Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin -

  • Gini - tuloerot, vihreissä pienimmät ja punaisissa suurimmat ¤
    Gini - tuloerot, vihreissä pienimmät ja punaisissa suurimmat ¤
  • Tulojen kehitys eri tulotasoilla 1990–2014
    Tulojen kehitys eri tulotasoilla 1990–2014
  • Gini ¤ - Euroopassa - klikkaa suuremmaksi! Näin Suomi asemoituu ...
    Gini ¤ - Euroopassa - klikkaa suuremmaksi! Näin Suomi asemoituu ...

… mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

 

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10029506 - *

 

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!

 

[2005]

Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-hyvksyyk-peruskansalainen.html -

Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.


Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.


Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.

 

[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -

**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

 

Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

 

...

EKSTRA

Suomalainen sisu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html -

...

[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

 

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 20012018

 

529_4747

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Ilkka Luoma

Lainaus - Suomi24 ... lukijakommentti:

"Niinistö kannattaa tuloerojen kasvua

Muut presidenttiehdokkaat eivät kannata kansalaisten tuloerojen kasvua.
Näin uutisoi YLE lauantaina 20.1. klo 18.00 uutisissa
https://areena.yle.fi/1-4234030

Nyt viimeistään pitäisi Niinistön ihannoijilla palata järki päähän."

.

Vertailussa presidenttiehdokkaiden arvot: Vaalikamppailussa soi hyvinvointivaltion sävel
https://yle.fi/uutiset/3-10029506

Kaikki sanovat rakastavansa hoivayhteiskuntaa – maahanmuutto ja tuloerot jakavat joukkoa.

Mistä ehdokkaiden humanismin puuska tulee?

Monessa hyvinvointia koskevassa väittämässä ehdokkaat ovat toki aivan samoilla linjoilla kansalaisten kanssa. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta ei ole siitä yllättynyt. Hän on tutkinut suomalaisten arvoja.

– Hyvinvointivaltion periaatteiden vastustaminen olisi poliittinen itsemurha. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sitä, että tavoitteena on tietynasteinen tasa-arvo. Myös hyväosaisten enemmistö on tällä kannalla, sillä hekin hyötyvät järjestelmästä, Ervasti sanoo.

- Oikeistoehdokkaiden tarvitsee siis valehdella ettei suosio tipu.

.

"Missä olet vasemmisto-oikeisto janalla?"

Vihreiden Pekka Haavisto sijoittaa itsensä samaan kohtaan vasemmistoon kuin SDP:n Tuula Haatainen. Niin ikään perussuomalaisten Laura Huhtasaari asemoi itsensä myös vasemmalle heti Haaviston ja Haataisen oikealle kyljelle.

Kun perussuomalaiset valitsi keväällä uuden puoluejohtonsa, julkisuudessa pohdittiin jopa sitä, onko puolueesta tullut uutta äärioikeistoa. Ilmeisesti ei, jos asiaa Huhtasaarelta kysyy.

Selkeästi oikeistoon itsensä asemoi vain istuva presidentti Sauli Niinistö. Tämäkin ratkaisu on jännittävä, sillä kampanjassaan Niinistö näyttää haluavan profiloitua puolueaatteista irralliseksi, koko kansan presidentiksi. Hän esiintyy vahvasta kokoomustaustastaan huolimatta mielellään kansanliikkeen ehokkaana.

Kun Niinistö ensimmäisen kerran vuonna 2006 yritti tasavallan päämieheksi, hän nimitti itseään työväen presidentiksi.

.

"Tuloerot ovat Suomessa liian suuret"

Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.

– Tässä kysymyksessä kansalaiset ovat täysin toista mieltä. Meillä on seurattu suhtautumista tuloeroihin pitkään. Kansalaisten suuri enemmistö on jatkuvasti ollut sitä mieltä, että suuret tuloerot ovat pahasta, Ervasti sanoo.

Reilu 70 prosenttia suomalaisista vastustaa suuria tuloeroja. Tässä kysymyksessä ehdokas Sauli Niinistö on aivan eri linjalla kuin kansalaiset, sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta sanoo.

- Kokoomuslainen mikä kokoomislainen.

Vertailun kaikki arvoväittämät ja vastaukset niihin löytyvät täältä:

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/ESS_vs_vaali...

...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tuloerot johtuvat siitä, että kapitalismissa tulonjaosta päätetään yrityksissä. Vaikka tuottavuus kasvaa ja toiminta on kannattavaa ei tämä tarkoita millään muotoa sitä, että tuloksesta annettaisiin työntekijöille yhtään enempää. Mitään pakkoa siihen ei ole niin kauan kuin työntekijöistä ei tarvitse kilpailla.

Verotuksella ei voida tätä tuloeroa ratkaista, koska ansioverotuksessa ollaan jo kohtuus ylitetty ja pääomatulojen sekä yritysten voittojen verotusta ei voida korottaa pääomien kadon aiheellisessa pelossa. Pääoma liikkuu sutjakasti maasta toiseen, työvoima ei. Siksi tuloerot pakostakin kasvavat.

Ongelmaa pahentaa automaatio, joka vapauttaa pääoman, yhä enemmän työntekijöistä yksityiseltä sektorilta.Tilannetta ei helpoksi tee julkisen sektorin palkan korotusvaatimukset.

Markkinatalous ja kapitalismi eivät olekaan sama asia kuten yleisesti luullaan. Vain kapitalismi antaa tuotoksen vapaan jakopäätöksen pelkästään pääoman edustajille. Markkinatalous ei sitä edellytä. Se ei ota kantaa voitonjakoon yrityksissä mitenkään.

Edustuksellinen demokratia sovellettuna nykyisellä tavalla ei ole mikään demokratia vaan sen irvikuva.Kansalaiset eivät pääse valitsemaan politiikkavaihtoehtojen väliltä, vaan pystyvät korkeintaan vaihtamaan yhden epäsuosituksi muodostuneen suuren puolueen pois hallitusvastuusta.

Äänestämällä tuskin voi muuttaa nykyisen mallista politiikkaa, niin suuria tulonjakoja on mahdoton toteuttaa, että sillä olisi vaikututusta eriarvoisuuteen , sekä suurtyöttömyyteen- olemme euron,ja gloobaalisen markkintalouden vankina

Ilkka Luoma

.
TIISTAINA, MAALISKUUTA 14, 2017
EK pompautti ykkösnyrkillään palkka-alen jälleen pinnalle?

(Ei pompauttanut|1, vaikka suurin osa perinteellisestä mediasta näin tulkitsi – suoraviivaisen perinne - median tyyliin |2. Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila tuli tunnetuksi suorista rykäisyistään jo LM Ericssonin aikana, ollessaan siellä toimitusjohtajana. Onko Mattila nyt työsovun riitamies ja yleislakon syntypulssi? Ansaitsiko Mattila nyt näin valtakunnan sylkykupin tittelin?)

[ … kansalainen Erkki ansaitsee tavallisena suomalaisena noin 3.000 euroa kuukaudessa |3, ja siihen latautuu työnantajalle rasitteeksi, mutta sosiaalijärjestelmälle eduksi palkan sivukuluja noin 1.000 euroa. Yhteensä noin 4.000 euroa on tämä kuuluisa kokonaispalkkakustannus … näin Erkki tietää, kun työaikaakin vähennettiin kosmeettisesti 24 tuntia...

… kansalainen Liisa taas tietää, että hänen euro on vain noin 90 senttiä. Miehet tienaavat paremmin samoista hommista, sehän Liisaa harmittaa, kun ihmiskunnan suvunjatkaminenkin, synnytyksen osalta on hänelle sälytetty. Liisa katsoi Mattilan tienanneen yli miljoona euroa vuonna 2016 |4 … ]


|2 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Mattila avasi hallitsemattoman kehityksen, rykäisyllään. EK - puheenjohtaja unohti toimitusjohtajien kuuluvan väkevään edunvalvontajärjestelmään nimeltä "hyväveli ja hyvät veljet". EK haluaa purkaa toverien ainoan taistelukeinon – yhteisliittolaisen yleislakon. Onko nyt repäisty luokkasodan haavat auki? Toisaalta hyvä työmies tai nykyään -henkilö on aina palkkansa ansainnut. Entä kuinka on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus? Mattila ei ole kerrottua palkkaansa ansainnut. Se on varmaa. Mattila ei ole arvokkaampi kuin 69 toveria

~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ek-joh... -

Palkka-ale oli tapetilla ponnekkaasti jo vuosia sitten,
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-p... - ]

… kunnes kuuluisa Fortum – Mikael Lilius kirjautti paljolti moraalisesti ansaitsemattomat optiot tililleen – kuuluisassa Fortum optiosyndroomassa, joka synnytti kammiovärinää eduskuntaa myöten – taisi joku valtakunnan selvitysmieskin aihetta kaivella. Lilius oli kuulemma pätevä mies – saneerasi Fortumistakin henkilökunnan lomamökit pois – ydinliiketoimintaan kuulumattomina. Tähän loppuivat palkka-ale teoretisoinnit |*. Herää kysymys – ulosmittasimmeko jossain vaiheessa liiaksi palkkojamme, ja keiden/ minkä haitaksi?|**

|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka... - (Riitta Ruohonen-Lerner)
|** 112 lukijakommenttia linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&t... – alta. ORIG 16.elokuuta 2013

.

Onko Mattila pätevä mies?

On ja ei. Mattila on luotsannut Elisaa jo vuosia ja tulos on ollut osakkeenomistajia tyydyttävää. Voittoa on syntynyt. Se, onko Mattila ymmärtänyt, että yhtiöt tuottavat voittoa tai tappiota yhteistoiminnassa asiakkaiden, markkinoinnin, työntekijöiden, asiakaspalvelun ja ylläpidon kuin tuotekehityksen kanssa – jää hämärän peittoon. Ehkä on, koska yhteistoimintamenettelyjäkin on ollut keskiarvomäärä. ...

Jatkuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti... -

.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Raaka-ainekin ostetaan useasti hinnan mukaan.

Ilkka Luoma

Raaka-aine ei tarvitse sosiaalista inhimillisyyttä! Ehkä jossain tilanteissa ympäristöllistä vastustusta ...

Ilkka Luoma

[2013]

" ... YLE TV1 Ykkösaamussa Seija Rautio haastatteli STTK:n väistyvää puheenjohtajaa Mikko Mäenpäätä – kysymykset kiertelivät ja kaartelivat, mutta ytimeen ei ammuttu kertaakaan. Onko tämä yhteiskuntamaksetun median häveliäisyyttä vai ymmärtämättömyyttä, ellei peräti hienotunteisuutta? Saattoipa olla.

Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän. Hyvä, mutta aika vähän. Kuinkakohan paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

… ja jatkuu ---

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen.

Emmekä unohda heitäkään

Lopuksi laitamme illassaan olevien peruspaperilaisten paperikoneenhoitajien ansiot bruttona ja nettona – emmekä myöskään unohda YLE1:n Ykkösaamun toimittajan Seija Raution palkkakuittia, jotta saamme oikeutuksen sille ensimmäiselle kysymykselle Mikko Mäenpään ansioista. YLE näemmä maksaakin pientä palkkaa, näin toimittajat ainakin sanovat. Aivan. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausu... -

Pekka Pylkkönen

Miksi valitsit alkaa tarkastella tuloeroja vuodesta 1990? Jos katsotaan tuloerojen muutoksia 1960- tai 1970-luvuilta tähän päivään, ne ovat pienentyneet. Pitkällä tähtäimellä tuloerot ovat siis pienentyneet.

Ja väestötasolla suurituloisin desiili saa käteen 6 (kuusi) kertaa sen minkä pienituloisin, ei sata kertaa. Pienituloisin desiili koostuu lähinnä opiskelijoista ja työttömistä. Minusta nuo ovat todella alhaiset tuloerot, jopa epäoikeudenmukaisen alhaiset.

Tuloerot, sikäli kun ne perustuvat ansioihin ovat erinomaisen hyvä juttu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma otti tarkasteluunsa hyvinkin pitkän ja kuvaavan nejännesvuosisadan aikavälin. On kuitenkin totta, että tuohon aikaväliin ei mahdu tässä suhteessa Suomen historiassa hyvin poikkeuksellinen vuosikymmenen ajanjakso 1960-luvun puolesta välistä eteenpäin jolloin tuloerot pienenivät melko voimakkaasti. Sitä ennen meno olikin toisenlaista jonka taas Pylkkönen näyttää "unohtavan".

Tuota ajanjaksoa on muistettu näilläkin palstoilla haukkua milloin milläkin nimellä. Pääpahiksia on löydetty yleensä kaksi: Kekkonen ja NL. Harvemmin muistetaan, että tuolloin rakennettiin monet n.s. "hyvinvointiyhteiskunnan" rakennelmat, meillä oli hetken jopa vasemmistoenemmistöinen eduskunta, n.s. "Repo-radio" ja paljon muuta josta voimme vain haaveilla.

Pekka Pylkkönen

Mistä löysit tuloerodataa ajalta ennen 1960-lukua? Jostain tietysti kun väitit että ennen oli kaikki paremmin, mutta Mistä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

En väittänyt ennen kaiken olleen paremmin mutta tokikin vihjailin, että usein muistetaan kovin valikoivasti ja etenkin muistettua muistellaan kovinkin tarkoitushakuisesti.

Lähteinäni oli m.m. P.Roikosen tutkimus tuloerojen kehityksestä 1865–2013.

Vaaliston mielestäkö esimerkiksi hyvinvointivaltio olisi ulkopoliittinen rakennelma? Tai n.s. Repo-radion yhteiskunnalliseen ajatteluun yllyttävät ohjelmat? Tai eduskunnan vasemmistoenemmistö aikana jolloin Kekkonen hoiti ulkopolitiikan?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Eikös tuossa sanottu että 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tuloerot olivat nykyistä korkeammat? Samoin 1960 ja 1970. Missä se hirveä tuloerojen kasvu nyt sitten piileskelee?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Tulo- ja niiden -erotilastoissa lasketaan rahaa. On syytä ottaa huomioon, että Pylkkäsen viittaamina aikoina suuri osa kansantaloudestamme oli tuolloin omavaraistaloudessa. Esimerkiksi torppareiden ja mäkitupalaisten sen enempää kuin omilla tuotannollaan elävien maataloujenkaan olosuhteet eivät oikein taivu rahassa mitattaviin tilastoihin.

Tulojen ja elämisen tason vertaileminen on tehtävä silloin toisin keinoin.

Ilkka Luoma

Joo, jos olisimme ottaneet aikaskaalaksi 1300 - 2017, niin tuolloin Ruotsin vallan alla kuninkaan tulot olivat liki yhtä paljon kuin koko itäisen provinssin! ;)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Tapasin aikanaan tehtaan palkkajohtajan joka kertoi hän menetti ensin puutarhurin ja sitten autonkuljettajan. 50-luku oli kohtalokas ja sekin voisi olla vertailukohta, alkoiko silloin palkkakustannukset vaikuttaa vai tuoton lisääminen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Aikoinaan filosofi Platon opetti, että rikkaimpien ja köyhimpien tulojen suhde pitäisi olla 6:1. Myöhemmin pankkiiri J.P Morgan opetti, että oikea suhde on 20:1 mutta nykyisin suhde on 500:1 tai jopa 1000:1. jotkut ovat jo mieltä, että sen seurauksena rikkaimmat ja köyhimmät tuskin ovat enää edes samaa eläinlajiakaan.

Pekka Pylkkönen

Toisaalta esimerkiksi hyvä insinööri ansaitsisi äärettömästi enemmän kuin työtön. Jos siis eläisimme oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Ilkka Luoma

Kirjastonhoitaja vs. Hgin pormestari, miten arvioit?

Ilkka Luoma

Tässä kohtaa tulee aina mieleen herra Mikael Lilius ---

.
|0 Fortum optiot rapauttivat

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/etla-evan-si... -

" ... YLE:n AamuTV haastatteli Etla/Eva:n toimitusjohtajaa Sixten Korkmania, joka elinkeinoelämän edustajana totesi palkansaajien luottamuksen rapautuneen Fortumin optioista, jotka laaja kansalaiskeskustelu on yksimielisesti tuominnut. Onpa sangen mielenkiintoista, että vasta nyt tapahtui herääminen pääomalinnakkeessa, kun eduskuntakin nosti räpylät pystyyn. Korkmanin oikeusvaltio toteamuksen jälkeen hän olikin valmis hautaamaan asian ja luullen kantaneensa elinkeinoelämän osallistumisvastuun kiusalliseen koko kansaa puhuttaneeseen asiaan.

Tosiasissa jo elinkeinoelämän asiantuntijatkin tietävät, ymmärtävät ja näkevät Fortum optioiden ehdottoman kohtuuttomuuden ja vastaamattomuden itse toimenpiteisiin ja "ansaitun" palkkion väliseen suhteeseen. Kuinka suuren optio-oikeuden presidentti Kekkonen olisi ansainnut kaikista niistä "liike-elämäjunailuistaan", mitä hän teki lähinnä Neuvostoliiton kaupan ja suomalaisen valtio-omisteisen yhtiöjärjestelyiden osalta? Jos tämä Kekkosen ja Liliuksen välinen operaatio rahallistetaan yhteismitalliseksi, ei Suomen valtion budjetti olisi enään riittänyt Kekkoselle.

Sixten Korkman ei oivaltanut mainita pientä seikkaa, joka kertapyyhkäisyllä olisi palauttanut luottamusta elinkeinoelämän ja työnantajien pääoma- ja kvartaalitalouskäytäville; se olisi ollut maininta vapaaehtoisesta ja osittaisesta luopumisesta optioihin. Tämän maininta olisi välittömästi nostanut kansalaiskeskustelun uudelle portaalle vastuunkannosta ja ymmärryksestä, jossa työt tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Mutta Korkman jätti lauseen sanomatta, vaikka ymmärsi luottamusongelman jo syntyneen ja romuttavan avaukset laajasta palkanalennuskeskustelusta, jonka päämääränä olisi ollut kilpailukykymme nostaminen meneillään olevassa kansainvälisessä työn uudelleen jaossa.

Herää kysymys ymmärrystasosta ja yksisilmäisyydestä. Oikeusvaltio toteamus ei riitä loppuun käsittelemään hiertävää ongelmaa; kyseessä on laajempi luottamukseen liittyvä kysymys. Kekkosen aikana Liliuksen kaukainen edeltäjä vuorineuvos Uolevi Raade sai menestyksistään lämmintä kättä, vuorineuvoksen tittelin sekä vallan vailla vertaansa. Kekkosen myllykirje olisi jo ennen koko kohua eliminoinut koko huutavan räikeyden ja tuolloinkin elimme oikeusvaltioissa, jossa kansa valitsi eduskunnan ja Kekkonen loput. ... "

.
TORSTAINA, LOKAKUUTA 27, 2005
Etla/ Eva:n Sixten Korkman totesi terävästi Fortumin optioiden vahingoittaneen kansalaisten luottamusta

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suomessa ei ole "palkkakilpailua". Tästä pitää huolen ay-liike ja yleissitovat työehtosopimukset. Siis työntekijöiden etua valvova järjestö pitää huolen siitä, että palkat eivät jousta ylöspäin.

Yrityksessä joka tekee valtavat voitot hitsari saa saman palkan kuin hitsari yrityksessä joka taistelee vuodesta toiseen konkurssin partaalla.

No, yrityksissä joiden johtohenkilöiden palkkoja ei säätele yleissitovuus, voidaan yhtiön johtoa palkita hyvästä tuloksesta esim. hyvällä palkalla. Johtotason henkilöiden palkka perustuu koulutuksen, työn vaatimustason ja tuloksen perusteella. Yksityisissä yrityksissä johtotason palkan sopii yhtiön hallitus ja se vahvistetaan yhtiökokouksessa.

Yrityksessä joka tekee hyvää tulosta voidaan siis johtotason henkilöitä palkita "rahalla" kun taas yrityksen hitsarin palkan on sementoinut ammattiliitto työehtosopimuksessa neuvotellulle tasolle.

Konkurssin partaalla olevassa yrityksessä johtotason henkilö taistelee työpaikkansa puolesta ilman palkitsemista tai parempaa palkkaa kun taas yrityksen hitsari saa varmasti palkkansa ja konkurssin sattuessa hänen palkkasaatavansa varmistaa palkkaturva. Palkkaturva maksetaan työttömyyskorvausrahastosta ja tarvittavat varat kerätään työttömyysvakuutusmaksuina työnantajilta.

Viitaat blogissassi Sauli Niinistön elitismiin jonka pitäisi pudottaa Niinistö presidentin virasta. Haluat luoda mielikuvaa, että kansan tulisi tulkita Niinistön muista ehdokkaista eriävä mielipide suurista tuloeroista siten, että Niinistö nimenomaan haluaa tuloerojen kasvavan.

Tuloerot ovat Suomessa euroopan (33 maata) maista viidenneksi pienimmät.

Tuloerot ovat siis fakta ja Niinistö näyttää oleva ainoa ehdokkaista joka ymmärtää tuloerojen Suomessa pysyneen hallinnassa ja olevan realistisella tasolla.

Tuloeroja merkittävää pienentämistä palkkoja laskemalla johtaisi jo n. 3 000 € tai suurempiin kuukausituloihin yltävältä palkansaajalta bruttotulojen leikkausta. Leikkausten pitäisi siis kohdistua suurimpaan palkansaajaryhmään vaikuttavuuden takia. Yksikään ehdokkaista ei tätä kysyttäessä kannattaisi.

Palkkojen nostamisessa taas on suuri vaara kilpailukyvyn mennettämisessä. Sen kaikki ehdokkaat myös toteaisivat sitä kysyttäessä.

Muut ehdokkaat näyttävät siis liittyneen tässäkin kysymyksessä populismiin pitämällä oman palkkakuittinsa visusti salassa. Epäselväksi jäi pitäisikö presidentin vaatia palkkojen korotusta vai palkkojen laskemista ?

Tavassa mitata tuloeroja Suomessa ei oteta huomioon julkispalveluita. Julkispalveluiden kasvun vuoksi tuloerot ovat vähentyneet. Lisäksi kuntien koulutus- ja hoitorahat kohdistuvat enemmän köyhiin kuin rikkaisiin; rahaksi muutettuna ne nostaisivat käytettävissä olevia tuloja köyhimmillä siis absoluuttisesti enemmän kuin rikkaammilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Varsio lausuu väärää todistusta TES:sista. Ne eivät estä palkkakilpailua vaan asettavat sille vain alarajan joka on vähintäänkin ylitettävä. Sen yläpuolella kenttä on vapaa kilpailulle. Jos Varstio ei kilpailua näe niin hän voi mennä kyselemään sitä vaikka Eteläranta-10:stä, Suomen yrittäjistä ja Perheyritysten liitosta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jorma Myyryläinen

Tässä oli nyt tarkoitus puhua vallitsevasta yleisestä käytännöstä. Tietysti TES taso on matalin taso ja se neuvoteltu taso on erinomainen lähtökohta. Tästä tietysti on sovellutuksia yrityskohtaisesti tai yrityksessä eri henkilöiden välillä. Palkitsemista eri muodoissa tietysti tapahtuu.

Ei minulla eikä varmaankaan sellaista tutkimusta löydy josta selviää n. 2,5 miljoonan palkansaajan palkan lisä joka maksetaan työntekijälle ja joka ei ole sovittu TES issä määriteltyjen lisien ylimeneväksi palkaksi. Arvioisin kuitenkin sen osuuden olevan varsin pieni.

Toki ay-liikkeessä on lopulta tajuttu, että palkkojen joustolla ja palkitsemisella on merkityksensä ja tätä voidaan paikallisella sopimuksella edistää. Käsitykseni mukaan sekin sopimus palkan joustosta on yrityksessä kollektiivinen ja koskee kaikkia yrityksen työntekijöitä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #15

Varsio antaa väärää todistusta myös n.s. paikallisen sopimisen olemuksesta ja vaikutuksista.

Jonkin verran hyvinkin läheltä sellaista seuranneena voin vakuuttaa, että totuus paikallisesta sopimisesta ei ole kollektiivinen vaan työnantajien haluista johtuen nimen omaan selektiivinen ja salainen.

Sen "kaikenkattavuus" tarkoittaa vain väkeä jota ei lasketa "työnantajien edustajiksi" eli n.s. keskijohdon alaisia ja heitä niin, että jotkut saavat ja jotkut eivät mutta vain pomot tietävät kenelle ja millä perusteella.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #17

TIISTAINA, KESÄKUUTA 06, 2006
Työn, Isänmaan ja perheen työmies on paikkansa ansainnut

HS Kuukausiliite kirjoitti kirvesmiehen tarinaa - kirveen varresta ammattiyhdistysjohtajaksi, Lauri Ihalaisesta niin hyvin, että se on viesti nuorelle polvelle uudistumismahdollisuuksien pohjasta, jonka suuret ikäpolvet rakensivat jälkipolville. 1950-1970 -luvuilla vahva kolmikanta, SAK, maataloustuottajat ja Kekkonen tekivät sen Suomelle, mistä nyt ponnistamme maapalloistuvan elämäntavan ongelmien kimppuun.

Tämän päivän työväestö on taloudeltaan enemmän kuin eilisen päivän toimihenkilöstö ja tiedoiltaan paremmin ymmärtäviä kuin takavuosikymmenien taloudellinen eliitti. Lauri Ihalaisen johtama SAK on konsensuksen esimerkki koivistolaiseen tapaan. SAK on osoittanut suurempaa Isänmaallisuutta kuin rajaton ja maaton raha.

Pääoma, joka vaatii aina tuottoa, tarvitsee tuotantolinjoillensa ihmisten työpanoksen, jotka viime kädessä takaavat omistajien osingot ja ylimmän johdon optiototeumat. SAK lunasti osuutensa 1990-luvun lamassa toteuttaen pisimmän työrauhan ja maltillisimman palkkakehityksen miesmuistiin. Yritykset mittasivat merkittävän osan tarjotuista eduista investointeina ulkomaille työllistämään kehittyvien maiden toverit. Selitykseksi on kelvannut kilpailukyvyn turvaaminen.

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/tyn-isnmaan-... -

.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

MAANANTAINA, MAALISKUUTA 14, 2016
"Miljardi tekee halvemmalla kuin me"
ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167468-... -
...

"Miljardi tekee halvemmalla kuin me" -Wahlroos
8.5.2014 | 11:56 | Ilkka Luoma | Björn Wahlroos Halpatyövoima Ostovoima Työllisyys Työttömyys

Hallituspuheenjohtaja-ammattilainen Björn Wahlroos *] kertoi, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka haluavat tehdä työtä halvemmalla kuin me eu-eurooppalaiset. Nalle lohkaisi tiedetyn yleisesti tiedetyksi. Olemme jo pidempään tienneet, että olemme globaalissa työn uudelleenjaon taistelussa! 1]
Työ tekijäänsä kiittää – on vanha sattuva sanonta, kerrotaan jo yli-kiiminkiläisten näin kertoneen 1000 vuotta sitten. Eläinkunta tekee aina työtä tai lepää, tai sitten jatkaa sukua. Ravinnonetsintä on työtä, se on oikeastaan meidänkin ainoa todellinen työ, sillä se pitää hengissä.

Nyt me kikkailemme työllä, haemme paljon puhutusti lisäarvoa, kasvua ja helpotusta työn fyysisyyteen. Viimeisin hokema on automatisointi 2] ja robotisaatio 3]. Ihmiskunta kasvuihannoinnissaan on halunnut kasvaa – pihagrillit leikkimökin kokoisiksi ja citymaasturit kooltaan heinälatojen suuruisiksi.

Näyttö- ja vertailutaloutemme on suuruutta,
[ … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-... - ]

… nopeutta, hintavuutta ja harvinaisuutta. Meidän on jotenkin erottauduttava muista – ja tämä vertaileminen ja näyttäminen alkaa jo kuulemme leikki-ikäisistä, kun omia leluja viedään näytille hoitopaikkaan – näin kilpavarustelu alkaa jo lapsuudesta, näinkö evoluutio on asian määrittänyt?.

Nyt eurooppalainen työ kilpailutilanteessa –

kaukoitä jyllää, ja hekin haluavat kasvukiihdytyksellä vertailemaan saannoksiaan meihin ja lännenmiehiin 4]. Kauhulla odotamme hetkeä, kun kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat saman minkä me – per capita. Miten maapallon biosfäärin tällöin käy, kun 2,6 miljardia ihmistä syö 125 kiloa lihaa per capita per vuosi, kuten yhdysvaltalaiset tänä vuonna tekevät.

.

Ilkka Luoma

Eteläranta 10 ;)

...
Mitä kirjoitimme maanantaina, helmikuu 21:nä, armon vuonna 2005

Eteläranta 10 parkaisi pääomituksesta
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/02/etelranta-10... -

" ... [U] Yrityselämän pääomasijoitus, riskinkanto ja yrityksien perustaminen

Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon. Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.)

Koko 1990-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille.

Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa,

... jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille. Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima.

Pako ulkomaille kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan.

Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista ... "

...

Ilkka Luoma

Ansaitsetko palkkasi?

[ … Ansaitsetko palkkasi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154676-... ...]

"Ansaitsetko palkkasi tai eläkkeesi? -ärsyttävä kysymys
24.11.2013 11:25 Ilkka Luoma Raha 8 kommenttia
Ansaitsetko palkkasi? Tähän saa aina oikean vastauksen, kun asianosaiselta kysytään - ”Kyllä”. Jos tarkastelemme kansantaloudellisesti niin vastaus olisi suurimmalta osalta - ”Ei”. Miksikö? No, kaikkihan alkoi siitä, kun solut oivalsivat jakaantua, tästä alkoi ”loputon” ketju, jota kutsutaan täällä meillä maapallolla hiilielämäksi, jopa yhden eliön massaumaksi, jota biosfääriksi kutsutaan – biosfäärissä ei ole arvokkaampia tai arvottomampia..

Ansio on se, että pysyy hengissä, kiimaantuu ja lisääntyy

Tähän tarvitaan ansainta, joka on ravinto ja (lämpö) – niin suurena tai pienenä määränä, että lisääntyminen ja siihen liittyvä tuotos - perimänkantaja saadaan itse lisääntymiskelpoiseksi. Tähan liittyvä ansainta olisi määrältään sellainen, että mikään eliölaji ei olisi täysin määräävässä asemassa – kuten ihminen on nyt omine valta- ja itsekkyyspyyteineen.

Rahapalkka on määrä,

joka edustaa tiettyä ostovoimaa kussakin kansantaloudessa. Eri valtioissa on keskenään eriarvoiset valuutat, joilla on valuuttarajojen yli mennessä erilaiset ostovoimat. Tasaisen ajattelun mukaan ansainta pitäisi määrittää perustasona sellaiseksi, että sillä saa perustoimeentulon, jolla ylläpidetään yhteenkuuluvuutta, rakkautta, kiimaa, lisääntymistä ja hedelmien, so. jälkeläisten saattamista edelleen lisääntymiskelpoisiksi [-fil.]

Miksi toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?

Tähän saa usein vastaukseksi ”tuoton”, siis jonkin rahamäärän, minkä jonkin työ aikaansaa. Vastaukseksi voi saada myös sen, että toinen on käynyt enemmän kouluja, on siis osaavampi/taitavampi/ovelampi – tosin meillä koulutuksen maksaa yhteiskunta – hyvin pitkälti 1]. Toiset sanovat, että fiksummat saavat parempaa palkkaa, siis voivat ostaa enemmän kuin mitä perusvälttämättömyys on. Siis fiksumpi voi kerätä selvitymisvarastoja, so. taseita huomiselle – omaisuudeksikin sitä kutsutaan.

Muussa eläinkunnassa ei ole eritasoisia ostovoimia, mutta on vahvempia ja heikompia. Heikot syödään ja vahvat jatkavat – ovelat myöskin pääsevät otollisemmin lisääntymään; vahvuus ei aina anna täyttä taetta geeniperimänsä eteenpäin vientiin. Ovatko poliitikkomme ovelampia kuin heitä äänestäneet kansalaiset?

Ansainnan määrä

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-per... - BLOG/il]

Meillä Suomessa on alkanut vakava ja päämäärähakuinen keskustelu ansainnasta, vastikkeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sokrates – muinaisena filosofikreikkalaisena sanoi jo noin 3000 vuotta sitten, että 8-kertainen pienimmän ja suurimman palkan ero voi tulla kyseeseen. Nyt sveitsiläiset äänestävät 12 -kertaisesta erosta saman yhtiön/ työnantajan pienimmän ja suurimman palkan erosta.Ansaitsetko palkkasi tai eläkkeesi? -ärsyttävä kysymys
24.11.2013 11:25 Ilkka Luoma Raha 8 kommenttia
Ansaitsetko palkkasi? Tähän saa aina oikean vastauksen, kun asianosaiselta kysytään - ”Kyllä”. Jos tarkastelemme kansantaloudellisesti niin vastaus olisi suurimmalta osalta - ”Ei”. Miksikö? No, kaikkihan alkoi siitä, kun solut oivalsivat jakaantua, tästä alkoi ”loputon” ketju, jota kutsutaan täällä meillä maapallolla hiilielämäksi, jopa yhden eliön massaumaksi, jota biosfääriksi kutsutaan – biosfäärissä ei ole arvokkaampia tai arvottomampia..

Ansio on se, että pysyy hengissä, kiimaantuu ja lisääntyy

Tähän tarvitaan ansainta, joka on ravinto ja (lämpö) – niin suurena tai pienenä määränä, että lisääntyminen ja siihen liittyvä tuotos - perimänkantaja saadaan itse lisääntymiskelpoiseksi. Tähan liittyvä ansainta olisi määrältään sellainen, että mikään eliölaji ei olisi täysin määräävässä asemassa – kuten ihminen on nyt omine valta- ja itsekkyyspyyteineen.

Rahapalkka on määrä,

joka edustaa tiettyä ostovoimaa kussakin kansantaloudessa. Eri valtioissa on keskenään eriarvoiset valuutat, joilla on valuuttarajojen yli mennessä erilaiset ostovoimat. Tasaisen ajattelun mukaan ansainta pitäisi määrittää perustasona sellaiseksi, että sillä saa perustoimeentulon, jolla ylläpidetään yhteenkuuluvuutta, rakkautta, kiimaa, lisääntymistä ja hedelmien, so. jälkeläisten saattamista edelleen lisääntymiskelpoisiksi [-fil.]

Miksi toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?

Tähän saa usein vastaukseksi ”tuoton”, siis jonkin rahamäärän, minkä jonkin työ aikaansaa. Vastaukseksi voi saada myös sen, että toinen on käynyt enemmän kouluja, on siis osaavampi/taitavampi/ovelampi – tosin meillä koulutuksen maksaa yhteiskunta – hyvin pitkälti 1]. Toiset sanovat, että fiksummat saavat parempaa palkkaa, siis voivat ostaa enemmän kuin mitä perusvälttämättömyys on. Siis fiksumpi voi kerätä selvitymisvarastoja, so. taseita huomiselle – omaisuudeksikin sitä kutsutaan.

Muussa eläinkunnassa ei ole eritasoisia ostovoimia, mutta on vahvempia ja heikompia. Heikot syödään ja vahvat jatkavat – ovelat myöskin pääsevät otollisemmin lisääntymään; vahvuus ei aina anna täyttä taetta geeniperimänsä eteenpäin vientiin. Ovatko poliitikkomme ovelampia kuin heitä äänestäneet kansalaiset?

Ansainnan määrä

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-per... - BLOG/il]

Meillä Suomessa on alkanut vakava ja päämäärähakuinen keskustelu ansainnasta, vastikkeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sokrates – muinaisena filosofikreikkalaisena sanoi jo noin 3000 vuotta sitten, että 8-kertainen pienimmän ja suurimman palkan ero voi tulla kyseeseen. Nyt sveitsiläiset äänestävät 12 -kertaisesta erosta saman yhtiön/ työnantajan pienimmän ja suurimman palkan erosta. ... "

.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Itse asiassa eriarvoisuus on lisääntynyt paljon enemmän kuin gini-kertoimesta voisi päätellä. Agressiivisella verosuunnittelulla pystytään kätkemään tuloja tehokkaasti, esim holdingyhtiöiden tai vakuutuskuorien kautta. Varallisuus ei myöskään kuulu gini-kertoimen laskelmiin, vaikka sillä on suuri merkitys eriarvoisuuteen.
https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/10/18/gi...

Pekka Pylkkönen

Myös sellainen kuin wealth-gini on laadittu. Suomi on maailman 9. Tasaisimman varallisuuden jakauman maa. Esimerkiksi Tanska on maailma 3. Korkeimpien varallisuuserojen maa. Se ohittaa jopa jenkit.

Ilkka Luoma

1
[Iltalehti] Pitäisikö palkatkin olla tänä kateuspäivänä kaikille julkisia, siis kuukausiansiot, palkka normaalilisineen + tiedot tuntipalkasta. Vai olisiko tärkeintä tietää kunkin ympäristöönsä jättämä kulutusjälki, vaikkapa maksettuina arvonlisäveroina?! Nykyjärjestelmillä se ei teknisesti ottaen enää ole mahdottomuus (allekirjoittaneen kommentti). Linkki Iltalehteen ~ http://www.iltalehti.fi/viihde/2016110122549502_vi... -

2
[Yle]... Pitäisikö kaikkien palkka- ja palkkiotulotkin olla julkisia, kaikkien saatavilla? (kuten 1:ssä). Linkki Yle:een ~ http://yle.fi/ylex/3-9265883 -

3
[HS]... Vertaammeko itseämme toisiin palkalla, ostovoimalla vai millä kyvyillä? Onko ansaintaverranto näyttö- ja vertailutaloutta? Mikä tekee meistä parhaita, vai eikö koko vertailulla ole mitään tekemistä itse elämänlaadun kanssa? Entä aiheuttamamme ympäristöjälki, löytyisikö sieltä perusteita järjestellä meitä johonkin järjestykseen? Paljon kysymyksiä, ja paljon epäselviä vastauksia, ennakoisin. … ~ http://www.hs.fi/talous/a1477968531382 -

4
[Yle]... Uteliaisuuslinkki vailla vertaa. Olemmeko näyttö- ja vertailutalouden vankeja ja mittaamme hyvyyttämme rahalla, tuloilla ja ostovoimalla. Tässäkö ovat meidän arvotekijät ja arvomaailma? Näyttö- ja vertailutalous jatkuu Yle:kin! Iskeekö täällä luontainen kateus ja selittely, ettei "tuo ja tuo" ainakaan ansaitse palkkaansa! ~ http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_vuoden_2015_suuri... -

5
[MTV]... Tänä uutisoituna kateus- ja tulojulkistuspäivänä media näkee tilanteen myös yllättävinä vertailuina. ~ http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikke... -

...

Ilkka Luoma

S[u]omessa leviää ennenkokematon kriittisyys Sauli Niinistön elitismistä, jossa hän ainoana piti "hyvänä" kasvavaa tuloeroa ... kts Yle.

~ https://areena.yle.fi/1-4234030 - alkaa kohdasta 3:36

...
Tämä saattaa nostaa Niinistö-vastaisuutta - vaaliuurnilla.

Ilkka Luoma

¤

Gini
~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerroin -

" ... Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Se kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Toisin sanoen, mitä suurempi arvo, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.[1] Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100.

Tulonjakokuvauksissa käytetään yleisesti menetelmää, jossa tulonsaajat järjestetään tulojen suuruuden mukaan nousevaan järjestykseen ja lasketaan sitten kunkin desiilin tai kvintiilin osuudet tulojen kokonaissummasta. Vertaamalla keskenään tuotannontekijätulojen jakaumaa ja käytettävissä olevien tulojen jakaumaa saadaan käsitys tulojen uudelleenjaon vaikutuksista.

Tuloerojen kuvauksessa joudutaan ottamaan kantaa myös siihen vertaillaanko kotitalouksien vai yksittäisten henkilöiden välistä tulonjakoa. Kummassakin on puolensa. Yleensä yksilön toimeentulo määräytyy koko kotitalouden taloudesta, mutta toisaalta tilastoissa suuren kotitalouden henkilöt saavat vähemmän painoarvoa kuin esimerkiksi yhden hengen kotitalouden henkilö. Tulojen jakautuminen kotitalouden sisällä voi vaihdella, mikä tuo haastetta tutkimiseen. ... "

...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma viittaa ihan aiheesta tulojen jakautumisen moninaisuuteen talouksien sisällä. Sen lisäksi olisi otettava huomioon myös mahdollisuudet elää omistamansa ja omistamiensa yritysten kanssa symbioosissa siten, ettei verottaja eikä tilastonikkarit pääse erottelemaan mikä on "virallista" tuloa ja mikä "nautintaa". Lisäksi tilastot toimivat yleensä yhden valtion kansantalouden sisällä eikä ota huomioon tuloja jotka saadaan ulkomailla ja viedään ulkomaille ulkomaille.

Ilkka Luoma

Tuo niin sanottu "ulkomailta/ -lla rikastuminen ja siellä eläminen" kotimaan ohessa on tilastoimatonta aluetta, paljolti.

Ilkka Luoma

Ollaksemme rehellisiä Niinistön lausunnon suhteen ... niin kuva 3 todistaa Niinistön olevan siltä osin oikeassa, että Suomi on tuloerojen suuruuden osalta "häntä päässä" - tosin tämä ei mitenkään helpota kansalaistemme alimman tuloluokan maallista hyvinvointia!

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Ihan kansantaloudenkin vuoksi olisi hyvä jos alimpia tuloluokkia korotettaisiin, seuraten tässä muita pohjoismaita. Se olisi monella tapaa hyödyllistä: se lisäisi ostovoimaa, lisäisi töiden vetovoimaa, yhteiskuntarauhaa, tyytyväisyyttä. Niin kansa olisi todella "yhdessä". Tämä on todennäköisesti tasa-arvomaa Tanskan ja tanskalaisten hyvinvoinnin syy.

Ilkka Luoma

Kansalaispalkalla pönkitys?

...
" ... Herää kysymys synnyttävätkö lisääntyvät pakolaismäärät lopulta kansalaispalkan, kun jo nyt työttömät hyödyntävät 300 euron kuukausittaista lisäansaintaa korvauksiensa päälle [5] – aukaiseeko tämä kansalaispalkka-aihio d] meille tien nähdä maahanmuuttajatkin työssä osallistumisena yhteisiin yhteiskuntatalkoisiin. Osaammeko kotouttaa – herääkin kysymys. ... "

~ d] Kohti kansalaispalkkaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/tyo-teettaja... - -

Ote:

" ... Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!
Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon 1] – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittäväsati kaikea [-rafl.] 2] 3]

Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä 4], joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä 5], mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?

...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.

Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän ... "

.

Pekka Pylkkönen

Ostovoiman vastineena täytyy saada tuotantoa, muuten tuo on vain haitallista. Yhteiskuntarauhaa sekin koettelee jos duunaria rokotetaan loputtomiin ja annetaan osan porukasta hakea elintaso kelasta.

Ilkka Luoma

Niin palkkana saatava ostovoima rahana - usein vain bittejä pankissa ja käytössä korttien kautta - ei sisällä vitamiineja eikä kaloreita - mineraaleista puhumattakaan ;)

Ilkka Luoma

Palkka-ale oli tapetilla ponnekkaasti jo vuosia sitten,
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-p... - ]

… kunnes kuuluisa Fortum – Mikael Lilius kirjautti paljolti moraalisesti ansaitsemattomat optiot tililleen – kuuluisassa Fortum optiosyndroomassa, joka synnytti kammiovärinää eduskuntaa myöten – taisi joku valtakunnan selvitysmieskin aihetta kaivella. Lilius oli kuulemma pätevä mies – saneerasi Fortumistakin henkilökunnan lomamökit pois – ydinliiketoimintaan kuulumattomina. Tähän loppuivat palkka-ale teoretisoinnit |*. Herää kysymys – ulosmittasimmeko jossain vaiheessa liiaksi palkkojamme, ja keiden/ minkä haitaksi?|**

|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka... - (Riitta Ruohonen-Lerner)
|** 112 lukijakommenttia linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&t... – alta. ORIG 16.elokuuta 2013

.

Onko Mattila pätevä mies?

On ja ei. Mattila on luotsannut Elisaa jo vuosia ja tulos on ollut osakkeenomistajia tyydyttävää. Voittoa on syntynyt. Se, onko Mattila ymmärtänyt, että yhtiöt tuottavat voittoa tai tappiota yhteistoiminnassa asiakkaiden, markkinoinnin, työntekijöiden, asiakaspalvelun ja ylläpidon kuin tuotekehityksen kanssa – jää hämärän peittoon. Ehkä on, koska yhteistoimintamenettelyjäkin on ollut keskiarvomäärä.

...

Toimituksen poiminnat