Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Maapallolla on menossa taistelu työn uudelleenjaosta

Vuonna 1999 ei Suomessa laajasti uskottu Kiinan merkittävään vaikutukseen maailmantaloudessa. Ei myöskään uskottu Kiinan merkitsevän muutoksia suomalaiselle kauppapolitiikalle. Sittemmin olemme uutisista lukeneet ulkoistuksista Kiinaan; suomalaiset ovat investoineet maahan miljardeja ja mm. Nokia on Kiinan 16. suurin yhtiö.

Kiina on vienyt "liukuhihnatyöpaikkoja" kaikkialta maailmasta itselleen. Nyt liukuhihnoilla tehtyä kiinalaista rahaa on tarjolla myös Suomeen investointeina.

[01012006] - Syy työpaikkojen vientiin on yksinkertainen, palkat ovat Kiinassa keskimäärin 80 euroa kuukaudessa. Toisaalta parturimaksu on pesun ja kasvohieronnan kanssa noin 2 euroa. Voidaan sanoa, että kemijärveläinen Salcomp ei olisi pärjännyt ilman muuttoa Kiinaan.

Ulkomaalaiset ovat investoineet Kiinaan omien pyrkimyksiensä vuoksi, ei auttaakseen Kiinan kansantaloutta. Yritykset toimivat tavoitellakseen voittoa. Voiton muodostumiseen vaikuttavat mm. markkinoiden läheisyys ja edulliset tuotantokustannukset.

Kolmas oleellinen syy Kiinaan siirtymiseen on olemattomat ympäristölait - voimekin sanoa, että siirsimme ja siirrämme voittojemme sivutuotteet, paskat, kiinalaisten niskoille - mutta kuinka kauaksi aikaa?

Suomalainen Eimo, joka valmisti kännyköiden kuoria, myytiin kiinalaisille (Taiwan). Sittemmin lähes koko entisen Eimon tuotanto ja työpaikat ovat poistuneet maastamme. Suomessa ei kannattanut valmistaa liukuhihnoilta kännyköiden kuoria, olivatpa ne kuinka laadukkaita tahansa.

Eimo kaupassa Suomeen tuli suuri määrä pääomia myyjien sijoittaessa niitä uudelleen suomalaiseen yrityselämään luoden myös uusia työpaikkoja maahamme. Paanasen perhe sijoitti mm. ympäristöyhtiö Wiser´iin ja paljon metallityömiestyöpaikkoja luovaan Peikko Oy:öön.

.

Maapallolla on menossa työn uudelleenjaon taistelu 

Meille suomalaisille pitäisi jäädä myös jotain, missä hyödyntäisimme korkean koulutuksemme, vakaat yhteiskuntaolot sekä turvallisen yritysympäristön. Palkkojen merkittäväkään alennus ei tuo takaisin kokoonpanotyöpaikkoja.

Tarvitsemme innovaatioita ja keksintöjä

.

Meille suomalaisille pitäisi jäädä myös jotain, missä hyödyntäisimme korkean koulutuksemme, vakaat yhteiskuntaolot sekä turvallisen yritysympäristön. Hintakilpailu on kova ja mm. vaatesektorilla kiinalaiset vaatettavat jo 60% maapallon väestä.

Emme pärjää paidan valmistuksessa, vai mitä sanotte, kun hinta miesten laatukauluspaidalla on Helsingin satamassa noin 2,10 euroa ja Lidl myy tätä samaa tavaraa suomalaisille hinnalla 11,90-14,90 euroa. Mikä on suomalaisten vaatekauppojen hinta?. 

Suomalaiset ovat ulkoistaneet suuret määrät pääomia ulkomaille investointeina ja osinkoina. Tähän antoi mahdollisuuden palkkamaltti ja valtiovalta jo alkaen 1990-luvulta. Suomi on mallikelpoinen maa yli 10 vuoden ajan ulkomaankaupan merkittävistä ylijäämistä. 

Vientiylijäämät ovat jaettu osin osinkoina ulkomaalaisilla ja investointeina takomassa edullisemman palkkatason maissa rahaa omistajilleen. Toivottavasti osa näistä rahoista suuntautuisi sijoituksina kotimaahamme.

.
Kiinan keskushallinto vapautti investoinnit ulkomaille tämän vuoden alusta. Kiinaan on kertynyt suuret valuuttavarannot lähinnä USA:n kaupasta; Kiina palauttaa osan USA ylijäämästään takaisin Amerikkaan lainoina liittovaltiolle, jotta sen jättiläismäinen alijäämä saadaan paikattua.

Nyt tämä kiinalainen sijoitusraha pyrkii mm. Suomeen. Suomessa on runsaasti yrityksiä, joilla olisi paljon annettavaa Kiinalle. Kiina hakee itselleen hyödyllisiä investointikohteita mm. EU-alueelta. Suomi on kiinalaisten mielestä luotettava maa. Suomi oli ainut maa 1950-luvulla, joka myi kiinalaisille käytetyn paperikoneen oikeasti käytettynä.

.

Kiina kasvaa jättiläismäisen työvoimareservin ansiosta kiivaasti heilutellen jo koko maapallon taloutta. Mikäli kaikki kiinalaiset saavuttavat amerikkalaisten elintason, tarvitsemme maapallomme lisäksi kolme uutta palloa.

.

Kiinassa on nyt painopistealueita, jotka sopivat suomalaiselle osaamiselle. Kiina tarvitsee mm. eko-, hyötysuhde-, turvallisuus-, uusiutuvien energialähteiden -, tietoliikenne-, ja pienpuutalorakentamisen teknologioita. Suomessa on miltei joka kohtioon huippuosaamista. Nämä teollisuuden alat voisivat saada merkittäviä pääomasijoituksia Kiinasta lähinnä pk-sektorin yhtiöille. Suomessa on innovaatioita ja Kiinassa on markkinat ja rahaa.

.

Kuinka meidän pitäisi toimia? Meillä on Kiinassa jokaista suomalaista kohden 240 kiinalaista kuluttajaa. Samalla huomaamme, että heidän ongelmat kasvukivuissa voivat olla meihin nähden 240 kertaiset. Samoin meidän ymmärrys kiinalaisesta kulttuurista, arvoista ja historiasta on ehkä 240:s osa siitä tarpeellisesta, joka johdattaisisi meidät ymmärtämään ylihuomisen maailman suurinta taloutta.

.

Pohjanmaalla yrittäminen on verissä, samoin Kiinassa uuden aallon nuoret tähtäävät yrittäjiksi. Tässä voisi olla yhteistä säveltä Suomelle; joku vielä hoksaa perustaa suomalais-kiinalaisen yrittämisen koulutuskeskuksen ja se sopisi Suomen yrittäjäystävällisimmälle alueelle Pohjanmaalle.

.

Meillä on muutamia kymmeniä suomalaisia, jotka oikeasti ja vakavasti opiskelevat yhtä maailman suurinta kieltä; mandariinin kiinaa. Pekingissä opiskelee 24 kiinalaista päätyönään suomen kieli.

Voisimme perehtyä Kiinan kulttuuriin, sillä kiinalaiset voivat nähdä meidät porttina muualle Eurooppaan. Suomesta on eurooppalaisittain lyhin lentoreitti mm. Pekingiin. Siperian rata tulee Suomen rajan yli ollen lyhin maareitti molemminpuoliseen tavaravirtaan Kiinasta.

.

Konkreettisesti suomalaiset puutalot ovat mielenkiintoinen toimialue. Suomessa on vaikeat talonrakennusolosuhteet. Me hallitsemme mm. kosteuden siirron ja lämpölaajenemiset. Osaamme tehdä laatua.

Kiinalaiset tietävät suomalaisen laadun; Metson paperikoneet, Tamglassin lasikoneet ja Nokian menestys. Nokia muuten aloitti nykyisen menestyskierteen noin 21 vuotta sitten tietotekniikka-alueena; ensimmäinen kauppa oli luokkaa 400.000 USD. Nokia sana on käännetty myös kiinaksi, sen ollessa kutakuinkin äänneasultaan "nuutzia" ja tarkoittaen osapuilleen "lupaukset kumpuavat idästä".

.

Kiinassa puutalo ei voi maksaa kuten Suomessa, mutta se voidaan tehdä edullisena ja pelkistettynä sarjatyönä heidän tarpeiden mukaisesti pyyhkeiden jo roikkuessa koukuissaan, kun talo lasketaan "plug-in" periaatteella valmiiseen pohjaan "putket" kiertäen kiinni ja asukkaat sisään.

Kiinassa ei ole juurikaan omia puuvaroja. Siperia on täynnä puuta ja suomalainen sahausteknogia voisi saada jalansijaa Venäjältä, joka tulee olemaan merkittävä sahatun puun toimittaja maailman suurimmille talomarkkinoille.

.
Me emme voi myydä Kiinaan bulkkitavaraa, he ovat maapallon "liukuhihna". Me voimme myydä osaamista, laatua, projekteja, projektin johtoa, suunnittelua ja "yhteiskuntajärjestelmiä". Nyt Kiinan viranomaisia kiinnostaa mm. yksittäisenä tekijänä Suomen potilasturva-asiat ja -vakuutukset.

Kiinasta on käynyt lentokonelasteittain virkamiehiä tutustumassa koululaitokseemme. Suomessa on vireä noin 2.000 kiinalaisen opiskelijan yhteisö, jotka ovat Kiinan huomisentekijöitä. Kiinalaiset opiskelijat koettavat opetella suomen kieltä.

Myöhemmin kiinalaiset opiskelijat ovat parhaimmillaan meidän edusmiehiä ja -naisia kotimaassaan tuomassa esille suomalaista kaupankäynnin rehellisyyttä, osaamista ja luotettavuutta. Kiinalaiset luottavat suomalaisiin ja nyt onkin alkanut kiinalaisten yhtiöiden perustamisoperaatiot Suomeen.

.

Ennakkoluulottomuutta, kaupankäyntiä ja yrittämistä sekä tuntemuksen lisäämistä kiinalaiseen kulttuuriin, se tuo sen meille mahdollisuuden maailman huomisen suurimmille markkinoille. Aikaikkuna menee myös umpeen ja kaikki markkinatalousmaat kilpailevat Kiinan markkinoista.

Ottakaamme vastaan myös kiinalaiset matkailijat; kun heille paljastuu, että Suomi on puhdas ja miltei tyhjä maa, voisi heiltä olla runsaasti kysyntää matkoihin Suomeen, eikä vain Helsinkiin katsomaan Suurkirkkoa ja Kauppatoria.

.
Ilkka Luoma

Kuvalinkit: *1* ... *2* ... *3* ... *4*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Niilo Vanska (nimimerkki)

Ottaen huomioon artikkelin kirjoitusvuoden, on Luoma ennustanut asiat aika kohdalleen! Muistan itsekkin, kun Kiinaa ei 1980- ja 1990-luvuilla arvostettu mihinkään. Luoma ja kumppanit olivat kerettiläisiä, joita suuri enemmistö ei kuunnellut, silloin. Aika on nyt muuttunut ja asiantuntijat ovat nyt arvossaan. Kiina on hyvin operoituna meille suomalaisille suuri mahdollisuus.

Jukka-Pekka Vasara

Euroopasta työpaikat on suorastaan ajettu pois täysin virheellisellä politiikalla. Politiikalla jonka kannatus taitaa olla pikapuoliin häviämään päin.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

"Tarvitsemme innovaatioita ja keksintöjä"

Koska sinä, minä sekä TEKES:n ja Sitran henkilökunta, lopetamme puhumisen ja kirjoittelun ja alamme tehdä niitä innovaatioita? Jokainen osaa puhua tarpeistaan, mutta moniko on valmis ponnistelemaan niiden tyydyttämisen vuoksi?

Ellei meistä ole kehittämään uutta tuotetta tai menetelmää tuotteiden tuottamiseksi, voinemme yrittää kehittää ajatuksia palvelujen tuottamiseksi. Tätä meiltä odottaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja valtiosihteeri Raimo Sailaksen ministeriö, yhtymäministeriö, jonka kautta kulkee kaikkien muiden rahoitus.

"Miten suomalaista tietoyhteiskuntaa pitäisi kehittää?

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta luotsaa Suomea kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi. Neuvottelukunta toteuttaa Suomen kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa. Syksyllä 2010 valmistuvan kansallisen tietoyhteiskuntastrategian valmistelu etenee hyvää vauhtia. Uusi strategia ohjaa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämistä vuosina 2011–2014. Työsarkaa riittää, sillä tietoyhteiskuntakehityksessä on huomioitava kaikki suomalaiset lapsista eläkeläisiin.

Strategiatyössä on noussut esiin kuusi teemaa, jotka ovat mielestämme keskeisiä suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitystyössä.

Kansalaistaidot ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytyksiä.
Valtiohallinnon roolia tulee uudistaa vahvaksi ohjaajaksi ja mahdollistajaksi. Sähköisten palveluiden kehityksen tulee vastata aitoihin käyttäjätarpeisiin. Tiedon roolia yhteiskunnan perusinfrastruktuurina on tuettava. Ekologiset tekijät on huomioitava palvelutuotannon ja järjestelmien kehittämisessä. Innovaatioiden syntymiselle on luotava mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä on tuettava.

http://www.otakantaa.fi/hanke.cfm?group=428&id=&re...

Niklas Herlin hallitusammattilaisena ja Markku Huusko kansantaloustieteilijänä, voisivat ideoida vapaan lähteen tuotekehitysideoiden keskusteluosion Uuteen Suomeen niille, joilla on ajatuksia työstettäväksi, mutta jotka eivät kiinnitä kotiaan ja vaaranna perhettää ryhtymällä keksijöiksi.

Sen ohessa, että jatkamme suomalaisten kulkupuheiden, väärinkäsitysten ja iltapäivälehtimäisen turhan ja jopa haitallisen julkisuuden perinnettä, voisimme tehdä tai edes yrittää tehdä jotain hyödyllistä.

Niilo Vanska (nimimerkki)

3 Loppuosan idea on kannatettava ja erinomainen, saattaisi syntyä jopa asiaakin, hulluja ja vähemmän hulluja, mutta hoksaako Herlinin poika aihetta? Huuskosta en tiedä ...

Kiinalainen (nimimerkki)

Rahatalous ja sen järjestelmä ei kestää kauan. Kommunismin kiinaakaan ei kestää kauan. Väestökasvut maailmalla ei kauan kestää. Suurkulutusyhteiskunta ei kestää kauan.

Ihmisten eettisyys, moraalisuus, ahneus, katkeruus, köyhyys, suurkulutus, luonnon saastuttaminen ja ym. ovat luisumassa ihmisten käsistään (itse asiassa ne ovat jo luisunut).

Yksinkertaisesti maapallo ei kauan kestää ihmisten toihuja. Minä arvioin maapallolla on enää n. 2-3 vuotta, ennen.... maan äiti pistää meidät takaisin ruotuun. Näin sanoo tämä kiinalainen!

Ei diktatuuria (nimimerkki)

Eletään kuitenkin rauhallisemmin kuin
Stalinin ja Hitlerin voimanpäivinä.

Olisiko mitään opittavaa?

Kiinalainen (nimimerkki)

Ihmistoiminan sykli on kiihtymässä! Koko ajan olemme pyrimässä mennää johonkin päin...., mutta mihin? Kaikkialla on kiire (mm. työssä, arjen elämässä), mutta mihin meillä on kiire?

Ihmiskunta on kuluttamassa itsensä lopuun saavutamatta siihen paikaan, johon pyrimme, vaikka emme tiedä mikä paikka se on?

Koko ajan menossa vauhdilla eteenpäin niin teollistumisessa kuin elintason saavuttamisessa. Muttemme katso taaksepäin mitä olemme jättämässä jälkepolvellemme. Katsomatta taaksepäin mitä olemme tehneet tällä rakkaalle planeetalle.

Kaikkialla aloilla pitää olla tehokas tai löytyy se tehokuutta, pitää saada voittoja, pitäa saada tuotoja, pitää saada kustannus alhaalle, pitää saad.....!

Miksi emme miettiä mikä on tehokkuutta sisimmässämme (kuten itsensä ymmärtäminen, perheelle aikaa, itselle aikaa, toisillemme aikaa)? Missä se tehokkuus on? Mihin kiire meillä on, mihin suuntaan, millä kustannuksilla henkisen kustannuksella vain millä?)?

Kertokaa oi ..joku viisas!

Mauno Kerakanta (nimimerkki)

Hienosti ennustettu. Näin tapahtunee.

Ilkka Luoma

Tuo toistaiseksi viimeinen kirjoitukseni Vanhasen ennustamasta politiikan nykyjärjestelmän kriisistä, jopa romahtamisesta - kulkee käsikädessä maailmanlaajuisen työntekemisen uudellenjaon taistelun vanavedessä.

Toimituksen poiminnat