Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

  • Emme elä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa - toiset juovat enemmän kuin syövät! [C] IJL
    Emme elä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa - toiset juovat enemmän kuin syövät! [C] IJL
  • Kasvua, kasvua ja vielä kerran huudetaan kasvua - mutta kuinka kauan, milloin tulee raja vastaan? ¤
    Kasvua, kasvua ja vielä kerran huudetaan kasvua - mutta kuinka kauan, milloin tulee raja vastaan? ¤
  • Huipulla tuulee, tosin sieltä näkee myös kauas - toivottavasti myös karikot! [C] IJL ¤¤
    Huipulla tuulee, tosin sieltä näkee myös kauas - toivottavasti myös karikot! [C] IJL ¤¤

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton. 

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

 

Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvunjatkantaan kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät. 

Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---

 

Markkinatalous loi kilpailun ja siihen säätelyn, piti olla säännöt, 

… etteivät ristiriidat iske liian lujasti toisia kohtaan ja vastaan. Ihminen on taistelija, ja on itsessäänkin koko ajan sisäisen kamppailun ja taistelun kenttä, jossa jokainen evoluution luoma laji ja niiden yksilöt hakevat sijaansa – idealla paras voittaa, heikoin häviää – kunnes ihminen keksi suojakseen paljon puhutun demokratian, jossa vähemmistöillekin on luotu sääntöjä sekä turvaa. Miten evoluutio huolerhti vähemmistöt – siinä kaikkien kysymysten elossapysymisen äiti!

 

Demokratiasta huolimatta maailmalla on enemmistönä muut järjestelmät, joita vastaan lännenmies käy omaa sotaansa elintilasta, raaka-aineista, ravinnosta ja maasta, missä elää – olemme kuitenkin aina yksilöinä näyttö- ja vertailutaloudessa, lokeroimassa itseämme vertaisryhmiin saamaan hyväksyntää olemassa olollemme … kulutusevoluutiossa syntyi lopulta ylilyönti, joka nyt luhistuttaa ympäristöämme …

 

” … Maallis-materialisoitunutta markkinatalouden kulutushuuruista kasvuhoennan iloittelua kutsutaan osuvasti näyttö- ja vertailutaloudeksi. Leijonauroksen komea harjas toimii kuin Porschen neljä pakoputkea, niistä uhkuu miehistä voimaa. 

Streching-housut kireydessään korostavat naisellisuutta ja viestivät kaarien viehkeyttä. On mukavaa tulla huomatuksi, ja ennenkaikkea erottautua muista – se antaa turvallisuutta itsetunnon pönkittäjänä. Tarvitsemme hyväksyntää ja sitä saa helpoimmin rahalla millä näyttää! … ”

… # Ylläoleva kommentti liittyy tähän linkkiin https://www.hs.fi/elama/art-2000005540317.html - , jonka ote on taas tässä: ” … himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo … ” … # ...

 

Niin, missä mennään ihminen, jonka populaatiobiomassa on muurahaiskolonisaatioiden luokkaa - yhteensä, mutta ympäristöjäljen jättö on ylivertaista luokkaa, jonka ongelmat koskettavat jo koko biosfääriä, … 

… joka taas saa ”ohjeensa” evoluutiolta, joka on toiminut meille tuntemattomalla kaavakokoelmalla viimeiset ehkä miljardi vuotta – mikä onkaan kohtalomme, kun haluamme jatkuvasti lisää, nopeammin ja tiheämmin? Kerrotko Sinä?

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 160807

 

DOC naytto- ja vertailutalous_31012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 31012018

 

377_3222

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kasvuhokema ei luo luottamusta eikä toimeliaisuuden turvallisuutta

[ … toimeliaisuus korvaa kasvuhoennan! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman... - ]

Kasvu ei ole se tavoite, vaan toimeliaisuus ja ihmisille työ, josta saa arvostusta, jota tehdään huolella vastuuta kantaen – olipa työ mitä tahansa 6]. Työssä ollaan myös siksi, että saadaan osallistua, olla mukana ja vaikuttaa omalla panoksella johonkin yhteiseen, josta voidaan yhdessä nauttia. Ihminen kaipaa yhteenkuuluvuutta, hyväksytyksi tulemista ja tarpeelliseksi tuntemista 7] – oman työn saavutuksista.

Tänään kasvuhokema on automatisoinut tuotannon 8], koska työvoiman palkkaaminen on kallista kaikkinensa 9] – sivu- ynnä muine kuluineen. Meidän yhteiskuntamme sosiaaliset turvaverkot ovat arvokkaita, niin rahassa kuin niistä saatavista palveluista. Osa meistä on täysin näiden turvaverkkojen varassa. Työtä ei ole, ja ruokaakin pitäisi saada – kotikin olisi kiva ja perhe.

...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kiertotalous voisi olla huomioimisen taloutta

[ … huomioimisen talous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65585-k... - ]

Huomioitsemisen keskiössä on itse ihminen osana biosfääriä, joka biomassallaan elättää koko vesi- ja hiilielämän 16], missä olemme muurahaispopulaatioiden kokoisena biomassana.

Emme voi polttaa ja tuhota elättäjäämme 17]. Emme osaa edes laskea, mitä merkitsee biotalous, jossa orgaanisen kasvun elementtejä hyödynnetään pelkästään ihmistarpeiden mukaisesti.

Taloussuunnittelumme lyhytnäköisyys puree nyt

Maapallon lämpöennätyksiä julkistellaan miltei kuukausittain 18] - ymmärtämättämme mitä jäätiköillä ja merien syvyyksissä tapahtuu. Ympäristömme on muutoksen kourissa ja me vain huudamme kasvua kasvunkin päälle.

Muutoksen kourissa on myös itse ihminen

Elämme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 19]. Kaukoidän toverit ovat halvempia, tekevät pidempää päivää ja ovat jopa vastuullisesti ahkeria, koska ei ole kaltaistamme sosiaalisen elättämisen turvamekanismeja. On vain työ, joka elättää.

Olkaamme ylpeitä forssalaishengen luomista turvajärjestelmistä tulontasauskoneistoineen. Yritetään säilyttää niistä edes oleelliset osat, jotta ihmisyys säilyy ja näin estetään lopulta suurien väenpaljouksien nousu barrikadeille 20].

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Selkeä mielipidekirjoitus, jossa väitteetkin ovat perusteltu aika konkreettisesti.

Oma mielipiteeni on, että ei oikein istu Suomen kansaan.
Suomen eniten myyty auto on itäauto Skoda, jonka ainoat lisävarusteet ovat vetokoukku ja moottorilämmitin. Tuo ei tue ollenkaan tuota Porsche -teoriaa ja pakoputkien määrää. Heinolaan nykyisin kuuluvalla Kulliluodolla on sanonta, että jos isällä oli Lada ja isoisällä Mosse niin pojalla pitää olla Skoda.
Autokantamme keski-ikäkin on lähes 12 vuotta ja tuon ikäisen keskiluokan auton arvo on pari - kolmetuhatta euroa.

Jos verrataan "Kekkosen aikaan" niin selkeä talouskasvu on merkinnyt suomalaisille parempaa koulutustasoa, terveyttä, eliniänodote on noussut alle 70-vuodesta yli 80-vuoteen, maalta on muutettu kaupunkeihin ja ulkotöistä on siirrytty sisälle.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Muovikulttuuri lisäsi kulutusvimmaa, turhan haalimista ja idänkaupan vajeellisuutta.

...
Suomessa (kerta)muovin kulutus on huippuluokkaa per asukas, lisäksi elitismi jakaa ja repii kansaa yhä etäämmäksi äärilaidoiltaan. Ympäristöjälkemme on myös maailman huippuluokkaa, eli jos kaikki kiinalaiset kuluttaisivat kuten me (per suomalainen) - tarvitsisimme 2-3 maapalloa lisää.

~ https://www.facebook.com/groups/8873949009/ - Without Plastic ...

...
Elämme kasvuhuuman ja -hokeman aikakautta, saa nähdä milloin kelkka kääntyy ... ehkä koko ajan voimistuva second hand lisää ymmärrystämme, ettei kaikkea tarvitse hankkia uutena ja osin turhaksi tullutta hylätä kaatopaikoille tai polttoon!

...
[2007]

" ... Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.

Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään. ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kan... -

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Jep - ongelmahan on halpa aasialainen kertakulutusrihkama, johon kellä tahansa on varaa. On monia hyviä esimerkkejä ja sellainen on myös kumisaappaat: kiinalainen maksaa reilun kympin, nokialainen viisi kertaa enemmän. Kiinalainen ei kestä kuin hetken, nokialainen helposti kymmenen vuotta, mutta silti hetken tarpeeseen hankitaan halvin. Se joutuu sitten "kiertoon" viimeistään seuraavana keväänä.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Ei aivan - tuo kiinalaisajatus on jostain 1990 -luvulta. Katsoin juuri viime viikolla kumppareita - kiinalainen Osuuskaupasta olisi ollut 29e ja nokialainen 39-49e ... en ostanut kumpiakaan, vaan talvikengät, koska olivat puoleen hintaan :)

...
Kiinalaisesta laadusta ja sen kehityksestä kertoo hyvin One+ kännykkä ... noussut jo ykköseksi ja kärkeen, jopa ohittaen Applen ...

!! ... muistan vuodelta 2000 elävästi, kun nokialaiset katsoivat vaivautuneina (säälien) ZTE' n tuolloista kännykkää ... niin, siitä on nyt 18 vuotta ja nyt ei n
Nokia enää kännyköitä valmista.

Olin tuolloin ZTE' n Euroopan toimintojen johtajan isäntänä - hänen ensimmäisellä vierailullaan Suomessa - 28 vuotias kaunis nainen - kohtelias, ystävällinen ja hyvin asioista tietävä, sillä hänellä oli kahdeksan hengen delegaatio mukanaan - häpesin suomalaisten puolesta heidän asennettaan, varsinkin, kun huomasin rouvan silmäilyt minuun, aivan kuin hän olisi aavistanut häpeäni ... myöhemmin illalla emme enää puuttuneet suomalaisten ylpeyteen - mainittakoon, että tuolloista Elisaa (HPY) eikä Soneraa koko ZTE kiinnostanut, ainoa joka ymmärsi asian oli silloinen Digiä Oy' n toimitusjohtaja - Pekka Sivonen, joka arveli, ettemme me enää myöhemmin näitä kapuloita valmista - ehkä emme edes ohjelmistojakaan! Pekka oli tuolloin vuonna 2000 oikeassa!

VIHJE:

Jolla voi olla megalomaanisen menestyksen aallolla (Meego pohjainen android-tyyppinen Sailfish - Kiinaan ja Venäjälle, ja muut poistetaan ao. maista!) (?)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #10

Kyllä kinkkisaappaat ovat samaa halpaa ja huonoa - tässä on testi syksyltä 2015 ja jos tarkastellaan kumppareiden hintoja niin eivät ne ole muuttuneet:
https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kulutt...

Miesten kinuskikumisaapas maksaa halvimmillaan vertaa.fi:n mukaan 16,90€ ja useasta paikasta saa alta kahdenkympin.

Halvin kännykkä maksaa alta kahdenkympin ja on todettava, että kahdellakympillä saa kahdenkympin puhelimen. Jos tarkastelee vaikka miesten pukuja niin halvimmat maksavat satasen ja kai niintäkin joku ostaa - eihän niitä muuten kukaan myisi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

Katselin kiinalaisia kumppareita nyt vuonna 2018, se on eri asia kuin 2016 ...

...
One+

~ https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/naita-... -

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #21

Saanto voi noissa halvimmissa olla olematon - nuo ovat niitä sisäänvetoja ao. liikkeeseen tai verkkokauppaan.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2009]

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009
Kiina kasvaa nopeammin kuin maallinen kestokyky sietää?

blogID - 12100979
...
ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22691-k... -

...

" ... (valtakunnallinen sanomalehti ruotii systemaattisesti Kiinaa, kiinalaista valtakoneistoa ja loputonta kasvua - ymmärtämättä mitä me itse teimme aiemmin)

[ ... vesi on loppumassa useilta alueilta maailmassa. Ruokaa tehdään hehtaarilta enemmän kuin koskaan. Liikenne vaatii energiaa koko ajan lisää - pellot ja sademetsätkin valjastetaan ruotuun. USA - kasvun indikaattori ja ympäristöimuri käytti kasvuunsa yli puolet koko maapallon energiasta viimeisen 100 vuoden aikana. Länsimaalainen suuntaava markkinatalous suolsi 70% koko maapallon kaikista päästöistä vaivoiksemme jo 1900-luvulla ... ]

Kiina on otsikoissa yleensä negatiivisena ilmiönä. Kiina vie työpaikat. Kiina teloittaa ihmisiä. Kiina imuroi maailman raaka-ainevarat. Kiina päästää jätöksensä meidän kaikkien vaivoiksi. Miksi me haluamme unohtaa omamme ristiretkistä lähteneenä rosvouksena, murhina ja ahneutena - ristin ja miekan suojelemina ?

Miksi me haluamme unohtaa ne lähtökohdat, jotka aikaansaivat nykyisen elintasokulttuurimme? Länsidemokraatti näkee kaikessa ulkopuolisessa pahan, mutta malkaa omassa silmässä ei näy - sen viedessä koko kyvyn näköala-ajatteluun.

Kiinassa on meneillään länsimaalaisille tuttu markkinaryntäys. Kaikki mitataan kasvuna ja suureina, jotka kertovat koko ajan uusista maailmanennätyksistä. Onko tämä tuttua? - kyllä se vaan on. Me elimme koko 1900-luvun kiihtyvässä markkinapyörässä tuoden pilkkahinnalla raaka-aineet jalostettaviksi maihimme, jolloin korjasimme sen sadon, josta syntyivät maailman lihavimmat ihmiset.

Me hamusimme kaiken senkin, joka olisi kuulunut tasaisen käyrän mukaan toisille - me veimme tikkarit, leivän ja jalosteet raaka-aineiden lähtömaiden kansalaisten suista.

Kiina aloitti presidentti Deng Xiaoping´in aikana talouskauden, jota ei olla koskaan aikaisemmin koettu - ja vauhti kiihtyy. On laskettu, että jos energia, raaka-aineet ja ympäristö riittävät ja kestävät; ajaa Kiina ohi kulutusyhteiskunnan nykyisen julki-ikoni USA:n ohi kansantalouden koossa mitattuna vuonna 2030. Mutta mitä tapahtuu tätä ennen? ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2009/10/kiina-kasva... -

.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jatkuva kasvu on sisäänrakennettu olemassa olevaan talousjärjestelmäämme. se on siellä perusprinsiippinä. Me emme pääse siitä eroon muuten kuin vaihtamalla koko zydeemi. Se toki tulee vaihtumaan joskus tulevaisuudessa mutta koska olemme siihen kypsiä vaihtotyöhön ja mitä kaikkea on tapahduttava ennen sitä?

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Olen pohtinut aihetta - kasvu, ja miettinyt dinosauruksien kokoa, ja jo tuolloin kehittyneitä nisäkkäiden esi-esi-isiä, jotka olivat metsäpäästäisen kokoisia.

...
Kasvua kasvun päälle - nykyään suomalaistenkin keskipituus ja elopaino lisääntyvät vuosi vuodelta ... :)

...
Muistan isäukon auton - uuden Opel Kadett 1,1 vm. 1964 - hevosia oli 45! Nyt ei taida alle 100 hepan autoja olla? ... Kun näyttö- ja vertailutalous oli kohdaltani hurjimmillaan 1990 - piti saada Sierra Cosworth - hevosia oli 204, eikä sekään riittänyt, piti "lastuttaa" 280' een ... Sitten heräsi jokin ajatus kasvun mielettömyydestä!

...
Olen joskus kysynyt valtapoliitikoilta, että mihin saakka kasvatamme itseämme ja talouttamme - vastaukset ovat olleet useimmiten "ynähtelyn" luokkaa!

.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Polttoainetta vanha Kadett vei enemmän kuin vaikkapa litran moottorilla varustettu nykyinen Astra vaikka jälkimäisellä on painoa kaksi kertaa enemmän ja maksaa suhteellisesti vähemmän.

Noita Coswortheja ei juuri parkkipaikoilla näkynyt edes 80-luvun nousukaudella. Tuolloin suomalaisen ökyauto oli kakkosella alkava Mersu tai Volvo. Kansan suosikkiauto oli kuitenkin legendaarinen Lada, jonka parempaa mallia sai "suomipenkeillä" ja Nokian renkailla.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #9

Kokonaispäätöt ovat jo moninkertaiset - henkilöautoja oli vuonna 1964 noin 300.000 - nyt kolme miljoonaa ...

!960 -luvulla ajettiin per auto ehkä noin 7.000 km - nyt 15.000 km per henkilöauto per vuosi!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #12

Ehkä päästöjä pitäisi laskea elinkaariperiaatteella ja autoilijalta eikä hänen yksittäiseltä autoltaan. Siis voisi esimerkiksi vertailla toisaalta autoilijaa joka parin vuoden välein hankkii uusinta uutta olevan auton ja toisaalta autoilijaa joka elinaikanaan hankki ehkä kaksi tai kolme autoilijaa ottaen huomioon auton "kokonaisjalanjäljen" ensimmäisestä luonnoksesta Kuusakosken uuniin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #14

Tilanne muuttunee - tai sitä ainakin yriteään muuttaa vähäpäästöisempään suuntaan. Kaasun suosiminen vähentäisi päästöjä ja teoreettisen laskelman mukaan hehtaarin maatilkulta saisi pikkuautolle 20 tkm polttoaineen. Tuo maatilkku voisi olla piennarta tai muuta luonnollisesti kasvavaa - rikkaruhotkin kelpaavat oikein hyvin biokaasuprosessiin.
Tavallisen auton voisi helposti muuttaa kaasukäyttöiseksi.

Bioetanoli - tankkauspisteessä RE85 - on kaksijakoinen: myyjät väittävät päästöjen vähenevän jopa 80% mutta ruotsalaistutkimuksen mukaan ne lisääntyvät.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #16

Biomassan käyttö liikennepolttoaineeksi on lähellä kokonaisvaltaista ympäristörikosta, sillä ihminen ei tunne juuri lainkaan biomassojen kiertoa, jota tutkitaan Kiinassa jo neljättä vuotta - tiiviisti, hyvin tiiviisti. Tuossa hankkeessa suomalaisilla on oma roolinsa ;)

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #19

Eivät sitten ymmärrä koko asiaa ja joutavat tutkia asiaa enemmän. Kannattaa muistaa, että Kiina on suurin CO2 tuottaja tällä hetkellä ja kumulatiivisesti. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by...

Nimittäin lahominen ja palaminen ovat luonnon kiertokulkuun liittyviä prosesseja. Biokaasun tuotannossa vaikkapa tienvarren rikkakasvit kootaan yhteen paikkaan ja tuotanto tapahtuu ilmatiiviissä biokaasureaktoreissa, joissa mikrobit hajottavat eloperäistä ainetta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania sisältävää kaasua (raakabiokaasua) ja maanparannusaineena käytettävää käsittelyjäännettä.

Tuo biokaasun raaka-aine voisi lahota metsässäkin, mikä ympäritön kannalta on itse asiassa huonompi vaihtoehto kun metaani joutuu suoraan ilmakehään.

Voin tulla opettamaan kiinalaisia. ;)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #20

Kumulatiivinen tuotos on Yhdysvaltojen valitettava ylivoimainen ykköstila - viimeiseltä 100 vuodelta. Hiilidioksidi on pitkäkestoinen ilmakehäkaasu ...

...Biomassayhtälöiden kimpussa häärii kiinalaisia huipputiedemiehiä - muualta ei löytynyt sitä, eikä halua tutkia - Suomesta vaivoin kolme tutkijaa ....

...
[2013] Bioenergia romahduttaa ravintotuotannon!

EU - Euroopalla on energiapaine. Pitää päästä osittain eroon fossiilisista energioista – mehän tarvitsemme itsestämme ulkoista energiaa liikutellaksemme itseämme ja tavaroitamme paikasta toiseen. Olemme oivaltaneet ”ratkaisuksi” biopolttoaineet – kierrätettävän materiaalin, joka ylläpitää maanpäällistä biomassakasvua – siis meidänkin elämäämme.

Olemmeko ymmärtäneet, että biomassa, joka muodostaa elokerroksen paperin ohuena pallomme pinnalle on biosfääri 1]. Elon kerroksessa pelaa hallitun kilpailun harmonia ja keskinäistäydellinen sopeuma toinen toisiinsa, josta taas muodostuu biodiversiteetti 2] eli elämän monimuotoisuus.


1] Biosfääri - http://en.wikipedia.org/wiki/Biosphere -
2] Biodiversiteetti - http://en.wikipedia.org/wiki/Biodiversity
x] Biomassayhtälö? - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-... -

Teksti jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-r... – alta.

...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #14

Moni tuote muuttaa muotoaan ympäristöjälkensä kokonaisvaltaisuuden tarkastelun jälkeen - muun muassa uusi auto ...

...
Energiankäyttö per nenä on yksi mittari, samoin lämmitetyt asuinneliöt per henkilö - maittain.

Ehkä ajetut kilometrit per auto per vuosi ---

...
Ydinvoimaa! Ylättäen - uskon Kiinasta tulevan ratkaisun tuohon jälkiuraaniin!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #18

Jos lyhentäisimme välimatkoja ja muuttaisimme jollekin ilmastollisesti suotuisalle alueelle, jossa ei tarvitse lämmittää tai jäähdyttää. Selaisia olisivat vaikkapa Hawaji, Ukrainaan kuuluva Krim tai jaettu Kypros.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #22

Välimatkojen lyhentäminen olisi todellakin paikallaan. Rakentakamme siis tiiviimmin ja korkeammalle jotta vähennämme liikkumisen tarvetta.

Samalla kannattaisi toki miettiä mitä tarvitsee ihan oikeasti kuljettaa paikasta toiseen. Onko esimerkiksi järkeä kuljettaa ruuaksi kasvatettavia eläimiä kasvatuksen aikana paikasta toiseen, sen jälkeen tapettavaksi kymmenien kilometrien päähän ja sen jälkeen ruhoa ja sen osia paloiteltavaksi ja käsiteltäväksi ympäri Suomea ja lopulta valmis tuote vielä huitsinnevadan automarkettiin josta se pitää kuskata omalla yksityisautolla kotiin.

Ehkä lähiruokaa ja paikallisuutta kannattaisi tukea puuttumalla myös liikennepolitiikkaan.

Kaiken kaikkiaan tulisi tarkemmin harkita mitä ja keitä on oikeasti tarpeen liikuttaa ja miksi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #23

Oli kesäkuukausi tässä joitain vuosia sitten, kun oli mahdollisuus asiantuntijoiden kanssa perehtyä ihmiskoskemattomassa metsässä muurahaiskolonnioihin - niiden pesärakenteeseen ja ravinto- ja saalisalueineen - unohtamatta reviiripuolustusta! Jäi mietintävaihe syvästi päälle! ;)

...
Muurahaiset ovat olleet jo viimeiset muutama miljoona vuotta omillaan - liki muuttumattomina ... eräs evoluution huipputuote!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

Dramaattinen kulutusvähennys on ainoa nopea keino pelastaa tilanne!

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2008]

" ... (YLE- aamu-uutisointi 3.1.2007: Lämpimät syksyt vähentävät kevään hiilidioksidinielua meidän onkin pakko vähentää kulutustamme entistäkin enemmän - jopa puolet)

[ ... enemmän autoja, enemmän kilometrejä - hyväksyntä haettuna pienemmästä kilometrikulutuksesta. Luonto ei jaksa niellä kaikkea sitä saastaa, mitä mm. koneliikkumisella ja lämmityksellämme aiheutetaan ...]

Suomalaiset tutkijat julkaisivat Nature-lehdessä hätkähdyttävän uutisen yhä lämpimämpien syksyjen seurauksista kokonaishiilidioksiditaseeseen. Luonto ei nielekkään niin paljon kuin olemme luulleet - luulohan ei ole tiedon väärtti.

Ihmiskunnan siirtyessä lämmittämään olemistaan ja liikkumaan konevoimalla ehtiäkseen tehdä yhä enemmän - poltti se taivaan tuuliin päästöinä 100 vuodessa sen minkä tekemiseen luonnolta meni miljoona vuotta. Tunnetusti automme kulkevat maan alta pumpatulla öljyllä, kaasulla ja lämmityksen hoidamme mm. kivihiilellä - mistä myös sähkönkin laitteisiimme väännämme. ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/tuhlasimme-... -

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2013]

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
Toimeliaisuus korvaa kasvuhokeman

[ … ”Seitsemäntenä päivänä luoja lepäsi” -näin on kirjoitettu kristittyjen Raamatussa. Tämä tarkoittaa, että kuusi päivää on oltu ahkerina ja toimeliaisuus on täyttänyt maan. Tänään markkinatalous ja näyttö- sekä vertailuhuuruinen ihminen kohkaa kasvusta – jopa lasittunein silmin, näkemättä ympäristötekijöitä, jotka meille elämän ja ”lepopäivän” ovat mahdollistaneet … ]

Työ tekijäänsä toimeliaisuutena kiittää – kasvun ollessa epäoleellista
[ … meitä kaikkia ohjaava evoluutio toimeliaistaa meidät vain jatkamaan sukua ja kasvattamaan suvunjatkamiskelpoisia jälkeläisiä … ]

Työllä tarkoitetaan sellaista toimeliaisuutta, jossa jokapäiväinen elintarve täytetään ravintona, tarvittavana lämpönä ja suojana, ei muuta. Kasvu huudettiin peliin, kun opittiin vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin; piti olla suurempi, vahvempi ja komeampi. Viisaus tuli peliin myöhemmin, jääden harmonisena ilmiönä tänään liian harvojen käsiin. Nyt voisimme odottaa viisauden kasvua.

Ympäristö ei kestä loputonta kasvuhuutoa

Ympäristö on rakentunut biosfääriksi, jossa olemme yksi pieni osa biomassana ja näin osakuluttajana yhteisistä elinvarannoista/ elintilasta, joista harmonian nimissä pitäisi riittää voimaa ylläpitämään paljon puhuttua, mutta vähän ymmärrettyä biodiversiteettiä. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuudella tarkoitetaan evoluutiosopeumaa ja -kilpailua, miltei harmonisesta elintilakamppailusta.

Liika on liikaa -tyhjästä on paha nyhjästä

Ympäristö on monimutkaisten, meille avautumattomien yhtälöiden summa, joista muodostuu elämänlauseke, jota voidaan myös aksioomaksi 1] kutsua. Tämä elämänlauseke on suvereeni, ja siinä on kokonaisuutena kaikki se tieto, mitä on vuosimiljoonina tarvittu tämän maapallomme monimuotoisuuden synnyttämiseen. Tässä lausekkeessa ei ole loputonta kasvua, koska kaava pitää sisällään niukkuusparametrin, joka patoaa rönsykasvua – siis kasvua, joka käy liiaksi luonnonvoimille.

~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-... -

.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

... Pitää saada nopeammin, enemmän ja useammin, myös tiedonsiirtoa - läsnäoloa, uteliaisuutta, valvontaa ja valvottuna oloa "maailman verkoissa". Muun eläinmaailman kuin ihmispopulaation "tiedonsiirto" on ollut vakio jo miljoonia vuosia!

...
~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005551305.html -

" ... ”Tiedonsiirron kasvuvauhdin hidastuminen ei ole yllättävää eikä hälyttävää. Kasvu on ollut monta vuotta erittäin vahvaa. Olemme todennäköisesti saavuttamassa tason, jossa käyttäjien tarpeet ja laitteiden suorituskyky kohtaavat, kunnes uudet palvelut ja tekniikat, kuten 5g, kiihdyttävät kasvua jälleen.” ... "

.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset