Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Suomi vietiin varkain euroon – uutta tietoa puhalluksesta

  • Suomi vietiin varkain euroon – uutta tietoa puhalluksesta
  • Suomi vietiin varkain euroon – uutta tietoa puhalluksesta
  • Suomi vietiin varkain euroon – uutta tietoa puhalluksesta

Elokuvana Puhallus [1 oli merkkitapaus. Nyt EY-kansanäänestys, Maastrichtin sopimus, euro ja markka olivat draaman pääosissa – syntyi puhallus, jossa kansakuntaamme huijattiin ja niin meidät vietiin suomalaisten pääosan tietämättä euroon – hyläten perustuslakiin liittyvät markka ja itsenäinen Suomen Pankki ---

 

Uuden kirjan – tohtori Pekka Korpinen - ”Suomi kääntyy länteen” [2 julkistusajankohta oli tieten valittu [?]; se ei vahingossakaan ilmestynyt ennen presidentinvaaleja, jossa europarlamentaarikko ja kansalaisliikkeen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen kävi tosiasioin kiinni istuvan presidentin – muun muassa Sauli Niinistön tekemisiin tässä eurodraamassa, josta kansakuntamme puhallettiin EU-EKP-Frankfurt holhoukseen, missä Suomen Pankista tuli eurojakamo ja EKP' n sivutoimisto.

Suomi menetti väkevimmän kansallisen itsenäisyyden ikonin – oman rahan ja itsenäisen rahapolitiikkaa säätelevän Suomen Pankin …

[2 … Tämä sataa täysillä eduskuntaan palaavan Paavo Väyrysen laariin - kaikin osin. Harmi, ettei kirja ilmestynyt joulukuussa 2017, ehkä juuri siksi! … ~ https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005113442.html - ”Raskaan sarjan demarivaikuttaja: Paavo Lipposen hallitus harhautti Suomen yllättäen euroon

… ” -toimittaja Jan Hurri/ Taloussanomat

 

Todellisuus on ollut jaossa, mutta esimerkiksi media ei ole siihen tarttunut

Kansalaisillamme on ollut jo muutamia vuosia erinomainen mahdollisuus perehtyä hyvin tarkkaan kronologiaan, missä kerrotaan eduskunnan valiokuntapöytäkirjojen tarkkuudella läpi tämä europuhallus, jota nyt valotetaan tässä uudessa Korpisen kirjassa. Tarkka sisältö europuhallukseen on tässä – linkki – [3.

[3 … [2014] … Suomi haki aikanaan EY-jäsenyyttä – tänään monien mielestä samassa yhteydessä luotiin polku myös myöhempään yhteisvaluuttaan siirtymisestä. EY-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö antoi mandaatin valtiovallalle hakea jäsenyyttä. Yhteisvaluuttaan siirtymisestä ei koskaan järjestetty kansanäänestystä. Tänään itsenäisyyden palauttajat teetättivät tarkan selvityksen EY-, EMU ja sen kolmannesta vaiheessa … ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

 

...

Paavo Väyrynen presidentinvaaleissa 2018 – aiheena euro - I

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin - [234]

Paavo Väyrynen presidentinvaaleissa 2018 – aiheena euro – II

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa - [64]

 

Nyt odotamme pitkäaikaisen pääministeri Paavo ”Mooses” Lipposen esille tuloa – eurosta

Korpisen paljastavan kirjan myötä on myös odotettavissa istuvan presidentin kootut selitykset, sillä nyt ollaan niin kiusallisessa tilanteessa – jo faktan tarkastajienkin osalta, sillä monet äänestäjät muistavat Väyrysen esille nostot euroon menosta …

… jotka yritettiin suorissa vaali-tv-lähetyksissä torpata, jopa ”puolueettoman median” toimesta – aiheettomina. Herää kysymys miten paljon media puolusti istuvaa presidenttiä – Väyrysen haitaksi, tapahtumassa, jossa kansalle ei haluttu antaa mahdollisuutta päästä oikeaan tietoon kiinni ja näin äänestämispäätöksen uusharkintaan!

--- Entä nyt, kun eurotietoa on jälleen uudelta taholta saatavilla ja kansakunta pääsee näkemään ja ymmärtämään miten puhallus suoritettiin? ---

 

Viitteet:

[1 Puhallus – elokuva ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/24/seitseman-oscarin-voittaja-puhallus-ja-oscar-gaalojen-varikasta-historiaa -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 168980

 

DOC euro_06052018.doc – OpenOffice Writer

PVM 06052018

 

399_3786

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (138 kommenttia)

Ilkka Luoma

EKSTRA

[lainaus]

" ... Mihin salainen EMU-varaumapöytäkirja liittyy?

Vastaus: Valtiopetokseen eli Suomen Markan hävittämiseen Hallitusmuodon 72 §:stä ilman lakia. Perustuslain muuttamista kutsutaan rikoslaissa valtiopetokseksi, rikokseksi, joka ei vanhene.

Suomen nykyisen taloustilanteen vuoksi valtiopetos on pikimmiten vaadittava käsittelyyn.

Eduskunnan pöytäkirja 13.6.1994 kertoo EMU-varauman luonteisen asian, kun pääministeri Esko Aho vastasi hallituksensa nimissä Vasemmistoliiton (Claes Andersonin) EU-välikysymykseen. Pääministeri Aho nimittäin ilmoitti eduskunnalle mm:

"Kansalliset päätökset Suomen osallistumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Tämän olemme neuvotteluissa Euroopan unionille ilmoittaneet.” ... " -lainaus päättyy

~ http://jormajaakkola.fi/EMU-petos -

.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitokset Ilkka Luomalle tiedon levittämisestä!

Mitähän Korpinen tietää kertoa kirjassaan? Tuskin tietää kaikesta.

Kaikki euro-päätöksentekoon liittyvä on ollut ollut pelkkää epädemokraatista ja valtiosäännön vastaista näytelmää.

Nyt tuon julki sellaista, josta en ole kaikkea aikaisemmin kirjoittanut.

Eräässä virkamiesvastauksessa kerrotaan, että Suomi hyväksyi euron (eduskunnan luottamuslauseäänesyksessä) jo 18.3.1992.

Sama asia löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta 16.3.1992 sivulta 480, jossa pääministeri Esko Aho sanoo:

“Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen.
Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”

Esko Ahon puheen kertoi myös keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen hätäisesti pois myynnistä vedetyssä EU-kirjassaan “Suomen tie EU:n jäseneksi” luvussa “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:

”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”

Mainittakoon vielä, että sain UM:n arkistosta tiedon, että Esko Ahon eduskuntapuhe 16.3.1992 oli yksi Suomen viidestä jäsenyyshakemuksesta.

Edellinen oli 27.2.1992 pidetyn hallituksen iltakoulun kokouksen jälkeen tapahtunut Suomen EY-jäsenyyden varaslähtöhakemus, jonka Suomen Portugalin suurlähettiläs Dieter Vitzthum välitti puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille.
Iltakoulun pöytäkirjan liitteenä olevaan UM:n salaiseen muistioon oli kirjoitettu, että paperi (jäsenyyshakemustiedonanto) laitetaan samana iltana kansanedustajien lokeroihin ja toivotaan eduskunnassa päivättäväksi vasta 5.3.1992.
Tästä tiedonannosta käytiin 18.3.1992 hallituksen EY-toiminnan luottamuksesta äänestysnäytelmä, jonka demarit olivat käsikirjoittaneet presidentti Koiviston tahdon toteuttamiseksi.

Äänestyksen jälkeen presidentti Koivisto ja pääministeri Aho allekirjoittivat jäsenyyshakemukset (3), lyhyen kaavan mukaisesti:

Hakemus 1:

Helsinki, March 18, 1992

Mr. President,

I have the honour to present hereby the application of
the Republic of Finland for membership of the European
Economic Community in accordance with Article 231 of
the Treaty establishing the European Economic Community.

Please accept, Mr. President, the assurance of my
highest consideration.

Mauno Koivisto
President of the Republic

Esko Aho
Prime Minister

His Excellency
Mr. Joao de Deus Pinheiro
President of the Council
of the European Communities
BRUSSELS

Hakemus 2:

Helsinki, March 18, 1992

Mr. President,

I have the honour to present hereby the application of
the Republic of Finland for membership of the European
Atomic Energy Community in accordance with Article 205
of the Treaty establishing the European Atomic Energy
Community.

Please accept, Mr. President, the assurance of my
highest consideration.

Mauno Koivisto
President of the Republic

Esko Aho
Prime Minister

His Excellency
Mr. Joao de Deus Pinheiro
President of the Council
of the European Communities
BRUSSELS

Hakemus 3:

Helsinki, March 18, 1992

Mr. President,

I have the honour to present hereby the application of
the Republic of Finland for membership of the European
Coal and Steel Community in accordance with Article 98
of the Treaty establishing the European Coal and Steel
Community.

Please accept, Mr. President, the assurance of my
highest consideration.

Mauno Koivisto
President of the Republic

Esko Aho
Prime Minister

His Excellency
Mr. Joao de Deus Pinheiro
President of the Council
of the European Communities
BRUSSELS

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Euroopan yhteisön jäsenmaat allekirjoittivat sopimuksen Euroopan unionin perustamisesta, Maastrichtin sopimuksen, 7. helmikuuta 1992. Maailmanhistoriassa ei ole juuri julkisempaa tapausta ollut.

Miten hitossa Suomi olisi voinut hakea yhteisön jäsenyyttä maaliskuussa 1992 hyväksymättä kaikkien silloisten jäsenten jo hyväksymää perussopimusta?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #22

Siinäpä se, luitko tuosta ylempää Jorman informaatiokommentin?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #22

Jari-Pekka Vuorela:

"Euroopan yhteisön jäsenmaat allekirjoittivat sopimuksen Euroopan unionin perustamisesta, Maastrichtin sopimuksen, 7. helmikuuta 1992. Maailmanhistoriassa ei ole juuri julkisempaa tapausta ollut."

Totta. Mutta oleellinen asia liittyy tähän Vuorelan tekstiin:

"Miten hitossa Suomi olisi voinut hakea yhteisön jäsenyyttä maaliskuussa 1992 hyväksymättä kaikkien silloisten jäsenten jo hyväksymää perussopimusta?"

Miten valtiosäännön edellyttämä päätöksenteko tapahtui jäsenyyshakemuksen velvoitteiden osalta?

Hallituksen luottamuslauseäänestyksellä ei muuteta valtiosääntöä.

Jo ETA-sopimus oli ristiriidassa Hallitusmuodon 1 §:n, 2 §:n, 53 §:n ja 92 §:n kanssa.
Maastrichtin sopimus toi edellisten lisäksi vielä yhden suuren valtiosääntöoikeudellisen ongelman, velvoitteen eli euron käyttöönoton Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Suomen Markan tilalle.

Eduskunnan määräaika Maastrichtin sopimuksen velvoitteiden hyväksymisessä umpeutui jo 31.12.1994. Velvoitetta eli lakiesitystä Markan poistamiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä ei ole koskaan annettu, koska eduskuntaa harhautettiin EU-ministeriryhmän salaiseen pöytäkirjaan 16/93 20.12.1993 tekaistulla EMU-varaumalla. Eduskunta luuli, että lakiesitys Suomen Markan poistamiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä annetaan, kun euro-päätöksenteko tulee ajankohtaiseksi.

Kuten edellisestä kommentistani (#21) ilmenee, eduskunta oli siis vastoin valtiosääntöä jo etukäteen 18.3.1992 hyväksynyt euron luottamuslauseäänestysnäytelmässä hallituksen EY-toimintalinjasta, vieläpä niin, ettei vaihtoehtoa äänestää hallituksen toimintalinjaa vastaan edes ollut. Demareiden käsikirjoittamasta näytelmästä seurasi, että vain tyhjää äänestämällä oli mahdollisuus äänestää hallituksen EY-toimintalinjaa vastaan.
Onko tämä demokratiaa?

Lopuksi sitaatti kotisivultani http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus:

"Valtiopetos tarkoittaa perustuslain muuttamista laittomalla tavalla. Valtiopetos on rikos, joka ei koskaan vanhene.

Suomen Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ään kirjoitettu vaikeutettu perustuslainsäätämisjärjestys ja Hallitusmuotoon kirjoitetut pykälät olivat presidentti Koivistolle ongelmana pyrkimyksissä yhdentyvään Eurooppaan.

Koivisto kuvitteli voivansa presidentin valtaoikeuksia määrittävään Hallitusmuodon 33 §:ään lisätyillä vippaskonsteilla hävittää valtiolliseen suvereniteettiin vaikuttavat Hallitusmuodon 1 §:n, 2 §:n, 53 §:n ja 92 §:n, joista kolme viimeksi mainittua koski riippumatonta tuomioistuinlaitosta. Vaikka em. pykälät menettävät oikeudellisen sisältönsä, mikään ei näyttäisi muuttuneen. Ei edes Hallitusmuodon 73 §:ään kirjoitettu Suomen Pankki, graniittilinna, jota Markan isän J. V. Snellmanin patsas vartioi.

Ainoa suuri ongelma Koiviston valtiosääntöuudistukselle oli Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitettu Suomen Markka. Suomen Markan (Suomen itsenäisen raha- ja talouspolitiikan) hävittämiseen perustuslaista tekaistiin 20.12.1993 ministerien kokouksessa EMU-varauma ja kokouksen pöytäkirja määrättiin salaiseksi toivoen, ettei valheeseen perustuva petos koskaan paljastu.

Tästä kaikesta seuraa, ettei Suomi valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n eikä euro-alueen jäsen. Euro-kriisimaiden ja kriisipankkien pelastaminen ei ole Suomen asia."

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #41

Jokaisen luulisi tajuavan, että neuvottelujen lähtökohdaksi ilmoitettu yhdentymistavoitteiden hyväksyminen oli ehdollinen: riippuvainen tulevista eduskunnan päätöksistä.

Eduskunta olisi voinut pysäyttää perustuslainmuutoksen milloin tahansa. Sen sijaan uusi perustuslaki hyväksyttiin täysin vanhan mukaisessa säätämisjärjestyksessä, kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa, lopullisesti vuoden 1999 vaalien jälkeen.

Uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Markka lakkasi olemasta Suomen rahayksikkö 1.1.2002. Juridisesti asiassa ei kerta kaikkiaan ole mitään sen kummempaa.

Kuten sanottu, Ahon-Viinasen hallituksen tiedotuspolitiikka olisi voinut olla moraalisesti selkärankaisempaakin. Muistammehan myös pankkikriisin hoidon ja pääomaverotuksen uudistamisen.

Peräti kiinnostavaa on, miten Hurri ja Luoma saavat vuoden 1992–94 tapahtumista vastuulliseksi oppositiokansanedustaja Paavo Lipposen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #43

Et ilmeisesti lukenut topicin linkkiä ---

[3 … [2014] … Suomi haki aikanaan EY-jäsenyyttä – tänään monien mielestä samassa yhteydessä luotiin polku myös myöhempään yhteisvaluuttaan siirtymisestä. EY-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö antoi mandaatin valtiovallalle hakea jäsenyyttä. Yhteisvaluuttaan siirtymisestä ei koskaan järjestetty kansanäänestystä. Tänään itsenäisyyden palauttajat teetättivät tarkan selvityksen EY-, EMU ja sen kolmannesta vaiheessa …

~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroo... -

- juuri tuota yllä olevaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #48

Jälleen tolkutonta kronologiaa: "antoi mandaatin valtiovallalle hakea jäsenyyttä". Kaikki me tiesimme, että jäsenyyttä oli haettu kaksi ja puoli vuotta ennen kansanäänestystä.

Kansanäänestyksessä kysyttiin neuvoa siitä, tulisiko unioniin liittyä saavutetun sopimuksen mukaisesti. Maastrichtin sopimuksen lukeneet tiesivät, että pyrkimys yhteisvaluuttaan sisältyy asiaan. Hallitus puhui asiasta ehkä epäselvästi, mutta kyllä se mainittiin jopa vuoden 1994 virallisissa tiedotteissa.

Kansanäänestys olisi voinut päättyä toisin, mutta siinähän ei päätetty mitään. Suomessa päätökset tekee eduskunta. Eurosta ei kukaan, koskaan, luvannut erillistä kansanäänestystä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #53

Vuorela kirjoitti: "Eurosta ei kukaan, koskaan, luvannut erillistä kansanäänestystä.".

Itse asiassa muistan hyvinkin kuinka m.m. EU-kansanäänestyksen kampanjoissa meille hyvinkin monet EU:ia kannattavat poliitikot ihan politiikan äärimmäistä huippua myöten sellaista lupasivat. Lupauksia epäileviä he nimittivät mustamaalaajiksi ja valehtelijoiksi sekä lievimmillään vain harhaanjohtajiksi.

Oleellista kronologiassa lienee mitä sitoumuksia on mihinkin suuntaan annettu ennen varsinaisia virallisia päätöksiä ja millaisin vaihtoehdoin asiat on julkisuudelta piilossa päättäjille, esim. puolueiden elimissä, esitetty. Olen nykyisillä tiedoilla taipuvainen epäilemään, että sellaisia pitäviksi aiottuja sitoumuksia on tehty etenkin Brysselin mutta myös joidenkin vieraiden pääkaupunkien suuntaan. Perustan mielipiteeni n.s. todennäköisiin syihin sillä suoria, n.s. "savuavia" todisteita en ole nähnyt. Pidän myös k.o. todennäköisyyksiä tällä hetkellä erittäin vahvoina.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #62

Jorma Jaakkola pudottelee kovaa faktaa --- katsotko:

" ... Miksi ihmeessä Ruotsin ei tarvitse osallistua euro-kriisin pelastamiseen?
Johdantokysymykset:

- Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat?

- Miten Ruotsin ja Suomen kansallinen euroon siirtymisen lainsäädäntö erosivat? ... "

~ http://jormajaakkola.fi/Suomen%20ja%20Ruotsin%20EM... -

.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #63

Jaakkolan sivu vahvistaa käsitystäni.

Oletan Ruotsin surfailevan ohi koska ovat säilyttäneet oman päätösvaltansa jättäytymällä valuuttajärjestelyn ulkopuolelle ja he käyttävät sitä omaksi edukseen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #65

Kurkkaatko kommentti 66 - lainattuna toisaalta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #62

# 62

Ihmiset muodostavat asioista käsityksiään monenlaisten mielikuvien perusteella. Valtiohallinnon dokumentit kuitenkin ovat faktaa.

Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Markan vaihtaminen euroksi sisältyi Maastrichtin sopimuksen mukaan eduskunnan hyväksymään liittymislakiesitykseen HE 135-1994vp.
Tämä olisi pitänyt avoimesti kertoa kansalle ennen EU-kansanäänestystä.
Miksi ei kerrottu? Siksi, että markan hävittäminen oli suuri ongelma, sillä sen poistamiseen 31.12.1994 mennessä olisi eduskunnasta pitänyt löytyä 5/6 kiireellisyysenemmistö, eikä sitä olisi löytynyt Maastrichtin sopimuksen velvoittamana 31.12.1994 mennessä.

Suomen korkea valtiojohto päätti harhauttaa salaiseen pöytäkirjaan 20.12.1993 tekaistulla varaumalla niin eduskuntaa kuin kansaakin uskomaan, että eurosta olisi mahdollista päättää myöhemminkin.
Maastrichtin sopimuksen mukaan kansallinen euro-päätöksenteko valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta kuitenkin umpeutui lopullisesti 31.12.1994. Tästä on olemassa muutama todistedokumentti.

Seuraava teksti on lainaus kotisivultani:

>>
Eduskunnan pöytäkirja 13.6.1994 kertoo EMU-varauman luonteisen asian, kun pääministeri Esko Aho vastasi hallituksensa nimissä Vasemmistoliiton (Claes Andersonin) EU-välikysymykseen. Pääministeri Aho nimittäin ilmoitti eduskunnalle mm:

"Kansalliset päätökset Suomen osallistumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Tämän olemme neuvotteluissa Euroopan unionille ilmoittaneet.”

Puheellaan Aho antoi kansanedustajille mielikuvan, että Suomi oli neuvotellut varauman päättää markasta luopumisesta liittymissopimuksen jälkeenkin. Missä neuvotteluissa ja milloin EMU-varauma oli ollut esillä? Turkulainen Viljo Vuoristo ja muutama muu henkilö etsi vastausta kysymykseen.

Pääministeri Esko Aho ja virkamiesneuvottelija Veli Sundbäck olivat EU-neuvottelujen asiantuntijoina syyskuussa 1994 antaneet perustuslakivaliokunnalle neuvoteltaessa todetun EMU-varauman luonteisen lausuman.

Perustuslakivaliokunta antoi saamastaan EMU-varaumasta hallituksen toivoman lausuman, josta seurasi, ettei hallituksen tarvinnut koskaan antaa lakiesitystä Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetusta Markasta luopumiseksi.

Miksi varauma tekaistiin? Siksi, ettei Suomen Markan hävittämiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä olisi löytynyt eduskunnasta 5/6 kiireellisyysenemmistöä. EMU-varaumalla oli vain tarkoitus antaa mielikuva, että eduskunta saa myöhemmin lakiesityksen Markan hävittämiseksi Hallitusmuodosta.
>>

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #68

Juuri näin - todellista faktaa peliin - !

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #68

#68. Väitätkö nyt ihan vakavissasi, että rahalain lakkauttamisesta ei päätetty eduskunnassa ja että koko perustuslakiuudistusta ei ikinä tehtykään? Tai, että joku tai jokin olisi voinut estää eduskuntaa säätämästä ihan millaisen perustuslain haluaa?

Kansanäänestysten ongelma on juuri siinä, että hyvin suurta osaa ihmisistä ei ikinä saada ymmärtämään, mistä äänestetään.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #79

Ei varsinkaan silloin, kun jätetään sanomatta aivan oleellinen asiaosa - tässä markasta ja itsenäisestä Suomen Pankista luopuminen!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #62

Ai muistat hyvinkin? No kerro, kuka lupasi erillisen kansanäänestyksen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #78

Nyt besserwisserinä on helppo todeta, että eurosta olisi pitänyt pitää erillinen ja oma kansanäänestys - tai sitten EY-kansanäänestyksessä olisi pitänyt todeta, että markka poistuu - ilmaistuna äänestyskupungissa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #41

Jälleen erinomaisen tarkkaa dataa todellisista tapahtumista - hyvä, että nyt käydään casea läpi yksityiskohtaisesti! Kiitos :)

Ilkka Luoma

Kiitokset Jormalle kommentista - informaatiosta ja datasta, joka on juuri sitä mitä topicit toivoisivat kommentoinnin olevan - täyttää asiaa, faktaa tarkoin tiedoin! Keskustelu jatkuu aiheesta tiukasti asiapitoisena :)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ei tämä sukupolvi pysty käsittelemään tätä asiaa. Vertauskohtana vuoden 2018 tapahtumat, joita vasta 100 vuoden jälkeen pystytään avoimesti käsittelemään oikeiston lehdissä.

Ilkka Luoma

Kansakunnan valitsema presidentti Niinistö olisi velvollinen selostamaan tämä EMU-kiemurointitapahtumasarja, olihan hän Lipposen valtiovarainministeri ---

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Vertauskohtana vuoden 2018 tapahtumat"

No mitä niin merkittävää nyt on tapahtunut, että sitä vielä sadan vuoden kuluttua olisi syytä ruotia?

Ilkka Luoma

Katsoitko topicin graafit ... ja taloustilanteemme muutosmahdollisuudet, joissa kiinteä euro on vahingollinen ...

Ilkka Luoma

Markasta euroon ilman kansanäänestystä – valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin – TIIVISTELMÄ -nä

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/in-tanaan-k... -

... Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen ”kruunumarkka”, voisi olla Kiinan yuaniin vankalla painoarvolla kytketty ”kansainvälinen markka” … ehkä jokin kytky jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---
~ http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-s... - ...

...
[ laaja selosteosa ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroo... - ]

...

... Vuonna 1996 TV1:n ohjelmassa ”K Tervo” kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) ilmaisee asian niin, että jos EMU-sidos olisi kerrottu kansalle ennen 16.10.1994 neuvoa antanutta äänestystä, äänestystulos olisi ollut toinen, kuin oli. [12]

[12] 18.12.1996/ TV1/ K Tervo

C.
Arvovaltaiselta taholta tulee myöskin vahvistus: Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1997 eduskunnan puhemies kertoo, ”ettei hänkään tiennyt nappia painaessaan (1994), että samalla äänestettäisiin Suomen markan kohtalosta” [13]

[13] Suomen Kuvalehti no 15/ 11.4.1997, s. 19 ...

.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Ei näitä hirveästi vaalitenteissä käyty. Ohitettiin aika nopeasti. Ei ollut mitään epäselvää?

Ilkka Luoma

Aihe on kuuma ja oli Niinistölle sangen kiusallinen - media suojeli istuvaa presidenttiä vaalitenteissä. Väyrystä ei laskettu estraadille "vapaasti" ...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Puheet valtiopetoksesta ovat juridisesti täyttä höpöä. Päätökset perustuslain muuttamisesta ja Suomen osallistumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen tehtiin eduskunnassa vuosina 1998–99 juuri niin kuin vuonna 1994 luvattiinkin.

Sen sijaan on moraalisesti arveluttavaa, että ennen vuoden 1994 kansanäänestystä ei kerrottu periaatteellisesta sitoutumisesta yhteisvaluuttakehitykseen. Tuomioja saattaa olla oikeassa siinä, että se olisi vaikuttanut äänestystulokseen.

Lipposen kanssahan asialla ei ole mitään tekemistä. Suomea hallitsi sysimusta Ahon-Viinasen oikeistohallitus.

Ilkka Luoma

Luitko tuon pitkän selosteen kronologiasta, jossa kuvataan tapahtumatarkasti miten "juna kulki"?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämä asia käytiin miljoonaan kertaan läpi Jaakkolan aiempien puheenvuorojen kommenteissa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #11

Pitää paikkansa. Jos kerran Luoma väittää olevansa tuota mieltä, niin kenties hänen kannattaisi haastaa Suomen valtio oikeuteen sen sijaan, että hän vaahtoaa tätä asiaa keskustelupalstoilla. Ilkka, put your money where your mouth is.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #19

Mahdollisesta haasteesta on keskusteltu ja esiselvitystä tehty - tehdään kolmen lakihenkilön kanssa, joista yksi on ott. - Jää nähtäväksi riittävätkö varat, sillä aihe on kuumaakin kuumempi - sillä se ulottuu valtiomme ylimpiin elimiin ja elossa oleviin henkilöihin - virassa ja eläkkeellä tai muissa kuin valtion kuvioissa oleviin. Tosin jo vanhentumissäännökset - mutta valtiopetos?...

...
Btw.

Miksi Antti Kuosmasen kirja vedettiin aiheesta pois markkinoilta?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #11

Ilmeisesti ei kuitenkaan riittävän useasti, jotta kansalaistietämys olisi laajemmalle levinnyt! ;)

Ilkka Luoma

Miksiköhän oleellinen asiakirja julistettin salaiseksi - KHO' n toimesta ...

Ilkka Luoma

Irrallinen ote Jaakkolan nettisivulta:

" ... Yksi Vuoriston edelleen lähettämä kopio oli mennyt alajärveläiselle maanviljelijälle, joka halusi tietää, ketkä kokoukseen osallistuivat ... "

.
Tähän palataan myöhemmin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Siteerattu Hurrin artikkeli Korpisen kirjasta on muuten julkaistu 14 kuukautta sitten. Mitähän mahtaa merkitä alustuksen taivastelu siitä, että jotakin ei julkaistu ennen presidentinvaaleja?

Ilkka Luoma

Ote Hurrin jutusta:

" ... Korpinen tuntuu yhä pitävän menettelyä kyseenalaisena. Hän viittaa vastikään aiheesta käymäänsä keskusteluun perustuslakiasiantuntijana tunnetun professori Antero Jyrängin kanssa, joka ”ilmaisi epäilyjä, ettei euroon liitytty täysin perustuslain edellyttämällä tavalla” ... "

.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kronologiasta kiinnostuneille todettakoon, että Suomessa pidettiin presidentinvaalit alkuvuodesta 2018. Pekka Korpisen kirjasta oli keskusteltu vuoden verran. Voi olla, että Paavo Väyrynen lukee Korpista hitaammin kuin Dostojevskia.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #15

Kirja olisi saanut ansaittua huomiota, jos julkaisu olisi ollut vaikka marraskuun lopulla ja tulo kirjakauppoihin pari päivää ennen Jouluaattoa ---

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #16

Sitähän luulisi, että kustantaja tietää parhaiten milloin kirja kannattaa julkaista.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #18

Tai kustantaja tiesi, että presidentinvaalit ovat tammikuussa 2018!

Vedettiinhän aihealueen Antti Kuosmasen kirjakin pois markkinoilta nopeasti sen ilmestymisen jälkeen!

Ilkka Luoma

Eipä paljon itse euroon menosta kirjoittanut.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Luoma on varmaankin tämän takia ottanut EU:n instituutiot tähtäimeensä:

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005669834.html

"Venäjän viranomaisten yhä kovenevista otteista kertovat myös vapunpäivän marsseista langetetut tuomiot. Esimerkiksi Pietarissa Maksim Razmetov tuomittiin 27 päiväksi vankilaan siksi, että hän oli kantanut Euroopan unionin tähtilippua. Viranomaisten mukaan EU-lippu ei kuulunut hyväksyttyihin marssirekvisiittoihin.

Vadim Tsharushev sai puolestaan 11 000 ruplan eli noin 145 euron sakot Britannian lipun heiluttamisesta. ”Ulkomaalaisten symbolien” kantamisesta otettiin Pietarissa kiinni yhteensä kymmenen vappumielenosoittajaa ja heille kirjoitettiin erilaisia rangaistuksia."

Kuinka ollakaan Ilkka ei mainitse sitä, että Venäjällä voi joutua melkein kuukaudeksi vankeuteen siitä, että heiluttaa EU-lippua, taikka jonkun ulkomaisen valtion lipun liehuttamisesta joutuu maksamaan ilmeisestikin viikon suunnilleen tavallisen kansalaisen viikon palkkaa vastaan summan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

On selvää ja helposti todistettavissa että perustuslakia on rikottu ja rikotaan edelleen.

Ilkka Luoma

Tämän juuri kansakuntamme haluaa tietää - mitä todellisuudessa tapahtui ja harhautettiinko EY-kansanäänestäjiä ... !

Ilkka Luoma

"Paavo Väyrynen: Suomi liittyi euroon vastoin perustuslakia – kansanäänestys eurosta ... "

~ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89096-paavo-vayry... -

.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Väyrysen väitteet on kumottu moneen kertaan.

– Toisin kuin talous- ja rahaliiton ulkopuolelle aikoinaan jääneet Iso-Britannia ja Tanska, Suomi ei tehnyt vuoden 1994 liittymissopimukseen erillisiä varaumia, kuten esimerkiksi pöytäkirjoja, jotka olisivat sulkeneet maan ulos talous- ja rahaliitosta, (Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori) Ojanen huomauttaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10014706

Ilkka Luoma

Luitko kaikki dataosiot tähän topicciin? Suosittelen Jorma Jaakkolan kommenttia sekä kysyn, miksi edelleen yksi aiheeseen liittyvä pöytäkirja on salaiseksi julistettu!? Onko?

...
Väyrynen oli hakemuksen kannalla, mutta on aivan eri asia hyväksyä itse liittyminen - Väyrynen perustelee hakemuksen jttämiskantaansa sillä, että oltaisiin näin halutu nähdä neuvottelutulos, jonka jälkeen äänestys ja mahdollinen hyväksyminen - Väyrysen näkökulmasta ...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #32

"..kysyn, miksi edelleen yksi aiheeseen liittyvä pöytäkirja on salaiseksi julistettu!? Onko?"

Onhan niitä kaikenlaisia salaliittoteorioita netti tulvillaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #35

Siis et tiedä tuosta varaumapötäkirjan salaamisesta mitään? Tuomiojallakin oli siihen osuutensa -vinkki ;)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #39

Mistäköhän se vinkki on, HTT:n uutisia;)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #42

Ilkka Luoma antoi linkin jo kommentissa 1. Kannattaisi lukea ennenkuin tuollaisia kommentoi.

Linkin takaa löytyy skannaus Satakunnan Kansan uutisesta 10.5.2001.
Uutisen toimittamisen taustalla oli Satakunan Kansan silloinnen päätoimittaja, joka antoi Tuomiojan haastattelutehtävän Satakunnan Kansan ja Etelä-Suomen Sanomien Helsingissä toimineelle toimittajalle Maarit Rauniolle.

Tässä osoite uutiseen vanhalle kotisivulleni
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/tuomioja%20100501.jpg

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #45

Hyvä! Näin saamme tarkkuutta tapahtumiin - "epäuskoisia joonaksia ja julioita" varten ;)

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #42

Luetko ennen kommentointia lainkaan topiccia tai sen kommenttiketjua - liitteineen?

...
Salainen varaumapöytäkirja-asia on selostettu kliinisen tarkasti tässä ketjussa.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #42

HTT = Hyvien Tapojen Totuudet! :)

Ilkka Luoma

Luitko tämän?

" ... SALAINEN EMU-VARAUMAPÖYTÄKIRJA

Mihin salainen EMU-varaumapöytäkirja liittyy?

Vastaus: Valtiopetokseen eli Suomen Markan hävittämiseen Hallitusmuodon 72 §:stä ilman lakia. Perustuslain muuttamista kutsutaan rikoslaissa valtiopetokseksi, rikokseksi, joka ei vanhene.

Suomen nykyisen taloustilanteen vuoksi valtiopetos on pikimmiten vaadittava käsittelyyn.

Eduskunnan pöytäkirja 13.6.1994 kertoo EMU-varauman luonteisen asian, kun pääministeri Esko Aho vastasi hallituksensa nimissä Vasemmistoliiton (Claes Andersonin) EU-välikysymykseen. Pääministeri Aho nimittäin ilmoitti eduskunnalle mm:

"Kansalliset päätökset Suomen osallistumisesta EMU:n kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Tämän olemme neuvotteluissa Euroopan unionille ilmoittaneet.” ... "

.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #33

Katso kommentti 43 ylempänä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toki Suomi olisi voinut menetellä Tanskan tavoin eli kutsua rahaansa edelleen "markaksi" ja painaa niitä EU:n keskuspankin kanssa sovittuja määriä vuosittain, jotta turistit voisivat sitten kokea eksotiikkaa vaihtaessaan eurojaan paikallisiksi pelimerkeiksi kuten kasinolla konsanaan.

Ilkka Luoma

Tai toimia kuten Ruotsi - säilyttäen oman valuutan - kts. topicin graafit.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

On täysin selvää, ettei perustuslakia ole rikottu. Nämä väitteet perustuslain rikkomisesta on kumottu moneen kertaan sekä faktan tarkistajien toimesta että olen itsekin linkannut moneen keskusteluun eduskuntakäsittelyn pöytäkirjat.

Se, että tilivaluutaksi markan rinnalle on otettu euro ennen perustuslain voimaantuloa, ei riko perustuslakia. Markkaa ei syrjäytetty kansallisena valuuttana tuossa vaiheessa. Tilivaluuttaan ei Hallitusmuodon markkaa koskenut kirjaus vuodelta 1991 ottanut kantaa: "Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään."

Uusi perustuslaki 731/1999 ei enää ota Suomen rahayksikköön kantaa. Perustuslain uudistuksessa huomioitiin ja mahdollistettiin eurovaluuttaan siirtyminen.

Perustuslain rikkomisväitteet kumoutuvat sillä, että Hallitusmuodossa vuodesta 1993 on kirjattu Perustuslakivaliokunnan rooli Perustuslakien ylimpänä tulkitsijana. Koska Perustuslakivaliokunta antoi puhtaan lausunnon perustuslain säätämisestä, on uusi Perustuslaki ollut kokonaisuudessaan voimassa olleiden perustuslakien mukainen.

Ilkka Luoma

Muistatko mitä perustuslain säätämisestä säädetään?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei nämä federalistit edes tunne perustuslakia sen säätämisestä puhumattakaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #54

Vetoavat hyväksyttävään kikkailuun, jonka oletetaan peittoavan perustuslain säätämisjärjestyksen ;)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Miljoonannen kerran: uusi perustuslaki säädettiin täysin vanhan perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #55

Tutkitko uudelleen tuon "jontikka" -linkin, en viitsi sitä puuduttavan pitkää faktakronologiaa tänne kolmatta kertaa linkittää ;)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä; tai eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä säätämisjärjestys vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä ja on yhä voimassa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

Ehkä en ruoki trollia enempää.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #58

Kerrotko nyt tarkoin missä kohtaan tämä esittämäsi perustuslain säätämisjärjestys toteutui, kun projisoit sen "jontikka" -linkin tarkkaan kronologiaan - tämän uskon kiinnostavan lukijoita suuresti! :)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #59

Puhe on vuosista 1998–99, jolloin asiasta oikeasti päätettiin, kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Juuri, kuten vuosina 1992–94 oli luvattu. Juu juu, oltiin sitouduttu yhteisvaluuttakehitykseen, mutta eduskunta oli täysin suvereeni lopettamaan sen. Näin ei tapahtunut. Markka poistettiin perustuslaista. Ruotsi päätti toisin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #60

Kysyn vielä kerran luitko tarkan "jontikka-linkin" kronologian - eduskuntakäsittelyn valiokuntapöytäkirjadiaareineen - uskoisin, että lukijoita kiinnostaa tietää, varsinkin, jos kerrot missä siellä piilee virhe/ virheitä ;)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #60

"Puhe on vuosista 1998–99, jolloin asiasta oikeasti päätettiin, kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa."

Nämä päätökset varmaan löydät ja kopioit tänne?

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #69
Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #69

Turha puhua vuosista 1998-99, sillä Maastrichtin sopimuksen velvoittamana kansallinen euro-päätös oli tehtävä 31.12.1994 mennessä, vieläpä Maastrichtin sopimuksen O-artiklan mukaisesti.

Monikohan Suomen kansalainen tietää, mitä kyseiseen O-artiklaan liittyy?

Mauno Koivisto tiesi. Koivisto itse tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Hyvä kysymys on:
Onko Suomen presidentti lainsäätäjä?

Myös Kalevi Sorsa kiitteli Koivistoa valtiosäännön uudistamisesta kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS, 1992. Sorsan mukaan uudistamisessa oli kysymys EU:n vaatimista perustuslain muutoksista. Seuraava teksti on Sorsan kirjan sivulta 53:

”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset.”

Herää kysymys:
-Mitä valtiosäännön uudistamistöitä presidentti Koivisto ajoi?

Enemmistöparlamentarismiin siirryttiin jo 17.1.1992 tarkoituksella tehdyn laman avulla - tilapäisellä poikkeuslailla - säästölailla.

Koivisto oli luonut verkoston, jossa sai toimia näkymättömänä taustaohjaajana.
Onneksi Sorsa ja Koivisto itse paljastivat suunnitelman.

Turkulaiset akateemiset demarit olivat perustaneet jo talvella 1953 tulevaisuutta pohtivan Knoellinger-keskustelukerhon. Jäsenistä mainittakoon Koiviston lisäksi nimet Rolf Kullberg ja Jaakko Lassila.

Tässä lukemista
http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #72

Seuraavaksi dokumentti siitä, mitä presidentti Koivisto tiesi. Nimittäin Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kirjoitti oman osuutensa ”Mauno Koivisto ja Suomen Pankki” kirjaan ”Pitkä linja Mauno Koivisto”, 1993.

Lukekaapa jokainen sana sitaatista, joka on sivulta 158:

"Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuvat. Näin ei ole ollut mitenkään hämmästyttävää, että hän on nyttemmin suhtautunut positiivisesti EY-jäsenyyteen ja ymmärtänyt siihen liittyvät ehdot.”

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #73

On kuulunut puhetta, että eräät piirit halusivatkin Suomen "talousahdinkoon", jotta liittyminen euroon koettaisiin "pelastuksena"!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #72

Ketju ja tapahtumien kronologia täydentyvät hyvin - on vihdoin aika saada laaja, luotettava ja mahdollisimman täydellinen esitys koko kansan tietoon EMU-dilemmasta - varsinkin jos taloustilanteemme tiukkaan euroon kiinnittyneenä ajautuu vaikeuksiin - kuten on ennustettu, vaikeuksien vyyhti voi avautua Kreikasta ...?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #72

Tarkoitat, että on turha puhua vuosista 1998–99, koska silloin eduskunta sääti Suomeen perustuslain, jossa ei mainita rahayksikön nimeä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #69

Ai taas, vai? Miten on, uskotko, että jossakin päätettiin Suomen itsenäisyysjulistuksesta, ellet saa koskettaa alkuperäistä pöytäkirjaa?

No:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/edusk...
https://www.edilex.fi/mt/pevm19990001
https://yle.fi/uutiset/3-5166819

Ilkka Luoma

On kaikkinensa syntymässä erinomainen kommenttiketju - oikeaa ja väärää! Jorma Jaakkola pudottelee kovaa faktaa ... ja linkki ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroo... - on syytä lukea tarkasti! :

Ilkka Luoma

Jorma Jaakkolan kotisivulta ---

" ... Lukekaapa, miten Ruotsi sai EMU-varaumansa. Sitaatti Helsingin Sanomien tekstistä:

”Presidentti Mauno Koivisto viittasi lokakuussa 1992 puheessaan Belgiassa Suomen epävakaisiin raha- ja valuuttaoloihin, ja sanoi, että pienillä avoimilla talouksilla on erityinen tarve edetä rahaliittoon.

Yhtä selkeä oli Suomen linjaus jäsenyysneuvottelujen avajaisissa 1.2.1993 sanottaessa, että "rahaliiton kriteerit ovat yhteneväiset hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden kanssa", ja että "hallitus pyrkii talouspolitiikallaan määrätietoisesti tilanteeseen, jossa edellytykset kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen ensimmäisessä ryhmässä täyttyvät".

Sosiaalidemokraattien kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ruotsin hallituksen oli tarkoitus sanoa jäsenyysneuvottelujen virallisessa avajaisistunnossa 1.2.1993, ettei se sitoudu etenemään rahaliittoon. Sen piti hakea poikkeusta Maastrichtin sopimuksesta, jonka mukaan EU:n neuvosto päättää tarvittaessa määräenemmistöllä, mitkä maat osallistuvat rahaliittoon. Vain Britannia ja Tanska saivat yksipuolisen oikeuden jättäytyä ulkopuolelle.

Ruotsin ministerin puheenvuoroon luonnosteltiin lausuma, että maa ottaisi lopullisen kannan etenemisestä rahaliittoon myöhemmän kehityksen valossa. Luonnosta näytettiin edellispäivänä komissiossa, jossa pidettiin mahdottomana, että Ruotsi saisi poikkeuksen Emu-säännösten noudattamisesta. EU ei voinut vaarantaa rahaliittoon etenemistä pidentämällä poikkeusmaiden listaa.

Ruotsia neuvottiin lisäämään lausumaansa, että se tekee päätöksensä Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Ruotsi teki näin. Lisäys teki tietysti tyhjäksi lausuman alkuperäisen tarkoituksen. Nythän se vain totesi sen itsestäänselvyyden, että tarpeelliset päätökset tehdään ja että Maastrichtin sopimus määrää päätöksentekojärjestyksen.

Avajaisistunnon jälkeen julkisuuteen kuitenkin syntyi käsitys, että Ruotsi oli vaatinut lupaa poiketa Emu-velvoitteista, ja että Suomi hyväksyy mukisematta kaiken mitä pyydetään. Tosiasiassa kumpikaan ei ollut vaatinut mahdollisuutta jättäytyä rahaliiton ulkopuolelle.

Koska Ruotsin lausuman oli kuitenkin alun perin määrä tarkoittaa muuta kuin mitä siinä luki, sitä tulkittiin. Sanottiin esimerkiksi, että koska kukaan ei ollut sitä jäsenyysneuvotteluissa vastustanut, oli saatu lupa jättäytyä ulkopuolelle. Näin sanotaan mm. Calmforsin komitean mietinnössä, joka suositteli jättäytymistä toistaiseksi rahaliiton ulkopuolelle.

Vaikeahan sellaista lausumaa oli vastustaa, jossa sanatarkasti sanottiin, että EU:n peruskirjaa noudatetaan. Muutenkin varottiin puuttumasta kovin aktiivisesti Ruotsin sisäiseen keskusteluun, jottei asia kävisi entistä hankalammaksi. Komissio kylläkin joutui vastaamaan asiaa koskeviin Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksiin, ja aina lyhyesti totesi, ettei Ruotsilla ole erityisasemaa.

Tämä oli ainut mahdollinen juridisesti pätevä vastaus päätöksentekojärjestystä koskeviin kysymyksiin. Se heijastui myös maaliskuussa 1998 komission suosituksesta euroon tulevista maista ja neuvoston sen mukaan vappuna tekemässä päätöksessä. Ruotsin omaa päätöstä jättäytyä euron ulkopuolelle ei niissä mainita lainkaan. Sen sijaan todetaan, ettei Ruotsi täytä kahta pääsyvaatimusta: keskuspankkia koskeva lainsäädäntö ei ole kunnossaeikä valuuttakurssijärjestelmää ja valuutan vakautta koskeva kriteeri täyty.

EU:n peruskirjan mukaan neuvoston on perusteltava päätöksensä. Perustelut, jotka nekin tehdään määräenemmistöllä neuvostossa, ovat tärkeät, koska kaikkia maita on arvioitava samojen kriteerien mukaan ja kerran annetut perustelut sitovat myös tulevissa päätöksissä.

Jäsenyysneuvottelujen loppupuolella joulukuussa 1993 Suomikin merkitsi, tosin tekemättä asiasta suurta numeroa, kokouspöytäkirjoihin lausuman, että eduskunta ja hallitus tekevät aikanaan tarpeelliset rahaliittoa koskevat päätökset. Samassa lauseessa luki, että näin tehdään EU:n peruskirjan mukaisesti. Asiallinen sisältö olisama itsestäänselvyys kuin Ruotsinkin lausumassa, mutta tarkoituksena lienee ollut suojautuminen sitä vastaan, että Ruotsi sittenkin saisi lausumallaan jotakin etua.

Myöhemmin, lokakuun 1994 kansanäänestyksen alla kirjattiin eduskunnan pöytäkirjoihin lausumia siitä, että eduskunta tulee myöhemmin tekemään rahaliittoa koskevia päätöksiä. Tällainen lausuma tuli myös Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan.

Suomessa pystyttiin yhdistämään EU:n peruskirjan ja Suomen lakien noudattaminen aitoon sisäiseen keskusteluun rahaliittoon osallistumisen hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Martin Scheinin on esittänyt asiasta erinomaisen lainopillisen analyysin (Emu ja Suomen valtiosääntö, Helsinki 1997).

Aidolle keskustelulle oli tilaa ja tarve, koska rahaliittoon osallistuminen ei ole pelkkä juridinen kysymys, joka olisi valmiiksi ratkaistu EU:n peruskirjassa tai jäsenyysneuvotteluissa annetuissa lausumissa. Suomen ja Italian halu ja kyky täyttää Emu-ehdot ilmenivät mm. niiden päätöksissä liittyä riittävän ajoissa Ermiin.”

Kirjoittaja on tohtori Heikki Oksanen, joka työskenteli Suomen EU-edustustossa jäsenyysneuvottelujen ajan. ... "

~ http://jormajaakkola.fi/Suomen%20ja%20Ruotsin%20EM... -

...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Seuraava dokumentointi on eduskunnan pöytäkirjasta numero 118.

Tiistaina 15.11.1994, sivu numero 4874:

”Suomi liittyy Euroopan unioniin tavalla, joka on häpeäksi suomalaiselle kansanvallalle. Jälkikäteen tätä prosessia tullaan paljon tutkimaan ja siitä tullaan paljon keskustelemaan. Siksi on ollut ja on tärkeää, että kaikki oleellinen on tullut ja tulee kirjatuksi eduskunnan pöytäkirjaan. Vakavinta on se, että liittymisratkaisu tehdään tavalla, joka on maamme valtiosäännön hengen ja periaatteiden, monien asiantuntijoiden mielestä myös sen kirjaimen, vastainen.”

Kuka mahtoi olla kyseisen puheen pitänyt kansanedustaja?

Ilkka Luoma

Kiintoisa kysymys kaikille lukijoille - kuka kertoo ensimmäisenä?

Ilkka Luoma

Vuorelalle erityismaininta hänen kommenteista, sillä ne ruokkivat todellisuuden ja totuuden esille tuloa - vastinkommenttien myötä! :)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Koko puheenvuorosi taisi lähteä siitä kuvitelmasta, että Korpisen kirja ja Hurrin arvio on julkaistu tänä vuonna. Ne ovat viime vuodelta Ja muualla kuin Jaakkolan tutkimuksissa maailmanhistoria ei päättynyt vuoden 1994 loppuun.

Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin samanlaisella sopimuksella. Ruotsissa järjestettiin eurosta erillinen kansanäänestys, Suomessa ei. Suomen uuden perustuslain teksti hyväksyttiin lopullisesti helmikuussa 1999 neljän kansanedustajan vastustaessa. Kevään vaalien jälkeen eduskunta päätti kesäkuussa äänin 175–2, että perustuslaki tulee voimaan 1.3.2000. Markka oli Suomen rahayksikkö vuoden 2001 loppuun asti. Siinä koko juttu.

Ilkka Luoma

Tavoite oli tuottaa tähän ketjuun mahdollisimman laaja ja faktinen kokonaisuus koko euroon menosta - ja itsenäisyytemme merkkipaalujen - markan ja Suomen Pankin alasajosta.

Kansakunnalla on oikeus tietää mitä todella tapahtui - on annettava Jorma Jaakkolalle täysi tunnustus uutterasta, huolellisesta ja todistepitoisesta työstä aiheen selvittelyssä - tämä saattaa antaa mahdollisuuden myöhempään prosessointiin, mikäli saadaan riittävä rahoitus soveltuvien lakimiesten palkkaamiseen ... (?)

Prosessoinnin edellytyksiä on alustavasti pohdittu lakihenkilötyöryhmässä.

...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Päiväys 31.12.1994 on tärkeä siksi, koska silloin päättyi Maastrichtin sopimuksen mukaan kansallinen euro-päätöksentekoaika.

Dokumentteja löytyy kotisivultani todisteeksi.

Kommentissa 66 ( http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254932-... )
Ilkka Luoma siteerasi Heikki Oksasen kirjoitusta Helsingin Sanomissa Ruotsin "EMU-varauman osalta:

" Muutenkin varottiin puuttumasta kovin aktiivisesti Ruotsin sisäiseen keskusteluun, jottei asia kävisi entistä hankalammaksi. Komissio kylläkin joutui vastaamaan asiaa koskeviin Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksiin, ja aina lyhyesti totesi, ettei Ruotsilla ole erityisasemaa.

Tämä oli ainut mahdollinen juridisesti pätevä vastaus päätöksentekojärjestystä koskeviin kysymyksiin. Se heijastui myös maaliskuussa 1998 komission suosituksesta euroon tulevista maista ja neuvoston sen mukaan vappuna tekemässä päätöksessä. Ruotsin omaa päätöstä jättäytyä euron ulkopuolelle ei niissä mainita lainkaan. Sen sijaan todetaan, ettei Ruotsi täytä kahta pääsyvaatimusta: keskuspankkia koskeva lainsäädäntö ei ole kunnossa eikä valuuttakurssijärjestelmää ja valuutan vakautta koskeva kriteeri täyty."

Oksanen tiesi kertoa syyn Ruotsin euro-alueen ulkopuolella olemiseen Helsingin Sanomissa jo 5.5.1998:
"Ruotsi täytä kahta pääsyvaatimusta: keskuspankkia koskeva lainsäädäntö ei ole kunnossa eikä valuuttakurssijärjestelmää ja valuutan vakautta koskeva kriteeri täyty."

Komissio kertoi (=tunnusti) julkisesti saman asian vasta 4.6.2014 asiakirjassa:
”EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.6.2014
COM(2014) 326 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2014)177 final}”

Eipä taida olla Suomessa kerrottu missään tiedotusvälineessä virallista syytä siitä, miksi Ruotsi saa pitää kruununsa ja oman raha- ja talouspolitiikkansa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #89

Ruotsin omaa tosiasiallista päätöstä jättäytyä ulkopuolelle ei tietenkään virallisesti mainita, koska Ruotsilla on muodollinen juridinen syy, uskokoon siihen ken haluaa. Juurihan siteerasit Oksasen kommenttia Helsingin Sanomista. Miten niin ei ole kerrottu "missään tiedotusvälineessä"?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #90

Oksanen kirjoitti Hesariin mielipidekirjoituksen. Se ei ole virallinen uutinen mediassa.

Komissio on kertonut Ruotsin virallisen syyn euro-alueen ulkopuolella olemiseen, mutta vasta 4.6.2014.
Tätä ei Suomen toimituksellinen media ole kertonut.

Syy jopa komission vaikenemiseen on se, että tieto Ruotsin tapauksen totuudesta herättää kiusallista huomiota.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #91
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #92
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #91

Samalla tavalla media esti Väyrystä selvittämästä tarkemmin euroasiaansa - sillä media halusi suojella istuvaa presidenttiä kiusallisilta kysymyksiltä! ---

.
Suosiiko Yle istuvaa presidentti Sauli Niinistöä?
~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248742-... – [110]

.
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/01/vaalitaistel... -

.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #90

Olisiko meilläkin ollut juridinen syy jättäytyä euron ulkopuolelle - mainittakoon että esimerkiksi prof. Sixten Korkaman on pitänyt päätöstä liittyä euroon - suurena virheenä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #94

Mikään mahti maailmassa ei olisi estänyt Suomen eduskuntaa pitämästä markkaa rahayksikkönä tammikuun 1. päivän 1995 tai tammikuun 1. päivän 2002 jälkeenkin. Suomen ja Ruotsin juridinen asema oli tasan sama. "Eurokunnossa" oleminen oli puhtaasti filosofinen kysymys.

Suomalaisten päättäjien ylivoimainen enemmistö halusi liittyä euroon. Kun muistelee 90-luvun alkupuolen menoa, seuraavalla vaalikaudella "ytimiin meneminen" ymmärrettiin eräänlaiseksi vakuutukseksi siitä, että pahimmat paikalliset hölmöydet eivät toistu. Ehdottomasti hyvä näin. Ruotsalaisiin poliitikkoihin minäkin luottaisin.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #97

Ei filosofinen kysymys - vaan rakennettu olotila. Katso Jorma Jaakkolan kotisivut - perustelut löytyvät sieltä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #97

Suomen suuret devalvaatiot aiheutti Mauno Koivisto syksystä 1967 alkaen.

Koivisto aiheutti 1990-luvun laman tarkoituksella ajatuksella, että voidaan syyttää markkaa.
Syy lamaan ei ollut markan, vaan Koiviston päsmäröinnin, taustaohjailun.

Sixten Korkman ja kolme muuta professoria arvosteli Koivistoa vahvan markan politiikasta tammikuussa 1993.
Koivisto tulistui kyseisille professoreille TV-lähetyksessä kertomatta heidän nimiään, mutta sain nimet selville muuta kautta vanhojen lehtien mikrofilmeiltä.

Samana päivänä ko. TV-lähetyksen kanssa Koivisto tuli esille kahden muun median kautta.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #100

Arvokasta dataa - kerätään yhteen, toimitetaan oikeusoppineille - toki sitoumuksetta tekijäänsä nähden ;)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #94

Olisi ollut juridinen syy, siis valtiosääntöoikeudellinen.

Valtiosääntöoikeudellisesti Suomi ei ole päivääkään ollut euro-alueen eikä edes EU:n jäsen. Eikä ETA:nkaan jäsen.

Hallitusmuodon markkaa koskevan 72 §:n lisäksi olisi pitänyt hävittää myös Hallitusmuodon valtaoikeuksia koskevat 1 § ja 2 § ja tuomaria sekä tuomioistuinta koskevat 53 § ja 92 §.

Minkään muun valtion valtiosäännössä ei Montesquieun keksimää vallan kolmijako-oppia ole toteutettu niin hyvin kuin Suomessa vuonna 1919.

Presidentti Koivisto hävitti "uudistuksillaan" ja "parlamentarisoinnillaan" maailman moderneimman valtiosäännön eli Suomen Hallitusmuodon ja Valtiopäiväjärjestyksen.

Tässä on koosteeni
http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia

Lue myös
http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #99

Tosiasiassa Ruotsikaan ei ole ollut päivääkään EU:n jäsen, koska lait euro-kriteereiden täyttämiseksi ei toteutunut 31.12.1994 mennessä.

Maksumieheksi siipeilijä kyllä EU:lle käy.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #101

Aivan... Ja lieneekö koko länsimaista demokratiaa olemassakaan, koska Yhdysvaltain ja Ranskan 1700-luvun vallankumoukset olivat ihan laittomia..

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #103

Meni hiukan ohi Jorman faktojen ;)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #103

Kiitos Vuorela kysymyksestä!

On länsimaista demokratiaa. Se on näennäisdemokratiaa.

Länsimaisella ja pohjoismaisella demokratialla on ero.
Länsimainen demokratia on vain sitä, että saa äänestää vapaasti, mutta puolue asettaa valmiiksi ehdokkaat valintajärjestykseen.

Ja pohjoismaisella ja suomalaisella demokratialla on ero.
Suomalaisen demokratian perusta vallan kolmijakoineen luotiin tsaarinvallan kurimuksessa sillä toiveella, että valtiosääntö on valmiina, jos Suomi joskus itsenäistyisi.

Kolme juristia oli maailman moderneimman valtiosäännön luomisen takana:
Ståhlberg, Wrede ja Kotonen.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #108

Täydentävä pala yleisosakokonaisuuteen - koosteen kaikkinainen tekeminen on suuri työ, mutta se on tähdellinen, etä voidaan viedä ajatus seuraavasta vaiheesta eteenpäin - asiantuntijoiden eteen - mahdolliseen prosessoinnin valmisteluun.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #99

Jaakkola viittaa valtiosääntöoikeudellisiin syihin. Se on kuitenkin meillä juurikin ja pääsääntöisesti politiikkaa. Ei kuitenkaan sen yleisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen merkityksessä vaan poliittisten puolueiden keskinäisen edunvalvonnallisen puoluepolitikoinnin merkityksessä.

Meillähän ei ole edes yritystä puolueista riippumattomaan valtiosääntöoikeuteen vaan sen korkein valvoja on puoluepoliittisten voimasuhteiden mukaisesti valittu eduskunnan valiokunta. Tosin ei siitä riippumaton korkea perustuslakituomioistuinkaan olisi sellaisesta vapaa. Toisaalta sen jäsenilläkin olisi joko julkiset tai salatut anti- ja sympatiansa sekä toisaalta silläkin olisi nimitysmenettelynsä ja se läpäistäkseen pitää olla nimellisen pätevyyden lisäksi valitsijoiden riittävän enemmistön kannalta sopiva.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #102

Nythän me tarvitsisimme perustuslakituomioistuimen, sillä tässäkin ketjussa hienosti esitetyt faktat EMU-tapahtumista - voisivat johtaa prosessiin kunhan sille saadaan käsittelyosoite! ;)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #105

Ei Saksankaan valtiosääntötuomioistuin ole riippumaton.

Suomeen ei perustuslakituomioistuinta saada niin kauan kuin tämä meno jatkuu.

Tarvitaan kansanliike totuuden saamiseksi kansan tietoon, jotta tulee medialle painetta kertoa totuus tapahtumista. Tästä seuraa, että eduskunta yksinkertaisella enemmistöllä toteaa Suomen EU-jäsenyyden mitättömäksi.

Valtakunnanoikeus on mätä.
Pekka Vihervuori on esteellinen valtakunnan oikeuden jäsenenä, koska on ollut tekemässä KHO:n ratkaisua valtiopetokselliseen toimintaan osallistuneiden suojelemiseksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #102

Ei ole politiikkaa!

Politiikkaa on se, onko yksinkertaisella enemmistöllä voimaansaatettava laki esim. sotelaki perustuslainvastainen. Siis rikkooko se kansalaisen oikeusturvaa? Tai miten sote tullaan maksamaan?

Tämä on täysin eri asia, josta kirjoitan, eli liittymisen ETA:an ja EU:hun ja markan hävittämisvelvoitteen (31.12.1994 mennessä ohittaminen eduskuntaa harhauttamalla.

Valtiopäiväjärjestykseen kirjoitettua perustuslain säätämisjärjestystä ei saanut ETA- eikä EU-liittymisessä rikkoa. Kyseessä on valtiopetos. Siis perustuslain muuttaminen ilman lakiesitystä.

Jo ETA-sopimus oli ristiriidassa Hallitusmuodon 1 §:n, 2 §:n, 53 §:n ja 92 §:n kanssa. Niistä tuli kuolleita kirjaimia.
Juurikaan kukaan kansanedustajista rivikansanedustaja Sauli Niinistöä lukuunottamatta ei tiennyt, mitä ETA valtiosääntöoikeudellisesti merkitsi.

Mauno Koivisto järjesti laman, jonka johdosta tehtiin poikkeuslaki valtiontalouden kurallaolemisen johdosta eli helpotettu toisin sanoen ns. supistettu perustuslain säätämisjärjestys.

Samalla kirjattiin, että kansainvälinen sopimus voidaan säätää voimaan vain 2/3 enemmistöllä vaikeutetun 5/6 kiireellisyysenemmistön sijasta.

Kukaan tuolloin lain hyväksymispäivänä 17.1.1992 ei tullut ajatelleksi, että Hallitusmuodon pykälistä tulisi kuolleita kirjaimia.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #107

Tuon kommentin luvallasi laitan poliitikoille eteenpäin? Toki valmistellen siihen otsikon ja ingressin sekä loppupäätelmät :)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #111
Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #112

Ok ... laitan ensin vedoksen sinulle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #107

Jaakkola kirjoitti: "Ei ole politiikkaa!

Politiikkaa on se, onko yksinkertaisella enemmistöllä voimaansaatettava laki esim. sotelaki perustuslainvastainen. Siis rikkooko se kansalaisen oikeusturvaa? Tai miten sote tullaan maksamaan?"

Olen erimieltä, siis politiikka-termin merkityksestä.

Minä olen sisäistänyt sen tarkoittavan yleisesti yleisten, henkilökohtaisen vastakohtana, eli yhteiskunnallisten asioiden hoitamista. Silloin siihen ei sisälly arvottamista siitä kuinka (=hyvin, oikein, väärin, huonosti j.n.e.) niitä hoidetaan kunhan hoidetaan tai ainakin yritetään.

Sen lisäksi sanaa voi käyttää etenkin yhdyssanan jälkiosana merkityksessä "määrätarkoitukseen tähtäävä toimintalinja tai periaatteet jollakin julkisen elämän alueella sekä tällainen alue toimintalinjoineen" (muokattu kielitoimiston sanakirjassa kuvatusta merkityksestä).

Jaakkolan kuvaamat toimet ovat siis politiikkaa siinä kuin sekin jos nuo olisi hoidettu oikeassa, ennalta laeissa ja asetuksissa sovitussa sekä meille julkisesti luvatussa järjestyksessä tai jotenkin toisin.

En siis pidä oikeana käyttää "politiikkaa" haukkumasanana itselle epämiellyttävästä tavasta hoitaa asioita. Niitä, kuten tässä tapauksessa, voi nimittää myös niiden oikeilla nimillä kuten keinottelu, huijaus, oman ja taustayhteisöjen edun tavoittelu tai ainakin harhaanjohtaminen, hämmentäminen j.n.e. Tai rikos, esim. maanpetos t.m.s., jos ja kun pystyy sen niin toteennäyttämään, etä asiaa voidaan alkaa perusteellisesti ja seikkaperäisesti (esi-)tutkia. Olen ymmärtämässä, että siihenkin olisi aineksia kun vain riippumaton tutkintaelin ja tutkijat löydettäisi.

P.s. sen lisäksi politiikka-sanalla on joissakin tapauksissa alettu myös käyttää englannin kielen policy-sanan käännöksenä vaikka se ei olekaan edes silmämääräisesti likelläkään vaan siis ihan vääärin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #114

Tarkoitin tätä eroa:

Tavallisen lain säätäminen perustuslain väärällä tulkinnalla ei ole valtiopetos.

Perustuslain muuttaminen laittomalla tavalla on valtiopetos.

Dokumenttia Suomen laista:

ETA:an ja EU:hun liityttäessä oli voimassa Suomen Laki I 1989, jonka löysin kirppikseltä. Sitaatti sivulta 1447:

"Rikoslaki
8 Luku"

"Joka aikoen laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon, tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi."

Jo ETA-sopimus oli ristiriidassa Hallitusmuodon pykälien kanssa.
ETA-sopimus merkitsi, että Hallitusmuodon 1, 2, 53 ja 92 pykäliin kirjoitettu päätösvalta luovutettiin Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kyseisten pykälien merkitys hävisi olemattomiin. Niistä tuli kuolleita kirjaimia.

Maastrichtin sopimus toi edellisten lisäksi vielä yhden suuren valtiosääntöoikeudellisen ongelman, velvoitteen eli euron käyttöönoton Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Suomen Markan tilalle.

Tässä juristi Sauli Niinistön puhetta eduskunnassa
http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%2...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #115

Olisi kiistatta kiintoisaa keskustella asiasta

1. Jos perustuslakia ei olisi muutettu hyvissä ajoin ennen kuin markasta luopuminen kävi todellisuudessa ajankohtaiseksi.

2. Jos jokin taho maailmassa katsoisi, että Ruotsi ei kuulu Euroopan unioniin, kun on pysäyttänyt EMU-prosessinsa juridisen mandaatin puuttuessa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #116

Kiitos Jari-Pekka Vuorela, samoin - on kiintoisaa keskustella kanssasi! Vieläpä asiallisesti.

Kohdasta 1. jäi jotakin puuttumaan, kun en ymmärrä ajatusta?

Kommentti kohtaan 2.:
Ruotsi olisi pitänyt potkia komission ja neuvoston toimesta ulos EU:sta, koska se ei täyttänyt EU:n liittymisvelvoitteita Maastrichtin sopimuksen O-artiklan mukaan.

O-artikla tarkoittaa, että Maastrichtin sopimuksella sovittuun EU:hun liittyminen pitää tapahtua kyseisen maan valtiosäännön edellyttämällä tavalla.

Hyvä kysymys on, miksi Ruotsin keskuspankin lakia ei voitu muuttaa O-artiklan edellyttämällä tavalla?

Tämä oli ongelmana jo Ruotsin neuvottelujen avauksessa.
Hesariin kirjoittanut Heikki Oksasen tiesi jotakin ongelmasta, koska kertoi, mitä komissio neuvoi ruotsalaisia lisäämään neuvottelujen avauspuheenvuoroon.

Oksasen lisäksi Ruotsin tapauksesta kertoo keskeinen ETA-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoa kirjassa "Suomen tie EU:n jäseneksi".
Ruotsalaiset nimittäin kääntyivät jo päivää ennen virallista avauspuhetta komission puoleen ja suomalaiset olivat närkästyneitä Ruotsin neuvottelujen avauksen varaslähdöstä.

Kiitos Kuosmaselle ja Oksaselle taustojen kertomisesta, sillä Suomen toimituksellinen valtamedia ei tietääkseni ole Ruotsin euro-ongelmasta kertonut.

Sama syy/ongelma koski Iso-Britannian ja Tanskan jäämistä EMU-varaumalla euro-alueen ulkopuolelle.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #117

!!!

" ... Kiitos Kuosmaselle ja Oksaselle taustojen kertomisesta, sillä Suomen toimituksellinen valtamedia ei tietääkseni ole Ruotsin euro-ongelmasta kertonut.

Sama syy/ongelma koski Iso-Britannian ja Tanskan jäämistä EMU-varaumalla euro-alueen ulkopuolelle"

-lainaus päättyy kommentista 117.

!!!

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #116

1.

" ... ei olisi ... " siis muutettiin, kerrotko miten?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #119

Kuten tässäkin ketjussa jo moneen kertaan on kerrottu, Suomen rahayksikkönä pysyi markka ihan perustuslain mukaisesti EU-jäsenyyden ensimmäiset seitsemän vuotta. Ruotsin tapaus osoittaa, että markka voisi ihan hyvin olla Suomen rahayksikkö yhä, eikä se Suomen jäsenyyttä unionissa estäisi.

Suomalaiset (politiikot) halusivat euroalueeseen, ei heitä siihen mikään pakottanut. Perustuslaki muutettiin sääntöjen mukaan kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa ja hyväksyttiin lopulta äänin 175–2, kesäkuussa 1999. Markka poistui vasta 1.1.2002, ei vuonna 1992, eikä vuonna 1993, eikä vuonna 1994, eikä vuonna 1995, eikä edes vuonna 1999. Nyt loppuu rautalanka.

Euroopan unioniin liityttiin marraskuun 18. päivän 1994 äänestyksellä äänin 152–45. Oletan, että tiukkapipoisimmatkin perustuslaintulkitsijat olisivat olleet tyytyväisiä, mikäli kevään 1995 jälkeen olisi äänestetty sopimuksesta uudelleen, jälleen reilusti yli kahden kolmasosan enemmistöllä. Tiukkapipoisimmat hävisivät perustuslakivaliokunnassa. That's life, aina joskus joku häviää.

Ymmärrän moraalisen närkästyksen 90-luvun politiikkaa kohtaan. Itsekin pidän 90-luvun politiikkaa yhtä arveluttavana kuin 60-, 70-, 80- ja 00-lukujen politiikkaa. En tosin läheskään sellaisena katastrofina kuin nykyhallituksen menoa.

Moraalinen närkästys ei riitä nostamaan valtiopetoskanteita.

Euroon liityttäessä oltiin varmasti sinisilmäisiä Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan sopimustulkintojen suhteen; ja Kreikan koko mukaantulokin selvisi vasta viime hetkessä. Nämä ovat poliittisia kysymyksiä. Aika pieniäkin loppujen lopuksi, jos nyt vertaamme siihen, että eurooppalaiset taloudet neuvottelisivat Trumpin ja Putinin kanssa kukin erikseen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #120

Kiitos selvennyksestä Jari-Pekka Vuorela.

Tässä keskustelussa olen moneen kertaan kertonut tosiasian, että Maastrichtin sopimuksen mukaan liittymissopimus oli kansallisesti hyväksyttävä 31.12.1994 mennessä.

Viimeksi kirjoitin, mitä Maastrichtin sopimuksen O-artikla tarkoittaa eli jokaisessa valtiossa sopimus on hyväksyttävä maan valtiosäännön edellyttämällä tavalla.
Suomessa oli hyväksyttävä vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 5/6 kiireellisyysjärjestyksessä, koska määräaika ei sallinut yli eduskuntavaalien lepäämässä ollutta toista eduskunnan äänestystä päiväyksen 31.12.1994 jälkeen.

Kertaan vielä, että jo ETA-sopimuksen hyväksymisessä (28.10.1992) tuli Hallitusmuodon 1, 2, 53 ja 92 pykälistä sisällöltään merkityksettömiä. Jo ETA-sopimus oli valtiopetos.

Lopuksi laitan ensi kertaa tässä topicissa dokumentteja siitä, että valtioilla ei enää 31.12.1994 jälkeen ollut kansallista päätösvaltaa päättää Maastrichtin sopimuksesta, mm. euron käyttöönotosta eli EMU:n 3. vaiheesta.

1.
Kauppalehti kirjoitti 17.7.1995 seuraavan uutisen:

”Komissaari Yves-Thibault de Silguy: ”Jäsenmaat eivät päätä EMU:n kolmannesta vaiheesta.”

2.
Valtiovarainministeriö: Selvitys EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä 13.6.1996:

”Perustamissopimus ei tunne menettelyä, jossa valtio ilmoittaisi osallistumisestaan III vaiheeseen, tai jossa valtioilta kysyttäisiin, aikovatko ne osallistua III vaiheeseen.”

3.
Esko Seppänen: Meppielämää Europarlamenttipäiväkirja, 1997, sivujen 91 ja 92 taite:

”21.5. Keskiviikko.
Lentokoneessa matkalla Brysseliin luin, että EKP:n mahdollinen tuleva pääjohtaja hollantilainen Wim Duisenberg oli ottanut kantaa Suomen ja Ruotsin EMU-jäsenyyteen. Hänen mukaansa maat ovat hyväksyneet Maastrichtin sopimuksen eikä niillä ole oikeutta jäädä EMU:n ulkopuolelle. Näin ollen hän yhtyi siihen kuoroon, jossa olivat jo aikaisemmin laulaneet muun muassa saksalainen komissaari Bangemann ja Sauli Niinistön kertoman mukaan Suomessa käydessään myös ranskalainen raha-asioiden komissaari de Silguy.”

Kriittinen Esko Seppänenkään ei siis ollut lukenut lukenut Maastrichtin sopimusta, koska kertoo tulevan EKP:n pääjohtajan Duisenbergin ”mielipiteen” näin:
"Hänen mukaansa maat ovat hyväksyneet Maastrichtin sopimuksen eikä niillä ole oikeutta jäädä EMU:n ulkopuolelle.".

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että oikeusministeri Sauli Niinistö tiesi jo 17.7.1995, mitä komissaari Yves-Thibault de Silguy oli sanonut.

Nimittäin, kun Lipposen I hallitus vuonna 1998 valitsi euroon siirtymisen menettelytavaksi hallituksen tiedonannon, ei kyseessä ollutkaan Hallitusmuodon 72 §:n muutosesitys markasta luopumisesta.
Satakunnan Kansassa oli mm. 21.2.1998 ministeri Sauli Niinistön haastattelu alaotsikolla

”Tiedonanto on luonteva tapa”:

”Niinistö puolusti jälleen torstaina hallituksen päätöstä tuoda Emu-esityksensä eduskuntaan tiedonantona. Tiedonanto on niitä kaikkein vaikutusvaltaisempia keinoja, keskeisempiä keinoja, jolla hallitus voi eduskuntaa lähestyä. Niinistö on kaiken aikaa tyrmännyt suoralla iskulla lakivaateet. Ei lakiin olisi mitään sisältöä, Niinistö tokaisi.”

Muistaakseni Niinistö jo oikeusministerinä loppuvuodesta 1995 jossakin haastattelussa kertonut, että euroon menosta päätettiinkin jo EU-liittymislain hyväksymisen yhteydessä, josta syystä erillisen lakiesityksen antaminen ei ole tarpeen.
Pitääpä kaivaa tuo uutinen esille.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #121

Varmasti löytyy kaikkien suurten puolueiden johtavilta poliitikoilta lausunto vuodelta 1994, jonka mukaan EMU:n III vaiheeseen siirtymisestä päätetään myöhemmin; ja vuodelta 1998 lausunto, jonka mukaan siitähän oikeastaan päätettiin jo vuonna 1994. Olkaamme närkästyneitä.

Ruotsillahan ei ole oikeutta jäädä euron ulkopuolelle. Siirtymävaihe vain näyttää kestävän.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #122

Vuorela kehotti: "Olkaamme närkästyneitä."

Ehkä se ei kuitenkaan riitä. Tehtyä tuskin saadaan tekemättömäksi mutta oppikaamme jatkossa olemaan tarkempia siitä kuinka meitä narutetaan jos emme ole tarkkoina ja uskomme sinisilmäisesti kaiken mitä valtaapitävät tuputtavat.

Epäilen vahvasti, että NATOttamiskehityksestä saamme seuraavan vastaavan kalabaliikin.

Ja ihan noin yleisen oikeustajun ja lainkuuliaisuuden ylläpitämiseksi olisi toivottavaa, että suhmureille olisi edes joku seuraamus kieroilustaan.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #125

Saimme aikaiseksi erinomaisen kommenttiketjun - se pitää sisälläänn ENEMMÄN EMU/ euro-asiaa todellisuutena kuin kuunaan on perinteellisen median taholta julkistettu! Kiitokset kommentoijille!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #125

Jorma Myyryläinen:

Epäilen vahvasti, että NATOttamiskehityksestä saamme seuraavan vastaavan kalabaliikin.

Juuri näin.

Saman salaisen pöytäkirjan 16/1993 20.12.1993 7 §:ssä on annettu lupaus siitä, että Suomi on kaikessa siinä mukana, jonka EU:n puolustus tuo tuollessaan.

Suomi joutui kyseisen pöytäkirjan ja kokouksessa esillä olleen salaisen muistion 1075 19.12.1993 kohdan 7 mukaan Ruotsin ja Itävallan tavoin allekirjoittamaan julistuksen EU-puolustusvelvoitteesta.

Norja oli jo valmiiksi Nato-maa toisen maailmansodan seurauksena.

EU-perustuslakiin eli Lissabonin sopimukseen on kirjoitettu, että Nato hoitaa EU:n puolustuksen.

Isäntämaatukisopimus ja esimerkiksi parasta aikaa käytävä ylikansallinen Arrow18-sotaharjoitus on johdonmukaista jatkoa sille, jonka Suomi joutui salaisen pöytäkirjan päiväyksen jälkeisenä päivänä allekirjoittamaan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #131

Lisään NATOttamiskalabaliikiin vielä sen, että Pariisin rauhansopimus ja Venäjän kanssa tammikuussa 1992 allekirjoitettu Naapuruussopimus ovat ristiriidassa Isäntämaatukisopimuksen ja samalla myös Arrow18-harjoituksen kanssa.

Mauno Koivisto lopetti yksipuolisesti Pariisin sopimuksen Suomea koskevat määräykset hallituksen kokouspöytäkirjaan liitetyllä puheellaan.
Iso-Britannia ja Venäjän olivat Koivistolle nyreissään.

Ks.
https://vastavalkea.fi/2017/07/22/vuoden-1947-pari...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #122

Jari-Pekka Vuorela:
"Varmasti löytyy kaikkien suurten puolueiden johtavilta poliitikoilta lausunto vuodelta 1994, jonka mukaan EMU:n III vaiheeseen siirtymisestä päätetään myöhemmin; ja vuodelta 1998 lausunto, jonka mukaan siitähän oikeastaan päätettiin jo vuonna 1994."

Kyllä niitä löytyy, sillä presidentti Koivisto oli (muistelmiensa mukaan) 20.12.1991 antanut pääministeri Ahon tehtäväksi "parlamentarisoida" Maastricht-aiheet.

Koska tiedossa oli, ettei Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Markan hävittämiseen ei tule löytymään Maastrichtin sopimuksen määräaikaan (31.12.1994) mennessä 5/6 kiireellisyysenemmistöä, oli turvauduttava petokseen.

Petos suunniteltiin kirjattavaksi EU-ministeriryhmän 20.12.1993 pitämän pöytäkirjan 16/93 (salaiseksi määrätyyn) 6. pykälään:

"Todettiin, että talous- ja rahaliiton osalta Suomi ilmoittaa ko. neuvotteluluvun olevan suljettavissa. Siinä yhteydessä muistutetaan, että kansalliset päätökset, joita Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen edellyttää, tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa."

Esko Aho käytti 13.6.1994 kyseisen pykälän (edellä lihavoimiani) sanoja eduskuntapuheessaan vastatessaan vasemmistoliiton kansanedustajan Claes Andersonin tekemään välikysymykseen.

Aho siis loi kansanedustajille jo tuolloin mielikuvan, että eduskunta voi päättää EMU:n 3. vaiheesta eli eurosta vielä silloinkin kun euro tulee ajankohtaiseksi.

Syyskuussa 1994 EU-neuvottelujen asiantuntijat pääministeri Aho ja virkamiespääneuvottelija Veli Sundbäck olivat kertomassa perustuslakivaliokunnalle saman huijauksen.

Ahon ja Sundbäckin selvityksen perusteella perustuslakiovaliokunta kirjasi lausuntoonsa (PeVL 14/1994) tekstin:

"Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta.
Tähän viitaten perustuslakivaliokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi kansanedustaja Sauli Niinistö. Lihavoimani teksti oli Ahon hallitukselle niin merkittävä, että jos sitä ei olisi ollut olemassa, olisi hallituksen pitänyt EU-liittymislain yhteydessä antaa eduskunnalle lakiesitys markan hävittämiseksi Hallitusmuodon 72 §:stä.

Korostan, että Maastrichtin sopimuksen mukaan kansallisen päätösvallan määräaika euron tulosta päättämiseen umpeutui 31.12.1994.

Mainittakoon vielä, että presidentti Ahtisaari oli tutkinut EU-liittymisasiakirjan jokaisen määräyksen ennen 8.12.1994 tapahtunutta ratifiointiaan:


"MARTTI OIVA KALEVI AHTISAARI
Suomen Tasavallan Presidentti
tekee täten tiettäväksi:

SEN JOHDOSTA, että Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Alankomaiden kuningaskunta, Portugalin tasava1ta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (Euroopan unionin jäsenvaltiot)
ja
Norjan kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat Korfulla 24 päivänä kesäkuuta 1994 allekirjoittaneet sopimuksen Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin;

OLEN TÄTEN, tutkittuani ja hyväksyttyäni sanotun sopimuksen, päättänyt sen ratifioida ja vahvistaa sen jokaisen määräyksen;

MINKÄ VAKUUDEKSI olen omakätisesti allekirjoittanut tämän ratifioimiskirjan ja antanut varustaa sen sinetilläni.

TEHTY Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994.
Martti Ahtisaari"

Ahtisaarikin on siis euro-päätöksenteosta vastuussa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #128

PELIÄ KAKSILLA KORTEILLA

Salaisen pöytäkirjan 6 §:n tekstin vertaaminen Brysselissä seuraavana päivänä luettuun julistukseen paljastaa ministerien EMU-huijauksen peliksi kaksilla korteilla.

EMU-varaumaa muistuttava salaisen pöytäkirjan 6 §:n muistutusteksti olikin tehty kansallista harhautustarkoitusta varten.
Pöytäkirjaan 16/93 oli kirjoitettu:

"Siinä yhteydessä muistutetaan, että kansalliset päätökset, joita Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen edellyttää, tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa.”

Brysselissä 21.12.1993 luettu englanninkielinen teksti kuuluu:

”The national decisions necessery for Finland’s participation in the third phase in accordance with the provisions of the Treaty shall be taken in due time by the parlament and the Governement.”

Tarkemmassa tarkastelussa englanninkielinen muistutusvirke ei ollutkaan sisällöltään sama kuin edellisenä päivänä kirjoitettu suomenkielinen teksti. Brysselissä luetun muistutusvirkkeen englanninkieliseen tekstiin olikin lisätty sanat: "...in accordance with the provisions of the Treaty... " eivät olleetkaan Suomen EMU-varauma, vaan suomennettuna Suomen antama lupaus yhteiseen rahaan siirtymisestä ”perustamissopimuksen mukaisesti". Sanat ”in due time” tarkoittavat suomeksi ”määräaikana” eli eräpäivänä, liittymissopimuksen hyväksymisen yhteydessä, viimeistään 31.12.1994.

Jos pöytäkirjan 6 §:n muistutusvirkkeessä olisi ollut kaksi sanaa - ”perustamissopimuksen mukaisesti” - ei neuvoteltaessa todetun EMU-varauman luonteista merkitystä olisi syntynyt.

Nuo kaksi sanaa ovat niin merkittävät, että ne antavat neuvottelujen päättämisilmoituksessa annetulle sisällölle aivan toisen - suomalaiskansallista harhautustarkoitusta palvelevan - merkityksen. ”Perustamissopimuksen mukaisesti” tarkoittaa Maastrichtin sopimuksen mukaisesti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #128

"Aho siis loi kansanedustajille jo tuolloin mielikuvan, että eduskunta voi päättää EMU:n 3. vaiheesta eli eurosta vielä silloinkin kun euro tulee ajankohtaiseksi."

Totean noin miljoonannen kerran, että näin myös tapahtui. Suomessa hyväksyttiin hallituksen EMU-tiedonanto ja kumottiin rahalaki vuonna 1998; ja hyväksyttiin uusi perustuslaki vuonna 1999. Markka lakkasi olemasta Suomen rahayksikkö 1.1. 2002. Ruotsi ei kruunusta viitsinyt loppujen lopuksi luopua.

Suomi ei "joutunut" sen kummemmin yhteisvaluuttaan kuin puolustusvelvoitteeseenkaan vaan pyrki ja pääsi, vaikka muutama kansanedustaja vastusti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #133

Varmuuden vuoksi täsmennän siis vielä kerran muotoon: Ruotsi ei o l e viitsinyt kruunusta luopua.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #121

Alkuperäisen Maastrichtin sopimuksen voimaantulopäivähän oli tietenkin 1.11.1993 eikä 31.12.1994.

Liittymissopimus löytyy helposti:

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Näinhän siinä sanotaan:

"2 artikla

1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1994.

2. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu kyseiseen päivään mennessä.

Jos kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiot eivät ole kuitenkaan tallettaneet ratifioimiskirjaansa määräaikaan mennessä, sopimus tulee voimaan niiden valtioiden osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa. Tässä tapauksessa Euroopan unionin neuvosto päättää välittömästi ja yksimielisesti tämän sopimuksen 3 artiklaan sekä liittymisasiakirjan 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 25, 26, 156, 157, 158, 159, 160, 161, 162, 170 ja 176 artiklaan, kyseisen asiakirjan liitteeseen I sekä siihen liitettyihin pöytäkirjoihin N:o 1 ja N:o 6 tilanteen vuoksi tehtävistä mukautuksista; se voi samoin yksimielisesti julistaa rauenneiksi ne edellä mainitun asiakirjan, mukaan lukien sen liitteet ja pöytäkirjat, määräykset, joissa nimenomaisesti viitataan liittymis- ja ratifioimiskirjansa tallettamatta jättäneeseen valtioon, taikka mukauttaa nämä määräykset."

Perustuslakivaliokunta sitten päätti, että ei ole valtiosäännön vastaista ehtiä liittymään muodollisesti samana päivänä kuin Itävalta ja Ruotsi (joka tietenkin siirtyy myös EMU:n III vaiheeseen ennen pitkää, tai kuten ilmi kävi: aika pitkän jälkeen). Missään vaiheessahan 2/3 enemmistö ei olisi ollut uhattuna, vaikka olisi odotettukin; eikä Maastrichtin sopimus olisi estänyt "mukauttamasta" liittymispäiväksi vaikka 1.6.1995.

Se olisi ollut pelleilyä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #123

Tietenkin Maasrichtin sopimukseen kirjoitun EY:n tulevaisuuden hyväksymispäivä on 1.11.1993, kun Saksa viimeisenä vanhana EY-maana oli sopimuksen lokakuussa 1993 hyväksynyt.

EY ei kuitenkaan muuttunut EU:ksi vaikka Suomen valtiojohto ja valtamedia lyhenteen EY:stä EU:ksi muutti.
EU syntyi vasta 1.12.2009, jolloin EU sai oikeushenkilön aseman Lissabonin sopimukseksi nimitetyssa EU:n perustuslaissa.

Ratifioimiskirjat oli tallettava silloisen puheenjohtamaan Italian tasavallan hallituksen huostaan viimeistään 31. päivänä joulukuuta 1994.

Edellä jo kerroinkin, että Ahtisaari jäsenyysvelvoitteet tarkkaan luettuaan ja hyväksyttyään allekirjoitti ratifointiasiakirjan 8.12.1994.
Minulla sattuu olevaan kyseisen ratifiointiasiakirjan suomenkieleisestä, italiankielisestä ja englanninkielisestä versiosta kopio.

Minun maailmanhistoriani ei pääty päiväykseen 31.12.1994, mutta kyseinen päiväys on osoitus Suomen markan havittämisessä ilman lakiesitystä.

Kansallinen päätösvalta eurosta päättymiseen päättyi Maastrichtin sopimuksen mukaan 31.12.1994.
Se ei Suomen politikkojen antamilla mielikuvilla muuksi muutu.

Ilkka Luoma Vastaus kommenttiin #89

Näin kommenttiketju täydentyy yhä lähemmäksi todellisuutta ja totuutta!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valheelle rakennettu ei ole kestävää.

Ilkka Luoma

Ainakaan pidemmän päälle - kansakunnalla on oikeus tietää, mitä heidän selän takana on tehty.

Ilkka Luoma

Tämän aiheen todennäköisesti täydellisin esitys mitä on julkisuuteen koskaan tullut!

Ilkka Luoma

Jorma Jaakkolalle erityiskiitos erittäin tarkoista tiedoista mitä tapahtui missäkin käänteessä - toivottavasti tämä ketju säilyy pitkään julkisena! :)

Jorma Repo

Onhan Pariisin rauhansopimustakin joku kv.sopimuksiin perehtynyt henkilö väittänyn kv.sopimusten vastaiseksi,koska Suomi joutui tekemään sopimuksen alueluovutuksista väkivallan uhan alla.Yleensä sopimuksella sovitaan jostain eikä kuten Pariisin sopimuksessa pakoteta luopumaan alueista ja korvaamaan mielivaltaisia summia sodan aloittajalle.

Ilkka Luoma

Pakotettiinko Suomi Jatkosotaan - Saksan kolmannen valtakunnan aseveljeksi hyökkäämään Nevostoliittoon?

Jorma Repo

Pakotettiinko Suomi sotaan,kyllä.

Ilkka Luoma

Talvisotaan - kyllä. Jatkosota oli ensin Kesäsota, piti olla - luotettin aseveljeen Saksan kolmanteen valtakuntaan - suomalaiset lähtivät hyökkäykseen omasta halustaan 1941 - revanssihengessä - Mannerheim antoi kuuluisan miekantuppikäskynsä ---

~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekantuppip%C3%A4iv... -

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset