistun hallituksen kannan”

”Uudessa tilanteessa Suomen kansalliset edut näyttävät olevan parhaiten turvattavissa Euroopan yhteisön jäsenenä”

EY-jäsenyys edellyttää Suomelta yhteisön voimassaolevan säännöstön ja menettelytapojen , poliittisen yhteistyön saavutetun tason sekä yhteisön peruskirjoissa mainittujen tavoitteiden hyväksymistä”

Euroopan yhteisöstä kehittyy Euroopan unioni, jonka ulko- ja turvallisuuspolitiikka kattaa periaatteessa kaikki turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Sen tavoitteena on yhteisten arvojen, perusetujen ja itsenäisyyden takaaminen … ”

”Suomi tukee ETYK:in periaatteiden kuten ihmisoikeuksien, demokratian, ja oikeusvaltion vahvistamista ja yhteisen Euroopan rakentamista”

Maastrichtin sopimuksessa yhteisön piiriin hyväksyttiin puolustuspoliittisen yhteistyön kehittäminen”

”EY-jäsenyys edellyttää, että inflaatio ja korot saadaan alhaiselle tasolle valuuttakurssi säilytetään vakaana sekä julkisen talouden alijäämä ja velka rajoitetaan mahdollisimman pieneksi [18]. Hallitus selvittää talous- ja rahaunionin eri vaiheiden vaikutukset Suomen kansantalouteen ja päättää tarvittavista talouspoliittista toimenpiteistä”

[18] Ns. EMU:n lähentymisehdot

”Kansantalouden saattamiseksi EY-jäsenyyden edellyttämään kuntoon ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi laaditaan kattava talous- ja teollisuuspoliittinen ohjelma, jota toteuttamalla nostetaan teollisuuden ja viennin osuutta kansantaloudessa, kehitetään verorakennetta yhteisön verorakenteen suuntaan, parannetaan P&K –teollisuuden toimintaedellytyksiä, sopeutetaan julkisen sektorin kehitystä taloudelliseen kehitykseen, lisätään joustavuutta työelämässä ja parannetaan muutenkin talouselämän toimivuutta”

”Poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja oikeusjärjestykseen sekä Ahvenanmaan erityisasemaan liittyvät kysymykset on otettu selvitettäviksi. Hallitus on asettamassa komitean, jonka tehtävänä on selvittää, miten Suomea koskevat yhdentymisratkaisut vaikuttavat eduskunnan, tasavallan presidentin, ja valtioneuvoston ulkopoliittisiin ja kansainvälisiä asioita koskeviin valtaoikeuksiin ja niihin liittyviin päätöksenteko- ja työnjakojärjestelmiin. Selvityksen perusteella tehdään tarvittavat ehdotukset muutoksiksi valtiosääntöömme” (Näin viitataan valtiosääntöuudistukseen, perustuslaki 2000, tosin myös valtiosääntöuudistuksen 1995 EU-jäsenyyden seurauksena).

”Hallitus pitää tärkeänä, että jäsenyysneuvottelut voidaan käydä samaan aikaan jäsenyyttä hakeneiden muiden EFTA-maiden kanssa”

”Hallitus pitää huolen siitä, että eduskunta ja sen valiokunnat voivat tiiviisti seurata hakemuksen käsittelyä sekä neuvottelujen aloittamista ja kulkua”

”Ennen jäsenyyteen johtavan neuvottelutuloksen lopullista hyväksymistä on tarkoituksena järjestää asiasta neuvoa-antava kansanäänestys”

...
Jatkuu

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Keskustalaiset Vanhanen ja Väyrynen ovat eri stategialla liikkeellä - mielenkiintoista on nähdä jäsentenvälinen kisa.
Alunperin Vanhasen luultiin jäävän kokeneen konkarin jalkoihin, mutta Vanhasen terävät kommentit ajankotaisiin asioihin nostavat kyllä hänen osakkeitaan äänestäjien silmissä.
Mielenkiintoista nähdä eka gallup - veikkaan Vanhaselle lievää etumatkaa.

Ilkka Luoma

Peli on avattu - Väyrynen otti Niinistöä ajatellen erittäin kiusallisen asiayhteyden esille (kaksikin, mutta tässä avauksessa keskitytään vain EMU' uun) - tänne ketjuun tuotetaan nyt koko mahdollisen valtiopetoksen sisältävä EMU-aineisto, johon kolme lakimiestä (kaksi ott) tutkivat onko mahdollista saada tutkintapyyntö ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta ... toki on myös rahasta kiinni, sillä projekti rahoitetaan kokonaan yksityislahjoituksin ... katsotaan nyt mitä voidaan tehdä :)

...
Paavo lupasi laittaa sähköä peliin, nyt sitä sitten on ---

Eilen Yle tentissä Niinistö jo selvästi harmaantui ja hermostui väitteistä - onkin aika saada täysi selko mitä nuo väitteet ovat ja onko Paavo vai Sauli oikeassa vai kumpikin väärässä.

...

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Kertoo paljon Suomen myrkyttyneestä ilmapiiristä ja korruptiosta, että jo 25 vuotta olemme eläneet valheessa perustuslakia rikkoen ja valtiorikosta ajaen. Ennenkaikkea em. lause koskee Niinistöä kumppaneineen. Asia on koko Suomea ja suomalaisia koskeva, piilotteluun ja salaamiseen on osallistunut koko hallinto, 200 kansanedustajaa mukaanlukien. Ei uskoisi, että Suomi on demokratia....noh eihän se faktojen valossa sitä olekaan.

Ilkka Luoma

OSIO 5

III TODISTEAINEISTO

Vuonna 1997, muun muassa perustuslakivaliokunnan, suuren valiokunnan ja valtioneuvoston selvitysten mukaan perustuslakivaliokunta johti lausunnollaan 14/1994 vp eduskuntaa harhaan sekä hallitusmuodon, että EMU:n kolmannen vaiheen suhteen. Eduskunta sai päätöksentekonsa perusteiksi neuvottelujen ja jäsenyyssopimuksen  sisällön totuudenvastaista tietoa, eli valiokunnan EMU-lausuma oli perätön:

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon (14/1994) liittyen valtioneuvosto toteaa 1997:

”Tosin perustuslakivaliokunta viittaa lausuman yhteydessä myös Suomen puolelta neuvotteluvaiheessa esitettyihin poliittisluoteisiin lausumiin (4). Tällaisilla lausumilla ei ole kuitenkaan muita sopimuspuolia oikeudellisesti velvoittavaa luonnetta [19]

[19] VNS 20.5.1997, sivu 35

(4) Jäsenyysneuvottelujen viidennessä ministeritason tapaamisessa 21.12.1993, jolloin talous- ja rahaliittoa koskeva osa suljettiin, Suomi totesi, että eduskunta ja hallitus tekevät asianmukaisena aikana tarpeelliset päätökset Suomen osallistumisesta kolmanteen vaiheeseen perustamissopimuksen mukaisesti Englannin kielisenä teksti kuuluu seuraavasti:

”The national decisions necessary for Finland´s participation in the third phase in accordance with the provisions of the Treaty shall be taken in due time by the Parliament and the government”

Lausumaa ei ole kirjattu liittymissopimukseen tai siihen liitettyihin asiakirjoihin eikä liittymissopimuksen päätösasiakirjan allekirjoittamisen yhteydessä ole annettu sen sisältöistä julistusta [20]

[20] VNS 20.5.1997, sivu 35

Hallituksen voimaansaattamislakia koskevassa esityksessä todetaan useissa kohdin talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen liittyvien sopimusvelvoitteiden edellyttävän perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä. Perustelujen mukaan tällaisia, valtiosääntöön vaikuttavia Suomen suvereniteettia rajoittavia sopimusmääräyksiä ovat keskuspankille nykyään kuuluvien tehtävien tekeminen rahapolitiikassa, Euroopan keskuspankin (EKP) päätösvalta, EY:n tuomioistuimen toimivalta, EKP:n oikeus asettaa sanktioita, yhteisen rahan (yhteisvaluutan) käyttöönotto ja EKP:n suora kannevalta jäsenvaltioiden keskuspankkeihin nähden (HE 135/1994 vp, s. 76)” [21]

[21] VNS 20.5.1997, sivu 35

Sitten vielä todetaan:

”Kun vielä otetaan huomioon, että liittymissopimuksessa yhteinen raha on nimenomaan mainittu kysymyksenä, jonka vuoksi liittymissopimuksen voimaansaattamislaki on säädetty supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, hallitus katsoo, että yhteiseen rahaan siirtymisen edellyttämät perustuslakiongelmat ovat jo tulleet ratkaistuiksi voimaansaattamislain säätämisellä valtiopäiväjärjestyksen 69§:n 1 momentin mukaisesti [22]

[22] VNS 20.5.1997 sivu 37

...
Jatkuu

Ilkka Luoma

EMU-aineisto tiukkenee loppuaan kohden!

...
kuten ketjussa todetaan - on kansakunnalla oikeus tietää nyt mitä on tapahtunut. Salaaminen on lopetettava. Se, päättääkö media aloittaa istuvan presidentin suojelun olemalla julkistamatta tätä hyvin tarkkaa aineistoa - on sitten median asia, mutta tällöin tuo julkistus tehdään muulla tavoin. On vihdoin saatava selville ollako vai ei - kansa on nyt tiedettävä asia, ennen kuin he ja me astelemme vaaliuurnille!

Ilkka Luoma

OSIO 6

HUOM! Valtioneuvosto käsittelee Suomen perustuslakia ongelmana, joka on ratkaistu voimaansaattamislailla 1994.

ja

”Suomi ei ole tehnyt Euroopan unioniin liittyessään varsinaisia oikeudellisia varaumia, jotka rajoittaisivat Maastrichtin sopimuksen sovellettavuutta ja velvoittavuutta Suomeen nähden. Voimaansaattamislailla on Maastrichtin sopimus sitten tullut voimaan saatetuksi Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvin osin koko laajuudessaan ja Suomi on sitoutunut kaikkiin unionin jäsenyydestä seuraaviin velvoitteisiin”

”Sopimus Euroopan unionista sisältää määräyksiä yhteiseen rahaan, yhtenäisvaluuttaan siirtymisestä” [23]

[23] PeVL 18/1997

”EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain käytetyn poikkeuslakimenettelyn vuoksi Suomen siirtyminen yhteiseen rahan ei ole valtiosääntöoikeudellisesti riippuvainen hallitusmuodon 72§:n sanamuodon muuttamisesta tai kumoamisesta” [24]

[24] PeVL 18/1997 vp, sivu 10

”Siltä osin kuin nämä määräykset ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, on perustuslakiongelma tullut ratkaistuksi voimaansaattamislailla” [25]

[25] PeVL 18/1997 vp, sivu 2

...
Jatkuu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Natosta ja Venäjästä on nähtävästi paljon helpompi keskustella kuin eurosta ja EU:sta. Toivotaan että Väyrynen jatkaa keskusteluyhteyden avaamista.

Ilkka Luoma

Väyrynen taisteli EU' ta vastaan, kun Niinistöllä ei ollut vielä yhtään ministerivuosia ... (muistaakseni) ...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Väyrynenhän teki kansalaisaloitteen EMU -väitteistään, mutta Perustuslakivaliokunta torppasi sen:

"Aloitetta pidettiin valiokunnassa sisällöltään puutteellisena ja heikosti valmisteltuna.

– Tätä harkittiin pitkään ja päädyimme tähän ratkaisuun, sillä kyseessä on kansainvälinen velvoite joka edellyttäisi aloitteen huolellista perustelua ja valmistelua. Aloitteessa on paljon sisäisiä ristiriitaisuuksia, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo." YLE 25.11.2016

Aika moni on "unohtanut", että neuvoa-antavassa EU kansanäänestyksessä äänioikeutetuille lähetetyn äänestysoikeusilmoituksen yhteydessä lähetettiin valtioneuvoston kaksisivuinen tiedote Euroopan unioniin jäsenyydestä, jossa kerrottiin Euroopan Unionista, yhteisestä turvallisuus- ja ulkopolitiikasta sekä rahaliitosta, jossa tavoiteltiin yhteisvaluuttaa.
Tässä tuo tiedote ihan livenä: https://www.eduskunta.fi/pdf/sekalaiset/VN-tiedote...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Aloitteessa on paljon sisäisiä ristiriitaisuuksia, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo."

Olisi mielenkiintoista tietää mistä ristiriitaisuuksista oli kyse?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Eduskunnan sähköisestä arkistosta löytyy koko päätös jos kiinnostaa - sehän on julkinen asiakirja.

Ilkka Luoma

Missä nuo ristiriitaisuudet on selvitetty - olisi kiinnostavaa kuulla/ lukea ne --- jokainen voi täältä katsoa miten tuhansien ministerivuorokausien Paavo kansalaisaloitteen rakensi:

~ https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372 -

Kuka esittää nyt nuo ristiriitaisuudet?

...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaalisto ehdottaa että hakekaa itse nämä ristiriitaisuudet. Tämä on tyypillinen tapa kun omat eväät ovat vähissä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #33

Se on oikeastaan tappion tunnustamista - ei löydetä todisteita, tai niitä on liian vaikea etsiä, mutta odotellaan - uskon niiden vielä tänne ilmestyvän. Ei täällä väitteitä esitellä, ellei todisteet ole jo taskussa ;)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #35

Ja mitä vielä, - kerroin mitä Perustuslakivaliokunta on päättänyt ja uutisen lähteen. Sehän on riittävä esitystapa ja lausunto on Annika Lapintien - ei minun.

Se on tässä linkkinä: https://yle.fi/uutiset/3-9315860

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #38

Kaksi oleellista osaa uutisesta - Yle:

1
" ... Valiokunta ei tee asiasta mietintöä ... "

.
2
" ... Perustuslakivaliokunta vetoaa myös kansalaisaloitelakiin, jonka mukaan kansalaisaloite voi koskea asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövaltaan. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ovat valiokunnan mukaan kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolella ... "

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #33

Häh - Makkosella taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisessä. Tuo ristiriitaisuuden esitti Perustuslakivaliokunnan pj - en minä.
Ilmoitin myös uutisen lähteen, mikä riittää akateemisellakin tasolla.

Tuo kommenttini oli vain neuvo mistä varmasti löytyy, mutta jos et siihen kykene niin omapa on asiasi.

Tältä se näyttää - diarinumeroja en kopioinut ;). Sivuilla on lausunto pdf:nä ja linkki asiantuntijalausuntoihin.

YHTEENVETO
Asian tila Käsittelyssä
Käsittelyvaihe Käsittely valiokunnassa
Asian käsittelystä päättäminen
Keskeiset asiakirjat
Vireilletuloasiakirja
Diarinro vp PDF
Valiokunta-asiakirja
TaVL 20/2016 vp PDF
EDUSKUNTAKÄSITTELY
Jätetty
Päivämäärä 10.03.2016
Allekirjoittaja undefined
Paavo Väyrynen

Kansalaisaloite MI 1/2016 rd

Kansalaisaloite >Dnro vp
Aloite jätetty
Muiden allekirjoittajien lkm 53425
Ilmoitettu täysistunnossa

Päivämäärä 11.03.2016

Kansalaisaloitteen jättämisestä ilmoitettiin täysistunnossa.

Lähetekeskustelu
Täysistunto
Päivämäärä 28.04.2016

Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnanon annettava lausunto.

Käsittely
Täysistunto
Päivämäärä 28.04.2016
Asiakirja
Pöytäkirjan asiakohta
Pöytäkirjan asiakohta
Täysistunnon pöytäkirjan asiakohta

Valiokuntakäsittely
Saapunut 29.04.2016
+ Perustuslakivaliokunta
+ Talousvaliokunta
Asiasanat euroalue kansanäänestykset euro Euroopan unioni
Valiokuntien asiantuntijalausunnot (16)
Viimeksi julkaistu 25.1.2017 9:02

Ilkka Luoma

...
x

...

4. Vuonna 1996 TV-1:n ohjelmassa ”K Tervo” [30] kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) ilmaisee asian niin, että jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa-antanutta äänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli.
...
[30] 18.12.1996 TV1/ K Tervo

...
C.
Arvovaltaiselta taholta tulee myöskin vahvistus: Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1997 eduskunnan puhemies Uosukainen kertoo, ”ettei hänkään tiennyt nappia painaessaan (1994), että samalla äänestettäisiin Suomen markan kohtalosta” [13]

[13] Suomen Kuvalehti no 15/ 11.4.1997, s. 19

Ilkka Luoma

OSIO 7

HUOM! Perustuslakivaliokunta käsittele Suomen perustuslakia ongelmana, joka on ratkaistu voimaansaattamislailla 1994.

Kysymys kuuluu ---

Mitä kansalaisille kerrottiin ennen 16.10.1994 tapahtunutta neuvoa-antanutta kansanäänestystä?

Eduskunta ei saanut päätettäväkseen Korfulla 16.10.1994 allekirjoitettua jäsenyyssopimusta, vaan – paitsi, että eduskunta oli evätty päätösvalta sopimuksen sisällön suhteen, sille oli annettu perätöntä tietoa neuvottelutuloksesta, mikä edellä on todistettu.

Kysymys kuuluu ---

Millä lakiesityksellä ja millä eduskunnan päätöksellä EMU:n kolmannen vaiheen lainsäädäntö on saatettu voimaan? Eduskunta päätti hallituksen esityksestä 135 ilman sitoumusta EMU:n kolmanteen vaiheeseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön neuvottelutietojen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella.

Jos asiat ovat, kuten perustuslakivaliokunta selittää vuonna 1997, milloin valtio-oikeudellinen päätös sitoutumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen on tehty – millä lakiesityksellä? Ja kuka tai ketkä päätöksen olisivat tehneet ennen 18.11.1994? Jos asia näin on, millä hallitusmuodon määräyksellä kansalaisia voitiin johtaa harhaan ennen äänestystä? Jos näin on, kuten 1997 sanotaan, miksi hallitus ja perustuslakivaliokunta antoivat lausunnon, ettei voimaansaattamislaissa ole kysymys hallitusmuodosta? Miksi eduskunnalle kerrottiin, ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu jäsenyyssopimukseen?

Onko vastaus kysymyksiin tässä:

Ulkoasianvaliokunnalle antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta toteaa (PeVL 14/1994 vp) seuraavaa:

”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen” [26]

[26] UaVM 9/HE 135/1994 vp, sivu 94

Eriävä mielipide:
”Käsitykseni mukaan valiokunnan kuulemat asiantuntijat eivät esittäneet asiaa näin, vaan valiokunnan enemmistö tulkitsi asian tällä tavoin” 7.10.1994 [27]

[27] UaVM 9/HE 135/1994 vp, sivu 102

”Unioniin liittyminen merkitsee jo liittymishetkestä alkaen laaja-alaista sidonnaisuutta Suomen ulkopuoliseen normistoon ja päätöksentekoon. Kaiken lisäksi tämä sidonnaisuus aivan ilmeisesti unionin kehityksen myötä edelleen laajenee, ja kun unionista eroamistakaan ei voida pitää reaalisena mahdollisuutena, voidaan perustellusti kysyä, onko legitiimiä luoda tällainen sidonnaisuus eduskunnan 2/3 osan enemmistön tekemällä päätöksellä. Mielestämme se ei olisi legitiimiä, vaan tällöin voitaisiin puhua legitimiteettivajeesta aivan kuten EU:ssa puhutaan demokratiavajeesta.

Legitimiteettivaje olisi voitu korjata hyväksymällä tavallisessa perustuslainsäätämisjärjestyksessä hallitusmuodon muutos tai poikkeuslaki. Legitimiteettivajeen poistaminen kansanäänestyksellä on kyseenalaista, koska kansanäänestyksessä edellytetään kannanmäärittelyä neuvoteltuun sopimukseen. Tämä ei oikein ole mahdollista, ellei ole lukenut koko sopimusta, sen tulkinnoista puhumattakaan.

On selvää, ettei VJ 69§:n säätämisen aikaan voitu kuvitellakaan, että säännös tulisi sovellettavaksi näin laajaan perustuslaista poikkeamiseen” [28]

[28] UaVM 9/HE 135/1994 vp, sivu 97

...
Jatkuu

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Luoma on kerännyt valtavan määrän aineistoa asiasta. Siirtyminen markasta euroon voidaan yksinkertaistaa. Vuoden 1991 perustuslain mukaan Suomen rahayksikkö on markka. Lipposen hallitus ilmoitti 17.4.1998, että Suomi siirtyy euroon.

Pystyykö joku löytämään lakiesityksen rahayksikön vaihdosta ja miten siitä eduskunta äänesti. Jos ei löydyd mitään näyttöä, niin ilmoitusmenettely ei todellakaan riitä peruslaissa määritellyn lain muuttamiseksi.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Aloita vaikka tästä prujusta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Docum...

Claes Anderssonin esittämään vasureitten välikysymykseen ja sen vastauksiin kesäkuussa 1994 kannattaa myös tutustua. Andersson esitti jo tuolloin asioita, joita vatuloidaan nyt uudestaan.

Neuvoa-antavassa EU-kansanäänestyksessä oli myös rahaliitto mukana. Tämä tiedote jaettiin kaikille äänioikeutetuilla https://www.eduskunta.fi/pdf/sekalaiset/VN-tiedote...

Ilkka Luoma

Nyt puhutaan asiasta - ei vierestä - käsittelyjärjestys ja perustulakiin liittyvä virhe, joka on nyt lakimiesten tutkinnan alla - koko selvitys on niin puuduttuvaa lukemista, että se on vihkiytyneellekin tuskaista ja ykistyiskohtaisen puisevaa, siispä tässä tiivistelmä:

.
Markasta euroon ilman kansanäänestystä – valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin – TIIVISTELMÄ -nä
[ laaja selosteosa ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroo... - ]

A]
Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.

2.
Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69§:ää käyttäen?
3.
Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73§:t?
4.
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?
5.
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

B]
Jos eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

C]
Jos varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?

D]
Tasavallan presidentti teki päätöksenEY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei peruistuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?

Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos. Suomen oikeusviranoamisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.


Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11§:ään vaadin hallitusmuodon 2§:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista ”perustuslakituomioistuinta” ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.

Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös kansalaisaloiteperiaate, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa perustuslakituomioistuin, joka voisi tämän ”euroliitoksen” selvittää – mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.

Toisaalta on tärkeää saatta asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin – saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen ”koira haudattuna” - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta.

Ylös merkinneenä – psta Ilkka Luoma

[27121999_01012015][340| 2984]

...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #42

Asian on kerrottu olevan "lakimiesten tutkinnan alla" jo pidemmän aikaa. Ovatko he löytäneet mitään? Oikeuskanslerihan olisi se oikea osoite jos ja kun jotain löytyy.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #47

Lakimiehet ovat sangen, sanoisinko erittäin kalliita - varsinkin ott' it - ja projekti rahoitetaan täysin yksityisvaroin. Ehkä lopputulosta haluataan säästää sopivaan ajankohtaan, jolloin kansalaisten herkkyys ottaa vastaan rikosepäilyksiä on parhaimmillaan - onhan äänestäjillä oikeus vihdoin tietää mitä tuolloin kaikessa salamyhkäisyydessä tapahtui ... Mutta katsotaan, nyt on kuitenkin tarjolla jo 80 prosenttia aineistosta - kaikille halukkaille lukijoille. Loppuosaa pidetään herkullisuuden ja tutkinnallisten syiden vuoksi vielä salassa ...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #49

No mikä voisi olla auvoisempi hetki kuin presidentinvaalit?
Syyteoikeuskin vanhenee 20 vuodessa - juna menee kohta ellei ole jo mennyt.

Puolueilla tuo lakimiesten kustannuspuoli ei ole mikään ongelma kun niitä on omastakin takaa. Eipä ole oikeista puolueista yksikään kyseenalaistanut euroa tai EUta liittymisprosessin suhteen.

Oikeuskanslerinvirasto ei myöskään kustanna mitään ja siellä on varsinainen lakimiesten armeija.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #56

Nyt on paljolti kysymys siitä, haluaako media säästää istuvan presidentin.

...
... Millainen rikosnimike tulisi tutkintapyyntöön, jos lakimiestrio saisi aineiston täysin valmiiksi epäillystä perustuslakivirheestä, jos osoittautuu, että on vahva näyttö EMU-asian osalta, kun Suomelta "vietiin" markka ja itsenäinen Suomen Pankki ohi perustuslakimenettelyn. Huolestuisiko Niinistö, presidenttiehdokkaana?

.
~ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tiedu... -

Ilkka Luoma

Kommentti 36:

...

4. Vuonna 1996 TV-1:n ohjelmassa ”K Tervo” [30] kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) ilmaisee asian niin, että jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa-antanutta äänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli.
...
[30] 18.12.1996 TV1/ K Tervo

...
C.
Arvovaltaiselta taholta tulee myöskin vahvistus: Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1997 eduskunnan puhemies Uosukainen kertoo, ”ettei hänkään tiennyt nappia painaessaan (1994), että samalla äänestettäisiin Suomen markan kohtalosta” [13]

[13] Suomen Kuvalehti no 15/ 11.4.1997, s. 19

...
HUOM!

EU-äänestyksen alla Aatos Erkko laittoi lukuisten lehtien etusivuille EU:n jäsenyyttä kannattavia ilmoituksia. Silloisena Kauppalehden päätoimittajana toimineen Lauri Helveen mukaan Erkko oli vahvasti EU-jäseneksi liittymisen kannalla ja Erkko otti tehtäväkseen Suomen uittamisen EU:n jäseneksi ilmoituskampanjalla. Lehtien joukkoon kuuluivat muiden muassa Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Kauppalehti.[5] -Wiki

...
Äänestyksessä kysyttiin, tulisiko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopimuksen) mukaisesti. Sopimuksen mukaista jäsenyyttä kannatti 56,9 % ja vastusti 43,1 %. Äänestysaktiivisuus oli 74,0 %. Kuudessa pohjoisimmassa vaalipiirissä yli puolet vastusti ja muissa vaalipiireissä yli puolet kannatti jäsenyyttä.[11] - Wiki

...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #43

Tuossa enimmäisessä väitteessä ovat vastakkain Erkki Tuomiojan mielipide ja Suomen kansan suuri enemmistö, joka halusi EUn jäseneksi. Erkki on vanha mies...

Toinen väite ei voi pitää paikkansa, koska Uosukainen toimi jopa puhemiehenä kun aiheesta keskusteltiin eduskunnassa:

63. Tostaina 20 päivänä toukokuuta 1997 kello 12
Päiväjärjestys Valtioneuvoston selonteko: Talous-ja rahaliitto
-
Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko
. . . . . .

1984 Valtioneuvoston selonteko 411997 vp Keskustelu

Puhetta johtaa puhemies Uosukainen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Docum...

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #45

No, nämä politiikan raskassarjalaiset sanoivat noin - siis jo 20 vuotta sitten - eli eivät niin vanhoja olleet. Fiksu osaa ajatella, että tästä päivästä katsoen 20 vuotta nuorempia ;)

Tuomioja edustaa vasenta laitaa ja Uosukainen oikeaa.

Ilkka Luoma

OSIO 8

”Valiokunnan enemmistö on perustellut valitsemaansa säätämisjärjestystä myös sillä, että rauhansopimukset on alusta alkaen luettu VJ 96§:n 1 momentin soveltamisalaan. Rauhansopimuksessa on kuitenkin kyse pakkoratkaisusta. Sitä paitsi rauhansopimus on tarkasti rajattu, tässä sen sijaan on kysymys blankovaltakirjan antamisesta yhteisön toimielimille niiden toimivalta-alueilla” 7.10.1994 [29]

[29] UaVM 9/HE 135/1994 vp, sivu 98

4. Vuonna 1996 TV-1:n ohjelmassa ”K Tervo” [30] kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) ilmaisee asian niin, että jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa-antanutta äänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli.
...
[30] 18.12.1996 TV1/ K Tervo

Koska neuvoa antanutta kansanäänestystä 16.10.1994 käytetään legitimiteettiperusteluna (PeVL 14/1994) – eli EU-jäsenyyden laillisuusperusteluna, oli selvää, että kansalta piti saada myönteinen enemmistö – äänestystuloksessa. On siten loogista, että EMU:n kolmannen vaiheen suhteen on menetelty, kuten tässä kirjoituksessa on tuotu esiin. Lisäksi pitää muistaa, että eduskuntaa painostettiin em. äänestystuloksen perusteella – vetoamalla kansalaisten enemmistön myönteiseen kantaan jäsenyyssopimuksen hyväksymisen suhteen.

Kun hallitusmuodon 2§:n mukaan ylin vallankäyttäjä on kansa, joita kansanedustajat edustavat ja lisäksi kansalta kysyttiin kantaa suoraan – on kaikki tämä petollisuus tapahtunut raskauttavien asianhaarojen vallitessa.

… jatkuu… TIIVISTEEN muodossa myöhemmin … [18122014] [IL_merk] [128.]

...

Ilkka Luoma

Olet ytimessä ;)

...
Siis Antero kommentissa 39!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Keskusteluketjussa näkyy mielenkiintoinen asia: selkeästi tärkeä osa Väyrysen presidenttikamppanjaa on EUn ja rahaliiton liittymisprosessin kritisointi. Asianahan tuo on jo lähes neljännesvuosisadan vanha, mutta sangen konkreettinen.

Eurokritiikki on vaarallinen ratsuhevonen ehdokkaalle, koska vuoden vanha kansalaisaloite sai täyden mahalaskun ja se vielä muistetaan. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin euroon ja EUn tyytyväisiä, joten vain harva adoptoi vanhan asian omakseen.

Väyrynen on ulkopoliitiikan ammattilainen - ei juridiikan - joten olisiko nyt tullut se ensimmäinen kerta kun Paavo on erehtynyt? ;)

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Jep, olen samaa mieltä. Presidentin vaaleja ei näillä teemoilla voiteta, mutta kieltämättä tuo lisäväriä muuten aika vaisuun kampanjaan.

Ilkka Luoma

Pitääkö mahdollinen valtiopetos, rikos kansakuntaa kohtaan kätkeä pinnan alle - voihan olla, että media haluaa suojella istuvaa presidenttiä ... toisaalta terävä äänestävä kansa huomaa tämän - jos niin tapahtuisi. Sitä paitsi, jos EMU oli kaikin osin lainkirjaimen mukainen - on tällöin Niinistöllä erityinen intressi torpata Paavon väitteet perustuslain vastaisuudesta - ja jos Sauli voi tämän laillisuuden todistaa - on se kohtalokasta Paavolle ... entä toisin päin?

Ilkka Luoma

Varsinkin äänestävällä kansalla on oikeus tietää mitä kähmintää tuolloin tapahtui - varsinkin kun maamme eturivin talousasiantuntijat tietävät kertoa, että euroon meno oli kohtalokas virhe ...

Nyt tuodaan tämä mahdollisuus esille, koska aiheen ympärillä olleet pääehdokkaat olivat remmeissä mukana - niin Väyrynen kuin Niinistö.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kerro keitä talousasiantuntijoita on eturivissä ja mitä he ovat kertoneet asiasta.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #57

" ... Torstaina julkaistussa professori Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa -kirjassa Korkman toteaa, että Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys. ... "

~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102220545902_u... -

.

Ilkka Luoma

Väyrysellä on muitakin osioita, jopa oivalluksia, joita ei paljon muilta ole kuulunut - luontevasti Paavo peräänkuulutti ETYK-II' sta - ratkomaan muun muassa Euroopan laajuisia kansallisuus, itsenäisyys, kriisi- yms. konfliktitilanteita - Donpassista Kataloniaan ...

...
Muistamme ETYK 1975 tuoneen Suomelle sen täyden puolueettomuuden, niin idästä kuin lännestä ja itsenäisyytemme huippuhetken - kun pr. Kekkosen kokousanuija kopsautti Juhlakokouksen päättyneeksi ...

Ilkka Luoma

Sangen eläväinen ketju ja aiheeltaan onnistunut* alustus, koska Fb-jakoja yllättävän paljon - siis myös lukijoita. Aihe selvästi kiinnostaa, sillä onhan se suurimmalta osalta täysin pimennossa eikä valtaa pitävä saatraappi sitä paljon halua julksitella, mutta nyt kansakunnan edun nimissä se on 80 prosenttisesti tehty. Hyvä niin.

...
* En tietenkään ota itse kantaa kirjoittamaani artikkeliin - sisältönä tai minään laatutekijänä!

Ilkka Luoma

... Pitäisikö istuvan presidentin ennen mahdollista toista kauttaan olla enempikin huolissaan yleisön tietoon tulleista paljon vakavammista asioista, joissa itse presidentti Niinistö on jopa itse osallisena, nimittäin perustuslakiongelmainen EMU, markasta euroon ohi perustuslakimenettelyn (?) ja uudempi Nato-isäntämaa pöytäkirja, jossa eduskunta ohitettiin.

...
~ https://yle.fi/uutiset/3-9981164 -

" Presidentti Niinistö: Tietovuodon laajuus huolestuttavaa
Helsingin Sanomien arvion mukaan julkaistu materiaali ei vaaranna turvallisuutta. ... " -Yle

.

Ilkka Luoma

Paavo Väyrynen omassa US Puheenvuorossaan - osaksi ja lainaten copy-paste:

" ... Suomen järjestelmässä perustuslain tulkinta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsissä. Keskeisissä Suomen itsenäisyyteen liittyneissä ratkaisuissa sen tulkinnat ovat olleet enemmän poliittisia kuin oikeudellisia.

Sauli Niinistön johtaman perustuslakivaliokunnan tulkinnoilla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Euroalueeseen liityttäessä toimittiin suorastaan perustuslain vastaisesti.

Kaikissa keskeisissä ratkaisuissa perustuslakivaliokunta oli erimielinen. Jos olisi toimittu vähemmistöön jääneiden kannan mukaisesti, Suomi ei olisi liittynyt Euroopan unioniin eikä euroalueeseen.

Jos sopimus liittymisestä Euroopan unioniin olisi käsitelty perustuslain säätämisen järjestyksessä, se ei olisi tullut hyväksytyksi. Tällöin myös Suomi ja Ruotsi olisivat pysyneet Euroopan talousalueen (ETA) jäseninä ja sen puitteisiin olisi voinut muodostua Pohjolan yhteisö. Meillä olisi säilynyt itsenäisyys muiden muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, maatalouspolitiikassa ja aluepolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.

Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita. ... "

.
Koko kirjoitus täältä:
~ http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2477... -

.

Käyttäjän TimoKorpelainen kuva
Timo Korpelainen

Luoma, kirjoitat usein että Suomi on "vedenjakaja".
Mitä on tuo "vesi" jota olemme mukamas jakaneet, keneltä se on otettu ja kenelle annettu ja miksi?
Mitä hyötyä tämä vedenjakelu on meille tuottanut? Kuka kuolee janoon kun vedenjakelu loppuu? Jakaja, antaja vai saaja?
Saisiko edes yhden konkreettisen esimerkin?

Ilkka Luoma

Paras todiste sille, että meillä pitäisi olla laki perustuslakituomioistuimesta!

.
~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712192200614... -

" ... Väite: "Suomi vietiin euroalueeseen Sauli Niinistön (valitsijayhdistys) johdolla perustuslakia rikkoen."

Tuomio: Sinne päin.

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) sanoi torstaina 14. joulukuuta järjestetyssä Ylen vaalitentissä, että Suomi vietiin euroalueeseen Sauli Niinistön johdolla perustuslain vastaisesti. Videolla myös perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari osoittaa tukensa Väyryselle.

Väite ei ole ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Väyrynen on puhunut asiasta aiemmin esimerkiksi blogissaan.

Puretaan väite kahteen osaan. Ensinnäkin Väyrynen esittää, että euroon liityttiin Niinistön johdolla.

Toiseksi hän väittää, että prosessi oli perustuslain vastainen.

Suomen liittymisestä euroalueeseen (EMU:n kolmas vaihe) päätettiin eduskunnassa keväällä 1998 ja päätös tuli voimaan tammikuussa 1999. Päätöksen takana oli Paavo Lipposen (sd) ensimmäinen hallitus, jonka valtiovarainministerinä Niinistö toimi.

Kokoomuksen puheenjohtajana ja keskeisenä ministerinä toimineella Niinistöllä voidaan katsoa olleen merkittävä rooli Suomen viemisessä euroon. Tältä osin Väyrysen väite on ainakin hyvin lähellä totuutta.

Euroalueeseen liittymisen perustuslaillisuuden arviointi on huomattavasti haastavampaa. Väyrysen väitettä ei voi tuomita kategorisesti epätodeksi, mutta vielä vähemmän sen voi todeta olevan tosi. ... " -Iltalehti

...

Ilkka Luoma

... Erittäin kiintoisaa. Nyt kannustan kaikkia lukemaan perustelut otsikolle. Itse teksti ei faktisesti tue otsikkoa. On aika ryhtyä toimenpiteisiin. Kuinka aihe voidaan saattaa vaikka poikkeusmenettelyllä KHO' n, oikeuskanslerin ja/tai eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyyn. Kansakunnan edun nimissä näin tärkeä koko juoksuaikanaan ollut epäselvyys on saatava riittävän tarkkaan käsittelyyn. Nyt on kuitenkin kysymys kaikkein tärkeimmästä asiasta kysymys - kansakunnan edusta ja niiden vahinkojen käsittelystä kuin vastuukysymyksistä! Tämä voi olla valtakunnanoikeuden asia! Perustuslakituomioistuinta meillä ei ole.

.
~ https://yle.fi/uutiset/3-10014706 -

"Paavo Väyrysen usein toistamalle väitteelle tyrmäys asiantuntijoilta – Niinistö ei vienyt Suomea euroon perustuslakia rikkoen
Selvitimme, pitääkö Paavo Väyrysen väite Suomen liittymisprosessista euroalueeseen paikkansa.

Paavo Väyrynen 11.1.2018 klo 13:35 ... " -Yle

...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset