Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Eläinkunta säilyy iskussa ollessaan jatkuvassa puutteessa

Läntisessä mailmassa ylensyönti on maallinen nautinto ja huomisen suuri terveysongelma yhteiskunnalle. Syömme itsemme ohi viimeisenkin vyönreiän. Liian helpolla saatu ruoka elintasoistaa keskivartalomme elintasosairaudeksi, jonka loppulasku jää maksamatta, rahan loppuessa yhteiskunnasta tai sitten siirrytään omaehtoiseen kustannusvaiheeseen. Miten vuosimiljoonainen eläinkunta toimii jatkuvassa taistelussa puhtaasta vedestä ja ruoan niukkuudesta?

.

Tiede-lehti artikkelissaan toteaa sopivassa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyätäröllemme.

Yllä olevassa autenttisessa, ei manipuloidussa kuvassa, näet jotain harvinaista. Salaa kuvatun kuvasarjan merkittävin otos: Mustekala on avannut itse purkin kannen, joka oli kierteellä ja "kalastaa" itselleen purkkiin laitetun katkan. Tapahtuma kertoo pienestä saalismäärästä, siis kohtuullisesta syömisestä. Ko. mustekalalaji elää noin 2-3 vuotiaaksi otollisissa oloissa. Kuvasarja (jonka muut osat ovat tämän blogin muissa kirjoitusaiheissa) todistaa kiistatta, että mustekala oppii ja osaa muistaa asioita. Oli ihmeellistä nähdä ko. tapahtuma. Herää kysymys, mikä on meidän ihmisen todellinen luontoon sopiva tajunnan ja ymmärtämisen taso sekä ollaanko me oikein asemoitettu itsemme harmoniaan. Kuva otettu 9. huhtikuuta 2006, klo 15:45. DSC_11467.JPG. Photo by Ilu 2006. Nikon D70. Helsingin Linnanmäen Seapark.
...

.

Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä.

Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnnontarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).

Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.

Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi?

Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.

Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi?

Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?

Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllinkyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkantona, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populan liiallisen ylikasvun.

Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.

Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta?

Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus?

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Joke (nimimerkki)

Ihminen ei halua ottaa valistusta vastaan millaan ilveella.
Olen kauhistellut sita roskaruuan maaraa mita poydat notkuvat, vieraillessani
tuttavaperheissa. Pahinta etta lapsille tuputetaan sita ruskeaa hiilihapotettua
jatesokerilienta ruokajuomaksi. Mutta pakko pitaa suunsa kiinni,
muuten menee suhteet.

Ilkka Luoma

1#
Tylyä sanoa näin Jouluaattona, ennen terveellisten ja notkuvien joulupöytien kunkkuineen, että suomalaiset ovat yksiä maailman lihavimpia kansoja. Tylyä.

10 kiloa liikaa - kaikenlaista syöneenä.

Aatos Reunanen (nimimerkki)

Blogiprofessori Luoma räväytti jällen hämmästyttävän jutun, jopa näin Jouluaattonakin, ruoskivaa, mutta tarkoituksen mukaista. Tarkoituksellako? Nautitaan Joulusta ja murehditaan Joulun jälkeen. Ei syyllistetä syyllisiä :-)

Kaloriniukkaa Joulua toivottaen - toistaiseksi ihanepainossa, entä huomenna?

Aatos Reunanen (nimimerkki)

Jouluinen synninpäästö:
Rasvaton ylikypsä joulukinkku on pienissä määrin hyvin terveellistä runsaan vihanneshöysteen kera.

:-)

PS.
Tuo yllä oleva kuva on uskomaton, laittaa miettimään ihmisen asemaa maapallollamme!

Ilkka Luoma

4#
Kuva on täysin manipuloimaton.

Aatos Reunanen (nimimerkki)
Hannu Rainesto

Huomioithan, että puhut vain maailman hyväosaisesta kymmenenneksestä joka syödä mässää ja ahnehtii yli tarpeidensa.

Hannu Rainesto

Ihmisen elämä on paljon muutakin kuin aineenvaihduntaa. Erittyisesti se on itsensä yhteiskunnallista toteuttamista, kulttuurin luomista,mutta siihenhän meillä työnorjilla ei ol emahdollisuutta. Tuotantotapamme, yksityinen omistaminen pitää huolen siitä, emme kehhity luonnonhistorialliselta tasoltamme koskaan eteenpäin, vaan olemme kilpailevia eläimä.

Tässä jälleen yksi syy vallankumoukselle, mutta mikä voikaan olla syy olla ottamatta tätä syytä huomioon ja vakiinnuttaa tätä paskaa kokoajan paikalleen!

klerk (nimimerkki)

Ihminen on eläin. Genetiikkamme on miljoonia vuosia kehittynyt siihen, että ravintoa pitää ottaa niin paljon kuin sitä on saatavilla. Kuten Rainesto totesi, kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Maat joissa bruttokansantuote on alle kymmenesosa suomen vastaavasta, ei lihavuutta ole.

Omassa lapsuudessani 60- luvulla ei ylipainoisia lapsia ollut. MInulla nimittäin sattuu olemaan autenttisia filmipätkiä mm. lempiuimarannaltani. Nyt taasen hoikka lapsi tuntuu olevan harvinaisuus.

Tästä ei voi kuitenkaan ketään syyllistää, ei edes mainontaa. Ihminen eläimenä vaan pyrkii takaamaan eloonjäämisensä.
Jokainen voi kuitenkin tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja, kuten vaikkapa vähentää alkoholin käyttöään.

Yritykseni lanseerasi reilu kymmenen vuotta sitten seuraavan lauseen, joka vapauttaa meidät kaikki nauttimaan joulupödän animista:

"Sillä ei ole mitään merkitystä mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä."

Erik Hammarsten (nimimerkki)

Nälkä pitää virkeänä.

Rosenqvist Niklas (nimimerkki)

Tuo kuva on hämentävä. Laittaa oikeasti miettimään ihmisen asemaa ja roolia luonnon kokonaisuden harmoniassa, tuhoineen.

Torsti Vienonen (nimimerkki)

Ysi,

näinhän se on, ja ongelma on syntynyt siitä, että liian moni ihminen saa sitä ravintoa liian helposti, syntyy ylensyönti. Loput tiedetäänkin.

Niilo Vanska (nimimerkki)

Ylensyönnin ja liikunnan puutteen aiheuttama diabetes 2 on läntisen kulutusihannoivan maailman pahin sairaus ja kuluerä. Emme enää lähitulevaisudessa kykene hoitamaan kaikkia potilaita yhteiskunnan varoin.

Ilkka Luoma

Ihmiskunnan pyrkimys tavoitella aina vain suurempaa, helpompaa ja mukavampaa - lopulta kääntyy itseään vastaan maapallon resurssien tuhoutuessa liikaryöstöstä - tylyä, mutta ikävän totta.

Niilo Vanska (nimimerkki)

Eipä tuohon voi muuta todeta!

Mauno Kerakanta (nimimerkki)

Tuo mustekalakuva jätti pohdinnan päälle!

Ilkka Luoma

16#
Siis ovatko ne älykkäämpiä kuin arvaammekaan - siis mikä tekee ihmisestä luomakunnan kruunun?

Toimituksen poiminnat