Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin -

  • Gini - tuloerot, vihreissä pienimmät ja punaisissa suurimmat ¤
    Gini - tuloerot, vihreissä pienimmät ja punaisissa suurimmat ¤
  • Tulojen kehitys eri tulotasoilla 1990–2014
    Tulojen kehitys eri tulotasoilla 1990–2014
  • Gini ¤ - Euroopassa - klikkaa suuremmaksi! Näin Suomi asemoituu ...
    Gini ¤ - Euroopassa - klikkaa suuremmaksi! Näin Suomi asemoituu ...

… mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

 

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10029506 - *

 

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!

 

[2005]

Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-hyvksyyk-peruskansalainen.html -

Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.


Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.


Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.

 

[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausumattomat-kysymykset.html -

**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

 

Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

 

...

EKSTRA

Suomalainen sisu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/aitosuomalainen-sisu.html -

...

[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

 

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 20012018

 

529_4747

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (103 kommenttia)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Lainaus - Suomi24 ... lukijakommentti:

"Niinistö kannattaa tuloerojen kasvua

Muut presidenttiehdokkaat eivät kannata kansalaisten tuloerojen kasvua.
Näin uutisoi YLE lauantaina 20.1. klo 18.00 uutisissa
https://areena.yle.fi/1-4234030

Nyt viimeistään pitäisi Niinistön ihannoijilla palata järki päähän."

.

Vertailussa presidenttiehdokkaiden arvot: Vaalikamppailussa soi hyvinvointivaltion sävel
https://yle.fi/uutiset/3-10029506

Kaikki sanovat rakastavansa hoivayhteiskuntaa – maahanmuutto ja tuloerot jakavat joukkoa.

Mistä ehdokkaiden humanismin puuska tulee?

Monessa hyvinvointia koskevassa väittämässä ehdokkaat ovat toki aivan samoilla linjoilla kansalaisten kanssa. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta ei ole siitä yllättynyt. Hän on tutkinut suomalaisten arvoja.

– Hyvinvointivaltion periaatteiden vastustaminen olisi poliittinen itsemurha. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sitä, että tavoitteena on tietynasteinen tasa-arvo. Myös hyväosaisten enemmistö on tällä kannalla, sillä hekin hyötyvät järjestelmästä, Ervasti sanoo.

- Oikeistoehdokkaiden tarvitsee siis valehdella ettei suosio tipu.

.

"Missä olet vasemmisto-oikeisto janalla?"

Vihreiden Pekka Haavisto sijoittaa itsensä samaan kohtaan vasemmistoon kuin SDP:n Tuula Haatainen. Niin ikään perussuomalaisten Laura Huhtasaari asemoi itsensä myös vasemmalle heti Haaviston ja Haataisen oikealle kyljelle.

Kun perussuomalaiset valitsi keväällä uuden puoluejohtonsa, julkisuudessa pohdittiin jopa sitä, onko puolueesta tullut uutta äärioikeistoa. Ilmeisesti ei, jos asiaa Huhtasaarelta kysyy.

Selkeästi oikeistoon itsensä asemoi vain istuva presidentti Sauli Niinistö. Tämäkin ratkaisu on jännittävä, sillä kampanjassaan Niinistö näyttää haluavan profiloitua puolueaatteista irralliseksi, koko kansan presidentiksi. Hän esiintyy vahvasta kokoomustaustastaan huolimatta mielellään kansanliikkeen ehokkaana.

Kun Niinistö ensimmäisen kerran vuonna 2006 yritti tasavallan päämieheksi, hän nimitti itseään työväen presidentiksi.

.

"Tuloerot ovat Suomessa liian suuret"

Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.

– Tässä kysymyksessä kansalaiset ovat täysin toista mieltä. Meillä on seurattu suhtautumista tuloeroihin pitkään. Kansalaisten suuri enemmistö on jatkuvasti ollut sitä mieltä, että suuret tuloerot ovat pahasta, Ervasti sanoo.

Reilu 70 prosenttia suomalaisista vastustaa suuria tuloeroja. Tässä kysymyksessä ehdokas Sauli Niinistö on aivan eri linjalla kuin kansalaiset, sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta sanoo.

- Kokoomuslainen mikä kokoomislainen.

Vertailun kaikki arvoväittämät ja vastaukset niihin löytyvät täältä:

http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/ESS_vs_vaali...

...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tuloerot johtuvat siitä, että kapitalismissa tulonjaosta päätetään yrityksissä. Vaikka tuottavuus kasvaa ja toiminta on kannattavaa ei tämä tarkoita millään muotoa sitä, että tuloksesta annettaisiin työntekijöille yhtään enempää. Mitään pakkoa siihen ei ole niin kauan kuin työntekijöistä ei tarvitse kilpailla.

Verotuksella ei voida tätä tuloeroa ratkaista, koska ansioverotuksessa ollaan jo kohtuus ylitetty ja pääomatulojen sekä yritysten voittojen verotusta ei voida korottaa pääomien kadon aiheellisessa pelossa. Pääoma liikkuu sutjakasti maasta toiseen, työvoima ei. Siksi tuloerot pakostakin kasvavat.

Ongelmaa pahentaa automaatio, joka vapauttaa pääoman, yhä enemmän työntekijöistä yksityiseltä sektorilta.Tilannetta ei helpoksi tee julkisen sektorin palkan korotusvaatimukset.

Markkinatalous ja kapitalismi eivät olekaan sama asia kuten yleisesti luullaan. Vain kapitalismi antaa tuotoksen vapaan jakopäätöksen pelkästään pääoman edustajille. Markkinatalous ei sitä edellytä. Se ei ota kantaa voitonjakoon yrityksissä mitenkään.

Edustuksellinen demokratia sovellettuna nykyisellä tavalla ei ole mikään demokratia vaan sen irvikuva.Kansalaiset eivät pääse valitsemaan politiikkavaihtoehtojen väliltä, vaan pystyvät korkeintaan vaihtamaan yhden epäsuosituksi muodostuneen suuren puolueen pois hallitusvastuusta.

Äänestämällä tuskin voi muuttaa nykyisen mallista politiikkaa, niin suuria tulonjakoja on mahdoton toteuttaa, että sillä olisi vaikututusta eriarvoisuuteen , sekä suurtyöttömyyteen- olemme euron,ja gloobaalisen markkintalouden vankina

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

.
TIISTAINA, MAALISKUUTA 14, 2017
EK pompautti ykkösnyrkillään palkka-alen jälleen pinnalle?

(Ei pompauttanut|1, vaikka suurin osa perinteellisestä mediasta näin tulkitsi – suoraviivaisen perinne - median tyyliin |2. Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila tuli tunnetuksi suorista rykäisyistään jo LM Ericssonin aikana, ollessaan siellä toimitusjohtajana. Onko Mattila nyt työsovun riitamies ja yleislakon syntypulssi? Ansaitsiko Mattila nyt näin valtakunnan sylkykupin tittelin?)

[ … kansalainen Erkki ansaitsee tavallisena suomalaisena noin 3.000 euroa kuukaudessa |3, ja siihen latautuu työnantajalle rasitteeksi, mutta sosiaalijärjestelmälle eduksi palkan sivukuluja noin 1.000 euroa. Yhteensä noin 4.000 euroa on tämä kuuluisa kokonaispalkkakustannus … näin Erkki tietää, kun työaikaakin vähennettiin kosmeettisesti 24 tuntia...

… kansalainen Liisa taas tietää, että hänen euro on vain noin 90 senttiä. Miehet tienaavat paremmin samoista hommista, sehän Liisaa harmittaa, kun ihmiskunnan suvunjatkaminenkin, synnytyksen osalta on hänelle sälytetty. Liisa katsoi Mattilan tienanneen yli miljoona euroa vuonna 2016 |4 … ]


|2 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Mattila avasi hallitsemattoman kehityksen, rykäisyllään. EK - puheenjohtaja unohti toimitusjohtajien kuuluvan väkevään edunvalvontajärjestelmään nimeltä "hyväveli ja hyvät veljet". EK haluaa purkaa toverien ainoan taistelukeinon – yhteisliittolaisen yleislakon. Onko nyt repäisty luokkasodan haavat auki? Toisaalta hyvä työmies tai nykyään -henkilö on aina palkkansa ansainnut. Entä kuinka on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus? Mattila ei ole kerrottua palkkaansa ansainnut. Se on varmaa. Mattila ei ole arvokkaampi kuin 69 toveria

~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ek-joh... -

Palkka-ale oli tapetilla ponnekkaasti jo vuosia sitten,
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-p... - ]

… kunnes kuuluisa Fortum – Mikael Lilius kirjautti paljolti moraalisesti ansaitsemattomat optiot tililleen – kuuluisassa Fortum optiosyndroomassa, joka synnytti kammiovärinää eduskuntaa myöten – taisi joku valtakunnan selvitysmieskin aihetta kaivella. Lilius oli kuulemma pätevä mies – saneerasi Fortumistakin henkilökunnan lomamökit pois – ydinliiketoimintaan kuulumattomina. Tähän loppuivat palkka-ale teoretisoinnit |*. Herää kysymys – ulosmittasimmeko jossain vaiheessa liiaksi palkkojamme, ja keiden/ minkä haitaksi?|**

|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka... - (Riitta Ruohonen-Lerner)
|** 112 lukijakommenttia linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&t... – alta. ORIG 16.elokuuta 2013

.

Onko Mattila pätevä mies?

On ja ei. Mattila on luotsannut Elisaa jo vuosia ja tulos on ollut osakkeenomistajia tyydyttävää. Voittoa on syntynyt. Se, onko Mattila ymmärtänyt, että yhtiöt tuottavat voittoa tai tappiota yhteistoiminnassa asiakkaiden, markkinoinnin, työntekijöiden, asiakaspalvelun ja ylläpidon kuin tuotekehityksen kanssa – jää hämärän peittoon. Ehkä on, koska yhteistoimintamenettelyjäkin on ollut keskiarvomäärä. ...

Jatkuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti... -

.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Raaka-ainekin ostetaan useasti hinnan mukaan.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Raaka-aine ei tarvitse sosiaalista inhimillisyyttä! Ehkä jossain tilanteissa ympäristöllistä vastustusta ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2013]

" ... YLE TV1 Ykkösaamussa Seija Rautio haastatteli STTK:n väistyvää puheenjohtajaa Mikko Mäenpäätä – kysymykset kiertelivät ja kaartelivat, mutta ytimeen ei ammuttu kertaakaan. Onko tämä yhteiskuntamaksetun median häveliäisyyttä vai ymmärtämättömyyttä, ellei peräti hienotunteisuutta? Saattoipa olla.

Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän. Hyvä, mutta aika vähän. Kuinkakohan paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.

… ja jatkuu ---

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen.

Emmekä unohda heitäkään

Lopuksi laitamme illassaan olevien peruspaperilaisten paperikoneenhoitajien ansiot bruttona ja nettona – emmekä myöskään unohda YLE1:n Ykkösaamun toimittajan Seija Raution palkkakuittia, jotta saamme oikeutuksen sille ensimmäiselle kysymykselle Mikko Mäenpään ansioista. YLE näemmä maksaakin pientä palkkaa, näin toimittajat ainakin sanovat. Aivan. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/median-lausu... -

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi valitsit alkaa tarkastella tuloeroja vuodesta 1990? Jos katsotaan tuloerojen muutoksia 1960- tai 1970-luvuilta tähän päivään, ne ovat pienentyneet. Pitkällä tähtäimellä tuloerot ovat siis pienentyneet.

Ja väestötasolla suurituloisin desiili saa käteen 6 (kuusi) kertaa sen minkä pienituloisin, ei sata kertaa. Pienituloisin desiili koostuu lähinnä opiskelijoista ja työttömistä. Minusta nuo ovat todella alhaiset tuloerot, jopa epäoikeudenmukaisen alhaiset.

Tuloerot, sikäli kun ne perustuvat ansioihin ovat erinomaisen hyvä juttu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma otti tarkasteluunsa hyvinkin pitkän ja kuvaavan nejännesvuosisadan aikavälin. On kuitenkin totta, että tuohon aikaväliin ei mahdu tässä suhteessa Suomen historiassa hyvin poikkeuksellinen vuosikymmenen ajanjakso 1960-luvun puolesta välistä eteenpäin jolloin tuloerot pienenivät melko voimakkaasti. Sitä ennen meno olikin toisenlaista jonka taas Pylkkönen näyttää "unohtavan".

Tuota ajanjaksoa on muistettu näilläkin palstoilla haukkua milloin milläkin nimellä. Pääpahiksia on löydetty yleensä kaksi: Kekkonen ja NL. Harvemmin muistetaan, että tuolloin rakennettiin monet n.s. "hyvinvointiyhteiskunnan" rakennelmat, meillä oli hetken jopa vasemmistoenemmistöinen eduskunta, n.s. "Repo-radio" ja paljon muuta josta voimme vain haaveilla.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Myyryläisen kannattaisi muistaa, että em asiat koskivat lähinnä ulkopolitiikkaa: Neuvostoliiton kanssa Suomella oli YYA-sotilasliitto, jossa Suomesta tuli Leningradin luoteisalueen puolustusvyöhyke. Tuo vei sitten meiltä puolueettomuuden.

Talouteenkin sillä oli toki merkitystä: Imatran Voiman piti ostaa huippumoderni AEG:n ydinvoimalaitos Länsi-Saksasta, mutta Tehtaankadullä päätettiin toisin. Niinpä Loviisaan tulikin kaksi neuvostoliittolaista VVER-440 reaktoria täsmälleen samaan hintaan millä AEGn tarjosi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #13

Loviisa 1 ja 2 olivat ratkaisumalliltaan ylivoimaiset. Aiheesta salainen KTM-raportti, joka on hallussani ... Loviisa 1 ja 2 oli kokonaiskauppa - uraaneineen ja poiskuljetuksineen.

Saimme rikastetun uraanin paljon edullisemmin kuin maailmanmarkkinahinta - Loviisat ovat toimineet hyvin, eikä nyt jossitella. Kekkonen teki todellisen isänmaan teon tässä ensimmäisessä ydinvoimalassamme ...

...Ja mikä parasta - tuotekehitys oli osin yhteistä ja tietyistä suomalaisista tuli atomivoima-asiantuntijoita - aina STUK' iin asti.

Tämän arvioimiseen pitää olla asiantuntija vankoin faktatiedoin - luulot ja lehtikirjoitukset eivät riitä tekemään edes "asiantuntijaa" ;)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #38

Ilkka Luoma

Tämän vuoden loppuun menessä Loviisan 1 ja 2 voimala on Fortumin toimesta rakennettu täysin uudestaa länsimaisella tekniikalla.

Loviisan 1. voimalan reaktorissa havaittiin heti alkuvuosina hitsaussauman haurastumisongelma. Siellä on nyt sitten uusittu kaikki tuosta laitoksen rakenteellisista ongelmista oppia ottaen. Suomalaisista tuli todella atomivoimaasiantuntijoita, kun toimittajan sotkuja korjattiin.

Sama Rosatomin kyvyttömyys luotettavaan toimintaan ilmenee Pyhäjoen voimalan suunnittelussa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #47

Oletko perehtynyt Loviisa 1 ja 2 reaktoreiden toimivuuteen?

~ https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energ... -

.
~ https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energ... -

.

...
Kuluvien osien uusimista, kuten kaikkialla muuallakin.

Oletko tietoinen OL3' n ongelmista?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #49

On tullut "juostua" noissa ydinvoimalaitoksissa sekä Suomessa - myös OL 3:ssa - että rajojemme ulkopuolella niin idässä kun lännessä.

Reaktorit ovat laitokissa erilaiset, Loviisassa on PWR-reaktorit, OL 1&2 BWR -reaktorit ja OL3:ssa tunnetusti maailman ensimmäinen EPR-reaktori, mikä on sukua PWR:lle.
Hanhikiveen tulee vanhaa ja luotettavaa venäläistekniikkaa eli VVER:t.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #61

Fortum kertoo internetissä saitillaan tarkasti nuo Loviisa 1 ja 2 asiat, tekniikan, käytettävyydet ja muut tarvittavat tekniikat - käytettävyys on huippuluokkaa!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #64

Voihan sitä kertoa, huoltoseisakkiaika on melkoisen pitkä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #71

Fortum on omien antamiensa tietojen pohjalta hyvin tyytyväinen maailman luokan käytettävyysarvoihin - tuotannossa huipputuloksin.

...
Aihe on palkat, tuloerot ja Niinistön reagointi poikkeavasti kansakuntamme enemmistöön nähden - saa nähdä onko jotain vaikutusta äänestystulokseen?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #13

Olkiluoto 3' n on myös länsimaalainen huipputuote! ;)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #39

On se - turbiinihalli vetää insinöörinkin hiljaiseksi ja nöyräksi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #62

Ja on vetänyt tilaajankin hiljaiseksi, hyvin hiljaiseksi. korvaussummat suuntaan tai toiseen tulevat olemaan tähtitieteelliset!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #65

Toimituksen myöhästymisen sakkosumma on uutisten mukaan jo tapissaan. Tappioita toki tulee.

Ammattipiireissä surullisenkuuluisin ydinvoimaprojekti on Kursk 5. Se aloitettiin 1985 eikä se valmistunut koskaan. Projekti lopetettiin 2015.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #74

Lopetuksen syy ei ollut tekniikka, vaan ympäristöaktivismi ---

...
" ... Lisäksi kahden reaktorin (Kursk-5 ja Kursk-6) rakentaminen jätettiin 1990-luvulla kesken Tšernobylin onnettomuuden johdosta. Monista vastalauseista huolimatta viidennen reaktorin rakennustyöt aloitettiin uudelleen, mutta ne keskeytettiin vuonna 2012.[4] ... "

...
topicin aihe on palkat, ostovoima, tuloerot ja sekä näihin läheisesti liittyvät näyttö- ja vertailutaloudet :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mistä löysit tuloerodataa ajalta ennen 1960-lukua? Jostain tietysti kun väitit että ennen oli kaikki paremmin, mutta Mistä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

En väittänyt ennen kaiken olleen paremmin mutta tokikin vihjailin, että usein muistetaan kovin valikoivasti ja etenkin muistettua muistellaan kovinkin tarkoitushakuisesti.

Lähteinäni oli m.m. P.Roikosen tutkimus tuloerojen kehityksestä 1865–2013.

Vaaliston mielestäkö esimerkiksi hyvinvointivaltio olisi ulkopoliittinen rakennelma? Tai n.s. Repo-radion yhteiskunnalliseen ajatteluun yllyttävät ohjelmat? Tai eduskunnan vasemmistoenemmistö aikana jolloin Kekkonen hoiti ulkopolitiikan?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Eikös tuossa sanottu että 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tuloerot olivat nykyistä korkeammat? Samoin 1960 ja 1970. Missä se hirveä tuloerojen kasvu nyt sitten piileskelee?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #18

Tulo- ja niiden -erotilastoissa lasketaan rahaa. On syytä ottaa huomioon, että Pylkkäsen viittaamina aikoina suuri osa kansantaloudestamme oli tuolloin omavaraistaloudessa. Esimerkiksi torppareiden ja mäkitupalaisten sen enempää kuin omilla tuotannollaan elävien maataloujenkaan olosuhteet eivät oikein taivu rahassa mitattaviin tilastoihin.

Tulojen ja elämisen tason vertaileminen on tehtävä silloin toisin keinoin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #16

"Vaaliston mielestäkö esimerkiksi hyvinvointivaltio olisi ulkopoliittinen rakennelma?"

Ulkopolitiikkaan tuolloin vaikuttivat sekä Neuvostoliitto että UKK ulkopolitiikan johtajana. Vielä 70-luvulla Suomi ei ollut hyvinvointivaltio, joten se siitä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #20

Suomen vaurauden lähtökohta rakennettiin todellakin myös osin ulkopolitiikan lähtökohdista, olihan Venäjän bilateralia ainutlaatuinen tapa nostaa Suomi hyvinvoinnin kehityskulkuun - Kekkonen "sotki" ulko- ja kauppapolitiikan kansakuntamme eduksi - massiivisin keinoin - Kostamus ehkä yhtenä viimeisistä?

...
Vrt. Prof. Markku Kuisma - Venäjä ja Suomen talous 1750 - 2015 -Siltala.

~ https://www.adlibris.com/fi/kirja/venaja-ja-suomen... -

...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Joo, jos olisimme ottaneet aikaskaalaksi 1300 - 2017, niin tuolloin Ruotsin vallan alla kuninkaan tulot olivat liki yhtä paljon kuin koko itäisen provinssin! ;)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Tapasin aikanaan tehtaan palkkajohtajan joka kertoi hän menetti ensin puutarhurin ja sitten autonkuljettajan. 50-luku oli kohtalokas ja sekin voisi olla vertailukohta, alkoiko silloin palkkakustannukset vaikuttaa vai tuoton lisääminen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Aikoinaan filosofi Platon opetti, että rikkaimpien ja köyhimpien tulojen suhde pitäisi olla 6:1. Myöhemmin pankkiiri J.P Morgan opetti, että oikea suhde on 20:1 mutta nykyisin suhde on 500:1 tai jopa 1000:1. jotkut ovat jo mieltä, että sen seurauksena rikkaimmat ja köyhimmät tuskin ovat enää edes samaa eläinlajiakaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta esimerkiksi hyvä insinööri ansaitsisi äärettömästi enemmän kuin työtön. Jos siis eläisimme oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kirjastonhoitaja vs. Hgin pormestari, miten arvioit?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Tässä kohtaa tulee aina mieleen herra Mikael Lilius ---

.
|0 Fortum optiot rapauttivat

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/etla-evan-si... -

" ... YLE:n AamuTV haastatteli Etla/Eva:n toimitusjohtajaa Sixten Korkmania, joka elinkeinoelämän edustajana totesi palkansaajien luottamuksen rapautuneen Fortumin optioista, jotka laaja kansalaiskeskustelu on yksimielisesti tuominnut. Onpa sangen mielenkiintoista, että vasta nyt tapahtui herääminen pääomalinnakkeessa, kun eduskuntakin nosti räpylät pystyyn. Korkmanin oikeusvaltio toteamuksen jälkeen hän olikin valmis hautaamaan asian ja luullen kantaneensa elinkeinoelämän osallistumisvastuun kiusalliseen koko kansaa puhuttaneeseen asiaan.

Tosiasissa jo elinkeinoelämän asiantuntijatkin tietävät, ymmärtävät ja näkevät Fortum optioiden ehdottoman kohtuuttomuuden ja vastaamattomuden itse toimenpiteisiin ja "ansaitun" palkkion väliseen suhteeseen. Kuinka suuren optio-oikeuden presidentti Kekkonen olisi ansainnut kaikista niistä "liike-elämäjunailuistaan", mitä hän teki lähinnä Neuvostoliiton kaupan ja suomalaisen valtio-omisteisen yhtiöjärjestelyiden osalta? Jos tämä Kekkosen ja Liliuksen välinen operaatio rahallistetaan yhteismitalliseksi, ei Suomen valtion budjetti olisi enään riittänyt Kekkoselle.

Sixten Korkman ei oivaltanut mainita pientä seikkaa, joka kertapyyhkäisyllä olisi palauttanut luottamusta elinkeinoelämän ja työnantajien pääoma- ja kvartaalitalouskäytäville; se olisi ollut maininta vapaaehtoisesta ja osittaisesta luopumisesta optioihin. Tämän maininta olisi välittömästi nostanut kansalaiskeskustelun uudelle portaalle vastuunkannosta ja ymmärryksestä, jossa työt tehdään ja suunnitellaan yhdessä. Mutta Korkman jätti lauseen sanomatta, vaikka ymmärsi luottamusongelman jo syntyneen ja romuttavan avaukset laajasta palkanalennuskeskustelusta, jonka päämääränä olisi ollut kilpailukykymme nostaminen meneillään olevassa kansainvälisessä työn uudelleen jaossa.

Herää kysymys ymmärrystasosta ja yksisilmäisyydestä. Oikeusvaltio toteamus ei riitä loppuun käsittelemään hiertävää ongelmaa; kyseessä on laajempi luottamukseen liittyvä kysymys. Kekkosen aikana Liliuksen kaukainen edeltäjä vuorineuvos Uolevi Raade sai menestyksistään lämmintä kättä, vuorineuvoksen tittelin sekä vallan vailla vertaansa. Kekkosen myllykirje olisi jo ennen koko kohua eliminoinut koko huutavan räikeyden ja tuolloinkin elimme oikeusvaltioissa, jossa kansa valitsi eduskunnan ja Kekkonen loput. ... "

.
TORSTAINA, LOKAKUUTA 27, 2005
Etla/ Eva:n Sixten Korkman totesi terävästi Fortumin optioiden vahingoittaneen kansalaisten luottamusta

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kannattaa muistella historiaamme. Suomi on ollut jatkuvassa muutoksessa. Ruotsin kehityksen kelkasta putosimme 1809 kun venäläiset miehittivät itäisen osan Ruotsia eli Suomen yli sadaksi vuodeksi.

Venäläismiehityksen aikana kasvaviksi ongelmiksi koetut tilattoman väestön ja torpparien asema pyrittiin ratkaisemaan pienviljelyllä. Päämääränä oli tilattoman väestön kiinnittäminen maahan ja itsenäisen pienviljelijäväestön lisääminen. Tällä vältettäisiin kaiken muun hyvän lisäksi irtaimen väestön vaellus kaupunkeihin, siellä syntyvät sosiaaliset ongelmat ja sosialismin pelko.

Pienviljelyksen etuna pidettiin sitä, että tuotantomäärä hehtaaria kohti ajateltiin pienillä tiloilla paremmiksi kuin suurtiloilla. Omituinen johtopäätös johtui siitä, että pienviljelijän pelloillaan tekemiä työtunteja ei laskettu kustannustekijäksi. Lisäksi väitettiin, että kohtuullisissa oloissa elävä pienviljelijä ei vaihtaisi 12- tai 16-tuntista työpäiväänsä 8-tuntiseen tehdastyöhön edes suuremmalla palkalla. Pienviljelyn taloudellista kannattavuutta edisti osuustoiminta-aate, johon koko pienviljelyksen ideologia oli tiiviisti sidottu. Pienviljelyn puolustelusta tuli osittain pienviljelijän ahkeruuden ja sitkeyden romantisoituakin ihannointia.
Vuonna 1918 torpparivapautus jatkoi 1800-luvun lopussa syntynyttä maan jakamisen ja turpeeseen sitomisen ideaa. Lex Kallio, vuoden 1940 pika-asutuslaki ja 1945 maanhankintalaki edustivat samaa perinnettä. Jälleenrakennus loi lopullisesti pienviljelijöiden Suomen. Maatilojen määrä kasvoi vielä 1950-luvulla, vaikka teollistumiskehitys oli jatkunut jo yli 100 vuotta.

Elinkeinorakenteen muutos 1950-luvun lopusta 1970-luvulle oli nopea ja raju. Se muutti ihmisten arkea ja elämää, mutta se oli osin ennustamatonta eikä kukaan oikeastaan hallinnut muutosta. Kukaan ei olisi myöskään voinut sanoa - ainakaan ääneen - 1940-luvun lopulla maataan raivanneelle rintamiehelle, että hän tekee tilaa, joka on 20 vuoden päästä elinkelvoton.

Yksityinen kulutus kolminkertaistui Suomessa 1940-luvun lopulta 1970-luvun loppuun mennessä, ja säästäväisistä kansakunnan rakentajista tuli iloisia kuluttajia. Suomalaisten keskipalkka vuonna 1975 oli 350 euroa. Käteen siitä jäi noin 235 euroa.

60-luvun vaihtuessa 70-luvuksi Suomi oli taloudellisesti heikko, selvästi maatalousvaltaisempi kuin muut läntisen Euroopan maat ja myös sosiaaliturvansa tasossa ja laajuudessa selvästi jäljessä muista. 1970-luku merkitsi kaikissa näissä suhteissa dramaattista muutosta. Kulttuurisessa tietoisuudessa tälläinen jälkijättöisyys näkyy ehkä vieläkin suurempana viiveenä, kun kansallisessa tietoisuudessa maamme on heikko, syrjäinen ja sosiaalisesti takapajuinen. Yhdessä suhteessa Suomi oli kuitenkin jo 1970-luvulla selkeästi Pohjoismaa: tuloerot olivat vähäisiä ja maa toteutti sellaista sosiaalipolitiikkaa jossa tuloerojen vähäisyys oli keskeistä.

Vasta 80- luvulla voidaan puhua varsinaisesti hyvinvointivaltiosta, joka pyrki takaamaan kansalaisilleen suhteellisen muuttumattoman elintason ja elinolosuhteet kaikissa kriisitilanteissa - ja näin hyvinvointivaltio pitkälle toimikin 1990-luvun suurella lamakaudella.

"On lottovoitto syntyä Suomessa"

Lottovoittajista on julkaistu Mäenpää-Falkin teos joka osoittaa sen, että lottovoitto on jossain mielessä myös tragedia: jos muiden tietoon tulee että henkilö on voittanut lotossa, niin tällaiseen henkilöön kohdistuu erittäin negatiivisia reaktioita tai ainakin he kokevat ne sellaisina.

Itse asiassa tätä molemminpuolista traumaa voisi pitää koko Suomen menestyksen vertauskuvana: toisaalta rikastuneet suomalaiset haluavat piilotella ja vähätellä rikkauttaan ja uskovat muiden olevan kateellisia ja vain havittelevan meille vahinkoa. Tähänhän Ilkka myös viittaa blokissaan.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Oli onni suomalaisille ja myöhemmin autonomian aikana heränneelle ja tsaarin tukemalle suomalaistumiselle ja suomenkielelle, että Ruotsi jätti meidät puskurikseen idän karhua vastaan - Autonomiassa 1809 alkoi suomalaisuuden kehitys.

Finlandia syntyi Sibeliuksen säveltämänä nostamaan itsenäistymishenkeä - jonka kruunasi Neuvosto-Venäjän johtajat, muun muassa Lernin ja Stalin 4.1.1918 ...

...

Nousimme euroopan takapajulasta keskikastiin 1917 mennessä --- Aiheesta erinomainen kirja prof. Markku Kuismalta - Venäjä ja Suomen talous 1750 - 2015 - Siltala!

~ http://www.siltalapublishing.fi/kirja/226/ -

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Suomen sodan tappio on Ruotsin historian pahin katastrofi eikä mitään puskuria syntynyt: Venäjän armeija siirtyi sodan tuloksena kaukaa Kymijoelta Ahvenanmaalle aivan Tukholman naapuriin. Eckeröstä venäläiset pystyivät kontrolloimaan Ruotsin pääväylää pohjoiseen, mikä kiihdytti paineita rakentaa myös rautatie.

Venäläiskautena Suomen talous kyllä kasvoi, mutta näin tapahtui koko Euroopassa. Ruotsin alaisuudessa tasavertaisena maakuntana kasvumme olisi ollut paljon nopeampaa.
Suomessa kuoltiin vielä nälkään 1800 -luvun jälkipuoliskolla ja rautatiekin tuli meille paljon myöhemmin kuin Ruotsiin tai Venäjälle.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #33

Syntyi vankka puskuri - on tuonut Ruotsille ja ruotsalaisille yli 200 vuoden mittaisen rauhan putken, sitä ennen ruotsalaiset sotivat innolla - myös itään hyökkäillen, välillä puolustautuen ja suomalaisia musikoita uhraten.

...
Tosin mekin saimme historiamme pisimmän rauhanajan - autonomian ajan, ellemme sitten lue englantilaisten hyökkäilyjä rannoillemme sodaksi - Krimin sodan aikana. Nyt on meneillään historiamme toiseksi pisin rauhanjakso - yli 70 vuotta.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #34

Venäläisille puskuri oli vankka ja he alkoivatkin kantalinnoittaa rannikkoamme.
Pahin uhka Ruotsille oli Bomarsundin linnake Ahvenanmaalla - vain noin sata kilometriä Ruotsin kuninkaanlinnasta!

Krimin sota on hyvä esilleotto: sen syynä oli panslavismi. Venäjä vaati osmaneita hyväksymään Venäjän keisarin kaikkien osmanien valtakunnassa asuvien kristittyjen suojelijaksi - aivan kuten Putin toimii nyt. Ero on vain siinä, että tsaarin Venäjä oli kiistaton suurvalta, nykyinen Venäjä taas ei.

Suomalaisetkin joutuivat vedetyksi Venäjän sotaan, joskin ranskalaisten ja venäläisten sotatoimet kohdistuivat lähinnä venäläisiin sotilastukikohtiin ja laivanrakennukseen liittyviin kohteisiin.

Ruotsi hyötyi sodasta: Ahvenanmaa julistettiin demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi.Briteille ja ranskalaisille Bomarsundin linnoitus oli Krimin sodan aikana Ruotsinkin pääkaupungin turvallisuuteen vaikuttava venäläisen ekspansionismin vertauskuva. Linnoituksen tarjoaminen Ruotsille ja sitten sen hävittäminen olivat näyttö kyvystä puskuroida Venäjän oletetut laajentumispyrkimykset.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #48

Ahaa, senkö vuoksi engelsmannit hyökkäilivät suomalaisten kimppuun?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #51

Päinvastoin: suomalaiset auttoivat Englannin laivastoa luotsaten laivat Notvikenin kautta Bomarsundin pohjoispuolelle, jossa ei ollut venäläistykistöä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #63

Niin suomalaiset varmaan kuolivat engelsmannien tykkeihin - jo pelkästä myötätunnosta.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #66

Kuoliko suomalaisia muualla kuin Uudessakaupungissa - muistaakseni kuusi henkeä - ranskalaisten ja englantilaisten tulituksessa?

Britithän olivat tuhoamassa ns sotakieltotavaraa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #70

Britit hyökkäsivät autonomisen Suomen alueelle -

... tämän topicin aihe on tuloerot ja palkkapolitiikka sekä ostovoima ja siihen läheisesti kuuluva näyttö- ja vertailutalous ;)

...
On kiintoisaa nähdä, astuiko Sauli pahaan miinaan.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #51

Tässä on yksi kuvaus englantilaisten operaatioista Pohjanlahdella:

Englantilaiset hyökkäsivät Raaheen 30.5. Heidän siellä tekemistään tihutöistä lähti heti tieto pikälähetin mukana Ouluun ja lääninhallitukselle. (ASIAKIRJAT 7-8) Asiaa pohdittuaan kuvernööri Alexander Lavonius ja kaupungin johto katsoivat vastarinnan turhaksi. Kaupungissa majaillut parinkymmenen miehen vahvuinen kasakkakomennuskunta lähetettiin Oulujokivarteen. Naiset, lapset, joutilaat sekä mm. kruununmakasiinin viljavarat evakuoitiin. Kun vihollinen saapui Ouluun kesäkuun 1. päivän iltana, laivoille lähetettiin Lavoniuksen siunauksella lähetystö pyytämään, että kaupunki säästettäisiin. Plumridge vastasi, että kaupungilla ei olisi mitään pelättävää mutta että rakenteilla olevat laivat, tervavarasto, puutavara ja muu ”sotakieltotavara” poltettaisiin. Hävitys pantiinkin toimeen vielä yön aikana. Ennen makasiinien polttamista kaikki hyödylliseksi havaittu irtain tavara ryöstettiin ja lastattiin laivoihin (ASIAKIRJA 9).

http://www.narc.fi/lh/lh/englantilaiset.htm

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #68

Ihan hyvä,

... mutta topic liittyi Sauli Niinistön vähättelevään asenteeseen tuloeroista. On kiintoisaa nähdä miten kansa reagoi ulostuloon, joka saattoi olla vilpittömän rehellinen elitistin ulostulo.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Kovin kontrafaktuaalista pohdiskelua väittää, että osana Ruotsia meillä olisi ollut asiat paremmin. Ruotsi alkoi laajemmin "rikastua" vasta I Maailmansodan jälkeen ja yhteiskunta oli pitkään hyvinkin eriarvoinen suurine köyhien joukkoineen.

Meillä ei ole mitään perusteita väittää, että meille olisi tullut rautatietkään yhtään aiemmin osana Ruotsia. Siellä ensimmäinen höyrykäyttöisillä vetureilla ajettava rata otettiin käyttöön 1855. Venäjällä vastaavasti ensimmäinen rata otettiin käyttöön 1838. On kovinkin spekulatiivista väittää, että ne olisivat Ruotsista ehtineet meille ennen vuotta 1862.

Vaalisto viittaa ilmeisesti vuosien 1866-1868 nälänhätään. Kyseisen ajan vuosi 1867 tunnetaan Ruotsissa nimellä "Storsvagåret". Siellä oli ihan samat ongelmat eikä sielläkään onnistuttu tai haluttu hoitaa asiaa yhtään paremmin kui täällä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #36

Milloinkahan Ruotsi olisi antanut meille itsenäisyyden ja olisiko meissä edes itsenäisaate edes syttynyt?! Puhuisimmeko yhä ruotsia? Mikä olisi suomalainen identiteettimme?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #46

Olisivat varmaan antaneetkin, mutta olisimmeko halunneet? Suomihan on historiallisesti ruotsalainen - halusimme tai emme.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #54

Jossittelua. Nyt kuitenkin 4.1.1918 se itsenäisyys tunnustettiin - Neuvosto-Venäjän toimesta, ei Ruotsin ...

Suomi on idän ja lännen vedenjakajalla ---
~ https://www.facebook.com/groups/5749603299/ -
Suomalaisuuden juurien etsijät! -group

...
Hyvä dokumentti aiheesta:
Max Jakobsson - Diplomaattien Talvisota -WSOY
~ https://www.booky.fi/tuote/jakobson_max/diplomaatt... -

...

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #55

Suomi ei ole "idän ja lännen vedenjakajalla" vaan Suomi on läntinen EU-maa. Vaikka miten monta kertaa sitä toistaisit joka toisessa blogissasi, Luoma.

"Suomi kuuluu länteen häpeämättä sitä

Idän ja lännen kulttuurit ovat vuosisatoja kohdanneet Suomen itärajalla – ja aina tämä puoli on ollut osa länttä."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide...

"80-vuotias Martti Ahtisaari saa kiitokset siitä, että Suomi kuuluu länteen"

https://seura.fi/asiat/80-vuotias-martti-ahtisaari...

"Presidentti Niinistö esitti onnistuneesti jäyhää länsisuomalaista äijää – samalla hän viestitti Putinille, että Suomi kuuluu länteen."

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005305490.html

"Vahva Suomi kuuluu vahvaan länteen"

http://villevalkonen.fi/vahva-suomi-kuuluu-vahvaan...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #69

Jori, pohdihan joskus sillä lailla aikuisten oikeasti mitä tarkoittaa:

"Idän ja lännen vedenjakajalla" ja tutki huolella asiantuntijoiden artikkeleita ja tutkimuksia - täältä:

~ https://www.facebook.com/groups/5749603299/ -

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #75

Sinä, Luoma, elät vielä siinä ajassa, jolloin Suomi oli puoleeton. Turha mennä historiaan, nyt on nykypäivä, joten tulepas sinäkin vihdoin siihen. Suomi ei ole enää missään suhteessa idän ja lännen vedenjakajalla, vaan kuuluu kiinteästi länteen. Argumentit on sinulle siitä esitetty.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #78

Luitko kansakuntamme mielipiteen puolueettomuudesta?

~ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801212200685783... -

" ... Alma-tutkimuksessa enemmistö (56 prosenttia) vastaa myöntävästi, kun kysytään, onko Suomi puolueeton maa ... " -Iltalehti/Aamulehti

.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #79

Mielenkiintoisia tuloksia mutta vielä "mielenkiintoisempia" ovat "aisantuntija" J.Aunesluoman tulkinnat "ristiriidoista" ihmisten käsityksissä. Hän lähtee ikään kuin automaattisesti tulkinnasta, että mahdolliseen kriisistä selviämiseksi meidän, tietysti, tulisi olla NATOn jäseniä. Kaikki muu on hänen mielestään ristiriitaista, typerää ja epäjohdonmukaista.

Lisäksi tuntuu, ettei Aunesluoman kaltaiset "asiantuntijat" ota ollenkaan huomioon, että ihmiset pyrkivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin erillisinä kysymyksinä niiden muotoilun mukaan eikä jonkinlaisiin tutkijoiden luomiin rooleihin asettuneina.

Ehkä tutkimusjohtajan tulisi suorittaa kysymystensä asettelua hieman avoimemmin ja laajempia pespektiivejä hakien. Tuollainen on kovin yksisilmäistä ja tarkoitushakuista. Ei siis pyrkimystä asioiden ymmärtämiseen ollenkaan vaan politiikantekoa

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #99

Tutkimusjohtajan pitäisi ottaa laaja tulo- ja vieläkin laajempi lähtökulma (sisältäen analyysin, joka suodattaa tulokulman lähdemateriaalista tarkoitushakuisuuden pois) ... käsittelemäänsä asiaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #78

Kajanto on sikäli oikeassa, että Suomi ei enää ole puolueeton. Valitettavasti.

Sen sijaan kulttuurinen idän jä lännen välinen raja kulkee historiallisesti näillä tienoin. Sitä voisi myös nimittää vedenjakajaksi. meillä olisi mahdollisuus tehdä siitä "vesienyhdistäjä" jos haluaisimme.

Meidän eliittimme sen sijaan on puolensa valinnut ja yrittää pakottaa sitä meille vastentahtoisillekin. Toivottavasti pystymme sen estämään ja kääntämään kehityksen sotaliittoutumien rakentamisesta rauhan ja yhteistyönrakentamiseen.

P.s. Hups, menipäs taas yltiöpositiivisen puolelle. Meidän rupinen ja natotettu todellisuutemme kertoo ihan muuta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #80

Kurkkasitko kommentin 79 - kansalaismielipiteen puolueettomuudesta? - (Aamulehti)

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #80

Ei Suomen pidäkään olla puolueeton. Sveitsistä eroten Suomella on Venäjä, ainoa sotilallinen uhkamme rajanaapurina, jolle rauhan ja yhteistyön rakentaminen on aina ollut vieras asia. Historiasta on opittu (jotkut eivät), että puolueettomus on mahdotonta. Suomen tulevaisuus on Ruotsin tapaan NATO:ssa, koska Venäjä ei tule muuttumaan.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #84

Näyttää Suomen kansasta yli puolet pitävän meitä puolueettomina - miten sinä asemoit itsesi enemmistöön? Luitko tutkimuksen Aamulehdestä? Katso kommentti 79.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #85

Se osa kansaa on väärässä. Suomi ei ole puolueeton ja on sotilaallisestikin liittoutunut. Lissabonin sopimuksen artikla 42.7:n mukaan Suomi on velvollinen jopa sotilaallisesti puolustamaan muita EU:n jäsenvaltioita niiden joutuessa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Suomi puolustusvoimat myös harjoittelee NATO:n kanssa ja myös USA: nkin kanssa. On täydellisen vastuutonta puhua puolueettomasta Suomesta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #86

Aivan, enemmistö kansasta on väärässä. Jori, onko kaikki kunnossa - lääkitys tms. ...? -huolestuneella ilmaisulla, ei ilkeydellä!

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #87

Kyllä vaan on, koska Suomi ei ihan faktisesti ole puoleeton maa. Kyse ei ole siitä, mitä kansa toivoo, vaan siitä, mikä tilanne on todellisuudessa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #88

Jori, autan sinua - Suomi on oleelliselta osaltaan puolueeton/ liittoutumaton maa - emme kuulu mihinkään sotilasliittoon, emmekä ole sitoutuneet sotilaallisesti, asein hyökkäämään kenenkään käskystä mihinkään. Tämän kansakuntamme ymmärtää upeasti ja siksi olenkin huolissani, jos joku ilmeisen vähin, liki olemattomin tiedoin toista väittää ... siksi edellä huolestunut kysymykseni.

Puolueettomuus tarkoittaa, ettemme liittoudu ulkoisissa itä-länsisodissa kenenkään puolelle. Liittoutumisella tarkoitetaan sotilasvoiman käyttöä - poikkeuksen tekee Afganistan, jossa olemme Nato-operaatiossa jo valitettavasti sodan osapuoli.

Tavoitteemme on seuraavan eduskunnan myötä purkaa tehty kohtalokas Nato - Isäntämaa pöytäkirja - oletko Jori lukenut ja ymmärtänäyt sen?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #89

Sinun apua en edelleenkään tarvitse. Suomi on ihan täydelta osaltaan länteen kuuluva maa, joka on liittoutunut EU-maiden kanssa yhteiseen unioniin, johon kuuluu myös sotilaallinen velvollisuus avunantoon. Lissabonin sopimuksen avunannon lauseke sen sanelee. Myös NATO:n isästämaasopimus tekee sen, että mistään puolueettomuudesta on turha puhua. Tasavallan päämiehemme toteaa Suomen kuuluvan länteen ja myös itänaapurime päämies. Linkit olet siitä jo saanut.

Myös valtiovarainministerimme on sitä mieltä, että Suomi ei ole enää puolueeton.

"– Me olemme sotilasliittoon kuulumaton, mutta tänä päivänä emme todellakaan puolueeton valtio, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo."

http://ruotuvaki.fi/-/orpo-suomi-ei-tana-paivana-t...

" Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta linjasi yksimielisesti, ettei Suomi ole tosiasiassa enää sotilaallisesti liittoutumaton. Tämän totesi myös valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini."

https://www.suomenuutiset.fi/puolueettomuuden-puol...

Sinä voit, Luoma ihan rauhassa jankata toisin ja jatkaa höpöhöpöjuttujasi, se ei siitä mihinkään muutu.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #90

Minusta tuntuu luettuani kommenttejasi, etä juuri sinä tarvitset syvällistä apua, tarjoamme sitä ystävällisin mielin.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #91

Sitten mennään henkilöön, kun argumentit loppuvat täysin. No, sinun kohdallasi eipä ole taaskaan mikään jymy-yllätys.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #92

Ystävällisellä tavalla. Politiikka, presidentinvaalit ja yhteiskunta-arvioiminen on älyllisen ajattelun tehtävä ... ja se edellyttää paljon taustatietoa, tiedon sulattamiskykyä sekä saamansa tiedon yhdistelyä ... tältä osin olemme auttamassa - ystävällisesti auttaen. Mutta, sana on vapaa, ja kaikenlaiset mielipiteet ovat tietysti mahdollisia.

...
Henkilöön täällä ei käydä, auttamishalu on aivan eri asia!

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #93

Ei sinulla, Luoma ole mitään edellytyksiä auttaa minua missään asiassa. Nuorempikin olet. Sinulle pitäisi ensimmäisenä opettaa se tosiasioiden myöntäminen ja tunnustaminen. Se ei vaan taida käydä, kun on agendansa valinnut ja sisäistänyt. Otan osaa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #94

Täällä ketjussa monet kommentoijat ovat jo auttaneet sinua erinomaisilla kommenteilla ja niiden asialinkeillä - loppu jääkin sinun oman aktiivisuuden käsiin - luetko ja ymmärrätkö lukemasi. Iän myötä sisäistäminen heikkenee, tämän tietävät useimmat yli 60V ihmiset ;)

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #95

"Puolueettomuus päättyi 1995

Virallista puolueettomuutta kesti vuoteen 1995 asti. Silloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että "EU on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö".

Suomi on EU:n kautta liittoutunut länteen."

https://www.aamulehti.fi/uutiset/jos-lahialueella-...

Taitaa rautalanka olla liian monimutkainen väännettävä Luomalle.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #98

Perehdytkö seuraavaksi ilmiöihin puolueettomuus ja liittoutumattomuus - googlesta löytyy paljon apua, katsohan mihin tutkimus johtaa, kun otat apuvälineitä käyttöön ja mietit - mieluummin huolella kuin luulolla ;)

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #101

Suomi ei ole EU:hun liityttään kumpaakaan. Perehdy asiaan, Luoma, Googlesta löytyy tietoa siihenkin.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #102

Autan vielä kerran - kysy vaikka joltain tietävämmältä mitä merkitsee idän ja lännen vedenjakajalla - siitä juontuvat kaikki muut - mitä merkitsee suomalaiselle puolueettomuus, liittoutumattomuus jne ---

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #90

Olen kajannon kanssa siltä osin samaa mieltä, että pitkällä ollaan liittoutumisessa, aivan liian pitkällä.

Kaikki suomalaiset eivät välttämättä ole havainneet miten pitkälle meidät on jo pikku hiljaa hivutettu. Paljon pidemmälle kuin enemmistö meistä haluaisi. Onhan meihin käytetty tunnettua sammakon keittämistekniikkaa. Jos haluaa keittää sammakon ja laittaa sen liian kuumaan veteen, se loikkaa välittömästi pois mutta jos sen pistää sille normaalinlämpöiseen ja alkaa pikkuhiljaa lämmittää, se turtuu muutokselle ja raukeaa lopulta liikaan kuumuuteen. Niin meillekin on tehty USA:n johtaman sotaliiton ja "halukkaiden liittouman" kanssa.

Enemmistön tulisikin herätä huomaamaan missä meitä viedään ja lopettaa tämä hullutus joka vie meitä kohti uusia sotia ja niiden hirveyksiä.

P.s. Sammakko on toki mahdollista keittää niin, että sen laittaa kuumaan kattilaan ja sujauttaa nopeasti kannen päälle. Niin valtaosa maista on viety NATOon mutta epäilenpä Suomen eliitin uskaltavan sitä tehdä seurauksien pelossa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #96

Näin se menee - pitkällä liittoutumisen tiellä. Nyt on kysymys perustavaa laatua olevista kysymyksistä, jossa kansakunnalla näyttää olevan selvä käsitys "puolueettomuudesta" - liittoutumattomuudesta, yli puolet suomalaisista pitää meitä puolueettomina ... itseasiassa tämä on oman juttunsa arvoinen, teen sen myöhemmin.

...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #36

Ruotsissa ensimmäiset yksityiset rautatiet rakennettiin 1840-luvulla tukemaan vesiliikennettä. 1856 avattiin ensimmäinen julkinen rautatie Nora-Ervalla - Örebro ja toisen väitteen mukaan 1849 Värmlannissa.

1800 luvun alussa Ruotsi itäinen provinssi mukaanlukien oli köyhä kehitysmaa, missä ihmiset näkivät nälkää. Suuri muutos tapatui vuosisadan puolivälissä ja tästä kelkasta suomalaiset jäivät pois: taloudellinen liberalismi antoi Ruotsille mahdollisuuden erikoistua siihen mitä se tuotti parhaiten, kuten puu- ja rautatuotteita, ja vaihdoiksi se sai tuotteita, joita se tuottaa itse huonommin, kuten ruokaa ja koneita.
Lopputulos oli taloudellinen kasvu 2...4% vuodessa ja teollistuminen, mikä antoi mahdollisuuden kasvattaa hyvinvointia, sekä investoida koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vuosina 1860 - 1910 keskivertopalkka kasvoi 170 prosenttia, paljon enemmän kuin sitä seuranneena aikakautena. Ruotsalainen elinikäodote nousi kymmenellä vuodella ja lapsikuolleisuus väheni nopeasti.

Talous ei koostu vain pääomasta ja työstä. Ruotsissa energian osuus talouskasvusta oli lähes kolme neljäsosaa 1800-luvun alkupuolella ja lähes 70 % vielä 1800-luvun lopullakin. 1900-luvun alkupuolella energian osuus on tippunut jo alle puoleen. Toisen maailmansodan jälkeen energian rooli on ollut enää vähän yli neljännes talouskasvusta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #53

Suosittelen lukemaan prof. Markku Kuisman erinomaisen ja läpivalaisevan kokonaisteoksen "Venäjä ja Suomen talous 1750 - 2015" - Siltala, ei jää jossittelulle ja luuloile tilaa - linkki kirjaan on esitelty täällä jo toisaalla.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #56

Joo ja muutenkin tutustua aiheeseen syvällisemmin.
Tässä on dosentti Kuusterän esitelmä: http://www.kuntientakauskeskus.fi/files/seminaarit...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #60

Jos haluaa perehtyä syvällisesti venäläisyyden vaikutukseen Suomen talouteen, on Kuisman teos laajin mitä Suomessa on arvovaltaisilta tahoilta julkistettu ...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #53

Ruotsissa alettiin rakentaa ensimmäistä yksityitä rautatietä 1845 Mälarenin ja Venärnin välille. Tarkoitus oli vetää laivojen lasteja hevosvetoisissa vaunuissa laivarannasta toiseen. Hanke epäonnistui rahojen loppuessa kesken. Sen ja muutaman muun epäonnistuneen yrityksen takia valtiopäivät päättivät, että jatkossa valtio hoitaa kiskot.

Ruotsalainen maaseutu ja köyhälistö siellä ja kaupungeissa oli äärimmäisen köyhää. Eriarvoisuus voimakasta ja herravalta kovaa. Katovuodet kohtelivat Ruotsia ihan siinä missä Suomeakin. Norjalaiset halusivat jo Vaaliston kehumina hyvinä aikoina eroon valtioliitostaan johon heidät hävityn sodan jälkeen oli liitetty.

Ruotsalaiseksi "sosialidemokratiaksi" usein nimitettyä hyvinvointia alettiin rakentaa oikeasti vasta I Maailmansodan jälkeen kun työväestö järjestäytyi ja haki esimerkkiä bolshevistiselta Venäjältä. Valtiovalta vastasi kahdella tavalla: toisaalta väkivallalla mutta myös sosiaalisemmin. Olihan heillä esimerkkinään myös Venäjän porvariston kohtalon lisäksi myös Suomen vuosi 1918.

Edellä kuvatussa mielessä siis ruotsalainen porvaristo oli parempioppista kuin meikäläinen. Meidän eliittimme tarvitsi vielä II Maailmansodankin ennenkuin se tajusi hyvinvointivaltion merkityksen ihmisten radikalisoinnin estäjänä.

Nykyään eli NL:n hajottamisen jälkeen opit lienevät kadonneet tai on tulkittu maailman muuttuneen niin, ettei enää tarvitse välittää.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #81

Aikanaan edemennyt äitini oli sotalapsena 1939-44 Ruotsin Skånessa - sitä vaurasta maaseuturuotsia, jossa oli myös köyhyyttä - riippuen maatalon pinta-alasta ... Tämän myötä tuli perehdyttyä tarkoin ruotsalaisuuteen vuodesta 1965 - aina 1980 -luvun lopulle asti ... Samoin äitini sisko muutti jo 1950 -luvun alussa Ruotsiin (oli myös sotalapsena 1939-44) - senkin myötä ruotsalaisuus - vauraus ja köyhyys on tuttua - Helky täti kuoli 2015 - Ruotsissa, ei palnnut koskaan Suomeen.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Suomessa ei ole "palkkakilpailua". Tästä pitää huolen ay-liike ja yleissitovat työehtosopimukset. Siis työntekijöiden etua valvova järjestö pitää huolen siitä, että palkat eivät jousta ylöspäin.

Yrityksessä joka tekee valtavat voitot hitsari saa saman palkan kuin hitsari yrityksessä joka taistelee vuodesta toiseen konkurssin partaalla.

No, yrityksissä joiden johtohenkilöiden palkkoja ei säätele yleissitovuus, voidaan yhtiön johtoa palkita hyvästä tuloksesta esim. hyvällä palkalla. Johtotason henkilöiden palkka perustuu koulutuksen, työn vaatimustason ja tuloksen perusteella. Yksityisissä yrityksissä johtotason palkan sopii yhtiön hallitus ja se vahvistetaan yhtiökokouksessa.

Yrityksessä joka tekee hyvää tulosta voidaan siis johtotason henkilöitä palkita "rahalla" kun taas yrityksen hitsarin palkan on sementoinut ammattiliitto työehtosopimuksessa neuvotellulle tasolle.

Konkurssin partaalla olevassa yrityksessä johtotason henkilö taistelee työpaikkansa puolesta ilman palkitsemista tai parempaa palkkaa kun taas yrityksen hitsari saa varmasti palkkansa ja konkurssin sattuessa hänen palkkasaatavansa varmistaa palkkaturva. Palkkaturva maksetaan työttömyyskorvausrahastosta ja tarvittavat varat kerätään työttömyysvakuutusmaksuina työnantajilta.

Viitaat blogissassi Sauli Niinistön elitismiin jonka pitäisi pudottaa Niinistö presidentin virasta. Haluat luoda mielikuvaa, että kansan tulisi tulkita Niinistön muista ehdokkaista eriävä mielipide suurista tuloeroista siten, että Niinistö nimenomaan haluaa tuloerojen kasvavan.

Tuloerot ovat Suomessa euroopan (33 maata) maista viidenneksi pienimmät.

Tuloerot ovat siis fakta ja Niinistö näyttää oleva ainoa ehdokkaista joka ymmärtää tuloerojen Suomessa pysyneen hallinnassa ja olevan realistisella tasolla.

Tuloeroja merkittävää pienentämistä palkkoja laskemalla johtaisi jo n. 3 000 € tai suurempiin kuukausituloihin yltävältä palkansaajalta bruttotulojen leikkausta. Leikkausten pitäisi siis kohdistua suurimpaan palkansaajaryhmään vaikuttavuuden takia. Yksikään ehdokkaista ei tätä kysyttäessä kannattaisi.

Palkkojen nostamisessa taas on suuri vaara kilpailukyvyn mennettämisessä. Sen kaikki ehdokkaat myös toteaisivat sitä kysyttäessä.

Muut ehdokkaat näyttävät siis liittyneen tässäkin kysymyksessä populismiin pitämällä oman palkkakuittinsa visusti salassa. Epäselväksi jäi pitäisikö presidentin vaatia palkkojen korotusta vai palkkojen laskemista ?

Tavassa mitata tuloeroja Suomessa ei oteta huomioon julkispalveluita. Julkispalveluiden kasvun vuoksi tuloerot ovat vähentyneet. Lisäksi kuntien koulutus- ja hoitorahat kohdistuvat enemmän köyhiin kuin rikkaisiin; rahaksi muutettuna ne nostaisivat käytettävissä olevia tuloja köyhimmillä siis absoluuttisesti enemmän kuin rikkaammilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Varsio lausuu väärää todistusta TES:sista. Ne eivät estä palkkakilpailua vaan asettavat sille vain alarajan joka on vähintäänkin ylitettävä. Sen yläpuolella kenttä on vapaa kilpailulle. Jos Varstio ei kilpailua näe niin hän voi mennä kyselemään sitä vaikka Eteläranta-10:stä, Suomen yrittäjistä ja Perheyritysten liitosta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jorma Myyryläinen

Tässä oli nyt tarkoitus puhua vallitsevasta yleisestä käytännöstä. Tietysti TES taso on matalin taso ja se neuvoteltu taso on erinomainen lähtökohta. Tästä tietysti on sovellutuksia yrityskohtaisesti tai yrityksessä eri henkilöiden välillä. Palkitsemista eri muodoissa tietysti tapahtuu.

Ei minulla eikä varmaankaan sellaista tutkimusta löydy josta selviää n. 2,5 miljoonan palkansaajan palkan lisä joka maksetaan työntekijälle ja joka ei ole sovittu TES issä määriteltyjen lisien ylimeneväksi palkaksi. Arvioisin kuitenkin sen osuuden olevan varsin pieni.

Toki ay-liikkeessä on lopulta tajuttu, että palkkojen joustolla ja palkitsemisella on merkityksensä ja tätä voidaan paikallisella sopimuksella edistää. Käsitykseni mukaan sekin sopimus palkan joustosta on yrityksessä kollektiivinen ja koskee kaikkia yrityksen työntekijöitä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #15

Varsio antaa väärää todistusta myös n.s. paikallisen sopimisen olemuksesta ja vaikutuksista.

Jonkin verran hyvinkin läheltä sellaista seuranneena voin vakuuttaa, että totuus paikallisesta sopimisesta ei ole kollektiivinen vaan työnantajien haluista johtuen nimen omaan selektiivinen ja salainen.

Sen "kaikenkattavuus" tarkoittaa vain väkeä jota ei lasketa "työnantajien edustajiksi" eli n.s. keskijohdon alaisia ja heitä niin, että jotkut saavat ja jotkut eivät mutta vain pomot tietävät kenelle ja millä perusteella.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #17

TIISTAINA, KESÄKUUTA 06, 2006
Työn, Isänmaan ja perheen työmies on paikkansa ansainnut

HS Kuukausiliite kirjoitti kirvesmiehen tarinaa - kirveen varresta ammattiyhdistysjohtajaksi, Lauri Ihalaisesta niin hyvin, että se on viesti nuorelle polvelle uudistumismahdollisuuksien pohjasta, jonka suuret ikäpolvet rakensivat jälkipolville. 1950-1970 -luvuilla vahva kolmikanta, SAK, maataloustuottajat ja Kekkonen tekivät sen Suomelle, mistä nyt ponnistamme maapalloistuvan elämäntavan ongelmien kimppuun.

Tämän päivän työväestö on taloudeltaan enemmän kuin eilisen päivän toimihenkilöstö ja tiedoiltaan paremmin ymmärtäviä kuin takavuosikymmenien taloudellinen eliitti. Lauri Ihalaisen johtama SAK on konsensuksen esimerkki koivistolaiseen tapaan. SAK on osoittanut suurempaa Isänmaallisuutta kuin rajaton ja maaton raha.

Pääoma, joka vaatii aina tuottoa, tarvitsee tuotantolinjoillensa ihmisten työpanoksen, jotka viime kädessä takaavat omistajien osingot ja ylimmän johdon optiototeumat. SAK lunasti osuutensa 1990-luvun lamassa toteuttaen pisimmän työrauhan ja maltillisimman palkkakehityksen miesmuistiin. Yritykset mittasivat merkittävän osan tarjotuista eduista investointeina ulkomaille työllistämään kehittyvien maiden toverit. Selitykseksi on kelvannut kilpailukyvyn turvaaminen.

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/tyn-isnmaan-... -

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

MAANANTAINA, MAALISKUUTA 14, 2016
"Miljardi tekee halvemmalla kuin me"
ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167468-... -
...

"Miljardi tekee halvemmalla kuin me" -Wahlroos
8.5.2014 | 11:56 | Ilkka Luoma | Björn Wahlroos Halpatyövoima Ostovoima Työllisyys Työttömyys

Hallituspuheenjohtaja-ammattilainen Björn Wahlroos *] kertoi, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka haluavat tehdä työtä halvemmalla kuin me eu-eurooppalaiset. Nalle lohkaisi tiedetyn yleisesti tiedetyksi. Olemme jo pidempään tienneet, että olemme globaalissa työn uudelleenjaon taistelussa! 1]
Työ tekijäänsä kiittää – on vanha sattuva sanonta, kerrotaan jo yli-kiiminkiläisten näin kertoneen 1000 vuotta sitten. Eläinkunta tekee aina työtä tai lepää, tai sitten jatkaa sukua. Ravinnonetsintä on työtä, se on oikeastaan meidänkin ainoa todellinen työ, sillä se pitää hengissä.

Nyt me kikkailemme työllä, haemme paljon puhutusti lisäarvoa, kasvua ja helpotusta työn fyysisyyteen. Viimeisin hokema on automatisointi 2] ja robotisaatio 3]. Ihmiskunta kasvuihannoinnissaan on halunnut kasvaa – pihagrillit leikkimökin kokoisiksi ja citymaasturit kooltaan heinälatojen suuruisiksi.

Näyttö- ja vertailutaloutemme on suuruutta,
[ … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-... - ]

… nopeutta, hintavuutta ja harvinaisuutta. Meidän on jotenkin erottauduttava muista – ja tämä vertaileminen ja näyttäminen alkaa jo kuulemme leikki-ikäisistä, kun omia leluja viedään näytille hoitopaikkaan – näin kilpavarustelu alkaa jo lapsuudesta, näinkö evoluutio on asian määrittänyt?.

Nyt eurooppalainen työ kilpailutilanteessa –

kaukoitä jyllää, ja hekin haluavat kasvukiihdytyksellä vertailemaan saannoksiaan meihin ja lännenmiehiin 4]. Kauhulla odotamme hetkeä, kun kiinalaiset ja intialaiset kuluttavat saman minkä me – per capita. Miten maapallon biosfäärin tällöin käy, kun 2,6 miljardia ihmistä syö 125 kiloa lihaa per capita per vuosi, kuten yhdysvaltalaiset tänä vuonna tekevät.

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Eteläranta 10 ;)

...
Mitä kirjoitimme maanantaina, helmikuu 21:nä, armon vuonna 2005

Eteläranta 10 parkaisi pääomituksesta
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/02/etelranta-10... -

" ... [U] Yrityselämän pääomasijoitus, riskinkanto ja yrityksien perustaminen

Eteläranta 10 parkaisi jälleen valtiota apuun keskusteltaessa uusien riskiyritysten perustamisesta. Yksityiset sijoittajat eivät lähde innovointiin mukaan, ennenkuin valtio antaa siemeniksi alkupanokset, siis ottaa osaa riskin kantoon. Yritystoiminta on ymmärretty pääomasijoittajan riskinkantona; siis kun sijoitan, niin voin myös saada korkoa sijoituksilleni. Nyt yksityisen pääoman suurin eduspuhuja parkuu valtiolta rahaa, jotta riski pienenisi itse yksityiselle pääomalle (uutisoitu TV:ssä 21.02.)

Koko 1990-luvun valtio edesauttoi voimakkaasti yrityselämää ja nostikin voitot ja osingot kasvu-uralle. Tuloksena oli ylikorotetut osingot juuri ennen kuin säädetty uusi pääomatulojen laki astui voimaan. Pääomaa on paennut Suomesta tuottamaan työpaikkoja ulkomaille.

Poliitikot ovat hiljaisesti tukeneet yritystoimintaa,

... jolloin vienti on saatu nousemaan ja palkat on järkevästi pidetty hyvin maltillisella kasvu-uralla. Tarkoitus oli hyvä ja tuotosta syntyi, mutta raha katosi suurelta osin ulkomaille. Selitykseksi annetaan kilpailukyvyn turvaaminen menemällä sinne, missä on kysyntä sekä edullinen ihmistyövoima.

Pako ulkomaille kelpaisi selostukseksi, mikäli olisi vastaantuloa itse kotimaan tuotantotoiminnassa, mutta ei, voittoja jaetaan avokätisesti omistajille, jopa kiihdyttämällä osingon maksua siinä pelossa, että valtiokin pääsisi saamaan vastakaikua omille tukitoimille yrityksiä kohtaan.

Vastuullinen teollisuuspolitiikka ei ole yksipuolista ... "

...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Ansaitsetko palkkasi?

[ … Ansaitsetko palkkasi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154676-... ...]

"Ansaitsetko palkkasi tai eläkkeesi? -ärsyttävä kysymys
24.11.2013 11:25 Ilkka Luoma Raha 8 kommenttia
Ansaitsetko palkkasi? Tähän saa aina oikean vastauksen, kun asianosaiselta kysytään - ”Kyllä”. Jos tarkastelemme kansantaloudellisesti niin vastaus olisi suurimmalta osalta - ”Ei”. Miksikö? No, kaikkihan alkoi siitä, kun solut oivalsivat jakaantua, tästä alkoi ”loputon” ketju, jota kutsutaan täällä meillä maapallolla hiilielämäksi, jopa yhden eliön massaumaksi, jota biosfääriksi kutsutaan – biosfäärissä ei ole arvokkaampia tai arvottomampia..

Ansio on se, että pysyy hengissä, kiimaantuu ja lisääntyy

Tähän tarvitaan ansainta, joka on ravinto ja (lämpö) – niin suurena tai pienenä määränä, että lisääntyminen ja siihen liittyvä tuotos - perimänkantaja saadaan itse lisääntymiskelpoiseksi. Tähan liittyvä ansainta olisi määrältään sellainen, että mikään eliölaji ei olisi täysin määräävässä asemassa – kuten ihminen on nyt omine valta- ja itsekkyyspyyteineen.

Rahapalkka on määrä,

joka edustaa tiettyä ostovoimaa kussakin kansantaloudessa. Eri valtioissa on keskenään eriarvoiset valuutat, joilla on valuuttarajojen yli mennessä erilaiset ostovoimat. Tasaisen ajattelun mukaan ansainta pitäisi määrittää perustasona sellaiseksi, että sillä saa perustoimeentulon, jolla ylläpidetään yhteenkuuluvuutta, rakkautta, kiimaa, lisääntymistä ja hedelmien, so. jälkeläisten saattamista edelleen lisääntymiskelpoisiksi [-fil.]

Miksi toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?

Tähän saa usein vastaukseksi ”tuoton”, siis jonkin rahamäärän, minkä jonkin työ aikaansaa. Vastaukseksi voi saada myös sen, että toinen on käynyt enemmän kouluja, on siis osaavampi/taitavampi/ovelampi – tosin meillä koulutuksen maksaa yhteiskunta – hyvin pitkälti 1]. Toiset sanovat, että fiksummat saavat parempaa palkkaa, siis voivat ostaa enemmän kuin mitä perusvälttämättömyys on. Siis fiksumpi voi kerätä selvitymisvarastoja, so. taseita huomiselle – omaisuudeksikin sitä kutsutaan.

Muussa eläinkunnassa ei ole eritasoisia ostovoimia, mutta on vahvempia ja heikompia. Heikot syödään ja vahvat jatkavat – ovelat myöskin pääsevät otollisemmin lisääntymään; vahvuus ei aina anna täyttä taetta geeniperimänsä eteenpäin vientiin. Ovatko poliitikkomme ovelampia kuin heitä äänestäneet kansalaiset?

Ansainnan määrä

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-per... - BLOG/il]

Meillä Suomessa on alkanut vakava ja päämäärähakuinen keskustelu ansainnasta, vastikkeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sokrates – muinaisena filosofikreikkalaisena sanoi jo noin 3000 vuotta sitten, että 8-kertainen pienimmän ja suurimman palkan ero voi tulla kyseeseen. Nyt sveitsiläiset äänestävät 12 -kertaisesta erosta saman yhtiön/ työnantajan pienimmän ja suurimman palkan erosta.Ansaitsetko palkkasi tai eläkkeesi? -ärsyttävä kysymys
24.11.2013 11:25 Ilkka Luoma Raha 8 kommenttia
Ansaitsetko palkkasi? Tähän saa aina oikean vastauksen, kun asianosaiselta kysytään - ”Kyllä”. Jos tarkastelemme kansantaloudellisesti niin vastaus olisi suurimmalta osalta - ”Ei”. Miksikö? No, kaikkihan alkoi siitä, kun solut oivalsivat jakaantua, tästä alkoi ”loputon” ketju, jota kutsutaan täällä meillä maapallolla hiilielämäksi, jopa yhden eliön massaumaksi, jota biosfääriksi kutsutaan – biosfäärissä ei ole arvokkaampia tai arvottomampia..

Ansio on se, että pysyy hengissä, kiimaantuu ja lisääntyy

Tähän tarvitaan ansainta, joka on ravinto ja (lämpö) – niin suurena tai pienenä määränä, että lisääntyminen ja siihen liittyvä tuotos - perimänkantaja saadaan itse lisääntymiskelpoiseksi. Tähan liittyvä ansainta olisi määrältään sellainen, että mikään eliölaji ei olisi täysin määräävässä asemassa – kuten ihminen on nyt omine valta- ja itsekkyyspyyteineen.

Rahapalkka on määrä,

joka edustaa tiettyä ostovoimaa kussakin kansantaloudessa. Eri valtioissa on keskenään eriarvoiset valuutat, joilla on valuuttarajojen yli mennessä erilaiset ostovoimat. Tasaisen ajattelun mukaan ansainta pitäisi määrittää perustasona sellaiseksi, että sillä saa perustoimeentulon, jolla ylläpidetään yhteenkuuluvuutta, rakkautta, kiimaa, lisääntymistä ja hedelmien, so. jälkeläisten saattamista edelleen lisääntymiskelpoisiksi [-fil.]

Miksi toiset ovat arvokkaampia kuin toiset?

Tähän saa usein vastaukseksi ”tuoton”, siis jonkin rahamäärän, minkä jonkin työ aikaansaa. Vastaukseksi voi saada myös sen, että toinen on käynyt enemmän kouluja, on siis osaavampi/taitavampi/ovelampi – tosin meillä koulutuksen maksaa yhteiskunta – hyvin pitkälti 1]. Toiset sanovat, että fiksummat saavat parempaa palkkaa, siis voivat ostaa enemmän kuin mitä perusvälttämättömyys on. Siis fiksumpi voi kerätä selvitymisvarastoja, so. taseita huomiselle – omaisuudeksikin sitä kutsutaan.

Muussa eläinkunnassa ei ole eritasoisia ostovoimia, mutta on vahvempia ja heikompia. Heikot syödään ja vahvat jatkavat – ovelat myöskin pääsevät otollisemmin lisääntymään; vahvuus ei aina anna täyttä taetta geeniperimänsä eteenpäin vientiin. Ovatko poliitikkomme ovelampia kuin heitä äänestäneet kansalaiset?

Ansainnan määrä

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/hyvksyyk-per... - BLOG/il]

Meillä Suomessa on alkanut vakava ja päämäärähakuinen keskustelu ansainnasta, vastikkeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sokrates – muinaisena filosofikreikkalaisena sanoi jo noin 3000 vuotta sitten, että 8-kertainen pienimmän ja suurimman palkan ero voi tulla kyseeseen. Nyt sveitsiläiset äänestävät 12 -kertaisesta erosta saman yhtiön/ työnantajan pienimmän ja suurimman palkan erosta. ... "

.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Itse asiassa eriarvoisuus on lisääntynyt paljon enemmän kuin gini-kertoimesta voisi päätellä. Agressiivisella verosuunnittelulla pystytään kätkemään tuloja tehokkaasti, esim holdingyhtiöiden tai vakuutuskuorien kautta. Varallisuus ei myöskään kuulu gini-kertoimen laskelmiin, vaikka sillä on suuri merkitys eriarvoisuuteen.
https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/10/18/gi...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Myös sellainen kuin wealth-gini on laadittu. Suomi on maailman 9. Tasaisimman varallisuuden jakauman maa. Esimerkiksi Tanska on maailma 3. Korkeimpien varallisuuserojen maa. Se ohittaa jopa jenkit.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

1
[Iltalehti] Pitäisikö palkatkin olla tänä kateuspäivänä kaikille julkisia, siis kuukausiansiot, palkka normaalilisineen + tiedot tuntipalkasta. Vai olisiko tärkeintä tietää kunkin ympäristöönsä jättämä kulutusjälki, vaikkapa maksettuina arvonlisäveroina?! Nykyjärjestelmillä se ei teknisesti ottaen enää ole mahdottomuus (allekirjoittaneen kommentti). Linkki Iltalehteen ~ http://www.iltalehti.fi/viihde/2016110122549502_vi... -

2
[Yle]... Pitäisikö kaikkien palkka- ja palkkiotulotkin olla julkisia, kaikkien saatavilla? (kuten 1:ssä). Linkki Yle:een ~ http://yle.fi/ylex/3-9265883 -

3
[HS]... Vertaammeko itseämme toisiin palkalla, ostovoimalla vai millä kyvyillä? Onko ansaintaverranto näyttö- ja vertailutaloutta? Mikä tekee meistä parhaita, vai eikö koko vertailulla ole mitään tekemistä itse elämänlaadun kanssa? Entä aiheuttamamme ympäristöjälki, löytyisikö sieltä perusteita järjestellä meitä johonkin järjestykseen? Paljon kysymyksiä, ja paljon epäselviä vastauksia, ennakoisin. … ~ http://www.hs.fi/talous/a1477968531382 -

4
[Yle]... Uteliaisuuslinkki vailla vertaa. Olemmeko näyttö- ja vertailutalouden vankeja ja mittaamme hyvyyttämme rahalla, tuloilla ja ostovoimalla. Tässäkö ovat meidän arvotekijät ja arvomaailma? Näyttö- ja vertailutalous jatkuu Yle:kin! Iskeekö täällä luontainen kateus ja selittely, ettei "tuo ja tuo" ainakaan ansaitse palkkaansa! ~ http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_vuoden_2015_suuri... -

5
[MTV]... Tänä uutisoituna kateus- ja tulojulkistuspäivänä media näkee tilanteen myös yllättävinä vertailuina. ~ http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/uutiset/artikke... -

...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

S[u]omessa leviää ennenkokematon kriittisyys Sauli Niinistön elitismistä, jossa hän ainoana piti "hyvänä" kasvavaa tuloeroa ... kts Yle.

~ https://areena.yle.fi/1-4234030 - alkaa kohdasta 3:36

...
Tämä saattaa nostaa Niinistö-vastaisuutta - vaaliuurnilla.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

¤

Gini
~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerroin -

" ... Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Se kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Toisin sanoen, mitä suurempi arvo, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.[1] Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100.

Tulonjakokuvauksissa käytetään yleisesti menetelmää, jossa tulonsaajat järjestetään tulojen suuruuden mukaan nousevaan järjestykseen ja lasketaan sitten kunkin desiilin tai kvintiilin osuudet tulojen kokonaissummasta. Vertaamalla keskenään tuotannontekijätulojen jakaumaa ja käytettävissä olevien tulojen jakaumaa saadaan käsitys tulojen uudelleenjaon vaikutuksista.

Tuloerojen kuvauksessa joudutaan ottamaan kantaa myös siihen vertaillaanko kotitalouksien vai yksittäisten henkilöiden välistä tulonjakoa. Kummassakin on puolensa. Yleensä yksilön toimeentulo määräytyy koko kotitalouden taloudesta, mutta toisaalta tilastoissa suuren kotitalouden henkilöt saavat vähemmän painoarvoa kuin esimerkiksi yhden hengen kotitalouden henkilö. Tulojen jakautuminen kotitalouden sisällä voi vaihdella, mikä tuo haastetta tutkimiseen. ... "

...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Luoma viittaa ihan aiheesta tulojen jakautumisen moninaisuuteen talouksien sisällä. Sen lisäksi olisi otettava huomioon myös mahdollisuudet elää omistamansa ja omistamiensa yritysten kanssa symbioosissa siten, ettei verottaja eikä tilastonikkarit pääse erottelemaan mikä on "virallista" tuloa ja mikä "nautintaa". Lisäksi tilastot toimivat yleensä yhden valtion kansantalouden sisällä eikä ota huomioon tuloja jotka saadaan ulkomailla ja viedään ulkomaille ulkomaille.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Tuo niin sanottu "ulkomailta/ -lla rikastuminen ja siellä eläminen" kotimaan ohessa on tilastoimatonta aluetta, paljolti.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Ollaksemme rehellisiä Niinistön lausunnon suhteen ... niin kuva 3 todistaa Niinistön olevan siltä osin oikeassa, että Suomi on tuloerojen suuruuden osalta "häntä päässä" - tosin tämä ei mitenkään helpota kansalaistemme alimman tuloluokan maallista hyvinvointia!

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Ihan kansantaloudenkin vuoksi olisi hyvä jos alimpia tuloluokkia korotettaisiin, seuraten tässä muita pohjoismaita. Se olisi monella tapaa hyödyllistä: se lisäisi ostovoimaa, lisäisi töiden vetovoimaa, yhteiskuntarauhaa, tyytyväisyyttä. Niin kansa olisi todella "yhdessä". Tämä on todennäköisesti tasa-arvomaa Tanskan ja tanskalaisten hyvinvoinnin syy.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kansalaispalkalla pönkitys?

...
" ... Herää kysymys synnyttävätkö lisääntyvät pakolaismäärät lopulta kansalaispalkan, kun jo nyt työttömät hyödyntävät 300 euron kuukausittaista lisäansaintaa korvauksiensa päälle [5] – aukaiseeko tämä kansalaispalkka-aihio d] meille tien nähdä maahanmuuttajatkin työssä osallistumisena yhteisiin yhteiskuntatalkoisiin. Osaammeko kotouttaa – herääkin kysymys. ... "

~ d] Kohti kansalaispalkkaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/tyo-teettaja... - -

Ote:

" ... Työ teettäjäänsä kiittää - kohti kansalaispalkkaa!
Työ teettäjäänsä kiittää. Ennen tuo otsikko muotoiltiin ”työ tekijäänsä kiittää”. Maailma on muuttunut. Työt ovat vähentyneet, vaikka tekemistä olisi enemmän kuin koskaan. Innokkaimat futuristit ovat laittamassa ihmisen lasikuutioon 1] – ikuiselle lomalle viettämään ohjattua vapaa-aikaa. Robotisaatiosta odotetaan kaiken pelastajaa ja kaikille riittäväsati kaikea [-rafl.] 2] 3]

Suomessa on nyt yli 330.000 työtöntä 4], joista yhä useampi on nuori. Nuorena on vitsa väännettävä ja työ opittava, muutoin ei kuulemma kunnian kukko laula. Nuori haluaisi tehdä työtä 5], mutta kun sitä ei tarjota – tai sitten sellaisella palkalla, että kannattaa olla mieluummin kortistossa. Missä vika? Eikö työ ja halukkaat kohtaa?

...
Me olemme maailmanlaajuisessa työn uudellenjaon taistelussa. Kaukoidän toveri tekee kuudesosapalkalla (huomioiden paikallinen ostovoima ja kustannustaso) samat tehtävät kuin me, ja ehkä vähän enemmänkin – työpaikan menettämisen pelossa. Itäisellä toverilla ei ole niitä työntekijän suojelujärjestelmiä kuin on meillä, ainakaan vielä.

Työtä tehdään yhä vähemmän ja tuottoa vaaditaan yhä enemmän ... "

.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ostovoiman vastineena täytyy saada tuotantoa, muuten tuo on vain haitallista. Yhteiskuntarauhaa sekin koettelee jos duunaria rokotetaan loputtomiin ja annetaan osan porukasta hakea elintaso kelasta.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Niin palkkana saatava ostovoima rahana - usein vain bittejä pankissa ja käytössä korttien kautta - ei sisällä vitamiineja eikä kaloreita - mineraaleista puhumattakaan ;)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Palkka-ale oli tapetilla ponnekkaasti jo vuosia sitten,
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-p... - ]

… kunnes kuuluisa Fortum – Mikael Lilius kirjautti paljolti moraalisesti ansaitsemattomat optiot tililleen – kuuluisassa Fortum optiosyndroomassa, joka synnytti kammiovärinää eduskuntaa myöten – taisi joku valtakunnan selvitysmieskin aihetta kaivella. Lilius oli kuulemma pätevä mies – saneerasi Fortumistakin henkilökunnan lomamökit pois – ydinliiketoimintaan kuulumattomina. Tähän loppuivat palkka-ale teoretisoinnit |*. Herää kysymys – ulosmittasimmeko jossain vaiheessa liiaksi palkkojamme, ja keiden/ minkä haitaksi?|**

|* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/jytky-palkka... - (Riitta Ruohonen-Lerner)
|** 112 lukijakommenttia linkin ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&t... – alta. ORIG 16.elokuuta 2013

.

Onko Mattila pätevä mies?

On ja ei. Mattila on luotsannut Elisaa jo vuosia ja tulos on ollut osakkeenomistajia tyydyttävää. Voittoa on syntynyt. Se, onko Mattila ymmärtänyt, että yhtiöt tuottavat voittoa tai tappiota yhteistoiminnassa asiakkaiden, markkinoinnin, työntekijöiden, asiakaspalvelun ja ylläpidon kuin tuotekehityksen kanssa – jää hämärän peittoon. Ehkä on, koska yhteistoimintamenettelyjäkin on ollut keskiarvomäärä.

...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset