Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Kaatopaikka on ihmisen kehittymättömyyden tunnusmerkki

Oletko kiinnittänyt huomiota mitä laitat roskiin ja mitä tuotat käyttösi yhteydessä? Eilen kaatopaikat olivat näytekuvia toiminnastamme ja vastuuttomuudestamme. Tänään herää laajasti kierrätys ja uusiokäyttö. Ensi vuonna alkaa ympäristön vuosi ja meidän huomion kiinnittyminen kulutukseen ja mikä onkaan välttämätöntä ja mikä ei. Ylihuomenna ei arvojamme enää mitata rahassa, kulutuksessa eikä materiassa - mutta mitä kirjoitimme eilen? ---

.

Kukaan ei halua kaatopaikkoja, eikä kukaan halua sen lähelle muuttaa. Kaatopaikka on kulutusjuhlamme tunnusmerkki ja tunnus vastuuttomuudesta. Eläinkunnan ainoana lajina ihminen kasaa kulutuskäyttäytymisensä pitkäaikaiseksi muistomerkiksi luonnolle.

Logistiikkamme muototaju loppuu siihen, kun kulutusoksennuksemme hajuhaitta siirtyy pois silmistämme ja nenistämme. Kulutustamme on huomenna säänneltävä tiukan kohdisteellisella verotuksella.

Linkki keskusteluun: ...   TIEDE 

Kotitaloudessa pitää ostaa juuri sen verran kertakäyttömuovikasseja ruokakaupasta, että saamme niillä rahdattua silmistämme lähes kaiken sen, minkä suollamme jääkaappiemme ja pakastimiemme kautta elintasopusseissa pihan perille. Kotitaloudessa pitää ostaa juuri sen verran kertakäyttömuovikasseja ruokakaupasta, että saamme niillä rahdattua silmistämme lähes kaiken sen, minkä suollamme jääkaappiemme ja pakastimiemme kautta elintasopusseissa pihan perille.. Näkemys ja tietämys kasvaisivat, jos lajittelisimme kaikki jätteet, jotka suollamme mainosmuovikasseihin. Vanhempi polvi muistaa kauppareissujen jätekuorman vähäisyyden 1950- ja 60-luvuilla. Aiemmin ruokatarvikkeita ei pakattu muoviin ja monimutkaisiin pakkauksiin.Näkemys ja tietämys kasvaisivat, jos lajittelisimme kaikki jätteet, jotka suollamme mainosmuovikasseihin. Vanhempi polvi muistaa kauppareissujen jätekuorman vähäisyyden 1950- ja 60-luvuilla. Aiemmin ruokatarvikkeita ei pakattu muoviin ja monimutkaisiin pakkauksiin.. 

Näkemys ja tietämys kasvaisivat, jos lajittelisimme kaikki jätteet, jotka suollamme mainosmuovikasseihin. Vanhempi polvi muistaa kauppareissujen jätekuorman vähäisyyden 1950- ja 60-luvuilla. Aiemmin ruokatarvikkeita ei pakattu muoviin ja monimutkaisiin pakkauksiin.. Nyt voit katsoa kauppakassisi sisällön ja havaita itsestään selvänä ilmiönä, että kaikki ovat kertakäyttöpakattuina. Tämä jätekuorma palaa luontoon lähes sellaisenaan.

.

Jätelasku luonnolle on huomattava huomiselle tikittävä pommi. Kliinisyyshysterisoitunut puhtauden tavoittelu on nostanut pakkausteollisuuden tuottohuipulle. Ihminen on ainoa eläinlaji, joka tarvitsee ruokahuoltonsa paketoituna, pakastettuna, tyhjiöimettynä ja suojakaasutettuna. Kaikki nämä sitovat runsaasti energiaa ja tarvitsevat runsaasti pakkausmateriaalia ympärilleen. Kaatopaikat pullistelevat ja synnyttävät 100-200 vuotta kestävän ongelmapesäkkeen.

.

Huolehtimisen mentaliteettimme on lyhytnäköistä - pois silmistä, se riittää. Hyvä esimerkki kulutuksesta itsellemme olisi kasata muutaman kuukauden kotitalousjätteet olohuoneeseemme alkaen television edestä. Voimme jokainen arvailla, että olohuoneemme ei riittäisi edes paria kuukautta enempää omaksi perhekohtaiseksi kaatopaikaksi. Toinen vaihtoehto silmät avaavaan havainnointiin on koko jätteidenkäsittelytoimialan kuukauden mittainen totaalilakko.

.

Ihminen on ainoa eläinlaji, joka joutuu kierrättämään tuotoksensa. Muu eläinkunta 'paketoi' tuotoksensa luonnollisesti luonnonsuolesta suoraan hyödyksi luonnon kasvustolle. Ihminen umpioi kiertonsa maakuoppiin muoviin käärittynä yrittäen toivorikkaana imeä muutamat henkäykset kaatopaikkakaasua energiaksi - saadakseen entisestään kulutusenergiaa minkään muuttumatta.

.

Ihminen on ainoa eläinlaji, joka joutuu säätämään kulutustansa veroilla. Huomisen verotus, pelastaaksemme ympäristöämme, pitää muodostua pelkästä kulutuksesta. Näitä verovaroja, nykyisten veroreikien tilkitsemisen lisäksi, tulee löytyä täydellisen kierrätyksen aikaansaamiseksi.

Mm. kertakäyttömuovipakkauksen hinta pitää nostaa veroilla niin korkeaksi, että kierrätys, josta saisi verohelpotuksia, tulee automaattiseksi sen hyödyllisyyden vuoksi. Ihimnen on ainoa eläinlaji joka oppii luonnon kunnioituksen vain oman lompakon kautta.

.

Kierrätyksessä koko sen logistiikka pitää olla valvottu, se ei voi pysähtyä siihen, että kuluttaja tunnetussa amerikkalaispikaravintolassa lajittelee pahvit yms., mutta pikaruokalan henkilökunta kuitenkin kippaa kaikki samaan pönttöön. Kierrätysrikkomukset ovat kriminalisoitava niin korkealle, että luonnon saastuttaminen on ympäröivän eliöyhteisön murhaa.

.

Vastuu kasvaa kustannuksien myötä. Kun kulutus tuntuu lompakossa, ajaa se tekemään luonnolle suotuisampia valintoja. Kulutusverot on porrastettava kannustamaan luonnonmukaisuutta, työllisyyttä ja säästöä.

Työnteko on verotonta, samoin omistaminen, perinnönkin saa verovapaasti. Ainoat verot ovat arvonlisävero, kulutusvero tuotteittain ja palveluittain sekä määrittäin. Kaikesta kulutuksesta maksamme veroa. Kaikki pakkaukset on pantava verolle ja palautusmaksuisiksi. Ihmiskunta on ainoa eliölaji, joka joutuu oppimaan huomioimisen taidon muusta eliökunnasta.

.
Ilkka Luoma

.

Kuva:
DSC_5761.JPG. 23. syyskuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin kanssa.

.

LINKKI KUVAAN

Kuvateksti:
Ehkä Suomen kuuluisimmalta jätevuorelta (Vuosaaren suljettu kaatopaikka, Helsinki) avautuu näkymä uudelle satama-alueelle, jolle laivat kohta purkavat kulutustavaroita maailmalta kiertoon kaatopaikoillemme. Aivan vasemmasta laidasta alkavat Sipoon kunnan metsäiset ja vähäväkiset miltei luonnontilaiset maa-alueet, joita Helsinki himoitsee Vuosaaren jatkoksi. 'Kauniiden kumpujen' alle on haudattuna jätteitä pois kuluttajien silmistä. Voimalaitos puskee jätekasojen vieressä lämpöä ja sähköä helsinkiläisille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän esaolkoniemi kuva
Esa Olkoniemi

Jäteveroa nostaa roisiksi, niin työllisyyttä voidaan painottaa tavaran kierrätyksen elinkaaressa. Käyttöiän pidentämisestä verovähennystä lyhytikäiset kaatopaikkoja kuormittavat roima korotus.

mallakulta (nimimerkki)

Älä, Ilkka, huoli!
2000 vuoden kuluttua, kun kaivavat meidän atomisodan jälkeisiä jäännöksiämme, he huomaavat että meillä on ollut jonkinlainen sivistys. Niinhän mekin olemme tehneet. Jätteistä meille ne suurimmat tiedot ovat tulleet aiemmista kansoista.

Ilkka Luoma

1#
Täyskierrätys ilman maanista polttamisvimmaa luo paljon manuaalistodellisia työtilanteita monenlaisille ihmisille.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Kaatopaikat ovat seurausta suurelta osaltaan Vihreän liiton epätäydellisestä muodonmuutoksista. Ideologisesti on mahdotonta hyväksyä sitä, että roskat poltetaan niin kuin ennen, vaan ne mädätetään hiilidioksidiksi hyödyntämättä nopeamman palamisen metaania ja polttamisesta tulevaa lämpöä. Ennemmin louhitutetaan ja kuljetutetaan kivihiiltä toiselta puolelta maailmaa roskanpolttamisen sijaan.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#3 Mikä on "maaninen polttamisvimma"? Kannattaako täyskierrätyksessä ottaa huomioon myös kierrättämisen itsensä energiankulutus? Pakkausverot ja pakkausten vakiointi on yksi keino vähentää pakkauksiin menevää turhaa materiaalia. Esimerkiksi muropaketeista pitäisi kieltää 1/2:n tai 1/3:n tyhjä tila tai verottaa se. Monet tuotteet voisi pakata kestopakkauksiin, jotka palautettaisiin tehtaille kaupasta. Kestopakkauksia voisi olla 3-4 kokoa.

Hannu Rainesto

2. Mallakullalla on käsitys, että tavara ja järjettömyys ovat sivistystä, sillä ei järkeä voi kaatopaikoilta löytää, mutta tavaraa ja järkettömyyttä kyllä.

Hannu Rainesto

Ilkalla ja teillä muilla näyttää olevan käsitys kapitalismista täysin hukassa ja korjaatte sitä nyt mielestänne kaatopaikkoja tonkimalla. Ei se kuulkaa näin mene..

Kaatopaikan täyttyminen on merkki kapitalismin menestymisestä, teollisuuden runsaasta tuottamisesta eli lisäarvon synnyn runsaudesta/riistosta, ja siis mallakullan mukaan sivistyksestä.

Ilman kaatopaikkojen täyttymistä ei meillä ole kapitalistista hyvinvointia, tavarakasaa kämpässämme ja kyydistä pudotettuja kaatopaikkain tonkijoita.

Ei ihme, että olette porvareita.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#7 Täytyy sanoa, että on tosiaan mennyt näpertelyksi. Ilmeisesti lähes järkevää olisi polttaa roskat, mutta ruveta sääntelemään pakkaamista. Kuitenkaan pakkaussosialismiin ei riitä edes punavihreä Vihreän liiton yhteiskunnallinen ymmärrys, vaan fundamentalistisesti vastustetaan jätteiden polttamista kaukolämmöksi ja sähköksi, kun ei katsota asiaa kokonaisuutena eikä tarkemmin. Pakkauksia tulisi pienentää ja keventää kestävyyden optimina. Tähän on Euroopan unionin sisämarkkinoilla mahdollisuus.

Jukka-Pekka Vasara

Sanoisimpa olevani täysin samaa mieltä! Heikosti / ei ollenkaan tuottavaa kierrätystä ja jätteiden lajittelua voisi teettää 3. sektorin työnä koska yksityisyrittäjät pyrkivät tietenkin aina parantamaan tulostaan ja niin tuloksena on juuri tuo kaikki samaan säkkiin toiminta.

En silti pidättele hengitystäni muutoksia asiaan odottaessani. Nykyinen lähinnä muutamaan isoon toimijaan perustuva ja sopivilla hinnoilla pyörivä järjestelmä tuottaa varmasti kaikkein eniten sitä tuppeensahattua kaupunkien kokoomus ja kuntien kepuvaikuttajille.

Jukka-Pekka Vasara

Niin unohtui mainita se että sitä 3. sektoriakin tullaan tarvitsemaan valtavan massatyöttömyyden purkamisessa joka tapauksessa. Kun ei tullutkaan sitä kokoomuksen kauhistelemaan Huutavaa Työvoimapullaa mutta vaikiasti työllistyvää populaa kyllä piisaa. Muistakaa tämä asia kokoomusta äänestävät pikkunappulat siellä akkuja täynnä olevaa siirtolavaa räntäsateessa 8 euron päiväpalkalla tyhjentäessänne :)

Ilkka Luoma

5#
Tuo pakkaaminen on eräs koko jutun suuri kupla! Pakkausvero on osa kulutusveroista. Millaisia paketteja muu eläinkunta tekee?

Ilkka Luoma

10#
Kierrätys ja lajittelu työllistävät suuret määrät ihmisiä, kuten 1950- ja -60-luvuilla rakennustyömaat ... oli apumiesten aikakausi, kunniakas ja tärkeä työ - sillä kaikki me emme voi olla maistereita, tohtoreita tai muita merkonomeja :-)

Silurus (nimimerkki)

#12: Täystyöllisyyteen päästään myös kieltämällä vesijohdot, sähkö ja kodinkoneet. Ympärivuorokautista työtä kaikille: elämän pitää olla sinnittelyä.

Vakavammin: kierrätys ja lajittelu eivät ole tuottavaa työtä. Ne ovat usein täysin tarpeetonta ajan ja rahan haaskausta. Objektiivisen mittarin tälle kertoo raaka-aineen hinta. Tällä hetkellä kaupallista potentiaalia on lähinnä metallien kierrätyksellä.

Mika.H (nimimerkki)

Erinomainen aihe.

Muutin jokunen vuosi sitten maalle ja hieman tutkailin mistä sitä jätettä oikein syntyy...

1. biojäte. tuota tulee tietysti koko ajan. aivan tajuttoman helppo kierrättää omalla kompostilla. hevosenlannalla kun kompostin käynnistää niin kuhina käy. USKOMATTOMAN pieni kasa syntyy lopullista tuotosta kunhan vaan komposti toimii oikein. Isossa mittakaavassa (esim ämmässuo) ei tunnu toimivan millään?! erikoinen juttu.
ps. KOLMEN vuoden biojätteet ovat mahtuneet samaan pienehköön kompostiin. alle m3 kokoiseen...

2. poltettavat. pahvi, pakkaukset ym vastaavat. lämpöä tuottavat nuokin. varmaan myös jotain hiukkasia, mutta entäs sitten?

3. lasi, metalli, paperi ym kierrätyskamat.

4. ja ainoana virallisena JÄTTEENÄ on sitten muovi jonka myös voisi polttaa, mutta ei ihan takkaan sitä viitsisi laittaa.

mutta entäs jos olisikin joka kodissa muovipuristin, joka runttais tuon öljystä tehdyn tavaran n 30cm pituisiksi "haloiksi", jotka joku laitos sitten polttaisi. eikös meidän jäteongelmat ratkaistaisi tuolla?

ps. mitäs jos lopetettaisiin ilmastomuutoshölinä ja käytettäisiin sama energia ja rahamäärä lähiympäristön puhdistamiseen ja jätepelleilyn järkeistämiseen?

Ilkka Luoma

14#
Näin jos jokainen tekee - poistuu ongelmistamme noin puolet. Suurin muutos on olla kuluttamatta kaikkea mitä nyt, vaan puolittaa se.

Matti Niemi (nimimerkki)

Hyvä alustus, syntyikö pistos sydämeen, sinulle kuluttaja?

Ilkka Luoma

16#
Tavoitteena on kulutuksen puolitus - puolitiessä ollaan jo menossa :-)

Viljami Heino (nimimerkki)

Kulutusvähenemä on ainut todellinen teko ympäristömuutoksien korjaamiseksi lähemmäksi sen luotaista harmoniaa, ja vähenemään voi vain vaikuttaa me kuluttajat, kannatan tuota puolitusajatusta.

Anssi Jaati (nimimerkki)

Millä muulla eläinlajilla on kaatopaikat?

Viljami Heino (nimimerkki)

19 - ei millään.

Ilkka Luoma

20#
Kaatopaikka on merkki osaamattomuudesta huomioida ympäristö. Luonnossa ilman ihmistä mitään ei jää yli.

Toimituksen poiminnat