Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Se kaiken kysymys – miten onnellisuutta mitataan!

  • Kulutuksemme jäljet - kuinka paljon me suomalaiset, kun kulutustahtimme on "3,6 maapalloa"?! ¤
    Kulutuksemme jäljet - kuinka paljon me suomalaiset, kun kulutustahtimme on "3,6 maapalloa"?! ¤
  • Niin, näinkin sen voi sanoa!
    Niin, näinkin sen voi sanoa!
  • Moni lapsi mielii sen olevan näin yksinkertaista!
    Moni lapsi mielii sen olevan näin yksinkertaista!

Media kirjoittaa hätkähdyttävästi kodin muuttamisesta [1 – kodin tavaroiden muuttamisesta. Suomalaisessa kodissa on keskimäärin 30 – 50 000 esinettä. Entä sinun kodissasi? Niin, nehän ovat tarpeellisia, haluamme omistaa ja helpottaa kaikin tavoin elämäämme. Tuovatko tavara ja raha, millä niitä hankitaan - onnellisuutta?

[1 ~ https://www.hs.fi/koti/art-2000005653935.html -

 

[ … Meillä halutaan olla läntisen kulutusyhteiskuntakulttuurin osallisia ja jäseniä – näin ainakin nykyisen valtiojohtomme päättäjät ovat monin henkilöin vakuuttelemassa. Turvaamme voimaan, olettamaamme voimaan ja sen käyttökelpoisuuteen – vaikka se tulisi tuhansien kilometrien takaa turvattomuuden rajalle, joka on aivan meidän vieressä … ]

 

Monet puhuvat idän ja tässä tapauksessa Venäjän ankeudesta, petollisuudesta ja aggressiivisuudesta. Kerrotaan myös, ettei heillä ole mitään – autotkin ovat vain Ladoja.

Idän jättiläisessä, Kiinassakaan ole kaikissa perheissä autoja, kun sen sijaan Yhdysvalloissa on jo useampi auto per perhe – keskimäärin. Lännenmies elää tavaroista ja mittaa muun muassa sillä onnellisuuttaan?

Amerikkalaisilla on mediauutisen mukaan keskimäärin 300 000 tavaraa kodissaan – se on paljon se. Herääkin kysymys ovatko amerikkalaiset kuusi kertaa onnellisempia kuin me – aseineen, tavaroineen, jotka rauhoittavat levotonta mieltä sekä tietysti autoineen, joilla ajetaan enemmän per perhe kuin missään muualla. Näin otetaan osaa ilmastonmuutokseen vaikuttavammin per capita kuin missään muualla [kuva 1]. Eikä vielä edes tarkastella hiilidioksidin kumuloituvuutta!

 

Niin mikä tekee onnelliseksi?

[Onni ja onnellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/onni-happyness.html - ]

Kansallinen yhtenäisyys, uskonto [2 – usko ylivertaiseen ja loputtomuuteen – vai raha, jota pitää monien mielestä olla vain riittävästi. Mikä on riittävästi, entä jos kaikki se mitä on jaetaan tasan kaikkien ihmisten kanssa – paljon tuo ”paljon” on silloin ja tekisikö se vielä onnelliseksi? Jos tekisi, niin oletamme silloin kaikkien olevan onnellisia.

 

Pylväspyhimys

[ Simeon Styliitta ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Simeon_Styliitta - ]

Syyriassa kerrottiin olleet pylväspyhimys, joka istui pylvään päässä ”loppuelämänsä” – vuosikausia, hänelle ollen ei mitään – kuin vain henkensä, sekä alla olevien ihmisten armeliaisuus nostaa korilla ruokaa kuululle pylväspyhimykselle, jota tultiin matkojen päästä – kävellen katsomaan. Oliko pyhimys onnellinen ja voisiko hän antaa hyviä ja auttavia neuvoja tavan kuolevaiselle, joilla jo on ”kaikkea”?

 

Niin, mikä tekee Sinut onnelliseksi?

 

EKSTRA

KonmariOur mission is to organize the world and spark joy in people’s lives” ~ http://konmari.com/

Kirpputori on trendipaikka ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 166900

 

DOC tavarapaljous_24042018.doc – OpenOffice Writer

PVM 24042018

 

364_3040

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Ilkka Luoma

LAUANTAINA, TAMMIKUUTA 05, 2008

Tuhlasimme 100 vuodessa sen, mitä luonto rakensi miljoona vuotta

...
" ... [ ... enemmän autoja, enemmän kilometrejä - hyväksyntä haettuna pienemmästä kilometrikulutuksesta. Luonto ei jaksa niellä kaikkea sitä saastaa, mitä mm. koneliikkumisella ja lämmityksellämme aiheutetaan ...] ... "

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/tuhlasimme-1... - alta.

.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Onnellisuudesta tulee aina mieleen se, miten jotkut Pohjois-Koreasta karanneet miettivät sitä, miten paljon onnellisemmin asiat olivat heidän asuessaan Pohjois-Koreassa. Täsmälleen samaa ovat pohtineet jotkut Itä-Saksan asukkaat.

Itseäni ei niin kiinnosta Pohjois-Korea tai mikään muukaan sosialistinen valtio, mutta en voi kieltää, että on olemassa myös heitä, jotka voivat olla onnellisia sosialistisissa valtioissa.

Ilkka Luoma

Lännenmiehen tavaramania ja rahan kaikkivoipaisuus sekä kilvoittelu näyttö- ja vertailutaloudessa ei sitten miellyttänytkään - läheskään kaikkia, kun silmät avautuivat!

...
Näyttö- ja vertailutalous

Vanhempien näyttö- ja vertailutalous

Viekö maallisen mammonan keräilyinto näyttö- ja vertailutaloutena 7] liikaa huomiota sellaiselta, jonka evoluutio määritti lisääntymisessä biologisten vanhempien tärkeimmäksi tekijäksi – eli kasvattamisen ja huolehtimisen 8] jatkamaan kyvykkäänä, kilpailukykyisenä ja tasapainoisena omaa lisääntymistään. Olemmeko unohtaneet jotain?

"Missä mennään näyttö- ja vertailutalousihminen, mikä pääsi unohtumaan?"

Yle ~ http://yle.fi/uutiset/facebook-hitiksi_noussut_var... -

...
~ 7] Näyttö- ja vertailutalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-... - -

.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

P.Korealla ei edelleenkään ole mitään muuta tekemistä sosialismin kanssa kuin, että ottivat omaan käyttöönsä joitakin sosialistien tunnuksia. Oikeasti sikäläisessä johtavassa ideologiassa, juche:ssa on kyse feodaalisesta klaanihallinnosta koristeltuna toisaalta folkloristisilla ja toisaalta sosialistisilla embleemeillä.

Sosialismin sisältö on kuitenkin ihan toisaalla sillä se edellyttää kaikki yhteiskunnan osa-alueet kattavaa demokratiaa ja tuotantosuhteita joissa tuotannon tekijät ovat niiden käyttäjien hallussa.

Mutta ymmärrän Pakarisen ajatuskulun siitä, että ihmiset voivat olla onnellisia monenlaisissa olosuhteissa. Myös meidän mielestämme epämiellyttävissä sellaisissa.

Onnellisuushan on suhteellinen ja hyvin henkilökohtainen tuntemus. Ihmiset sitä tunteakseen tarvitsevat kokemuksen onnettomasta johon verraten he voivat tuntea onnellisuutta jostakin tai joistakin asioista omalla, sisäisellä tunneskaalallaan. Yksi kauneimpia sellaisen kuvauksia on A.Kaurismäen elokuvan Le Havre loppukohtaus jossa kengnkiillottaja M.Marx tuo vaimoaan Arlettea sairaalasta kotihökkeliin ja pihan kirsikkapuu kukkii.

Ilkka Luoma

Pohjoisen korealaiset on opastettu määrätietoisesti sukuperiytyvään henkilökulttiyksinvaltiaisuuteen ... ikäänkuin kiinalaisten keisareiden aikakausi; olisiko yksi valtio - kaksi järjestelmää peruskehitysaihion se toinen osa?!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #6

Ei yhteiskunnallinen kehitys jämähdä P.Koreassakaan paikalleen. Jossakin vaiheessa he siirtyvät siitä eteenpäin kapitalismiin. Tapahtuuko se kiinalaisittain jossa tiedetään se väliaikaiseksi vai E.Korean USA-laiseen tyyyliin ikäänkuin kapitalismi olisi historian päätepiste?

Luulenpa, että ennemminkuin Koreat yhdistyvät kaksi-järjestelmäiseksi, Kiina siirtää P.Korean pikkuhiljaa kapitalismiin. Mutta heillä ei liene kiire, vaikka heidän oma kapitalisminsa pyöriikin, ainakin tällä hetkellä, kuin pikakelauksella.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #8

Korean niemimaalla on tapahtunut kehitystä - kahteen suuntaan, täysin eri suuntiin (eikä filosofisesti ole nyt tarvetta arvioida suuntaa negatiivisena/ positiivisena).

Aiemmin täysin yhtenäiset korealaiset ovat erkaantuneet yhteiskuntaevoluutiossa ... suuntiinsa. Erkaantuminen alkoi 1945, kun US ja edesmennyt NL jakoivat niemimaan - kysymättä korealaisilta mitään.

...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #10

On totta, että kehitys on erkaantunut 38. leveyspiirin molemmin puolin. Mutta siinä missä kehitys feodalismista kapitalismiin etelässä on ollut edistystä, pohjoisen muutos on ollut feodaalisen klaanivallan vahvistamista, "stagnatisoimista".

Etelässä voisi tulkita jo merkkejä siitä, että voisi kohta olla aika siirtyä kapitalismista eteenpäin. Pohjoisessa ollaan vielä kaukana sellaisesta kypsästä kapitalismista. Siellä toki feodalismi alkaa olla aika kypsää muutokselle. Kysymys on vain, kenen johdolla ja avulla muutos tehdään: lännen kapitalismia vai Kiinan kapitalismia seuraavaksi.

Toisaalta olen samaa mieltä, että jako v. 1945 oli äärimmäisen onneton korealaisille. Hehän jo pystyttivät moderneja paikallisia itsehallintoja. Olivat siis valmiita siirtymään eteenpäin feodalismista ihan omin ehdoin. USA D.McArthurin johdolla lopetti sen etelässä ja Kim Il Sung:n johtama työväenpuolue pohjoisessa. Mutta miten sitten olisi käynyt jos jakoa ei olisi tullut, on hedelmätöntä kontrafaktuaalista spekulointia (vaikka tosin ihan mukavaa ajankulunkia oluttuopukaisen tai punaviinilasillisen yli).

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

Olen pitkään pohtinut muurahaisia - joiden kehitys on kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa; elävät täydellisessä "proletariaatin dikttuurissa hajuillen toisilleen" ... muurahaiset ovat sairaattomia, ja antavat epäröimättä henkensä yhteisönsä edessä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #23

Kuinka paljon muurahaisilla on havaittavissa kulttuurievoluutiota? Proletariaatin diktatuurihan tulee, jos tulee, olemaan sen tulosta. Samoin kuin sen vastakohta, porvariston diktatuuri oli ja on.

Ehkä muurahaishavainnoista ei kuitenkaan pitäisi vetää kovin pitkälle meneviä vakaviksi tarkoitettuja johtopäätöksiä muuten kuin niiden itsensä suhteen; ja ehkä sukulais- ja heimolaislajiensa suhteen. Samanlaisilta jostakin kulmasta katsottuna näyttävät ilmiöt lienevät kuitenkin vain pinnalta ja sopivasta kulmasta katsottuna samalta näyttäviä mutta todennäköisesti ytimeltään erilaisia. Ennen samankaltaisuuden todistamista pitäisi mehiläiseltä löytyä tietoisuus ja päästä tutkimaan sen liikeitä ja historiaa. Ehkä jonakin päivänä ja silloin mahdollisesti löydämme samankaltaisuuden syvempiä olemuksiakin vain pinnallisten samaltanäyttämisten rinnalle. Siihen asti myrmekologian alkuperäinen idea ymmärtää yhteiskuntien muodostumista muurahaisia tutkimalla on vain joukko hauskoja ajatusleikkejä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #24

Näinköhän muurahaispopulaatioiden kehitys ja siihen liittyvät evoluution "käskyt" hylkäsivät turhina kaiken kulttuurin maksimaalisen lisääntymisen tieltä ...?

Vastaavasti ympäristön sopeuma ja kilpailu heittivät peliin maksimaaliselle lisääntymiselle jarrut päälle - jottei lajikirjojen biomassasuhteet vinoudu liiaksi ... ?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Tarkoitin kommentillani, että kulttuuri ja sen evoluutio ovat tietoisen mielen tekeleitä. Olosuhteisiin voidaan sopeutua myös ilman sitä ja monasti se näytetään tehtävänkin niin tehokkaammin ja luonnon resursseja kustannustehokkaammin käyttäen.

Ilman tietoisuutta ja kulttuuria tuo maksimaalisen lisääntymisen rajoittaminen tapahtuu jouduttamalla liiat yksilöt toisten lajien ja joskus omankin ravinnoksi. Me kulttuurieveluutiossamme olemme tilanteessa jossa puhumme lisääntymisen rajoittamisen suhteen perhesuunnittelusta. Syntyvyyttämme rajoittavat tietoiset valinnat ja teknisten apuvälineiden käyttö, ei biomassamme kasvun vielä isommille pedoille tarjoama ravinnonlisä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #27

Ihmisen ongelma on se, ettei meillä ole luontaista vihollista (ravintoketjussa; ehkä bakteerit ja virukset!) - kuin vain se, että luomme itsellemme "vihollisen" ympäristön tuhoamisena! Meidän biomassamme on suhteettoman pieni aikaansaamaamme ympäristöjälkeen - muurahaisia on biomassaltaan suunnilleen sama määrä kuin on meitä ihmisiä elopainona ---

Toisaalta hämähäkit syövät lihaa jopa enemmän kuin me!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Me olemme poistaneet n.s. "luontaiset" viholliset kulttuuurievoluution avulla. Siihen eivät muut lajit, ainakaan vielä, ole pystyneet.

Emme, mielestäni, käsittele luontoa kuin vihollista kuin siltä osin kuin se ei suostu riistettäväksemme tai uhkaa palauttaa luonnolliset olosuhteet koskemaan myös meitä.

Meidän suurin vihollisemme taitaa kuitenkin olla lajitoverimme toisissa "kolonioissa". Onko siis joku "luonnon laki", että meidän on pitänyt luoda itsestämme uusi vihollinen? Siis, että aina pitää olla vihollinen? Olemmeko rakentaneet kulttuurievoluutiossamme yhteiskuntamme niin, että tarvitsemme viholliskuvia pitääksemme "koloniamme" yhtenäisyyttä koossa eli hierarkiasuhteita toiminnassa, sekä käskytys- että nokkimisjärjestyksessä? Olisiko meillä joku mahdollisuus muunaliseen "kolonioidemme" yhteiskuntajärjestyksen rakentamiseen ja pyörittämiseen abstraktiin ajatteluun kykenevän tietoisuutemme eikä biologisen "vaistonvaraisuuden" puitteissa?

Ilkka Luoma

9] Kulutushoennasta toimeliaisuuteen! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/kulutushokem... -

"Kulutushokemasta toimeliaisuuteen!

Kallupit kertovat, että markkinataloutta ylläpitävät kuluttajat uskovat jälleen hitusen parempiin aikoihin. Paremmat ajat merkitsevät kulutuksen lisääntymistä – kornia luonnolle, mutta totta. Kornia sen vuoksi, että meitä elättävä biomassallinen biosfääri antaa jo kaikkensa – vieläpä siten, että vuotuinen tuotos on syöty toimestamme syyskuun lopulla 1].

Poliitikot, talousnerot, markkinatalousgurut ja ymmärtämättömät seurailijat huutavat kasvua kasvun perään – tajuamatta, että rajallisesta ei rajattomuutta rakenneta. Kuten ei tyhjästäkään lopulta saa täyttymää näyttö- ja vertailutalouden alttarille 2].

Nuorissa piilee huomisen toivo, näin tuumataan tilanteessa, jossa de facto liki 30 prosenttia nuorten ikäluokista ovat työttöminä tai ainakin toimettomina. Työ tekijäänsä kiittää ja Elämän suola on toimeliaisuus – siksi puhutaankin toimeliaisuuden taloudesta 3].

Tänään eletään kasvuhuudollista riippuvuustaloutta
[ … olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-... - ]

Olemme kytköstyneet toisiimme ennennäkemättömällä tavalla – sähkö, lämpö, vesi, ravinto, työ ja liikkuminen - kaikki nuo välttämättömyydet ovat riippuvaisia talouden ja toimeliaisuuden verkostoista. Me tarvitsemme toinen toisiamme – vaikka vaadimme aika-ajoin sodan toisiamme vastaan! 4].

Riippuvuustalous jakaa meitä menestyjiin;
[… menestyjien alle on jäänyt monta ”menestymätöntä” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/masennus-voi... - ]

usein ahnehtijoihin sekä häviäjiin; usein olotilaansa alistuneita, koska kyky kilpailla jäi pyrkyryyden puutteen vuoksi alimittaiseksi. Jako on karkea – noiden mainittujen ominaisuuksien väliin jäävät ne sadat tuhannet - miljoonat, jotka ovat seurailijoita, jotka tyytyvät olemaan yhteiskunnan maksumiehiä, saamatta täyttä osuuttaan, vaan tuottaen tuottamattomien elintilan ja -mahdollisuuden!

Omavaraisuuden perimä

Omavaraistalous pyöritti elollista eläinkuntaa menneiden perimillä ja kierrossa olevalla maannosmaterialla. Riippuvuus oli aidosti hiilitalouden biosfäärissä, joka jaksoi elättää vuosituhansia vain pienen määrän ihmisbiomassaa – nykyiseen nähden. Kasvutalaus kiihdytti ihmispopulaatioiden biomassan suhteettomaksi muuhun eliö- ja olikuntaan nähden.

...
Nykyisissä nuorissa on heräämistä kasvuhokeman mahdottomuuteen
[ .. deGrowth ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36610-m... - ]

On syntynyt ajatus riittävyydestä, jakautumasta ja lisääntymisen biomassallisen tasapainon hyväksynnästä. Ihmisen rooli ja osuus on ymmärretty yliedustetuksi; biorakenteita särkeväksi tasapainottomuudeksi.

Minimalismi voisi tarkoittaa nykyisen läntisen markkinatalouden kulutuspuolitusta, joka taas viherryttäisi aavikoituneet mahdollisuuskeitaat tasaisempaan ravinnonjakoon elollisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitäjänä. ... "

.

Ilkka Luoma

[2007]

" ... Kasvu, kasvun hokema ja näyttötalous rusentavat mielet ja ajatukset. Ihminen vauhkoontuu, on kiire, kiireempi ja lopulta niin kiire, ettei ehdi enää huomata henkistä kaaosta hermostuneessa mielessä. Kaaos näivettää tekemisen riemun, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden - ei ole tekemistä, mitään tekemistä, josta nauttii - on jo liikaa vapaa-aikaakin, eräillä. Ostaa ei voi loputtomiin, vaikka markkinatalous keskittää hyötysuhdetehokkaasti kaiken saman katon alle loputtomien kassakoneiden syleilyyn, jolloin raha saadaan pyörimään entistä liukkaammin. Kierto on voimaa ja se synnyttää näyttötalouden vertailuikonit. ... "

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/09/kaupunkilai... -

Ilkka Luoma

Entä terve elämä 50 vuotta tai viimeiset 50 vuoden jälkeiset 30 vuotta kärvistelyssä?

Jussi Säntti

Mikä vika elinajanodotteessa. Sekö, että laskija ei pääse manipuloimaan tulosta?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #12

Elinajanodote on keskimääräinen arvo, joka kertoo kansanominaisuudellisen odotuksen - se ei kerro esimerkiksi elämän terveyttä ja/tai tyytyväisyyttä - eli kysymykseen ei saada vastausta, millaista se eletty elämä on ja on ollut!

...

Jussi Säntti Vastaus kommenttiin #13
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #14

Näyttää siltä - hörinää, eikö muuta perustelua - mitä se merkitsee kommentoijan tyylistä, näkemyksestä ja tietotasosta?

...
" ... Elinajanodote tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä. Elinajanodote on tietystä populaatiosta tilastollisesti laskettu keskiarvo, ja jos kuolleisuus on korkeaa, tällöin elinajanodote on tilastollisesti pienempi sekä päinvastoin. Elinajanodote on noussut globaalisti 1900-luvulla lääketieteellisen vallankumouksen seurauksena ... "

~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote -

.

Ilkka Luoma

TORSTAINA, MARRASKUUTA 27, 2014

Onni - Happiness

(Media on puskenut lukijoiden silmille paljon hätää, epäonnea, voimattomuutta ja yksinäisyyttä. Kaikkiin tapahtumiin on aina syynsä – elämme syyn ja seurauksen 1] lakien alla, jatkuvasti. Mikään tapahtuma ei ole selittämätön, kunhan tutkimme kaikki näkökulmat)

’Kel onni on – se onnen kätkekööt’ – vanhan sanonnan myötä kateellinen ei pidä toisen onnesta, varsinkaan, jos omalla kohdalla onnen kantama ei ole siivittänyt elämää. Olemme ihmisiä, joille kateus on moottori 2] ja onni sen voiteluaine.

Onni on ilmaista, kunhan sen vain oivaltaa

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Viimeinen vuosikymmen on mennyt materiaalisen onnen etsinnässä – on pitänyt saada lisää, enemmän ja nopeammin. Olemme riittämättömyyden noidankehässä 3], joka kadotti sellaisia arvoja joista voisi myös muodostua onnellisuutta.

Kansa on omansa,

… ja se valitsee näköisensä valtapiirin, jonka luovuuteen 4] ja osaamiseen äänestäjä luottaa, tai ainakin toivoo luottavansa. Nykyisen kaltainen puoluepolitiikka on menettänyt arvostuksensa 5]. Paljon on puheita mahtunut maailmaan, mutta teot eivät ole luotsanneet kansakuntaa – vaan eteen on tömähtänyt alamäkeä, työttömyyttä, yksinäisyyttä, hoitamattomuutta ja avuttomuutta.

Poliittinen järjestelmä on kansakunnan edunvalvoja, tai ainakin pitäisi olla

Tänään koemme poliittisen pyrkyryyden ahdinkoa 6]. Taloutemme ja elämämme onnettomia lukuja ei nyt kannata enää toistella, siksi paljon nuorisotyöttömyyttä 7], ajelehtimista ja syrjäytymistä on kasvoillemme viskautunut. Aivan kuin onni ei olisi myötä, tai sitten se on kasautunut heille, jotka sen kätkeä osaavat.

Onnellisuus on voimavara,

Jatkuu ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/onni-happyn... -

.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mutta missä on se Paavo Väyrys-blogi? Se jossa Paavo putsaa pöydät?

Ilkka Luoma

Ei ollut tämän artikkelin aihe, Paavon juttu on toisaalla täällä Puheenvuorossani - ehkä huomasit tämän tekstin otsikon?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Pitäähän East Trolling- Luoman amerikkalaisuudesta jotain negatiivista aina löytää. Nyt on vuorossa tavaran paljous ja onnellisuuden kyseenalaistaminen. Täysin turha blogi taas kerran.

Ilkka Luoma

Artikkeli tässä perustuu paljolti HS-juttuun, jossa nuo keskimääräiset kotitaloustavaramäärät on mainittu - HS' ltä Jorin mielestä varmaan täyttä valhetta?

Jori, avaatko linkkeja lainkaan, kun esität mielipiteitäsi ja väitteitäsi?

Jorma Repo

Onhan Venäjälläkin ihmisiä,jotka kaipaavat aikaa kun Stalin oli piällikkö.Leipää,vodkaa ja hapankaalia riitti kaikille.Kaikki tekivät onnellisena töitä kuunnellessaan uutisia siitä,kuinka kapitalisti rajan takana riisti kansaa.Toisin on tänä päivänä,raha juuri ja juuri riittää jokapäiväiseen vodkaan,leivästä puhumattakaan.Onnellisia he ovat silti.

Ilkka Luoma

Onnea ei mitata tavarapaljoudella tai hevosvoimilla - köyhyys ja "köyhyys" ovat suhteellisia - ollako köyhä materiaalisesti vai henkisesti!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset