Ilkka Luoma Vienti- ja ympäristöteollisuuden hyväksi

Työnantajan ja -tekijän vastuut toisistansa - puhallus yhteen hiileen

(YLE 1 esitti 30. joulukuuta 2009 vanhan vuoden päätteeksi hienon historiakatsauksen Ahlströmin suvun toimista Suomessa - eilisen päivän patruunat kantoivat vastuuta ja ylläpitivät myös nykyisen yhteiskunnan julkisia toimia - taatakseen työväestön viihtyvyyden ja halun kuin pysyvyyden tehdä työtä)
.
[ ... paperikoneenhoitaja säätää viiran nopeutta viimeisen kerran - kone on jo myyty Kiinaan ja siirto tapahtuu heti kun YT-neuvottelut on saatettu loppuun ja tehdas suljettu. Kännykän kokoaja pohtii kuinka kauan näitä kännyköitä tuolta hihnalta tulee - on vahva pelko itäisen toverin työmaailman valloituksesta paljon pienemmillä palkoilla ... ]
.
Valkeakoski, Varkaus, Savonlinna, Kotka, Kaskinen, Kuusankoski, Imatra ja moni muu suomalainen teollisuuspaikkakunta elää todellisessa murroksessa - nyt ei ole patruunavastuuta, on vain maaton omistaja tuottovaateineen ja halvempi toveri tekemään suomalaisten työt linjoilla, joilla meidän palkkataso on jo liian korkea.
.
Koko läntinen kvartalisoitunut ja tuloshegemonisoitunut markkinatalous ajaa liukuhihnakoneistojaan alas - yrittäen löytää työtä meille, jotta saamme veromme maksetuiksi ja yhteiskuntamallimme ylläpidetyksi. Mitä uusi vuosikymmen tuo tulleessaan - jää nähtäväksi, ainakin suuria muutoksia koko yhteiskunta-ajatteluumme.
.
On alkanut vastuuihmisten aikakausi, jossa tehdään riuskoja toimenpiteitä. On vastuuihmisten vuoro, joille se oma maallinen ulkokultaisuus ei ole enää voimakkain motiivi. Oman liiallisen itsekeskeisen maallishamuamisen tilalle tulee väkevä vastuu tehdä sellaista, jolla tämä Suomi jaksaa taistella maapallollisessa työn uudelleenjaossa.
.
Itäiset toverimme ovat astuneet tulonjakoon mukaan ja he ottavat pallostamme heille kuuluvan suhteellisen väestöosuutensa.
.
Hyvää kansallista Uutta Vuotta 2010 - koko kansalle!
.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...
.
Alla kaksi kansalaisen artikkelimielipidettä, joissa pohditaan työtä, työmiestä, patruunaa, omistajaa ja edunvalvontaa - taistelua työstä ja sen velvoittavuudesta kuin oikeudestakin tehtyyn yhteiseen voittoon---
.
1.
Työstänsä ylpeä työmies antoi arvon patruunallekkin
.
[C] alkuperäinen julkaistu 7. maaliskuuta 2006
Motivoitunut ihminen on tuottoisa, lojaali ja ylpeä osallisuudestaan ryhmäänsä. Ryhmä voi olla työ, harraste tai perhe ja suku. Tänä päivänä yrityksissä painopiste on keskittynyt tulokseen unohtaen merkittävimmän ihmisiä yhdistävän tekijän; yhteenkuuluvuuden ja tunteen osallistumisesta.

Yhteiskunta on rakentunut alunperin ihmisen ympärille huolehtien sen jäsenistä ylhäältä alas. Tarvitsemme organisaation ja johdon, mutta johdon tulisi ymmärtää, kuinka ihmisyyttä ja lojaaliutta ylläpidetään.

Aina ei tarvita lyhytnäköistä talousoppien leikkuria orientoimaan taloudenhoitoa pitkäjänteisyydestä kvartaalien tase- ja tuloskirjoihin.  

Viime vuosisadalla muodostuivat ammattiyhdistykset valvomaan suoritetason etuja alentaen työajan suhteellisemmaksi päästäen työntekijät nauttimaan myös vapaa-ajasta. Samalla määrätietoisella tehdyn työn palkkaneuvottelulla myös työväestö sai tulotasonsa nousemaan, jolloin elintasokuiluja saatiin pienennettyä.
Samalla saatiin laajempi kulutustaso käyntiin, jolloin generoitui lisää työpaikkoja. Työnantajapuoli keskitti omia palveluitaan työyhteisöissään asuntojen, terveydenhuollon jopa elintarviketuotannon ja urheilutoiminnan yhtiön "värien" alle. Viipymät työpaikoissa olivat pitkiä ja vaihtuvuus pientä. Vastakkainasettelusta huolimatta työpaikasta oltiin jopa ylpeitä ja toisaalta nykykaltaisia YT-neuvotteluja ei ollut.
Kaikkea vanhaa ei kannata purkaa 

.
Säilyttämisen piiriin oltaisiin voitu jättää velvollisuus ylläpitää työyhteisöä ja turvata työpaikkoja kuin myös joustaa suhdanteissa yhtiön tuloksen mukaisesti mm. palkkakulurakenteissa. Yhteinen vastuu on kadonnut työpaikkojen yhtiöiden kokonaishoidosta.
.
Johto tutkailee tilikirjoja neljästi vuodessa ja suoritetaso keskijohdon kera varautuu jatkuviin YT-kierroksiin. Nyt on muotia ulkoistaa ja siirtää; ennen oli velvollisuuksia säilyttää ja huolehtia. Tuotantokoneisto on ihmistä varten eikä päinvastoin. Nyt muodissa on palkita omistajia.
.
Suurien yhtiöiden omistajat ovat kadottaneet otteen itse tuotannontekijöihin, vallalla on vain vuosittainen osinkokuittaus. Suuret yhtiöt eivät ole enää suorassa toimintasuhteessa omistajien ja tekijöidensä välillä. Rahalle rahaa on muodostunut tavoitteeksi. Omistajaa ei kiinnosta itse yhtiö, vaan ainoastaan tuotot ja osingot.
.
.
Patruunat olivat arvonsa tuntevia - mutta väestänsä pitäviä


Ennen patruunat olivat omistajia ja ottivat kantaa lähes kaikkeen; heidän "ominaistuoksunsa" tuntui niin tehtaiden saleissa kuin työntekijöiden asunnoissa. Parhaimmillaan patruuna perusti väelleen jalkapallojoukkueen ja myi yhtiön tilalta maitoa ja elintarvikkeita. Ennen maistui osallistuminen ja yhteenkuuluvuus. Nyt vallitsee jatkuva pelko itse työstä, sen säilymisestä ja huomisesta.
.
.
Ei ole suunnitelmallisuutta eikä yhteishenkeä
.
Omistaja on valtameren takana ja sitä ei kiinnosta olosuhteet tehtaissa, vain osingot ja sijoituksien tasearvot. Loputon kiihko jatkuvaan kasvuun on ajanut tuotantoyksiköt niin suuriksi, että entisaikojen patruunarahoitus ei riitä ja pääomaa on saatava laajasti; näin syntyivät pörssit sekä maaton ja rajaton raha saivat alkunsa.

 

Viime vuosisadan patruunat sijoittivat itse ja pitivät omistuksen tukevasti itsellä tai suvussa; näin säilyi ote itse toimintaan. Nyt omistajilla ei ole enää otetta lattiatasolle, yhtiöistä ei olla ylpeitä. Omistus ja työnteko sekä ansaintamallit kehittyvät. Kuinka haemme takaisin omistajavastuun, halun järjestää työtä, intohimon huolehtia työyhteisöllisyydestä?

.
Oletko ylpeä työstäsi ja työnantajastasi?
. 
Kuinka saamme takaisin ylpeyden omasta työtehtävästä, halun olla osallisena yhtiön menestymisessä sekä kunniantunnon tehdä aina parhaansa laadun ja toimitusvarmuuden osalta? Kehittyvätpä tuotantomenetelmät, laskentakalkyylit ja markkinat kuinka tahansa, niin laatu, toimintavarmuus ja aikaansaadun tuotteen ja palvelun imago ratkaisevat menestyksen. Tuon menestyksen takuumiehinä ja -naisina ovat samalla viivalla ponnistelevat omistajat, johto ja lattiatason tekijät.
.
Työ on valvollisuus ja se on myös oikeus valtiovallan erityisessä suojeluksessa
. 
 

On yhteiskunnallinen velvollisuus luoda työtä ja on yhteiskunnallinen kunnia sitä tehdä. Yhteisten asioiden hoito on politiikkaa. Onko puoluepolitiikka seuraillut liiaksi markkinatalouden*/ mekanismeja marionetteina? Talous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Isännän ääntä käyttäköön kuluttaja, siis kansalainen ja talous palvelkoot ihmistä huomioiden tasapainon ja ympäristön sekä rajallisuuden lait.

.

Parempi on pienempi palkka kuin osallistumattomuus ja yhteenkuulumattomuus. Parempi on vastuullisuus ja halu tehdä parhaansa huomioiden myös muut. Markkinatalouden aika ei ole loputon. On yhteiskuntakeskustelun aika, kuinka huomenna teemme yhdessä asioita ollen vahvempia kohtaamaan haasteet ja ympäristöongelmat.

.
Tulevaisuus on yrittäjyydessä ja pienissä toimintayksiköissä, joiden verkot ulottuvat kaikkialle kuten hermoverkosto.
.
.
*/
Metsäteollisuus oli ja on vielä hetken aikaa taloutemme ja yhteiskuntamme puujalka - sen tilalle tuli Nokia ja sekin liukuu kohta pois ---
.
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=mets%C3%A4teollisuuden   ---
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html   ---

 
Ilkka Luoma
...
Aihealueeseen liittyvä toinen kansalaisartikkeli kirvesmiehestä ja ministeristä, joka edusti sitä patruunan vastakkaista yhteistyökumppania - eläkkeelle siirtynyt SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ---
.
2.
.
Kirvesmies Lauri Ihalainen - konsensuksen takuumies
.
[C] alkuperäinen julkaistu 6. kesäkuuta 2006
HS Kuukausiliite kirjoitti kirvesmiehen tarinaa - kirveen varresta ammattiyhdistysjohtajaksi, Lauri Ihalaisesta niin hyvin, että se on viesti nuorelle polvelle uudistumismahdollisuuksien pohjasta, jonka suuret ikäpolvet rakensivat jälkipolville.

1950-1970 -luvuilla vahva kolmikanta, SAK, maataloustuottajat ja Kekkonen tekivät sen Suomelle, mistä nyt ponnistamme maapalloistuvan elämäntavan ongelmien kimppuun.
.
Tämän päivän työväestö on taloudeltaan enemmän kuin eilisen päivän toimihenkilöstö ja tiedoiltaan paremmin ymmärtäviä kuin takavuosikymmenien taloudellinen eliitti. Lauri Ihalaisen johtama SAK on konsensuksen esimerkki koivistolaiseen tapaan. SAK on osoittanut suurempaa Isänmaallisuutta kuin rajaton ja maaton raha.

 

Pääoma, joka vaatii aina tuottoa, tarvitsee tuotantolinjoillensa ihmisten työpanoksen, jotka viime kädessä takaavat omistajien osingot ja ylimmän johdon optiototeumat. SAK lunasti osuutensa 1990-luvun lamassa toteuttaen pisimmän työrauhan ja maltillisimman palkkakehityksen miesmuistiin.

.
Yritykset mittasivat merkittävän osan työväen tarjoamista eduista investointeina ulkomaille työllistämään kehittyvien maiden toverit. Selitykseksi on kelvannut kilpailukyvyn turvaaminen.
.
.
Vastuullinen edunvalvonta olikin nimeltään tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu)  

Lauri Ihalainen ihastuttaisi takavuosikymmenien kokoomusjohtajia vastuullisella edunvalvontapolitiikallaan. Patruunat olisivat pitäneet tämän päivän SAK-johtajaa enemmän kokoomuslaisena kuin nykypäivän kykypuoluelaisena.
Ihalainen tunnustaa yhteiskunnan tärkeimmän yhteenkuuluvuutta toteuttavat teemat: työllisyyden ja oikeutuksen työn tekoon merkittävimmiksi Isänmaamme menestystekijöiksi. Työväestöstä on syntynyt takavuosien kansallismielisiä, joille perhe, työ ja Isänmaa olivat ja ovat kaikki kaikessa.

 

Ihalainen ystävälliseen sävyynsä peräänkuulutti sukupolvien välistä sopimusta. Mainittakoon, että suuret ikäluokat jättävät aikanaan maamme historian suurimmat perinnöt jälkeläisilleen.

.

Nuorempien kannattaisi antaa arvo sille 60- ja 70-lukujen työnteolle olosuhteissa, joihin tutkimusten mukaan tämän päivän opiskeleva nuori ei suin surminkaan menisi. Nyt halutaan vähemmällä ja mukavammalla työllä vain enemmän rahaa.

.

Työnteon moraalista voidaan ottaa esimerkki paperiväestä Voikkaalla. UPM:n tehtailta työttömiksi jäävät ovat jo osaksi vaurautensa tehneet (suurin osa väestä on liki eläkeiässä noin 10 vuoden kuluessa). Talot on hankittu ja velkaa on vähän, on mökki ja auto sekä ansaittu kohtuullinen eläke.

.
Erinomainen edunvalvonta tuotti tuloksen, jota emme olisi kestäneet - työt karkaavat maailmalle
.
Tunnetusti paperiväellä on ollut selvästi parempi palkkataso kuin keskimäärin Suomessa. Näistä tekijöistä huolimatta huoli huomisesta on syvä, koska nämä ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä ja nousemaan joka työaamu säntillisesti koneidensa ääreen.
...

 

Ihalaisen SAK kantaisi vastuuta työstä ja varmaan kustannustasostakin, jos kohtuullisuus tavoittaisi kaikki tehtaiden ja konttoreiden kerrokset. SAK:ssa ei ole noussut yhteisymmärrystä palkkakustannustasosta, jonka niskaan useasti yritykset kilpailukykynsä nakkaavat uhasta työpaikkojen siirtymisestä kehittyviin alemman palkkatason maihin.

.
Valmistaudumme yleiseen palkkojen, palkkioiden, bonusten ja provisioiden laskemiseen kautta linjan
. 
Palkkatasoremontti koskee koko Suomen ansioelämässä olevaa kansaa. Suomella on varaa palkkajoustoihin, jos se nähdään koko kansan mittaisena. SAK:n ylimmät johtajat voisivat esimerkillään Eteläranta 10:n kanssa laskea bruttopalkkojansa noin 4-10 prosentilla.

 

Lauri Ihalainen on samoilla linjoilla kuin takavuosikymmenien yrityspatruunat eli omistajajohtajat. Patruunat hoivasivat väkeänsä myös käytännössä, ei ollut YT-henkilöstönvähennysohjelmia, eikä ollut työpaikkasiirtoja ulkomaille.

.
Patruunatkin osallistuivat toki kansainvälisyyteen vientitoimintana, kuitenkin investointien ja kehityssuunnitelmien jäädessä omiin Suomessa oleviin tuotantolaitoksiin. Eilinen patruuna olisi suuressa yhteisymmärryksessä tämän päivän ihalaisten kanssa.
.
Merkittävää oli se, että patruuunat olivat omistajina ja kuitenkin lähellä tehtaiden lattioita - Ahlströmin ylin johtokin kävi pari kertaa Varkaudessa tutustumassa väkensä elinoloihin, vapaa-aikaan ja asumismukavuuteen.
.
.
Patruunat yhdessä Kekkosen ajan valtionyhtiöiden kanssa loivat vaurautta ja pitkän kapeaa leipää
.
Kekkonen, MTK ja SAK nostivat maamme taloudelliseen eturiviin ja antoivat peruseväät tämän päivän nokioille. Suurten ikäluokkien ahkera työ antoi mahdollisuudet moniin tuotekehitys- ja kilpailukykyparannuksiin, joista on syntynyt lähinnä teknisesti käsite Suomalainen osaaminen.
.
Suomalainen insinööri on noussut suurten joukkoon pragmaattisena analysoijana pitämään hevosta, jota vilkkaat myyntimiehet joskus väärille urille yrittävät ohjata.
.
.

Lauri Ihalainen - konsensuksen takuumies jätti perinnön vaalittavaksi
.
Lauri Ihalainen on tehnyt kansallisesti ottaen suuren työn, joka ansaitsee myöhemmin palkkionsa teoista, jotka ovat merkittävästi muovanneet Isänmaamme työnteon kasvoja. Viimeisellä kaudellaan Lauri Ihalainen joutunee suurimman haasteensa ääreen; hänen tulisi tavallansa ohjastaa kansakunta palkkatalkoisiin**/ yhdessä teollisuuden Eteläranta 10:n kanssa.
.
Näin suomalainen työ, osaaminen ja kunniantunto velvollisuudesta huomista kohtaan saisi kohtaantonsa viriävästä suomalaisen työn kilpailukyvystä. Itse kulutus ei ole enää itseisarvo, vaan osallistuminen ja yhteenkuuluvuus, joka ymmärretään erityisen hyvin SAK:ssa, yli miljoonan ihmisen hajanaisena yhteisönä.
.
.
Kirvesmiehestä vuorineuvokseksi - perintö suli sijoituksien kautta kasvottomaksi pääomaksi
.
Suomessa oli takavuosina myös toinen kirvesmiehen tarina ahkeruudesta, työstä ja yrittämisestä. Vuorineuvos Armas Puolimatka teki kirveen varresta suuryrityksen ja työpaikan monille muillekin kirvesmiehille, kädentaitajille, joille on nyt uusi tilaus.
.
Armaksen rahat ovat sittemmin kanavoituneet maattomiksi ja rajattomiksi pääomasijoituksiksi, joissa itse työnteko ei ole etusijalla, vaan pääroolissa on pääoman takoma tuotto, korko ja osinko.
.
SAK:n puheenjohtajassa Lauri Ihalaisessa huokui HS-kuukausiliitteen haastattelussa Isänmaan ystävä.
. 
 

Ilkka Luoma
...

**/
Nostimmeko vauhdikkaina 2000-luvun ensimmäisinä vuosina 2005-2008 palkkojamme liikaa - kuinka lopulta käy kilpailukykymme ja ostovoimamme, kun verotkin nousevat epätoivoisessa kamppailussa hyvinvointiyhteiskuntamme pystyssä pysyttämiseksi?
.
---   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=nostammeko+liikaa+palkkojamme   ---
... 
.

Cc: kari.jordan@metsaliitto.fi ; jouko.karvinen@storaenso.com ; Ahonen Jouko ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; paivi.rasanen@eduskunta.fi ; matti.vanhanen@vnk.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; leif.fagernas@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi
Sent: Wednesday, December 30, 2009 1:02 PM
Subject: KANSALAISARTIKKELI - Eilisen patruunat ylläpitivät kasvollista vastuuta työväestänsä
...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Anssi Jaati (nimimerkki)

Pitkä kirjoitus, mutta lukeminen oli kiintoisaa. Täytyy todeta, että Luoma osasi päättää vuoden osuvasti, koskettavasti ja reaalisesti. Eräs parhaita kirjoituksia täällä ja juuri sopiva uuden vuoden kynnykselle. Hyvää Uutta Vuotta 2010 kaikille. Suosittelen tämän jutun lukemista kaikkine linkkeineen. Huipputuote.

Anssi Jaati (nimimerkki)

niin,

ja tuon Ahlstrom dokkarin jälkeen oli erinomainen muistodokumentti Urho Kaleva Kekkosesta, hautajaisista ja hänen tärkeimmistä puheistaan. YLE halusi muistuttaa nykyisiä poliitikkoja voimasta, karismasta ja suorasta kansan tyytyväisyydestä vahvaan presidenttiin.

Ilkka Luoma

2#
Katsoin tuon Kekkos-dokumentin, viimeeksi sen näin livenä, ja täytyy todeta, että koskettavuus oli silloin käsin kosketeltavaa ja koko kansan osalta, jotka tuhansin olivat katujen varrella. Kekkonen oli viimeinen suurmies - todellista valtiomiesluokkaa.

Viljami Heino (nimimerkki)

huuto molemmilta puolilta.

Viljami Heino (nimimerkki)

paluu Uutena vuonna:

Mikäli molemmat osapuolet toimisivat kuten kirjoittaja vihjaisee, menisi meillä paljon paremmin. Hyvää Uutta Vuotta 2010!

Ilkka Luoma

Jos johtajisto alentaisi palkkojaan mallin ja luottamuksen vuoksi esimerkiksi noin 10 prosenttia - käynnistäisi se kautta linjan palkka-aletalkoot koko työtä tekevään väestöön.

Toimituksen poiminnat